Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotus. Kaavaselostus

Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston 11.1.2016

YHTEYSTIEDOT Kannuksen kaupunki Mittausteknikko Matti Salmela +358 44 4745 247 etunimi.sukunimi(a)kannus.fi Hanketoimija, Puhuri Oy Rakentamispäällikkö Jaakko Tyyvi +358 40 154 1658 Projekti-insinööri Petri Tyhtilä +358 44 354 9323 etunimi.sukunimi(a)puhuri.fi Kaavaa laativa konsultti, WSP Finland Oy Yleiskaavasuunnittelija Ilkka Oikarinen, YKS-558 +358 44 508 1981 etunimi.sukunimi(a)wspgroup.fi Kaavaselostuksen pohjakartat ovat MML 2015 ellei toisin mainita. 2/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 5 1.1. TUNNISTETIEDOT 5 1.2. TAUSTA 5 1.3. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 6 1.4. SUUNNITTELUORGANISAATIO 7 2. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 7 3. OSALLISET JA OSALLISTUMINEN 9 4. TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 10 4.1. TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMALOIDEN SIJOITUS 10 4.2. TUULIVOIMALOIDEN JA PUISTON RAKENTEET 10 4.3. SÄHKÖNSIIRTO 12 4.4. RAKENNUSTÖIDEN AIKATAULU JA KÄYTÖSTÄ POISTO 12 5. NYKYTILANNE 13 5.1. KAAVA-ALUEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN KUVAUS 13 5.1.1. ASUTUS 13 5.1.2. MAANOMISTUS 14 5.1.3. LIIKENNE 14 5.2. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT 14 5.2.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 14 5.2.2. MAAKUNTAKAAVOITUS 16 5.2.3. YLEIS- JA ASEMAKAAVOITUS 18 5.2.4. HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 18 5.3. LUONNONOLOT 21 5.3.1. MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA 21 5.3.2. PINTA- JA POHJAVEDET 21 5.3.3. KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNONARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 22 5.3.4. SUOJELUALUEET JA MUUT LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 25 5.4. ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET, KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET JA MUINAISJÄÄNNÖKSET 26 6. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 30 3/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

7. OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 31 7.1. KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ 31 7.2. ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUSTA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 31 7.3. TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISTA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 31 7.4. MUUT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 32 7.5. YLEISET MÄÄRÄYKSET 33 8. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 33 8.1. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 33 8.2. VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT 34 8.3. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 34 8.3.1. TUULIVOIMARAKENTAMISEN YLEISET VAIKUTUKSET 34 8.3.2. VAIKUTUSALUE 34 8.3.3. VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA LIIKENTEESEEN 35 8.3.4. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN 37 8.3.5. VAIKUTUKSET MUINAISMUISTOIHIN 48 8.3.6. VAIKUTUKSET PÄÄSTÖIHIN JA ILMASTOON 48 8.3.7. VAIKUTUKSET LUONTOON JA ELÄIMISTÖÖN 49 8.3.8. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN 52 8.3.9. VAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN ILMAVALVONTATUTKIIN 58 8.3.10. YHTEISVAIKUTUKSET 58 9. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 59 LÄHTEET 60 LIITTEET 62 4/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Tämä kaavaselostus liittyy 30.12.2015 päivättyyn Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaavan kaavakarttaan. Kaupunki: Kannus Kaavan nimi: Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava Kaavan laatija: WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen, YKS-558 Kannuksen kaupungin edustaja: Mittausteknikko Matti Salmela 1.2. Tausta Puhuri Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Keski-Pohjanmaalle Kaukasennevan alueelle Kannuksen kaupunkiin. Tuulipuiston rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Koska Kaukasennevan alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen tuulivoimaosayleiskaavan laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2011 voimaan astunut muutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Kaavoitus on tullut vireille Puhuri Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Kannuksen kaupunki. Kaavan laadinnasta vastaa WSP Finland Oy. 5/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

1.3. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä koilliseen Kannuksen keskuksesta ja noin kolmen kilometrin päässä Eskolan kyläkeskittymästä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaava-alueen koko on kooltaan 658 hehtaaria. Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten omistama. Alueella on tehty kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. Lähin asutuskeskittymä sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkoon Rättyän kylässä, jossa sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta. Kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaava-alueen tuntumassa. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti (Pohjakartta: MML, 2015). 6/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

1.4. Suunnitteluorganisaatio Kannuksen kunnassa suunnittelua on ohjannut mittausteknikko Matti Salmela. Puhuri Oy:n hankevastaavana toimivat Jaakko Tyyvi ja Petri Tyhtilä. Kaavan laadinnasta on vastannut FM Ilkka Oikarinen (YKS-558), WSP Finland Oy. Luontoselvitysten koordinoinnista ja vaikutusten arvioinnista on vastannut FM Ella Kilpeläinen, Pöyry Oyj. Arkeologisesta inventoinnista ja vaikutusten arvioinnista on vastannut Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelu. Melu- ja välkeselvityksistä on vastannut Etha Wind Oy. 2. Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaukasennevan tuulivoima-alueen osayleiskaavan suunnittelu on saatettu vireille teknisten palveluiden lautakunnan 3.6.2015 tekemän päätöksen 79 :n mukaisesti. Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden osastolla ja Kannuksen kirjastolla 18.6. - 3.8.2015 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan laadinnan yhteydessä laadittavat ja laaditut selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin edetessä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 23.6.2015. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville 27.8 28.9.2015. Nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus Kannuksen kaupunginvirastolla 15.9.2015, johon osallistui n. 15 henkeä. Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja syksyn 2015 aikana. Lausunnon antoivat: - FINGRID 29.9.2015 - K.H. Renlundin museo 29.9.2015 - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 6.11.2015 - Museovirasto 3.9.2015 7/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Hankkeesta järjestettiin viranomaistyöneuvottelu 11.12.2015. Viranomaiset ohjeistivat ja linjasivat kaavoituksen etenemistä seuraavin kommentein: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hankkeen rakentamisen kokonaiskuljetusten määrää ja kuljetusten aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia hankealueen lähistöllä asuville voisi kuvata tarkemmin kaavaselostuksessa. Vaikutuksia pohjavesialueisiin voisi täydentää kaavaselostukseen. Maa-ainesten läjitykseen liittyvät alueet tulisi olla tiedossa viimeistään rakennuslupavaiheessa. Jos läjityksestä on tarkempaa tietoa jo tässä vaiheessa suunnittelua, voidaan se kuvata ehdotusvaiheen kaavaselostukseen. Rakentamisvaiheen rakentamistyöt tulisi tehdä niin, etteivät ne häiritse metsoja. Kanahaukan läntinen pesä tulee huomioida kaavaselostuksessa ja se voidaan merkitä kaavakarttaan luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitolla ei kommentoitavaa kaavoituksesta tässä vaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Näkemäalueanalyysin ja kuvasovitteiden perusteella Kaukasennevan hanke ei muodosta merkittäviä maisemavaikutuksia. Etäisyys Kannuksen Mutkalammen tuulivoimahankkeeseen tulisi kuvata kaavaselostuksessa. Maa-ainesten ottolupaan tulee liittää paikallisen museoviranomaisen lausunto. Puolustusvoimat Puolustusvoimat esittää, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueiden kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien Pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. 8/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

3. Osalliset ja osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisilla (MRL 62 ) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käynnistämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tässä hankkeessa tunnistettuja osallisia ovat: - kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: o kuntalaiset, joita asia koskee o kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - viranomaiset, yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Kannuksen kunnan hallintokunnat ja luottamuselimet: teknisten palveluiden osasto, teknisten palveluiden lautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Digita Finavia Fingrid Oyj Ilmavoimien esikunta Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry Metsähallitus Museovirasto Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Puhuri Oy Puolustusvoimat Riistanhoitoyhdistykset Sievin kunta 9/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

4. Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet 4.1. Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Tuulipuiston yleissuunnittelusta on vastannut Puhuri Oy. Suunnitelman mukaan tuulipuisto koostuu kahdeksasta voimalaitosyksiköstä sekä niitä yhdistävistä huoltoteistä. Tuulipuiston sisäinen sähkösiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein. Sähköverkkoon liittymiseksi alueelle rakennetaan sähköasema, josta sähkö siirretään maakaapelilla valtakunnan verkkoon. Suunnittelun yhteydessä on tutkittu erilaisia voimaloiden sijoituspaikkoja. Sijoituspaikkojen suunnittelussa on huomioitu alueen luonnonolot, maastonmuodot, pääsy alueelle, maanomistusolot sekä paikalliset tuulisuusolot. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu riittävät etäisyydet voimaloiden välille turvallisuus- ja tuotantosyistä. 4.2. Tuulivoimaloiden ja puiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen sekä konehuoneesta (kuva 2.). Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan noin 170 metriä ja kokonaiskorkeus maksimissaan noin 240 metriä. 10/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 2. Periaatekuva käytettävästä voimalasta (Suomen tuulivoimayhdistys 2015). Tuulivoimaloiden rakentamista ja pystyttämistä varten voimaloiden ympäristöstä noin hehtaarin alueelta raivataan puusto ja alueen pinta tasoitetaan, jotta voimaloiden kuljetuskalusto ja asennusnosturit on mahdollista saada alueelle. Tuulivoimalan perustamistavan valintaan vaikuttavat alueen maaperäolosuhteet ja valittava tuulivoimalatyyppi. Kooltaan suurimman perustamistavan, gravitaatioperusteisen betoniperustuksen vaadittava halkaisija vaihtelee noin 20 25 metrin välillä ja perustusten paksuus noin 3 4,5 metrin välillä, niin ikään voimalatyypin ja maaperäolosuhteiden mukaan. Perustuksen maanpinnan yläpuolinen osa (näkyviin jäävä osa) on kerrottua huomattavasti pienempi (halkaisija 5-10 metriä ja korkeus maanpinnasta noin 1 2 metriä). Muita perustamistapoja voivat olla esimerkiksi perustuksen kallioankkurointi, jolloin betoniperustuksen koko on pienempi. Joillakin laitevalmistajilla saattaa myös tornin harukset tulla kyseeseen. Hyvin epäedullisissa kohteissa gravitaatioperusteinen perustus saatetaan joutua paaluttamaan. 11/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Tuulivoimalat on alustavasti suunniteltu yhdistettävän toisiinsa sekä suunniteltuun sähköasemaan 20 kv maakaapeloinnilla. 20/110 kv sähköasema on suunniteltu yhdistettävän kaava-alueen kaakkoispuolella kulkevaan 110 kv:n olemassa olevaan voimajohtoon uudella rakennettavalla 110 kv ilmajohdolla. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. Alueella olevaa metsäautotiestöä joudutaan parantamaan ja leventämään. Alueelle joudutaan rakentamaan myös uusia huoltoteitä. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys tulee olemaan noin 6 metriä. Tiealueen leveys vaihtelee noin 15 metristä kaarteiden 20 metriin. Teiden reunoilta saatetaan joutua raivaamaan puustoa kuljetuksia varten. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Lähtökohtaisesti tuulivoimapuiston aluetta ei tulla aitaamaan, jolloin alueella voi vapaasti liikkua toiminnan aikana. Rakentamisen aikana liikkumista tuulipuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulipuiston rakenteista ainoastaan kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuva sähköasema todennäköisesti aidataan, mikä on yleinen käytäntö myös muissa hankkeissa. Tuulivoimalat merkitään lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusviraston TraFi:n ohjeiden mukaisesti. Ilmailulain mukaisesti jokaiselle voimalalle haetaan lupa lentoesteen asettamisesta TraFi:lta. Liikenteen turvallisuusvirastolle toimitettavaan lupahakemukseen liitetään ilmaliikennepalvelun tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenneturvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät sekä päivä- että yöaikaiselle toiminnalle. Yömerkintöinä vaaditaan yleensä vain lentoestevalot. Päivämerkintöinä voidaan lentoestevalojen lisäksi vaatia myös muita merkintöjä esimerkiksi voimaloiden siipien maalaamista värillisillä merkinnöillä tai voimalan tornin alaosan sävyttämistä maisemasta erottuvaksi. 4.3. Sähkönsiirto Parhaillaan tutkitaan 20 kv:n syöttökaapelin rakentamista tuulipuiston ja muuntoaseman välillä. Kaapelointi toteutetaan maakaapelina. 4.4. Rakennustöiden aikataulu ja käytöstä poisto Tuulipuiston rakentaminen (tiestön perusparannukset ja uudet tiet, valmistelevat maastotyöt voimaloiden asennuspaikoilla, voimaloiden perustustyöt ja pystytys sekä sähköasennukset) kestävät noin vuoden. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on keskimäärin noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan yleensä 50 vuoden käytölle, jolloin voimaloiden koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa 50 vuoteen. Kaapelien käyttöiän arvioidaan olevan vähintään 30 vuotta. Toiminnan jälkeen tuulivoimalat puretaan maanpinnan yläpuolelle jäävien rakenteiden osalta. Betoniset perustukset maisemoidaan niille sijoilleen yleisen käytännön mukaisesti. Kaapelien osalta ratkaistavaksi jää jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. 12/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5. Nykytilanne 5.1. Kaava-alueen ja lähiympäristön kuvaus 5.1.1. Asutus Lähin asutus sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometrin päässä tuulivoimaloista etelään Rättyän kylässä, jossa sijaitsee noin kymmenen asuinrakennusta. Kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaava-alueen tuntumassa. Kuva 3. Alustavat voimaloiden sijainnit ja asutus (Pohjakartta MML 2015). 13/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5.1.2. Maanomistus Alue on Kokkolan Seurakuntayhtymän ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Alueella on tehty kattavasti sopimuksia maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. 5.1.3. Liikenne Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee valtatie 28 ja länsipuolella tie 7720 (Rautiontie). Valtatien 28 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tuulipuistoalueen kohdalla on 2784 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tien 7720 kohdalla 110 ajoneuvoa vuorokaudessa (ELY -keskus, liikennemääräkartat Etelä-Pohjanmaa 2013). Hietakankaantie ja Rättyäntie johtavat valtatieltä 28 kaava-alueen suuntaan. Kaava-alueen eteläpuolella n. 3 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta sijaitsee Kannuksen Lentokerho ry:n ylläpitämä kenttä. Kentällä toimii Cessna 150:lla ilmaileva lentokerho, joka kouluttaa yksityislentäjiä. Kerhon omat tilat ovat rakenteilla. 5.2. Aluetta koskevat suunnitelmat 5.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaisia tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta - maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet - tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa otetaan huomioon maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näistä keskeisiä ovat seuraavat: - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava 14/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. - Lentoasemien ympäristön maakäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvä tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Eheyttävän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä - alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle - yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin - alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua - alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville - alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana huomioidaan viranomaisten laatimat selvitykset (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet [Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992], Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt [Museovirasto 2009] ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet [Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983]) Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa: - alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia - yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman yleispiirteet - alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät 15/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5.2.2. Maakuntakaavoitus Kaava-alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on kolme. Kuvassa 4. esitetään ote alueen vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Kuva 4. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla. Maakuntakaavan ensimmäinen vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 24.10.2003. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Naturat 2000 -verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan toinen vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa 29.11.2007. Toisesta vaihemaakuntakaavasta on voimassa tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuisto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteet. Maakuntakaavan kolmas vaihekaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 8.2.2012. Kolmas vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Vaihekaava sisältää kaupan palveluverkkoa sekä maaainestenottoa ja pohjavesien suojelua koskevat aluevaraukset. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tarkistetaan voimassa olevien ensimmäisen ja toisen vaihemaakuntakaavojen yhdyskuntarakennetta, virkistysalueita ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista koskevia aluevarauksia sekä kehittämisperiaatemerkintöjä. Keski-Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihekaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. (Keski- Pohjanmaan liitto 2015a) 16/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on aloitettu. Kaava käsittelee seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökohta on Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, joka on esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietoja tausta-aineistona. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja. Kuvassa 5. esitetään ote neljännen vaihekaavan kaavaehdotuksesta. (Keski- Pohjanmaan liitto 2015a) Kuva 5. Ote Keski-Pohjanmaan neljännen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella soikiolla. 17/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kaukasennevan kaava-alueella on voimassa kaavamerkintä (EO-3), joka sallii kalliomurskeen ottamisen alueella, sekä tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (kaavamerkintä pv), jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnat alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. 5.2.3. Yleis- ja asemakaavoitus Kaava-alueella ei sijaitse voimassaolevia yleis- tai asemakaavoja. 5.2.4. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin N. 30 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta sijoittuu runsaasti tuulipuistohankkeita. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman voimalan hankkeista Mutkalammen 85 voimalan hankkeeseen. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tai ole suunnitteilla muita tuulipuistohankkeita. Lähin hanke sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaava-alueesta pohjoiseen (Mutkalampi) ja seuraavaksi lähimmät noin kymmenen kilometrin päässä Kaukasennevan kaava-alueesta (Kuurinkallio, Rahkonneva, Puutikankangas). Muut tuulivoimahankkeet noin 30 kilometrin etäisyydellä Kaukasennevan tuulipuistohankkeesta on esitetty kuvassa 6. ja taulukossa 1. Hankealueen länsipuolella, Hietakankaan harjujaksolla sijaitsee kaksi soranottoaluetta. 18/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

30 km 20 km 10 km Kuva 6. Kaukasennevan tuulipuistohanke sekä etäisyydet 30 km säteellä sijaitseviin muihin tuulipuistohankkeisiin. Etäisyydet muihin tuulipuistohankkeisiin: 1) Mutkalampi, etäisyys n. 5 km 2) Pajukoski, etäisyys yli 20 km 3) Tuomiperä, etäisyys 30 km 4) Hirvineva, etäisyys yli 30 km 5) Kuuronkallio, etäisyys yli 10 km 6) Rahkonneva, etäisyys yli 10 km 7) Puutikangas, etäisyys yli 10 km 8) Tuppura, etäisyys yli 10 km 9) Jakostenkalliot, etäisyys yli 20 km 10) Ullava, etäisyys yli 20 km 11) Länsi-toholampi, etäisyys yli 20 km 12) Toholampi-Lestijärvi, etäisyys yli 20 km 13) Kokkokangas, etäisyys yli 20 km 14) Torvenkylä, etäisyys yli 20 km 15) Pirttineva, etäisyys yli 20 km 16) Tynkä, etäisyys yli 20 km 19/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Taulukko 1. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulipuistohankkeet. 20/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5.3. Luonnonolot 5.3.1. Maa- ja kallioperä sekä topografia Hankealueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja hienoainesmoreenia, kallioperä porfyyrista granodioriittia (GTK 2015). Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kallioalueita, mutta aivan hankealueen pohjoisrajalla sijaitsee arvokas moreenimuodostuma (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015). 5.3.2. Pinta- ja pohjavedet Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain kosteikkoalue. Alueella on lampia. Hankealueella sijaitsee pohjavesialue (Hietakangas), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015) Eskolan Kehitys Oy on toteuttanut Ylijärven riistakosteikon Kannuksessa yhteistyössä Eskolan Metsästysseuran kanssa. Kosteikon tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää valuma-alueelta tulevaa fosfori- ja typpikuormitusta sekä edesauttaa läheisten viljelysmaiden vesitasapainoa. Noin 17 hehtaarin kosteikko Rättyän kylän tuntumassa tulee vaikuttamaan positiivisesti etenkin alueen linnustoon. Kosteikkoalueella sijaitsee myös lintutorni ja nuotiopaikka. Hankealueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja muodostumisalueet on esitetty kuvassa 7. Pohjavesialueille tai muodostumisalueille ei sijoitu tuulivoimaloita. Hankealueelle rakennettavat tiet toteutetaan pistoina olemassa olevilta teiltä ja ne rakennetaan niin, etteivät ne sijoitu pohjavesialueille. 21/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 7. Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja varsinaiset muodostumisalueet (LAPIOlatauspalvelu 2015). 5.3.3. Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet Alueella laadittavat luontoselvitykset on laadittu vuoden 2015 aikana. Selvitettäviä kohteita ovat hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravat, viitasammakot sekä lepakot. Hankealue sijoittuu keskiboreaaliselle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle ja suokasvillisuudeltaan viettokeitaiden alueelle (Maanmittauslaitos 2015). Hankealue sijaitsee metsien ja soiden hallitsemalla seudulla. Metsäalueet ovat pääosin talousmetsiä, kosteikoista suuri osa on ojitettu. Hankealueen lähiympäristössä on kuitenkin myös laajempia luonnontilaisia suoalueita (Kokonpesäneva, Hietaneva, Puolivälinneva). Hankealueen lähiympäristössä on myös pienvesikokonaisuus Jylhäjärvi-Heinäjärvi, jota ympäröi osittain kosteikkoalue. Kasvillisuus Suunnittelualue sijaitsee keskiboreaalisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjanmaan osa-alueella. Suomen suoaluejaossa alue kuuluu Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaat -alueeseen. Hankealueella risteilee useita metsäautoteitä ja niiden ympärillä on pääosin mäntyvaltaisia talousmetsiä sekä ojitettuja rämeitä. Hankealueella on myös korkokuvaltaan mäkisiä ja paikoitellen kallioisia/kivikkoisia alueita kuten Matokangas voimaloiden 1 ja 4 alueella. 22/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Voimalapaikat on sijoitettu valtaosin luonnontilaltaan muuttuneille alueille kuten muokattuihin talousmetsiin. Selvitetyistä voimalapaikoista voimalan 1 välittömässä läheisyydessä esiintyy metsälain10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä; vähätuottoisten kitu- ja joutomaan elinympäristöjen kallioisia ja kivikkoisia metsiä. Läntisten ja itäisten voimaloiden välille suunniteltu tielinjaus kulkee vanhaa metsäautotien pohjaa pitkin. Tienpohja on suurimmaksi osaksi kivikkoisella kuivahkolla mäntykankaalla (EVT). Alueella on Kivikkokankaalla huomioitavia metsälain 10 mukaisia karuja kivikkoisia metsiä. Alueet on esitetty kuvassa 8. Voimaloiden 1, 4 ja 5 kangasmetsäalueilta löydettiin useita valkolehdokin Platanthera bifolium esiintymiä. Laji on valtakunnallisen uhanalaisuusluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010) säilyvä (LC = Least Concern), eli ei uhanalainen, mutta se on koko maassa rauhoitettu. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (1996/1096) 42 :n nojalla. ELY-keskus voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa rauhoitussäännöksistä, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Muilla suunnitelluilla voimalapaikoilla tai niiden välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse kasvillisuuden tai kasviston osalta suojeltavia tai luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita kuten metsälakikohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä. Valtion ympäristöhallinnon rekisterissä ei ollut alueelta tai sen lähiympäristöstä tietoja uhanalaisista tai huomioitavista lajiesiintymistä eikä niitä havaittu maastoselvitysten yhteydessä. Muuttolinnusto Hankealueelle toteutettiin muuttolintujen seuranta vuonna 2015. Kaukasennevan hankealue sijaitsee sivussa lintujen päämuuttoreiteistä, eikä seudulla ole muuttoa voimakkaasti kanavoivia maastonpiirteitä. Linnut muuttavat leveänä rintamana ja yksilömäärät ovat muutonseurannan perusteella sisämaakohteelle tyypillisen vaatimattomia. Pesimälinnusto Pesimälinnustokartoituksissa havaittiin voimalapaikkojen ympäristössä 44 pesiväksi tulkittua lintulajia. Alueen linnusto koostuu pääasiassa alueellisesti tyypillisistä metsien yleislinnuista, havumetsälinnuista ja suolinnuista (luokittelu: Väisänen ym. 1998). Yleisimmät lajit olivat pajulintu, peippo ja metsäkirvinen. Havaituista 44 lajista 14 on suojelullisesti huomionarvoisia (taulukko 2.). 23/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Taulukko 2. Suojelullisesti huomionarvoisten lajit ja niiden parimäärät hankealueella. VU = vaarantunut; NT = silmälläpidettävä; EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; EVA =Suomen erityisvastuulaji; RT = alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened), alue 3A Pohjanmaa (Rajasärkkä ym. 2013). Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Liito-orava, viitasammakko ja lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisiin ns. tiukan suojelun lajeihin. Näiden lajien tahallinen tappaminen, pyydystäminen ja häiritseminen erityisesti lisääntymiskauden aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. Hankealueella tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei tehty liito-oravahavaintoja tai löydetty lajille soveltuvia elinympäristöjä voimalapaikoilta tai niiden lähiympäristöstä. Viitasammakkoselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin viitasammakoita, lähimmillään noin 300 m etäisyydellä suunnitellusta voimalasta. Viitasammakkoja havaittiin runsaasti myös Jylhäjärvellä ja sen pohjoispuolella sijaitsevalla suolammella, jotka sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Tuulivoimasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan viitasammakolle haitallisia vaikutuksia. Lepakkoselvityksen aikana hankealueella havaittiin pohjanlepakoita molemmilla kartoituskäynneillä. Varsinaisia lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia tai levähdyspaikkoja ei alueelta löydetty. Suunnitellut tuulivoimalayksiköt eivät toteutuessaan todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa alueen lepakoille. 24/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5.3.4. Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Kaava-alueen länsipuolella, voimalan 4 eteläpuolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue Matokangas (YSA207657) n. 250 m päässä lähimmästä voimalasta (kuva 8.). Lähin Natura 2000-alueverkoston kohde sijaitsee lähes kuuden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta (lounaispuolella virtaava Lestijoki (FI1000057, SCI)). Voimalan 1 läheisyydessä sijaitsee metsälakikohteeksi luokiteltava kallioinen metsä. Keski-Pohjanmaan vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu luontokohteita. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia tai valtiolle hankittuja METSO-ohjelman kohteita. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsee meneillään olevan soidensuojeluohjelman täydennyksen kohde, joka ei kuitenkaan sijoitu kaavaalueelle. Kuva 8. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelullisesti huomioitavat aluekohteet (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015, Pöyry 2015). 25/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

5.4. Arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristökohteet ja muinaismuistot Suomen maisemamaakuntajaossa Kaukasennevan alue sijoittuu Keski-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. Alueen maisemaa luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Pitkät harjujaksot kulkevat luoteis-kaakkoissuunnassa rannikolta sisämaahan. Asutus sijoittuu perinteisesti jokilaaksojen viljelysten äärelle. (Ympäristöministeriö 1992a) Osana kaavoitustyötä on selvitetty alueen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet noin 20 kilometrin vyöhykkeellä hankealueesta (kuva 9.). Kaukasennevan hankealue sijoittuu noin viiden kilometrin päähän lähimmistä jokilaaksoista moreeni/harjuselänteelle, jolla on runsaasti soita. Hankealueelle ja sen eteläpuolelle sijoittuu pienikokoinen peltolaakso, jossa sijaitsee muutaman talon muodostama Rättyän kylä. Hankealueen länsipuolella noin viiden kilometrin päässä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Lestijokivarren kulttuurimaisema, joka eteläosiltaan Toholammilla (noin kahdeksan kilometrin päässä hankealueelta) on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi (Lestijokilaakso). Lestijoen kulttuurimaisemalle on tyypillistä pienten metsäsaarekkeiden katkaisemat peltoaukeat Lestijoen varressa ja jokilaaksoa nauhamaisesti seuraava asutus. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Joen rannassa on joitakin koski- ja myllypaikkoja sekä hakamaita. Lestijokivarren kulttuurimaisema jatkuu Himangalla (noin 14 kilometriä hankealueelta) Himangan kulttuurimaisemana Lestijokivarressa. Alue on maakunnallisesti arvokas ja on osin myös Natura-aluetta. Hankealueesta länteen reilun kuuden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Kannuksen keskusta ja siihen liittyvä kirkko ja Mäkiraonmäen vanha asutus. Näistä jälkimmäinen muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Tähän sisältyvät vuonna 1934 Kannuksen suurpalosta säilyneet vanhat rakennukset sekä Kannuksen kirkko tapuleineen korkealla mäellä. Kannuksen keskustassa on runsaasti erilaisia arvokkaita rakennus- ja luonnonympäristökohteita, jotka eivät muodosta yhtenäistä kulttuurimaisemakokonaisuutta. Lähes 20 kilometrin päässä hankealueelta länteen sijaitsevat lisäksi maakunnallisesti arvokas Puukankaan metsäasutusryhmä sekä valtakunnallisesti arvokas Riipan pieni rautatiepysäkki (RKY 2009). Hankealueesta etelään alle viiden kilometrin päässä hankealueelta sijaitsee Leppilammenkylän maakunnallisesti arvokas maisema- ja kulttuurialue. Kylä on maisemallisesti kaunis ja hyvin säilynyt perinteinen kylämiljöö pienen järven rannalla. Alle kolmen kilometrin päässä hankealueelta etelään sijaitsee Kannuksen pikkurata, joka on 1900-luvun alkupuolen puunkuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie. Hankealueesta itään sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisemat, jotka on arvotettu maakunnallisesti arvokkaiksi. Kohteesta osa Vanhakirkko-Jyrinki sekä Sievin kirkko ympäristöineen ovat aiemmin olleet valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Alue on Vääräjokivarteen sijoittuvaa viljelylaaksoa, jossa perinteiset asuinpaikat sijaitsevat kumpareilla peltojen keskellä tai nauhoina selänteiden reunoilla. Sievin taajama kirkkomiljöineen sijoittuu peltolaakson toiseen reunaan. Vanhakirkon kylä, jossa Sievin kirkko sijaitsi ennen 1800-luvun puoliväliä, on kyläkeskittymä joenvarren kumpareella. Alueella on paljon myös arvokasta rakennuskantaa. Hankealueelta seitsemän kilometriä itään sijaitsee Sievin Korhoskylä eli asemakylä, joka on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kohde on sekä vanha kylämiljöö 1600-luvulta että myös rautatieasemamiljöö rakennuksineen ja puistoineen. Alueella on myös arvokkaat koulu- ja kaupparakennukset. Hankealueelta 14 kilometriä koilliseen sijaitsee Raution kirkko, jo- 26/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

ka on Museoviraston rakennusperintörekisterissä. Hankealueelta 19 kilometriä koilliseen sijaitsee Mattilanperänkylä, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009). Kylä on edustava esimerkki säilyneestä 1700-luvun kruununtilasta ja siitä kehittyneestä säilyneestä kylämiljööstä. (Keski-Pohjanmaan Liitto 2015b, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2014, Museovirasto 2015, Suomen ympäristökeskus 2015). Muinaismuistoja hankealueen ympäristössä on lukuisia, suurin osa keskittyen edellä mainittuihin jokilaaksojen kulttuurimaisemiin. Lisäksi erilaisia esihistoriallisia kivi-röykkiöitä sijaitsee tyypillisesti myös jokilaaksojen välisillä selännealueilla. Hankealueelle sijoittuu yksi historiallisen ajan muinaisjäänteeksi määritelty kiviaita, joka sijaitsee tervahautapohjien lähettyvillä. Etäisyys lähimmästä voimalasta muinaisjäänteelle on noin 200 metriä. Muut tunnetut muinaismuistot sijaitsevat hankealueelta vähintään noin neljän kilometrin päässä jokilaaksojen tuntumassa. (Museovirasto 2015). Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Kaukasennevan tuulipuiston hankealueella. Inventoinnissa tarkastettiin voimalapaikkojen vaikutusalueet (200-300 m), voimaloiden väliset alueet, voimaloiden ja nykyisten teiden väliset alueet, teiden lähiympäristöt ja topografian ja maaperän perusteella otollisia alueita. Inventoinnissa löytyi neljä uutta muinaisjäännöskohdetta, 2 tervahautaa, tervapirtin kiuas ja rakennuksen perustus (kuva 10. ja liite 5.). 27/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 9. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvokohteet valtakunnallisten inventointien ja Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntakaava-aineistojen pohjalta (Maanmittauslaitos 2015, Suomen ympäristökeskus 2015, Museovirasto 2015). 28/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 10. Kohteet 1 4 ja inventoidut alueet. Luonnosvaiheen voimalapaikat (A H) sinisenä. Kohde 1. Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat Tyypin tarkenne: tervahaudat Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Kohde 2. Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: tervapirtin kiukaat Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 29/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Kohde 3. Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat Tyypin tarkenne: tervahaudat Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 Kohde 4. Mj-rekisteri: - Laji: kiinteä muinaisjäännös Tyyppi: asuinpaikat? Tyypin tarkenne: rakennuksen perustus Ajoitus yleinen: uusi aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: 2 6. Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen alueen ominaispiirteet sekä rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäytöntarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa mahdollisesti esiin nousevat uudet tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kannuksen kaupunginvaltuusto. Kaukasennevan tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita, jossa tavoitteena on nostaa tuulivoiman tuotantotavoite 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä (Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013 VNS 2/2013 vp). 30/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

7. Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 7.1. Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaukasennevan yleiskaava on laadittu ympäristöselvityksissä tarkasteltujen vaihtoehtojen pohjalta tarkennettujen tuulipuiston suunnitelmien mukaan. Osayleiskaava mahdollistaa enintään 8 tuulivoimalan rakentamisen Kannuksen kunnan alueella sijaitsevalle Kaukasennevan tuulipuiston kaava-alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 658 hehtaaria. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulipuiston alue on merkitty pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M1). Kaukasennevan tuulipuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). 7.2. Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M1) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja, kokoonpanoalueen ja tuulivoimaloiden tarvitsemia laitteita tai rakennelmia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ja maa-ainesten otto. Kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue (EO-3) Luonnonsuojelualue (SL) Alueella on kielletty maan kaivaminen ja täyttäminen, ojien kaivaminen, rakennusten ja rakennelmien rakentaminen, teiden rakentaminen, metsänhakkuu ja alueen maisemakuvan muuttaminen. Vesialue (W) 7.3. Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimaloiden alueet (tv) Osayleiskaavassa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa. Luku tvmerkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Alueelle ei saa sijoittaa muuta rakentamista kuin tuulivoimaloita, niiden tarvitsemia laitteita tai rakennelmia sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 240 metriä maanpinnasta. 31/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea ilmailuviranomaisten määräykset huomioon ottaen. Tuulivoimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Rakentamisessa ja nostoalueiden sijoittamisessa on säilytettävä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvokkaat kohteet. Ohjeellinen voimalan sijainti Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja sen yksilöivä numero sekä alue, jolle tuulivoimalan roottorin siivet saattavat ulottua. Voimalan tarkka sijainti määritellään rakennuslupavaiheessa. Energiahuollon alue (EN) Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. 7.4. Muut merkinnät ja määräykset Ohjeellinen tielinjaus Tuulivoimaloita palvelevat uudet huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä (katkoviiva). Huoltotieverkostossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen nykyistä tieverkostoa. Uusien teiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonympäristöön. Olemassa olevat tiet on merkitty yhtenäisellä viivalla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Metsälain (1093/1996) 10 :n mukainen kohde. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitettua lupaa. Maa-ainesten otto ei ole alueella sallittua. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2) 32/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

7.5. Yleiset määräykset Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-alueilla). Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu nimellisteho tulee olla alle 30 MW. Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksyntä. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava Ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. 8. Osayleiskaavan vaikutukset 8.1. Laaditut ja laadittavat selvitykset Osayleiskaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset: Kaukasennevan tuulivoimahankkeen ja sen keskeisten ympäristövaikutusten kuvaus. Pöyry Oy 2015. Kaukasennevan tuulipuisto, meluselvitys. Etha Wind Oy 2015. Kaukasennevan tuulipuisto, välkeselvitys. Etha Wind Oy 2015. Kannuksen Kaukasennevan tuulivoimapuiston luontoselvitykset. Pöyry Oy 2015. Kaukasennevan tuulipuiston arkeologinen inventointi. Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelu 2015. Kaukasennevan tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet. WSP Finland Oy 2015. 33/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

8.2. Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan keskeiset vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimaloiden merkittävimpinä ympäristövaikutuksina pidetään vaikutuksia maisemaan ja linnustoon. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia myös luontoarvoihin sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (esim. melu ja varjostus). Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, meluja varjostusvaikutuksia sekä vaikutuksia alueen asukkaisiin. Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin selvityksiin. Arvioinnissa on huomioitu tuulivoimarakentamiseen liittyvä ohjeistus (mm. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelu -opas) ja lainsäädäntö. 8.3. Osayleiskaavan vaikutukset 8.3.1. Tuulivoimarakentamisen yleiset vaikutukset Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimpiä vaikutuksia. Erilaiset materiaalikuljetukset, työkoneet sekä itse rakentaminen aiheuttavat melua sekä liikenteellisiä vaikutuksia. Rakentamisen myötä luonnonympäristö muuttuu voimaloiden ympäristössä merkittävästi. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia sillä rakentaminen kestää yleensä noin vuoden. Tuulipuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu enää muutoksia. Käytön aikaisia merkittävimpiä vaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan ja linnustoon. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Voimaloiden huolto- ja kunnostustöistä aiheutuu vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Tuulipuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin sillä työvaiheet ja käytettävät koneet ja laitteet ovat pääosin vastaavia rakentamisvaiheen kanssa. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohdot ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Toiminnan jälkeen alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Tuulivoimarakentamisen haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan rakentamis- ja käyttövaiheessa huomioimalla suunnittelun yhteydessä toteutettujen selvitysten suositukset haitallisten vaikutusten estämiseen liittyen. 8.3.2. Vaikutusalue Vaikutusalueen laajuus riippuu kunkin vaikutustyypin vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista on hyvin paikallisia kuten kasvillisuus tai muinaismuistovaikutukset, osa rajautuu hyvin kapealle alueelle/väylälle (esim. huoltotiet ja maakaapelit) ja osa vaikutuksista ulottuu hyvinkin laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutusten rajana voidaan pitää noin 20 km etäisyysaluetta, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelualueena pääosin noin 5 km:n aluetta ja melun ja valon vilkkumisen vaikutusalueena noin 2 km:n aluetta. 34/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

8.3.3. Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Maankäyttövaikutukset Kaukasennevan tuulipuiston rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Hanke täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Tuulipuistoalueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkösiirtokapasiteetti. Kaava-alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä ja alueella sijaitsee kalliomurskeenottoalue. Alueen käyttö metsätalousalueena ja kalliomurskeenottoalueena on mahdollista rakentamisen jälkeen. Tuulivoimalat eivät merkittävästi rajoita liikkumista alueella eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttöä. Tieverkon laajentuminen ja teiden kantavuuden parantaminen edistävät osaltaan alueen metsätalouskäyttöä. Uudet huoltotiet avaavat alueelle uusia maastokäytäviä. Tuulivoimaloiden melu vaikuttaa alueen maankäyttöön. Valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaisesti tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja seuraavasti: ulkomelutaso LAeq päivällä klo 7 22 ulkomelutaso LAeq yöllä klo 22 7 pysyvä asutus 45 db 40 db loma-asutus 45 db 40 db hoitolaitokset 45 db 40 db oppilaitokset 45 db virkistysalueet 45 db leirintäalueet 45 db 40 db kansallispuistot 40 db 40 db Liikennevaikutukset Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulipuiston rakentamisvaiheeseen, jolloin liikennemäärät erityisesti raskaan liikenteen osalta lisääntyvät betoni-, maanrakennus- ja voimalakomponenttien kuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden sekä sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön sekä työkoneiden liikkumisesta. Tuulipuiston rakentaminen aloitetaan huoltoteiden ja voimalapaikkojen valmistelulla ja rakentamisella. Sen jälkeen rakennetaan voimaloille perustukset. Tässä vaiheessa alueelle kuljetetaan maa-aineksia huoltoteihin ja betonia sekä terästä perustuksiin. Karkeasti arvioiden teiden ja asennuskenttien rakentamiseen tarvitaan kiviainesta noin 0,5 m3/m2. Mikäli kiviainesta on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta kuljetustarve vähenee merkittävästi. Yhden voimalan maavaraisen perustuksen valamiseen tarvitaan betonia noin 400 m3. Tuulivoimalan osat (torni, konehuone, lavat) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden voimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta. Nämä erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti lapojen kuljetus suuren pituutensa vuoksi. Lapojen kuljetuksessa voidaan joutua rajoittamaan muuta liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten osalta vaikutus kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Erikoiskuljetukset ovat luvanvaraisia. 35/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Lupaehdoissa määritellään kuljetuksille asetetut vaatimukset mm. painorajoitukset, kuljetusreitit, kuljetusajankohdat sekä varotoimenpiteet. Kuva 11. Arvioidut erikoiskuljetukset hankealueelle. Kaukasennevan tuulivoimapuiston komponenttikuljetukset tuodaan alueelle todennäköisesti valtatie 28 pitkin. Kuljetuksissa on varauduttava ylittämään Lestijoen silta, siltanumero V-3144 (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset 2013). Kokonaisuudessaan tuulipuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheeseen ja sen erilaisiin jaksoihin (maanrakennustyöt, perustustyöt, voimalakomponenttien kuljetukset ja asennus) noin vuoden ajalle. Alustavan arvion mukaan määrälaskennoissa pintamaan poistolle käytetään 200 mm paksuutta. Teiden ja nostoalueiden kohdalta poistetaan kaikki turve ja humusmaat sekä pehmeät maakerrokset kovaan pohjaan asti. Nykyisen levitettävän yksityistien pinnasta poistetaan nykyinen sorakulutuskerros, niin ettei tierakenteeseen jää humus- ja hienoainespitoista maa-ainesta. Pintamaanpoiston massat kuljetetaan läjitysalueille. Maaleikkauksia voidaan käyttää penkereisiin ja täyttöihin niiltä osin kuin ne täyttävät pengerrakenteille asetetut laatuvaatimukset. Rakenteisiin kelpaamattomat ylijäämämaat kuljetetaan läjitysalueelle, joka tulee olemaan hankealueen välittömässä läheisyydessä. Olosuhteista riippuen pintamaita poistetaan 10 000 35 000 m3 = 400 1400 kuljetusta sisäiselle läjitysalueelle. Alue maisemoidaan. 36/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Teiden ja nostoalueiden päällysrakenteen tavoitekantavuus sitomattoman kantavan kerroksen päältä mitattuna on 165 MPa. Betonitöiden aiheuttama liikennemäärä on noin 100 110 betoniautoa/perustus. Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulipuiston rakentaminen lisää tänä aikana raskasta liikennettä kaava-alueen lähellä kulkevilla tieosuuksilla (Hietakankaantie ja Rättyäntie). Liikennemäärän lisääntyminen voi olla ajoittain erittäinkin merkittävää huomioiden tien nykyinen raskaan liikenteen määrä. Lisääntyvä liikenne lisää myös melu- ja pölyhaittoja teiden välittömässä läheisyydessä. Merkittävimmin liikenne lisääntyy Hietakankaantiellä, jonka varrella ei tällä hetkellä ole asutusta. Rättyäntien kautta järjestetään tämänhetkisen suunnittelutilanteen mukaan ainoastaan yhden voimalan rakentamiskuljetukset, joten liikenteen vaikutukset Rättyäntien asukkaisiin eivät ole merkittäviä. Tuulipuiston käytönaikaiset liikennevaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Liikennettä aiheutuu lähinnä huoltoliikenteestä sekä huoltoteiden aurauksista. Noin 3 kilometrin päässä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan lentokentän toimintaan ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia. Lentokenttä sijaitsee riittävän etäisyyden päässä hankealueesta. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava Ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. 8.3.4. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Alue on korkokuvaltaan melko tasaista. Hankealue sijoittuu ympäröiviä jokilaaksoja korkeammalle harjuselänteelle ja osin moreeniselänteelle. Kun jokilaaksot ovat tasossa noin +80 m mpy, niin Kaukasennevan hankealueen tuulivoimalat sijaitsisivat noin +90 - +100 m mpy tasossa harjurinteellä tai moreenimaalla. Tuulivoimaloita on sijoitettu hankealueelle kahdeksan kappaletta, joista kuusi sijaitsee ryhmässä harjurinteellä ja kaksi erillään moreeniselänteellä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on maksimissaan170 metriä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa käytetään teoreettisesti suurinta mahdollista voimalaa. Yleistävän arvion mukaan tuulivoimalat näkyvät hyvällä säällä 5-10 kilometrin päähän. Siitä etäämmällä voimalat alkavat sulautua taivaaseen ja ympäröivään maisemaan. Voimalat saattavat näkyä teoriassa jopa 20 30 kilometrin päähän, kun sää on hyvä ja näkemä on esteetön. Visuaalisia vaikutuksia tarkastellaan tässä työssä 20 kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimalat ovat maisemassa hallitsevampia läheltä katsottuna. Ympäristöministeriön oppaan Tuulivoimalat ja maisema mukaan tuulivoimala dominoi selvästi maisemaa 10 x tuulivoimalan napakorkeuden etäisyydelle (Ympäristöministeriö 2006). Tämä tarkoittaa, että hankealueella voimalat dominoivat selvästi maisemaa noin 1,6 kilometrin etäisyydelle. 1,6-5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista voimalat erottuvat selvästi, mutta maisematilan ominaisuudet määrittävät niiden sopivuuden maiseman osaksi. Tuulivoimala näkyy selvästi erityisesti avoimissa peltotiloissa. Metsämaisemassa se kätkeytyy yleensä puuston taakse. Tuulivoimaloiden lisäksi muutoksia maisemaan aiheutuu tuulipuiston uusista tieyhteyksistä, sähköasemasta ja voimalinjoista. Hankealueen lähiympäristö on ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ojitettua soista metsämaata. Hietakankaan harjujaksolla hankealueella sijaitsee kaksi soranottoaluetta. Hietakankaalla on myös muutamia pieniä lampia ja ojittamattomia avosoita, sekä yksi pieni yksityinen luonnonsuojelualue. Lähin asutus sijaitsee Rättyän kylässä, jossa on noin kymmenen asuinrakennusta ja myös pienialaisia peltoja. Pari loma-asuntoa sijaitsee hankealueella tai aivan sen tuntumassa. Noin kahden kilometrin päässä tuulivoimalaryhmästä etelään sijaitsee myös ampumarata, taimitarha sekä pieni kiitorata. 37/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Lähimmät maisemallisesti tai kulttuuriympäristönsä perusteella arvokkaiksi arvotetut alueet sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä hankealueesta. Näitä ovat maakunnallisesti arvokkaat Lestijokivarren ja Leppilammenkylän kulttuurimaisemat. Lisäksi alueen läheisyydessä on muita arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kuten Kannuksen keskustan kohteet, Kannuksen pikkurata, Sievin Korhoskylä ja Vääräjokilaakson kulttuurimaisema, joista osa on valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä sijoittuvat yli viiden kilometrin päähän hankealueesta. Hankealueen lounaiskulmassa on yksi muinaismuistona suojeltu kiviaita. Alueen metsä- ja kulttuurimaisemat ovat ihmisen muokkaamaa maisemaa, johon tuulivoimalat eivät aiheuta visuaalisesti niin syvää ristiriitaa kuin erämaamaisilla alueilla. Hankealueella kulkee jo nykyisellään voimalinjoja ja siellä on metsäautoteitä ja soranottokuoppia. Lammet ja avosuot sekä sijoittuminen harjurinteelle laajentavat tuulivoimaloiden näkyvyyttä metsän sisällä, mutta tuulivoimalat jäävät kuitenkin metsän saartamiksi. Rättyän kylään ja Eskolan lähikylään tuulivoimaloilla on selviä visuaalisia vaikutuksia. Täällä metsäpuusto peittää kuitenkin todennäköisesti suuren osan näkyvyydestä laajojen peltoaukeiden puuttuessa. Tuulivoimalat voidaan nähdä myös alueen monien nykyisten toimintojen, kuten ampumaradan, taimitarhan ja kiitoradan jatkeena, vaikka tuulivoimalat ovatkin mittakaavaltaan huomattavasti suurempia. Alueen lähimmät maisemaltaan tai kulttuuriympäristöltään merkittäviksi arvotetut alueet sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä tai etäämpänä. Näillä alueilla tuulivoimalat nousevat selvästi metsäreunan ylle, mutta eivät ole kooltaan enää niin hallitsevia kuin lähempänä sijaitsevilla alueilla. Täällä voimaloiden aiheuttama visuaalinen maisemavaikutus on todennäköisesti kohtalainen tai vähäinen katselupisteestä ja kyseisen maisematilan herkkyydestä riippuen. Tuulivoimahankkeen uudet voimalinjat ja tieyhteydet aiheuttavat todennäköisesti vähäisiä visuaalisia vaikutuksia ja vaikutus on pienempi tuulivoimalan aiheuttamiin vaikutuksiin verrattuna. Näkemäalueanalyysi ja kuvasovitteet Kaukasennevan tuulipuiston näkyvyyttä selvitettiin näkemäalueanalyysin ja kuvasovitteiden avulla. Näkemäalueanalyysi Näkemäalueanalyysit laadittiin sekä voimalan maksimikorkeudelle eli lapakorkeudelle (240 m) että voimalan tornin korkeudelle eli napakorkeudelle (170 m). Voimalan lentoestevalot sijaitsevat tornin huipulla, joten napakorkeuden perusteella tehty näkemäalueanalyysi kuvaa myös lentoestevalojen potentiaalisia näkyvyysalueita. Tuulivoimalan lavat ovat jatkuvassa pyörimisliikkeessä voimalan ollessa käynnissä. Lapakorkeuden mukaan mallinnetuille näkemäaluekartoille lapojen näkyvyys on mallinnettu niiden korkeimmalle pisteelle, jolloin lapa suuntautuu kohtisuoraan ylöspäin. Osalla analyysin tulosalueista näkyy vain vilkkuva lapa tai osa siitä itse tornia ei välttämättä näy kaikille alueille. Näkemäanalyysin tuloksena tuotettiin karttakuvat, joilla on esitetty alueet, joilta tuulipuisto tai sen voimaloita olisi silmän korkeudelta (1.65m) nähtävissä. Metsäalueiden osalta näkyvyyttä ei esitetä karstoilla. Tuloksena saatu näkemäalue jaoteltiin karkeampiin luokkiin sen mukaan, montako tuulivoimalaa alueelle näkyy (liite 6.). 38/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Tuulivoimala-alueen näkyvyysalueet sijoittuvat pääosin voimala-alueen lounais- ja luoteispuolelle. Erityisesti voimaloiden läheisillä aukeilla ja laajoilla peltoalueilla tuulivoimaloiden näkyvyys on merkittävä. Tuulivoimaloiden näkyvyys on laajimmillaan Lestijokivarren ympäristössä. Voimalat sijaitsevat kuitenkin yli 5 kilometrin päässä Lestijokivarren kulttuurimaisema-alueelta, joten alueelle kohdistuvat maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä. Vääräjokilaakson kulttuurimaisema-alueelle voimalat saattavat myös näkyä. Vääräjokilaakson kulttuurimaisema-alue sijaitsee n. 10 km päässä hankealueelta, minkä vuoksi em. alueeseen kohdistuvat maisemavaikutukset ovat vähäisiä. Kuva 12. Näkemäalueanalyysi napakorkeuden mukaan. Kuvasovitteet Suunnittelualueen lähiympäristöstä laadittiin kuvasovitteet kesän ja syksyn 2015 aikana (liite 6.). Kuvasovitteiden valokuvausajankohta oli 23.6.2015. Valokuvat kuvattiin kameralla Olympus E-PL1 (polttoväli 14 mm). Sää oli valokuvauspäivänä pilvinen ja sateinen. Lämpötila vaihteli + 14 ja + 17 C välillä. Valokuvauspisteet valittiin näkemäalueanalyysiin perustuen niistä pisteistä, minne voimalat näkyvät (kuva 13.). Nähtiin myös tarpeelliseksi ottaa valokuva kohteesta K1 Lestijokivarren kulttuurimaiseman alueelta. 39/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 13. Kuvauspaikat ja suunnat. 40/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 14. Kuvauspiste K1. Etäisyys lähimpään voimalaan n. 6,3 km. 41/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 15. Kuvauspiste K1 ja metsänrajan vaikutus näkymään. Etäisyys lähimpään voimalaan n. 6,3 km. Kuvauspisteeseen K1 näkyy neljä voimalaa. Neljä voimalaa rajautuu kuvausalueen ulkopuolelle. Maisemakuva on avoin ja voimaloiden lavat erottuvat metsänreunan takana. 42/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 16. Kuvauspiste K2. Etäisyys lähimpään voimalaan n. 1,4 km 43/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 17. Kuvauspiste K2 ja metsänrajan vaikutus näkymään. Etäisyys lähimpään voimalaan n. 1,4 km Kuvauspisteeseen K2 (Partio Jylhän pihapiiri) ei näy tuulivoimaloita. Metsänraja peittää voimaloiden näkyvyyden. 44/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 18. Kuvauspiste K3. Etäisyys lähimpään voimalaan n. 2,9 km. 45/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 19. Kuvauspiste K3 ja metsänrajan vaikutus näkymään. Etäisyys lähimpään voimalaan n. 2,9 km. Kuvauspisteeseen K3 näkyy kahdeksan tuulivoimalaa. Maisemakuva on avoin ja voimaloiden lavat erottuvat metsänreunan takana. 46/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 20. Kuvauspiste K4. Etäisyys kuvassa näkyvään lähimpään voimalaan n. 3 km. Kuva 21. Kuvauspiste K4 ja metsänrajan vaikutus näkymään. Etäisyys kuvassa näkyvään lähimpään voimalaan n. 3 km. Kuvauspisteeseen K4 näkyy kolme tuulivoimalaa. Maisemakuva on avoin ja voimaloiden lavat erottuvat metsänreunan takana. 47/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Suomen ilmailulain (Ilmailulaki 1194/09 165) mukaan jokainen voimala tulee merkitä lentoestevaloin lentoturvallisuuden takaamiseksi. Lentoestevalot on mahdollista havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalan napa (hankealueella voimaloiden napakorkeus on 170 m). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Yleisesti voidaan todeta, että mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä lentoestevalojakaan. Lentoestevalojen vaikutus maisemaan on suurimmillaan pimeällä ja kirkkaalla säällä, jolloin valot erottuvat selkeästi korkealla taivaalla puuston yläpuolella missä ei ole muita valonlähteitä. Varsinkin tuulipuiston alkuaikoina vaikutus voidaan kokea levottomana verrattaessa tilanteeseen, jolloin alueella ei ollut minkäänlaisia valonlähteitä. Sumuinen, utuinen ja sateinen sää saattaa laajentaa lentoestevalojen vaikutusaluetta pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Liikenteen turvallisuusviraston asettamien ohjeiden mukaan näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä voidaan lentoestevalojen nimellistä valovoimaa pudottaa 30 %:iin ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli 10 000 metriä. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi yhtenäisten tuulipuistojen lentoestevaloja voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertäviin voimaloihin asennetaan tehokkaimmat valaisimet ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla päiväaikaankin pienitehoista jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Kaukasennevan tuulipuiston voimaloiden lentoestevalojen määrä ja luonne tarkentuu rakennuslupavaiheessa. Lentoesteluparatkaisussa annetaan määräykset myös valojen suuntaavuudesta; yleisperiaatteena on että alaviistoon suuntautuva valoteho on merkittävästi pienempi kuin yläviistoon suuntautuva. Tämä vähentää osaltaan lähialueille aiheutuvaa vaikutusta. 8.3.5. Vaikutukset muinaismuistoihin Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia hankealueella. Inventoinnissa tarkastettiin voimala-paikkojen vaikutusalueet (200 300 m), voimaloiden väliset alueet, voimaloiden ja nykyisten teiden väliset alueet, teiden lähiympäristöt ja topografian ja maaperän perusteella otollisia alueita. Inventoinnissa löytyi neljä uutta muinaisjäännöskohdetta, 2 tervahautaa, tervapirtin kiuas ja rakennuksen perustus (kuva 10.). Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. 8.3.6. Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Tuulivoima on yksi vähiten päästöjä aiheuttava energiantuotantomuoto. Tuulivoiman hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 g/kwh ja ne muodostuvat tuulivoiman rakentamisen, kasaamisen, kuljettamisen ja huollon aiheuttamista päästöistä. Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei aiheuta kasvihuonekaasu- tai muita savukaasupäästöjä ja hankkeen positiiviset vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon johtuvat näiden päästöjen välttämisestä energiantuotannossa. Tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Toteutuessaan hanke osaltaan edesauttaa ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista, sekä lisää Suomen energiaomavaraisuutta. 48/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

8.3.7. Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimaloiden ja niitä yhdistävien huoltoteiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi valoilmaston muutoksen seurauksena. Talousmetsässä, kuten Kaukasennevan alueella, reunavaikutus jää luonnontilaisia metsiä pienemmäksi, koska harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Voimaloilta toisille johtavien huoltoteiden tulee olla kantavia ja massiivisia, jolloin niiden rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia rakentamiskohteiden hydrologiaan (pintavesien valunnan muuttumisen kautta). Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat välillisesti vaikuttaa myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen muuttumisen kautta. Suunnitellut voimalapaikat sijaitsevat kivikkoisilla metsätalouskäytössä olevilla moreenikumpareilla. Voimalanpaikan 1 läheisyyteen sijoittuu metsälakikohteiksi luokiteltava kallioinen metsä. Suunnitellun tien varrella esiintyy metsälain mukaisia kivikkoisia metsiä. Voimalapaikkojen 1, 4 ja 5 välittömässä läheisyydessä sijaitsee rauhoitetun valkolehdokin esiintymiä. Maastoselvityksien yhteydessä havaitut valkolehdokkiesiintymät on huomioitu voimaloiden sijoittelussa. Valkolehdokkiesiintymät merkitään rakennustöiden ajaksi, etteivät ne tuhoudu vahingossa. Hankkeen kasvillisuusvaikutukset ovat vähäisiä, sillä pääosa rakenteista on sijoitettu luonnontilaltaan jo muuttuneille alueille. Linnusto Tuulivoimaloiden merkittävimpiä linnustovaikutuksia ovat häirintä- ja estevaikutus, elinympäristön muutos (menetys) sekä törmäysriski ja törmäyksistä aiheutuva kuolleisuus. Merkittävimpinä näistä pidetään tuulivoimaloiden aiheuttamia häirintä- ja estevaikutuksia lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välisillä lento- ja muuttoreiteillä. Häirintä voi johtaa lintujen siirtymiseen pois alueelta ja rakentamisen myötä sopivat elinympäristöt voivat hävitä. Toisaalta linnut voivat sopeutua ja löytää uusia lentoreittejä sekä pesimä- ja ruokailualueita, jolloin häirintä- ja estevaikutus vähenee. Useimpien lajien törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, mutta silti sitä voidaan pitää merkityksellisenä. Vaikka törmäyksissä kuolleiden lintujen määrä on suhteellisen pieni, verrattaessa sitä lintujen kuolleisuuteen törmäyksissä esim. korkeisiin rakennuksiin, ei se ole merkityksetön. Pienikin törmäysriskin lisäys voi olla merkittävä jollekin lajille, esimerkiksi pitkäikäisille lajeille, joiden populaatiokoko ja lisääntymistuotto ovat pieniä ja joiden sukukypsyysikä on korkea (esim. petolinnut). Normaalisti linnut havaitsevat ja kuulevat tuulivoimalan jo kaukaa, jolloin väistäminen tapahtuu 100 500 metrin etäisyydellä. Lintujen törmäysriskiin on todettu ainakin seuraavien tekijöiden vaikuttavan: säätekijät (mm. tuulen suunta ja voimakkuus sekä näkyvyys), maaston muodot, voimaloiden koko, määrä ja sijoittelu, voimaloiden näkyvyys, mm. väri ja valaistus, lintutiheys alueella sekä lintujen laji- ja yksilökohtaiset erot, kuten lentonopeus, koko (siipien kärkiväli), ikä ja kokemus. Törmäysalttiimpia lajeja ovat suuret petolinnut, kuten maa- ja merikotka sekä sääksi. Selvityksissä on todettu, että törmäysmäärät todennäköisesti lisääntyvät huomattavasti, jos tuulivoimapuiston sähköverkko rakennetaan ilmajohdoiksi. Siksi uusimpien suositusten mukaan sisäiset yhteysverkot suositellaan rakennettavan maa- tai merikaapelin. Myös voimaloiden kirkkaan yövalaistuksen on havaittu altistavan törmäyksille. Tuulivoimarakentamisella on käytön aikaisten vaikutusten lisäksi myös rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Puiston huolto ja tieverkosto vaikuttavat linnustoon kuten muukin rakentaminen. Paikalliset lintupopulaatiot voivat häiriintyä mikäli niiden käyttämät pesimäpaikat tuhoutuvat tai rakentaminen tapahtuu pesinnän aikana. Rakentamisen aikaisten vaikutusten ei ole todettu kuitenkaan olevan kovinkaan 49/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

merkittäviä, jos rakentaminen tapahtuu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolella. Vaikutukset pesimälinnustoon Tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon voidaan luokitella törmäyksistä johtuvaan kuolleisuuteen, häirintä- ja estevaikutuksiin ja elinympäristömuutoksiin. Näiden tekijöiden vaikutus voi olla erilainen tuulipuiston rakentamisen ja käytössä olon aikana. Pesimälinnuston osalta Kaukasennevan hankkeen mainittavimmiksi haitallisiksi tekijöiksi arvioidaan rakentamisvaiheen ja tuulipuiston toiminnan aikaiset häiriövaikutukset sekä rakentamisen aiheuttamat elinympäristömuutokset (voimalapaikkojen ja tielinjojen aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen). Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat voimalan 8 ympäristöön, jossa voimalan sijoituspaikan lähiympäristössä on monipuolisia linnustoarvoja. Nykyiset sijoituspaikat osuvat vain muutaman sadan metrin päähän kanahaukan pesästä, joten rakentaminen saattaa aiheuttaa reviirin hylkäämisen. Viirupöllön pesään on yli 500 metriä matkaa. Kokonaisuudessaan pesimälinnustoon aiheutuvien vaikutusten arvioidaan jäävän varsin vähäisiksi. Osa suunnitelluista voimalapaikoista sijaitsee jo valmiiksi luonnontilansa menettäneillä kohteilla, kuten hakkuilla, mikä vähentää elinympäristömuutoksista aiheutuvia vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat vain vähäisessä määrin suojelullisesti huomionarvoisiin lajeihin. Hankealueella pesivien suojelullisesti huomionarvoisten lajien määrä ja niiden parimäärät ovat vähäiset. Näin ollen hankkeella ei ole vaikutuksia lajien suojelutasoon. Vaikutukset muuttolinnustoon Tuulivoimarakentamisen merkittävimmät linnustovaikutukset syntyvät yleensä voimaloiden aiheuttamasta estevaikutuksesta, kun linnut joutuvat kiertämään tuulipuiston. Vaikutuksia aiheutuu myös törmäyskuolleisuudesta, koska sillä on suora efekti alueen kautta muuttaviin lintupopulaatioihin. Kaukasennevan hankealue sijaitsee sivussa lintujen päämuuttoreiteistä, eikä seudulla ole muuttoa voimakkaasti kanavoivia maastonpiirteitä. Linnut muuttavat leveänä rintamana ja yksilömäärät ovat muutonseurannan perusteella sisämaakohteelle tyypillisen vaatimattomia. Niinpä tuulipuistosta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle. Luontodirektiivin liitteen IV (A) lajit Liito-orava, viitasammakko ja lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisiin ns. tiukan suojelun lajeihin. Näiden lajien tahallinen tappaminen, pyydystäminen ja häiritseminen erityisesti lisääntymiskauden aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. Hankealueella tehtiin liito-orava-, viitasammakko- ja lepakkoselvitykset vuonna 2015. Maastokäynneillä selvitysalueelta ei tehty havaintoja liito-oravan jätöksistä eikä alueella havaittu risupesiä tai kolopuita, joita liito-orava voisi käyttää lisääntymis- tai levähdyspaikkoina. Tuulipuiston suunnitelluilla rakennettavilla alueilla ei ole liito-oravalle tyypillisiä tai potentiaalisia elinympäristöjä. Tuulivoimaloiden alueelle ei johda liito-oravalle potentiaalisia metsäkäytäviä, joiden kautta se voisi liikkua voimaloiden läheisyyteen. 50/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Muu eläimistö Suurpetojen (karhu, susi, ilves, ahma) osalta lajien esiintymistä selvitettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuranta-aineistoista (RKTL 2015). Riistaeläimistöä selvitettiin haastattelemalla alueella toimivia metsästäjiä. Lisäksi maastoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös alueella esiintyvään eläimistöön. Hankealue kuuluu eliömaantieteellisessä jaottelussa Keskipohjanmaan eliömaakuntaan. Alueella esiintyy erämaahenkisille alueelle tyypillinen nisäkäslajisto. Hankealueen rämeiden, kosteikoiden, kankaiden, hakkuiden ja taimikoiden mosaiikkimainen vuorottelu muodostaa monentyyppisiä elinympäristöjä muun muassa hirvikannan eduksi. Hankealueella on runsas hirvikanta ja se kuuluu hirvien talvehtimisalueeseen. Lisääntyneen metsästyksen seurauksena alueen hirvikantoja on kuitenkin saatu hieman vähennettyä. Hirvet saapuvat joka kevät Alajärvelle (kuivattu järvi Rättyän kylän pohjoispuolella, suunniteltujen voimaloiden 7 ja 8 välissä) ja syövät pajukon sileäksi (Hanni, V.,henk koht. tiedonanto). Hankkeen vaikutukset muuhun eläimistöön arvioidaan pääosin vähäisiksi, sillä pääosa rakenteista on sijoitettu luonnontilaltaan jo muuttuneille alueille (talousmetsät ja ojitetut kosteikot). Rakentamistoimet aiheuttavat häiriövaikutuksia, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia. Hirviä esiintyy hankealueella ympäri vuoden ja alueella on merkitystä hirvien metsästysalueena. Hankealueen itäosassa, lähellä Rättyän kylää sijaitsee syksyllä 2015 valmistunut Ylijärven riistakosteikko. Hankkeella ei todeta olevan merkittäviä vaikutuksia kosteikon toimintaan. Vaikutukset suojelualueisiin Hankkeella ei katsota olevan vaikutusta suojelualueisiin (Natura 2000 -alueet, suojeluohjelma-alueet) pitkien etäisyyksien vuoksi. Vaikutukset pohjavesiin Tuulivoimaloista ei ole yleensä todettu haittaa pohjaveden muodostumiselle tai laadulle. Rakentamisaikana uhkatekijöitä voi kuitenkin olla teiden ja ojitusten rakentamisen sekä rakennusaikaisten kuljetusten takia. Todettujen likaantumistapausten perusteella suurimmat pohjavesien likaantumisriskit liittyvät öljytuotteiden kuljetukseen ja käyttöön, hiekan ja soran ottoon, jätehuoltoon ja maanviljelykseen. Lisäksi teiden kunnossapitoon ja liukkaudentorjuntaan liittyvällä tiesuolan käytöllä on vaikutuksia pohjaveden laatuun (Ramboll 2014). Mikäli olemassa olevia pohjavesialueiden läpi kulkevia teitä käytetään tuulivoimaloiden kuljetuksiin ja niitä joudutaan vahvistamaan, ja teiden vahvistaminen ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle, niin arvioidaan, että vaikutuksia ei synny. Vahvistamistyön aikana voi olla hetkellistä pohjaveden samentumista, kun suojaavaa maakerrosta poistetaan ja muokataan, mutta samentuminen ei aiheuta pohjavedelle laadullista haittaa, eikä pilaantumista. Rakentamisen aikaisissa kuljetuksissa ja teiden parannustoimenpiteissä huomioidaan Hietakankaan pohjavesialue ja vaikutukset pohjavesialueisiin pyritään minimoimaan. 51/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Hietakankaan pohjavesialue Kuva 22. Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja varsinaiset muodostumisalueet (LAPIOlatauspalvelu 2015, Paikkatietoikkuna 2015). 8.3.8. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Meluvaikutukset Etha Wind on tehnyt Kaukasennevan meluselvityksen joulukuussa 2015 (liite 2.). Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.0.639 ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 8/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpideraja-arvoihin. 52/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Tulokset Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Tulosten perusteella todetaan, että Kaukasennevan tuulivoimapuiston meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Kuva 23. Kaukasennevan tuulipuiston melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin seitsemän havainnointipistettä (Etha Wind 2015) 53/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Taulukko 3. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taulukko 4. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. 54/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Välkevaikutukset Etha Wind on tehnyt Kaukasennevan välkeselvityksen joulukuussa 2015 (liite 3.). Selvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden varjon välkkeen ominaispiirteistä, välkkeen ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.0.578 ohjelmiston SHADOW-moduulia. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö 2012). Kuva 24. Varjovälkettä muodostuu, kun tuulivoimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä, aurinkoisella ja pilvettömällä säällä (Etha Wind 2015). Tulokset Saksassa annettua maksimisuositusta kahdeksan tunnin vuotuisesta varjon välkkeestä asunnoille ei ylitetä. Yleisesti käytetyt teoreettisen maksimitilanteen vuosittaiset suositusarvot ylittyvät yhden vapaaajan asunnon kohdalla. Toisen vapaa-ajan asunnon kohdalla teoreettisen maksimitilanteen vuosittaiset suositusarvot ovat juuri rajalla ja päiväkohtaiset suositusarvot ylittyvät. Yleisesti käytetyt suositusarvot ovat todellisessa tilanteessa kahdeksan tuntia välkettä vuodessa ja teoreettisessa maksimitilanteessa 30 tuntia vuodessa sekä 30 minuuttia päivässä. 55/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston

Kuva 25. Tuulipuiston aikaansaama varjovälkevaikutus (Etha Wind 2015). Taulukko 5. Varjovälkelaskennan tulokset (Etha Wind 2015). 56/62 11.1.2016 Kannuksen Kaukasennevan tuulipuiston