Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012
Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat nopeasti. 2
Iso investointiohjelma on panostus tulevaisuuteen Talousarvioehdotus varmistaa kasvavan väestön palvelut sekä edistää työllisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kuva: Hannu Vallas 3
Espoo edistää koko maan kilpailukykyä T3-alueella Länsimetron myötä meneillään 5 miljardin euron yksityiset ja julkiset rakennushankkeet Suomen suurin puurakentamisen hanke, pilotti Otaniemeen Pohjois-Euroopan suurin teknologiakeskittymä Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat yhden katon alle Otaniemeen Aalto-kampus uudistuu 4
Yhdessä tekemisen T3 15 minuutin kävelymatkan sisällä on 5000 tutkijaa, 110 kansallisuutta ja 8000 tieto- ja viestintäteollisuuden työpaikka.a 5
Espoon väestö ja työpaikat 1980 2035 6
Espoon vuosittainen väestönlisäys v. 2002-2012 äidinkielen mukaan 7
65 vuotta täyttäneiden määrän kehitys 2012 2022, ennuste 30 000 27 500 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat 85+-vuotiaat 19067 8734 25710 15311 2738 4549 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Lähde: Espoon väestöennuste 2013-2022 8
Alkanut asuntotuotanto 1994-2012 (2012 arvio) ja ennuste 2013 9
9,0 Työttömyysaste Espoossa ja naapurikaupungeissa syyskuussa 2007 2012 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Espoo Helsinki Vantaa Espoon kaupunki Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 10
Syys lokakuun ennusteet BKT:n kasvusta vuosina 2012 ja 2013 2012 2013 2% 1,40% 1,20% 1% 1% 1% 0,80% 0% VM Sampopankki PT Nordea 11
Talousarvioesityksen 2013 tunnuslukuja Veroprosentit ennallaan vuoden 2012 tasolla Toimintamenot nousevat vuoden 2012 ennusteeseen nähden noin 4,1 prosentilla Toimintakatteen kasvu vuoden 2012 ennusteeseen nähden 50,4 milj. euroa Verotulojen kasvu vuoteen 2012 nähden 44,8 milj. euroa Talousarvion 2013 tilikauden tulos 0,5 milj. euroa Vuonna 2013 kaupungin nettoinvestoinnit 187 milj. euroa Lainamäärän kasvu 42 milj. euroa 12
Kaupungin tulorahoituksen jakautuminen 13
Veroprosentit ja kertymäarvioita 2013 Tuloveroprosentti 17,75 Yhden veroprosentin tuotto = 63,2 milj. euroa Tuottoarvio 1123,4 milj. euroa Yhteisöveron tuotto 110,2 milj. euroa Kiinteistöveron tuotto 68 milj. euroa Vakituiset asuinrakennukset 0,32 % Yleinen kiinteistövero 0,60 % Voimalaitokset 2,00 % Rakentamaton rak. paikka 1,65 % 14
Verotulojen muutos edelliseen vuoteen, % 15
Toimintamenot toimialoittain 2013 (yhteensä 1 662 milj. euroa) 16
Henkilöstömäärä kasvaa 150 henkilöllä v. 2013 Uudet virat ja toimet kuntalaisille suunnattuihin peruspalveluihin Perustuvat väestön ja palvelutarpeen kasvuun Suurimmat todelliset lisäykset sosiaali- ja terveystoimeen 17
Toimitilojen investointiohjelma 2013 2017 M Koulurakennuksia yhteensä 8, joista 197 - peruskorjauksia ja laajennuksia 6 126 - uusia 2 71 Uusia päiväkoteja yhteensä 13 62 Päiväkotien peruskorjaukset v.2014 alkaen 18 Sosiaali- ja terveystoimen tiloja 8, joista 260 - peruskorjauksia ja laajennuksia 5 47 - Espoon sairaala -hanke 150 - Elä ja Asu seniorikeskukset 63 Liikuntatilojen rakentaminen 67 Muu talonrakentaminen ja peruskorjaaminen 113 Talonrakennus yhteensä 717 Lisäksi toimitiloja hankitaan ostamalla ja vuokraamalla 18
Vuosikate ja tilikauden tulos 2002 2015 (milj. euroa) 19
milj. euroa Konsernin lainakanta 2011-2015 (milj. euroa) 2 500 2 000 1 500 1 000 500 HSY Espoon Asunnot Oy Muut konserniyhteisöt Kaupunki 0 2011 2012 TA 2013 2014 2015 20
Konsernin lainat 2011-2015 (euroa/asukas) euroa 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 HSY Espoon Asunnot Oy Muut konserniyhteisöt Kaupunki 0 2011 2012 TA 2013 2014 2015 21
Konsernin omaisuus ja velat (milj. euroa) milj. euroa milj. euroa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2011 2012 TA 2013 2014 2015 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Muu käyttöomaisuus Rahastot Konsernin lainakanta 22
Metropolialuetta on tarkasteltava kokonaisuutena Väestönkasvu v. 2000-2009 hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat lähiöt menettivät väkeä. 23
Muuttoliikkeen verosiirtymät Helsingin seudulla Espoo suhteellisesti suurin menettäjä Kehysalue suurin voittaja Kuntien välinen suhde muuttunut 2000-luvulla Lapsiperheiden muuttoliike Keski-ikäisten muuttoliike Helsingin seudun sisäisessä muutossa muuttoliikkeen ikärakenne vaikuttaa paljon, koska tulotaso sidoksissa ikään Muuttoliikkeen nettotulokertymä (M ) v. 2009 Nettokertymä, M Osuus (%) valtionveronalaisista tuloista Espoo -213-3,1 Helsinki -161-0,9 Vantaa -46-1,0 Kehysalue (Hskpks) 502 6,1 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Näkökulmia Helsingin seudun kehitykseen 24
Metropolihallinnon kehittämiseen ja kuntaliitoksiin liittyviä selvityksiä runsaasti Helsinki Vantaa -selvitys. Selvitys kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista. Loppuraportti 21.12. 2010 Kaksiportaisen seutuhallintomallin selvitys. Loppuraportti 21.12.2010. Kaksiportaisen seutuhallintomallin etujen ja haittojen selvitys. Helsingin seudun 14 kuntaa Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden sovellettavuus Suomessa. Tampereen yliopisto. Raportti 2010. Ympäristöministeriö ja valtionvarainministeriö Metropolin hyvinvointi. Jyväskylän yliopiston Agora Center ja Demos Helsinki. Raportti 2010. Tilaaja: Espoon kaupunki Metropolialueen hallintomallit taloustutkimuksen näkökulmasta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Valmisteluraportit 7/2011 Tilaaja: Helsingin kaupunki Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Artikkelikokoelma.Toim. Heikki A. Loikkanen, Seppo Laakso ja Ilkka Susiluoto. Tilaaja: Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - ohjelma. 2012. Rethinking local goverment. Essays on municapal reform. Antti Moisio (ed.). Publications 61. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 2012. Taloudellisesti vahvoja kuntia suurten kuntien ympärille Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Pellervon taloustutkimus. Osa tutkimusta Vahvat peruskunnat, jonka loppuraportti julkaistaan vuoden 2012 lopulla. 25