Sonkajärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Sonkajärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Rutakon raitin kehittämissuunnitelmat käynnistettiin vuonna 2014. Valtuusto 25.6.2015 15 liite nro 1

Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 4 1.2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 9 1.3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 17 1.3.1 Taloudelliset riskit 17 1.3.2 Operatiiviset riskit 19 1.3.3 Omaisuusriskit 20 1.3.4 Toimintaympäristöön liittyvät riskit 20 1.4 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 21 1.4.1 Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta 23 1.4.2 Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta 23 1.4.3 Talouden suunnittelun sisäinen valvonta 24 1.4.4 Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta 24 1.4.5 Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta 25 1.4.6 Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta 25 1.4.7 Muut asiat 26 1.5 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 26 1.5.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 27 1.5.2 Toiminnan rahoitus 28 1.6 Rahoitusasema ja sen muutokset 29 1.7 Kokonaistulot ja menot 31 1.8 Konsernin toiminta ja talous 32 1.8.1 Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta 33 1.8.2 Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen 33 1.8.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä 35 1.8.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 36 1.8.5 Konsernitilinpäätös 38 1.9 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 42 2 Talousarvion toteutuminen 43 2.1 Käyttötalouden toteutumisvertailu 43 Keskusvaalilautakunta 44 Tarkastuslautakunta 45 Kunnanhallitus ja valtuusto 47 Sukevan aluelautakunta 66 Sivistyslautakunta 68 Tekninen lautakunta 82 2.2 Käyttötalousosan toteutumisvertailun yhdistelmä 2014 92 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 95 2.4 Investointiosan toteutumisvertailu 2014 97 2.5 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2014 100 2.6 Yhteenveto määrärahojen ylityksistä ja tuloarvioiden alituksista 101

3 Tilinpäätöslaskelmat 104 3.1 Tuloslaskelma 31.12.2014 104 3.2 Rahoituslaskelma 31.12.2014 105 3.3 Tase 31.12.2014 106 3.4 Konsernilaskelmat 108 3.4.1 Konsernin tuloslaskelma 31.12.2014 108 3.4.2 Konsernin rahoituslaskelma 31.12.2014 109 3.4.3 Konsernitase 31.12.2014 110 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 112 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 112 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 113 4.3 Tuloslaskelman liitetiedot 113 4.3.1 Toimintatulot tehtäväalueittain 113 4.3.2 Verotulot 114 4.3.3 Valtionosuudet 114 4.3.4 Satunnaiset tuotot ja kulut 114 4.3.5 Rahoitustuotot ja kulut 114 4.3.6 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta 114 4.4 Taseen liitetiedot 115 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 115 4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 117 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 119 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot 120 4.7 Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 121 4.8 Tilinpäätöksen tunnuslukujen laskentakaavat 127 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 131 Tilinpäätöksen allekirjoitus 132 Tilintarkastusmerkintä 132 Muut liitetiedot Henkilöstökertomus 2014 Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet vuonna 2014 Arviointikertomus vuodelta 2014 Tilintarkastuskertomus vuodelta 2014

1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 Valtuusto: 27 valtuutettua, pj. Mikko Mustonen, I vpj. Vesa Hynynen, II vpj. Jyri Kuittinen Paikkajakautuma: KESK 13, PS 5, VAS 2, SDP 4, KOK 2, KD 1 Kunnanhallitus: 9 jäsentä, pj. Eero Kurtelius, I vpj. Helena Kainulainen, II vpj. Ilpo Partanen Kunnanjohtaja: Simo Mäkinen Toimielimet ja niiden esimiehet: Valtuusto ja kunnanhallitus/kunnanjohtaja Simo Mäkinen Sukevan aluelautakunta/aluesihteeri Mirja Tonteri Sivistyslautakunta/rehtori Auli Halonen Tekninen lautakunta/kunnaninsinööri Jari Sihvonen

3 Sonkajärven kunnan hallinto-organisaatio 2014 VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA - tilintarkastus - vaalit KUNNANHALLITUS - yleishallinto - työllistäminen - ruokahuolto - sosiaalitoimi ja terveydenhuolto - elinkeinojen kehittäminen SUKEVAN ALUELAUTAKUNTA - Sukevan alueen palvelut SIVISTYS- LAUTAKUNTA - varhaiskasvatus - koulutoimi - joukkoliikenne - vapaa sivistystoimi - nuoriso- ja liikuntatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA - tekninen toimi - rakennusvalvonta - liikelaitokset - palo- ja pelastustoimi

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys 4 Kansainvälisen talouden kehitys on ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso- Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Edelleen jatkuvan epävakaan tilanteen johdosta sekä ruplan ulkoisen arvon alenemisen että energian hinnan laskun johdosta Venäjän talous ei kasva kuluvana vuonna lainkaan ja seuraavien kahden vuoden aikana sen ennustetaan supistuvan. Kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2014 kuluttajien odotukset ovat muuttuneet aiempaa varovaisemmiksi. Työllisyyskehityksen heikkenemisen myötä kuluttajien kokema työttömyyden uhka on voimistunut ja myös koko kansantalouden näkymiä koskevat odotukset ovat aiempaa epävarmemmat. Työllisyyskehitys on jatkunut heikkona vuoden 2014 aikana. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona edelleen vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 prosenttia. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. Julkinen talous oli vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Alijäämä pienenee vuonna 2015 sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia vuonna 2015. Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Kokonaisuutena VM arvioi, että kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Julkisen talouden tilanteen paranemisen välttämätön ehto on suotuisa reaalitalouden kehitys. Lähteet: Valtiovarainministeriö (VM), Talousnäkymät ja palkanmuodostus, tammikuu 2015, 13.1.2015. Valtiovarainministeriö (VM): Taloudellinen katsaus, talvi 2014, 17.12.2014. Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja, vuosi 2014 ja 4. neljännes.

5 Kuntatalouden kehitys Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kasvoivat kunnallisverotulot vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd. euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd. euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntaliiton mukaan kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja on vähennetty noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja. Kuntien toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa 2 733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuntien toimintamenot kasvavat kuitenkin edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntaliiton mukaan kunnallisveroon kohdistuu suuria korotuspaineita ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd. euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Lähde: Kuntaliitto, Tilinpäätösarviot 2014, Kunnat tehostivat tuloksekkaasti, 11.2.2015.

6 Kuvio 1. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2003 2014 (Tilastokeskus: *tilinpäätösarviotietoja, 11.2.2015).

7 Kunnat Kuntayhtymät 2014, milj. 2014, milj. Toimintatuotot 9 415 12 112 Siitä: Myyntituotot 3 704 11 233 Maksutuotot 1 656 400 Toimintakulut 38 352 11 372 Siitä: Palkat ja palkkiot 10 489 4 311 Henkilösivukulut 3 311 1 164 Asiakaspalvelujen ostot 11 095 1 119 Muiden palvelujen ostot 6 594 2 896 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 561 1 330 Avustukset 2 331 130 = Toimintakate (+ tai -) -28 521 748 Verotulot 21 066 - Valtionosuudet 8 148 - Korkotuotot 227 5 Muut rahoitustuotot 529 14 Korkokulut 215 98 Muut rahoituskulut 31 25 = Vuosikate (+ tai -) 1 203 644 Investointimenot yhteensä 5 528 785 Investointitulot yhteensä 4 084 37 Lainakanta 31.12. 14 418 2 884 Taulukko 1. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus. Talousalueen kehitys Alkuvuoden 2014 aikana Pohjois-Savon alue menestyi yleiseen suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisesti. Talouden nousu niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa on kuitenkin hidasta. Liikevaihdon ja palkkasumman osalta Pohjois-Savon kehitys alkuvuonna oli koko maan tasolla. Viennissä pohjoissavolaiset yritykset menestyivät koko maata paremmin. Pohjois-Savon alueen väestökehitys on ollut positiivinen ja alue on yksi viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavasta maakunnasta. Kolme vuotta sitten alkaneen hyvän väestökehityksen jatkuminen tulevaisuudessa on mahdollista. Ylä-Savossa väestömäärä sen sijaan väheni -490 henkilöä (2013: -446).

8 Tammi-kesäkuussa 2014 kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Pohjois-Savon maakunnassa +0,5 % edellisvuodesta. Koko maassa liikevaihto kasvoi +0,6 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista tammi-kesäkuussa 2014 liikevaihtoaan kasvattivat kaikki toimialat pois lukien yrityspalvelu. Metalliteollisuus kasvatti liikevaihtoaan +9,6 %, kun koko maassa alan liikevaihto laski -3 %. Mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoden takaiseen. Yrityspalveluissa liikevaihto laski -2,1 %. Alan liikevaihto on kasvanut aiempina vuosina keskimäärin 6,6 %. Koko maassa alan liikevaihto kasvoi + 4,9 %. Maakunnan liikevaihdon vetureina olivat alkuvuonna Varkauden (+6 %) ja Ylä-Savon seutu (+3 %). Kuopion seudun liikevaihto laski -2,1 %. Liikevaihto heikkeni Kuopiossa ensimmäisen kerran sitten alkuvuoden 2009. Sisä-Savo säilytti hyvin asemansa (+1,2), kun edellisvuona oli voimakasta kasvua. Koillis-Savossa liikevaihto heikkeni -1,3 %. Pohjois-Savon työttömyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2014 valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon muuta valtakuntaa positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut muun muassa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, suurten irtisanomisten kohdentuminen muille alueille sekä kohtuullisen korkea aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien määrä. Taulukoissa 2-5 on kuvattu talousalueen asukasmäärää, työpaikkoja, työttömyysastetta ja huoltosuhdetta. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sonkajärvi 4 825 4 706 4 694 4 671 4 600 4 493 4 454 4 336 Ylä-Savo 59 168 58 879 58 353 57 946 57 688 57 246 56 804 56 302 Pohjois-Savo 248 872 248 423 248 182 247 943 248 130 248 240 248 419 248 438 Taulukko 2. Asukasmäärä 31.12. vuosina 2007 2014 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Sonkajärvi 1 529 1 556 1 539 1 478 1 487 1409 1 363 1 252 Ylä-Savo 21 719 22 044 22 469 22 195 20 866 21 398 21 699 21 084 Pohjois-Savo 96 138 98 083 100 010 99 561 96 058 97 581 98 839 98 888 Taulukko 3. Työpaikat vuosina 2005 2012 (*vuosien 2013 2014 tietoja ei saatavilla) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sonkajärvi 12,9 12,3 14,1 13,6 13,1 14,1 19,3 18,7 Pohjois-Savo 10,1 9,7 12,4 11,8 10,4 10,7 13,5 14,6 Koko maa 6,4 7,6 9,8 10,0 9,1 7,7 7,9 8,8 Taulukko 4. Työttömyysaste %, 31.12. vuosina 2007 2014 Lähteet: Pohjois-Savon liitto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Pohjois-Savon aluetalouskatsaus syksy 2014 Työ- ja elinkeinoministeriö: Työttömät työnhakijat ja osuus työvoimasta kunnittain vuonna 20141 Tilastotiedote 2015.

1.2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntaorganisaatio Kuntatalous 9 Kuntaorganisaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2014. Työllistämistoiminnan osalta yhteistoimintaneuvottelut Sonkajärven Nuorisontuki ry:n kanssa käynnistettiin alkuvuonna 2014 työpajatoimintojen siirtämiseksi kunnan alaisuuteen. Valtuusto teki asiasta lopullisen päätöksen kokouksessaan 13.10.2014 28. Päätöksen mukaisesti Sonkajärven Nuorisontuki ry:n työpajatoiminnot siirtyvät kunnan omaksi toiminnaksi 1.1.2015 alkaen. Samalla yhdistyksen henkilöstö (3) siirtyi kunnan palvelukseen vuoden 2015 alusta alkaen. Muutoksella kunta pyrkii omalta osaltaan tehostamaan työllistämistoimintaa ja vahvistamaan rooliaan pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Sonkajärven kunnan vuoden 2014 tilinpäätös on ylijäämäinen 1,0 milj. euroa. Tilikaudet 2010 2012 ovat olleet alijäämäisiä. Vuoden 2012 aikana kunnassa käynnistettiin talouden tasapainottamistoimenpiteitä, joiden seurauksena vuodet 2013 2014 ovat olleet ylijäämäisiä. Tilikaudelle 2014 on tehty Omatalo Oy:n osakkeiden alaskirjaus yhteensä 0,4 milj. euroa. Alaskirjaus johtuu yhtiön oman pääoman alenemisesta tilikausina 2013 2014. Koska kysymyksessä on kunnan osakkuusyhtiö, tulee kunnan kirjata tilinpäätökseen laskennallinen kunnan osuus oman pääoman alenemisesta. Vuonna 2013 hyväksyttyjä talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu edelleen vuonna 2014. Keskeisimmät ja vaikuttavimmat talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet harkinnanvaraisten avustusten karsiminen sekä investointitason pitäminen matalana. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvupaineet suunnitelmavuosina 2015 2017 ovat edelleen merkittävät ja tulevista SOTE-ratkaisuista riippuu, millaiseksi palveluja kustannusrakenne tulevaisuudessa määräytyvät. Suunnitelmakauden 2015 2018 investointipaineet kunnassa ovat merkittävät ja siksi on tärkeää, että tiedossa oleviin investointeihin voidaan varautua. Kunnan taloudellinen tilanne vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin sopeuttamistoimia, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään kuntatalouden näkökulmasta vastaamaan. Jatkossa kunnanhallitus jatkaa talouden tasapainottamistyöryhmän työtä osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Tilastokeskuksen väestömuutosten ennakkotietojen perusteella Sonkajärven kunnan väkiluku 31.12.2014 oli 4 336. Kokonaismuutos tammi-joulukuu 2014 oli siten -118 henkilöä, kun vastaava luku 31.12.2013 oli -39 henkilöä. Investointimenoihin oli vuoden 2014 talousarviossa varattu yhteensä 0,9 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit (netto) ovat 0,7 milj. euroa.

10 Vuonna 2014 ei otettu uutta pitkäaikaista lainaa, pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty -0,9 milj. euroa, lyhytaikaisten lainojen muutos oli -0,2 milj. euroa. Kokonaislainamäärä 31.12.2014 oli 9,8 milj. euroa. Toimintatulojen ja -menojen kehitys Toteutuneet toimintatulot (sisäiset + ulkoiset) olivat 5,6 milj. euroa, toteutuma 102,9 %. Toimintamenot (sisäiset + ulkoiset) olivat 30,4 milj. euroa, toteutuma 98,2 %. Toimintakate (tulot menot) oli 24,9 milj. euroa, toteutuma 97,2 %. Toimintatulojen ja -menojen kehitystä vuosina 2013 2014 on kuvattu taulukoissa 6-7. Toimintamenoja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vuonna 2014 toimintamenot vähenivät edellisestä vuodesta noin 0,2 milj. euroa (-0,5 %). Vastaavasti toimintatulot lisääntyivät noin 0,5 milj. euroa (8,7 %). Toimintatuloja lisäsivät edellisvuoteen verrattuna kiintiöpakolaisista saatavat korvaukset sekä erilaiset hanketoimintaan kohdennetut avustukset, joita saatiin noin 0,5 milj. euroa (lisäys edellisvuoteen 19,9 %). TP 2013 TA 2014 TAmuutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Muutos 13 14 Toimintatulot 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 % Myyntituotot 2 257 2 329 2 329 2 353 4,3 Maksutuotot 243 257 257 252 3,7 Tuet ja avustukset 402 283 65 348 482 19,9 Muut toimintatuotot 2 187 2 444 2 444 2 444 11,8 Valmistus omaan käyttöön 14 17 17 19 35,7 Toimintatulot yhteensä 5 104 5 329 5 394 5 550 8,7 Taulukko 6. Toimintatulot vuosina 2013 2014. Toimintamenot TP 2013 TA 2014 TAmuutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Muutos 13 14 Henkilöstökulut 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 % Palkat ja palkkiot -5 128-5 162-61 -5 223-5 094-0,7 Henkilösivukulut -2 261-2 202-9 -2 211-2 179-3,6 Henkilöstökulut yhteensä -7 389-7 364 70-7 434-7 273-1,6 Palvelujen ostot -19 852-19 665-383 -20 048-19 837-0,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 599-1 662-10 -1 672-1 540-3,7 Avustukset -470-250 -250-195 -58,5 Muut toimintakulut -1 277-1 574-1 574-1 581 23,8 Toimintamenot yhteensä -30 587-30 515-463 -30 978-30 427-0,5 Toimintakate -25 483-25 186-398 -25 584-24 878-2,4 Taulukko 7. Toimintamenot vuosina 2013 2014.

11 Verotulot Veroprosentit vuonna 2014 olivat seuraavat: tuloveroprosentti 20,50 (2013: 20,50) yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,40 muu asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,85 Kaikkiaan verotuloja arvioitiin vuonna 2014 saatavan talousarvion muutos mukaan lukien 12,5 miljoonaa euroa. Verotulojen toteutuma oli 12,8 miljoonaa euroa eli 0,3 milj. euroa yli arvion. Verotulojen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,0 %. Vuonna 2013 lisäys oli 9,6 %. Lisäystä selittävät veroprosentin nosto sekä kertaluonteiset verotilitykset. Sekä tulo- että yhteisöveron tuotto ylitti arvion vuonna 2014. Kunnan verotulokertymä vuosina 2011 2014 on esitetty taulukossa 8. Verotulot 1 000 euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Muutos 13 14, % Kunnan tulovero 9 771 9 740 10 569 10 350 10 454-1,1 Kiinteistövero 601 619 630 710 729 15,7 Osuus yhteisveron tuotosta 1 712 1 042 1 293 1 400 1 562 20,8 Verotulot yhteensä 12 084 11 401 12 492 12 460 12 745 2,0 Asukasluku 4 600 4496 4 454 4 470 4 336-3,0 Euroa/ asukas 2 627 2 536 2 805 2 797 2 939 4,8 Tuloveroprosentti 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 - Taulukko 8. Verotulokertymä vuosina 2011 2014 Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus koostuu seuraavista valtionosuusperusteista: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset kunnan taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutu Lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa huomioidaan vuosittain valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sekä järjestelmämuutoksesta aiheutuva tasaus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus sisältää lukion, vammaisten opetuksen, peruskoulun aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopiston, nuorisotyön, liikunnan ja museoiden toimintaan myönnettävän valtionosuuden. Sekä peruspalvelujen valtionosuudessa että ylläpitäjäjärjestelmän mukaisessa valtionosuudessa on asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus.

12 Kunta sai valtionosuuksia 14,3 miljoonaa euroa. Summa oli 0,1 milj. euroa eli 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuuksia saatiin 124 411 euroa ennakoitua enemmän. Valtionosuus 1 000 euroa TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Muutos 13 14, % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 11 158 11 094 11 277 11 278 1,7 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2 753 3 315 3 514 3 514 6,0 Järjestelmämuutoksen tasaus 18 18 18 18 - Opetus- ja kulttuuritoimen, vapaan sivistystyön muu rahoitus -656-611 -632-508 -16,9 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 550 Valtionosuudet yhteensä 13 273 14 367 14 177 14 301-0,5 Asukasluku 4 496 4 454 4 470 4 336-3,0 Euroa/ asukas 2 952 3 226 3 172 3 298 2,2 Taulukko 9. Valtionosuudet vuosina 2012 2014 Verotulojen ja valtionosuuksien asukaskohtaiset määrät vuosina 2009 2014 näkyvät taulukossa 10. Lisäksi taulukosta käy ilmi valtionosuuksien prosentuaalinen osuus. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Verotulot/asukas 2 526 2 565 2 627 2 536 2 805 2 939 Valtionosuudet/asukas 2 657 2 808 2 813 2 952 3 226 3 298 Yhteensä/asukas 5 183 5 373 5 440 5 488 6 031 6 237 Valtionosuuden osuus % 51,3 52,3 51,7 53,8 53,5 52,9 Taulukko 10. Asukaskohtaiset verotulot ja valtionosuudet vuosina 2009 2014 Investoinnit Investointimenot olivat yhteensä 0,7 milj. euroa (netto). Muutetun talousarvion mukaiset investointimenot olivat 1,0 milj. euroa (netto). Lopullinen toteuma oli 0,3 milj. euroa alle muutetun talousarvion.

13 Investointi Nettokustannus v. 2014 1 000 Kokonaiskustannus 1 000 Vedenjakelun parantaminen/isolappi-saarimäki -173 252-203 252 Tuulikanteleen 1. ja 2.krs tilojen saneeraus -47 633-113 633 Sonkajärven vv-laitoksen automaatio-ohjelma -63 181-63 181 Sukevantien vesijohdon saneeraus -55 915-55 915 Taulukko 11. Suurimmat investoinnit v. 2014 Suurimpia investointeja olivat vedenjakelun parantamishanke alueella Iso-Lappi- Saarimäki sekä Tuulikanteleen 1. ja 2. kerroksen saneerauksen aloitus. Maakunnallinen laajakaistaverkko rakennettiin valmiiksi Sonkajärvellä vuonna 2014. Kunnan rahoitusosuus laajakaistaverkon rakentamisesta vuosina 2011 2014 on noin 0,5 milj. euroa. Vuodenvaihteessa valmistuneen runkoverkon kattavuus on noin 90 prosenttia. Runkoverkolla on mittaa kunnan alueella noin 250 kilometriä. Kunnan vuoden 2014 rahoitusosuus oli 74 306 euroa. Hyvitystä edellisen vuoden osuuteen saatiin 28 888 euroa, joten laajakaistahankkeen rahoitusosuus (netto) vuodelle 2014 oli 45 418 euroa. Lainakanta Kunnan lainamäärä väheni vuonna 2014 yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla. Vanhoja lainoja maksettiin 1,1 miljoonaa euroa, uutta lainaa ei vuonna 2014 otettu. Lainamäärä 31.12.2014 oli 9,8 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2 264 eur/asukas (2013: 2 457 eur/asukas). Lainamäärä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 /asukas 969 855 745 654 973 1 460 1 786 2 622 2 457 2 264 Taulukko 12. Asukaskohtainen lainamäärä vuosina 2005 2014 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 163. Virkojen/toimien määrä palvelussuhteen luonteen mukaan on esitetty taulukossa 13. 2014 2013 Vakinainen 126 127 Määräaikainen 19 14 Sijainen 3 6 Työllistetty 15 11 Oppisopimussuhteinen 1 Yhteensä 163 159 Taulukko 13. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan 2013 2014. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 5,1 milj. euroa (vähennystä edellisvuoteen oli 34 285 euroa eli -0,7 %). Henkilöstökulut on esitetty taulukossa 14.

14 Henkilöstökulut 2014 1 000 2013 1 000 Muutos % Palkat ja palkkiot -5 155-5 178-0,7 Henkilöstökorvaukset 62 50 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -KuEL- maksut/ palkkaperusteiset -KuEL- maksut/ varhe-maksut -KuEL- maksut/ eläkemenoperusteiset -muut työeläkemaksut -713-39 -995-189 -2 180-677 -41-1089 -199-2 261 Muut henkilösivukulut -244-255 Yhteensä tuloslaskelman mukaan -7 273-7 389 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen - - Yhteensä henkilöstökulut -7 273-7 389-1,6 Taulukko 14. Henkilöstökulut 2013 2014 Tarkempi selvitys henkilökunnan määrästä, henkilöstömenoista ja muista henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista ja niiden muutoksista on henkilöstökertomuksessa, joka on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä. Ympäristötekijät Kunnalle on aiheutunut ympäristömenoja jätevesien käsittelystä ja jätehuollosta. Viemärilaitoksen toimintakulut olivat 411 657 euroa, tuotot 380 810 euroa. Muiden kuin kunnan kiinteistöjen jätehuollon kustannukset olivat 11 412 euroa.

Investointi (1 000 ) 15 Pieni Siikalammen kunnostus -73 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Harvanjärven kunnostus -9-1 6-15 Sukevanjärven kunnostus -67-136 Ylä-Varpasen kunnostus, vaihe 1 ja vaihe 2-25 -42-31 Raudanjoentien perusparannus -243 Jyrkän kunnallistekniikka -466 Mustanjoen pohjapato ja vesistön kunnostus -5 Ranhuusin asuntoalueen kunnallistekniikka -61 Vankilan ja Iskolan kunnallistekniikka -16-4 -8-39 Tenetin alueen vesijohdon ja viemäröinnin saneeraus -33 Sukevantien vesijohdon saneeraus -56 Vedenjakelun parantaminen Isolappi-Saarimäki Tulot Menot Sakokaivolietteen vastaanottoasema -87 Kangasl-Lehmil-Kauppilanranta kunnallistekniikka -1-10 -182 Hirsikangas-Raudanniemen viemäröinti -20-18 -88 Koulutien vesijohto ja viemäri -75 Sj. taajaman sadevesiviemäri -85 Taulukko 15. Ympäristöinvestoinnit vuosina 2009 2014 30-203 Ylä-Varpasen kunnostushankkeen tavoitteena on ollut hillitä järven lähivalumaalueelta tulevaa kuormitusta sekä parantaa järven veden laatua ja virkistyskäyttömahdollisuuksia nostamalla alivedenpintaa pohjapadon avulla. Ylä-Varpasen kunnostukselle saatiin Itä Suomen aluehallintoviraston vesilupapäätös 12.6.2013. Pohjois-Savon Ely-keskus ja Sonkajärven kunta käynnistivät hankkeen toisen vaiheen lokakuussa 2013. Vesistön kunnostustyöt tehtiin pääosin talvityönä. Koko hankkeen vastaanottotarkastus pidettiin töiden valmistuttua marraskuussa 2014. Urakoitsijana toimii Koneurakointi Aimo Tikkanen Oy. Hanke toteutui Pohjois-Savon Elykeskuksen ja Sonkajärven kunnan yhteisrahoituksella ja sen kustannukset olivat 146 354 euroa (alv 0 %). Valtion rahoitusosuuden on myöntänyt ympäristöministeriö. Mustanjoen pohjapato- ja vesistön kunnostushankkeelle on haettu lupa Itä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI) tammikuussa 2013. Aloite vesistön kunnostamisesta on tullut alueen asukkailta ja kyläyhdistykseltä. AVI myönsi vesilupapäätöksen 19.6.2013. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa Mustanjoen ja Nuottijärven rehevöity-

16 neen ja umpeen kasvaneen vesistön tilaa sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rakennushankkeen kustannusarvio on 50 000 (alv 0 %). Hanke toteutetaan urakointityönä vuoden 2015 aikana. Hanke toteutuu kunnan ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen rahoituksella. Pohjois-Savon Ely-keskus myönsi hankkeelle 25 000 euron avustuksen 24.11.2014. Sukevantien ja Tenetinjoen vesijohdon saneeraus toteutui alkukesästä 2014. Urakkakilpailun perusteella hankkeen toteutti Koneurakointi Aimo Tikkanen Oy. Vastaanottotarkastus oli heinäkuussa 2014 ja urakan toteutuneet kustannukset olivat 83 963 (alv 0 %). Hankkeessa saneerattiin vanhoja vesijohtoja ja lisättiin venttiilikaivoja. Toimenpiteillä lisättiin toimintavarmuutta Sukevalla. Vankilan alueen talousvesijärjestelyn mukaiset työt jatkuivat kunnan hankintaosuuksilla ja Suojärventien vesijohdon rakentamisella. Hanke kilpailutettiin syksyllä 2014 ja työt saatiin valmiiksi vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa 2015. Vesijohdon rakentamisurakan toteutti Mikko Tauriainen Ky ja urakan toteutuneet kustannukset olivat 27 945 (alv 0 %). Keväällä Sonkajärven kunta ja Sukevan vankila, jota edusti Senaatti-kiinteistöt, tekivät sopimuksen vesi- ja viemäriverkoston luovutuksesta Sukevan vankilan lähialueelta Sonkajärven vesi- ja viemärilaitokselle. Senaatti-kiinteistön ja Sonkajärven kunnan välinen sopimus hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 9.4.2014. Senaatti-kiinteistön hallinnoimat viisi (5) asuinkiinteistöä siirtyivät kuluttaja-asiakkaiksi Sonkajärven vesi- ja viemärilaitokselle. Sopimus astui voimaan 1.7.2014. Iso-Lappi-Saarimäki -vesijohtolinjan ja paineenkorotusaseman rakentamisen hankinta-asiakirjat valmistuivat kesällä 2014. Hankkeen sai urakkakilpailutuksen perusteella toteutettavakseen Niskasen Maansiirto Oy. Rakennustyöt käyttökuntoon valmistuivat vuodenvaihteessa 2014/2015 ja vastaanottotarkastus toteutui tammikuussa 2015. Vesijohtolinjojen rakentaminen sisältää lisäksi paineenkorotusaseman sekä muut verkoston laitteet. Rakentamisella on tarkoitus turvata Kauppilanmäen vesiosuuskunnan Vänninmäen alueen verkoston toiminnallisuus ja vesihuolto. Pohjois-Savon Ely-keskus myönsi hankkeelle vesihuoltoavustusta 30 000, enintään 20 % toteutuneista kustannuksista.

1.3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 1.3.1 Taloudelliset riskit 17 Viime vuosien selkeästi poistoja ja vuosikatetta suuremmat investoinnit ovat huonontaneet kunnan rahoitusasemaa. Vuosikate ei ole kattanut poistoja vuosina 2011 2012 ja tilikaudet ovat olleet alijäämäisiä. Asukaskohtainen lainamäärä on kasvanut tasaisesti vuosina 2010 2012. Vuosina 2013 2014 velkamäärään kasvu taittui ja asukaskohtainen lainamäärä kääntyi laskuun. Vuoden 2014 tilinpäätös on ylijäämäinen. Taloussuunnitelmavuosien 2015 2017 osalta on kuitenkin tiedossa investointipaineita erityisesti terveyskeskuksen ja Tuulikanteleen kiinteistön peruskorjauksen osalta. Tiedossa on myös useita kunnallistekniikkaan ja tiestöön liittyviä investointitarpeita. Taloussuunnitelmavuosina 2015 2017 on varauduttava lainamäärän kasvuun. Talouden tasapainottamistyöryhmän loppuraportissa esitettyjä toimenpiteitä on jatkettava koko suunnitelmakausi. Taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 on niukasti ylijäämäinen, mutta tiukkaa taloudenpitoa on edelleen jatkettava ja kaikki investoinnit on harkittava erityisen tarkkaan. Taseeseen kertynyt ylijäämä on 1,7 milj. euroa. Taloussuunnitelman 2015 2017 mukaiset nettoinvestoinnit ovat n. 6,2 milj. euroa. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat Tuulikanteleen 1. ja 2. kerroksen saneeraus sekä vesijohtoverkostojen ja laitteiden parantamishankkeet. Kuntatalouden tilanne on huolestuttava. Kuntien toimintamenot kasvavat tuloja nopeammin. Erityisesti SOTE -menojen osuus kunnan taloudesta on suuri, mistä johtuen SOTE -menojen kasvu vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen. Paineet kunnallisverojen korotuksiin ovat merkittävät vuosina 2016 2017. Kuntalain uudistamista koskeva lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa 13.3.2015. Kuntalain uudistus tuo mukanaan monia säännöksiä, jotka vaikuttavat kunnan toimintaan ja talouteen, muun muassa konsernijohtaminen korostuu ja alijäämän kattamissääntely tiukentuu. Lisäksi kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon (9.3.2015) kuntayhtymien alijäämien kirjaamisesta jäsenkuntien kirjanpitoon. Edellä mainitut muutokset vaikuttavat jatkossa entistä enemmän kunnan toiminnan ja talouden suunnittelun. Menojen kasvun, investointien ja niistä johtuvan käyttötalouden ja lainakannan kasvun lisäksi kunnan talouden haasteita ovat väestön väheneminen ja vanheneminen, vanhusväestön palvelutarpeen lisääntyminen ja lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu sekä taloudellisen kasvun ja työllisyyden ylläpitäminen. Taloudellisella riskillä tarkoitetaan makrotaloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kunnan toimintaan. Taloudelliset riskit koostuvat rahoitus-, maksuvalmius- ja korkoriskistä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään riittävä rahoitus. Maksuvalmiusriski liittyy kassanhallintaan ja korkoriskit korkotason vaihteluun. Taloudelliset riskit liittyvät myös kunnan antamiin takauksiin ja osakeomistuksiin.

18 Vuonna 2014 vuosikate on positiivinen. Taseeseen edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämä on 0,7 milj. euroa. Vuodelta 2014 kertyvä ylijäämä kasvattaa taseen ylijäämän 1,7 milj. euroon. Talouden suunnittelussa on otettava huomioon yleisen taloudellisen tilanteen epävakaus, tulevaisuuden investointipaineet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. Takaukset Takausten kokonaismäärä 31.12.2014 oli 2,9 milj. euroa, josta suurimmat takausvastuut ovat Sonkakoti Oy:lle 1,2 milj. euroa, Iskola Oy:lle 0,8 milj. euroa, Ylä-Savon Vesi Oy:lle 0,358 milj. euroa ja Aluekehityssäätiölle 0,336 milj. euroa. Luottotappioita ei takauksista v. 2014 syntynyt. Lainamäärä Kokonaislainamäärä 31.12.2014 oli 9,8 milj. euroa eli 2 264 eur/asukas. Kunnan lainamäärästä 69 prosenttia oli pitkäaikaista ja 31 prosenttia lyhytaikaista lainaa. Korkotason ollessa matalalla vuonna 2014 rahoitukseen käytettiin lyhytaikaista lainaa. Vuonna 2015 lyhytaikaista lainaa käytetään edelleen valtuuston asettamien valtuuksien puitteissa. Korkotason vaihtelua tulee kuitenkin seurata aktiivisesti ja tarvittaessa muuttaa lyhytaikainen rahoitus pitkäaikaiseksi rahoitukseksi. Käyttömenojen kasvu Kunnassa on toteutettu useita talouden tasapainottamistoimenpiteitä, joiden seurauksena kunnan käyttömenot vähenivät vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna 0,2 milj. euroa (-0,5 %). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän (SOTE) maksuosuus vuodelle 2014 oli 16,8 milj. euroa (2013: 16,8 milj. euroa). SOTE:n oman toiminnan osalta kustannukset vähenivät -1,3 prosenttia ja ostetun erikoissairaanhoidon (KYS) osalta kasvoivat 3,2 prosenttia. Kuntatalouden tasapainon kannalta keskeistä on, että käyttömenojen kasvua saadaan hillittyä myös tulevaisuudessa. Keskeisessä asemassa tällöin ovat SOTE menot sekä investointitaso. Tulevaisuuden SOTE-ratkaisuista riippuu, millaiseksi kustannus- ja palvelurakenne muotoutuvat. Varsinkin suurissa kuntayhtymissä toimintojen ja talouden omistajaohjaus toimii heikosti. Kuntatalouden kiristyessä on erityistä huomiota kiinnitettävä kuntayhtymien talouden- ja toiminnanohjaukseen sekä kuntayhtymien menokehityksen sopeuttamiseen. Investoinnit Vuonna 2014 investoinnit olivat 0,7 milj. euroa (netto). Investointipaineet suunnitelmavuosille 2015 2018 ovat merkittävät. Tuulikanteleen peruskorjaus toteutetaan vuosina 2015 2017. Lisäksi tiedossa on useita vesi- ja viemäriverkostoon sekä yleiseen infrastruktuuriin liittyviä korjaustarpeita.

19 Maksuvalmius Vuonna 2014 maksuvalmius on ollut heikko. Lyhytaikaista lainaa on nostettu talousarvion mukaisesti vuoden aikana investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kunnalla on kuntatodistussopimukset Kuntarahoituksen ja OP- Pohjolan kanssa. Rahoitusriskit 1.3.2 Operatiiviset riskit Valtionosuusrahoituksen osuus vuonna 2014 oli 52,9 prosenttia eli yli puolet kunnan rahoituspohjasta. Taloudellisen epävakauden jatkuessa verotulojen arviointi on haasteellista ja valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteet voivat vaikuttaa merkittävästi myös kuntien tulokertymään ja palvelujen kysyntään. Tämänhetkisten veroennusteiden mukaan verotulojen kasvu suunnitelmavuosina 2015 2016 on nollatasolla. Operatiivinen riski määritellään tappiovaaraksi, joka voi aiheutua prosessien tai järjestelmien puutteellisuuksista tai heikkouksista, henkilöstön toiminnasta tai ulkoisista uhkatekijöistä. Operatiiviseen riskiin voidaan sisällyttää myös juridinen riski ja maineriski. Operatiivisiin riskeihin luetaan myös inhimilliset virheet. Henkilöstöriskit Keskeinen tunnistettu operatiivinen riski liittyy kunnan avainhenkilöihin. Pienessä yksikössä on vaikea varahenkilöjärjestelmällä täysin korvata avainhenkilöiden erikoisosaamista ja varmistaa kaikissa tilanteissa toiminnan häiriötön jatkuvuus. Pienessä organisaatiossa kaikki toimihenkilöt ja viranhaltijat ovat avainhenkilöitä omalla toimialueellaan. Tulevaisuudessa on myös varauduttava siihen, että ammattitaitoisen ja sitoutuneen työvoiman rekrytoinnissa on haasteita. Erityisesti perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on jo nyt todettu vaikeuksia. Opettajankoulutuksen loppuminen Kajaanissa on hankaloittanut sijaisten rekrytointia ja voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös pysyvän ja pätevän henkilökunnan saatavuuteen. Myös kansalaisopisto rekrytoi vuosittain noin 40 opettajaa ja opettajien saatavuus vaihtelee vuosittain. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen avainhenkilöiden tunnistamiseen ja osaamisen ja tehtävien jakamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmavuosina 2015 2017. Tietoturvallisuuteen liittyvät riskit Tietoturvallisuudella tarkoitetaan sekä teknisten, tietojen käsittelyyn liittyvien riskien että henkilöistä aiheutuvien riskien hallintaa. Tietoturvan riskit ovat operatiivisia riskejä ja ne jaetaan ihmisistä johtuviin, tahallisiin riskeihin eli yleensä atk-rikoksiin, käytössä tehtäviin tahattomiin virheisiin ja välineistön aiheuttamiin ongelmiin. Tietoturvallisuutta koskevien riskien hallinta on osa organisaation riskienhallintaa. Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista ja varmistamista niihin kohdistuvien riskien hallitsemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisilla, teknisillä ja muilla toimenpiteillä.

1.3.3 Omaisuusriskit 20 Tietoturvallisuuden tavoitteena on tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden turvaaminen laitteisto- ja ohjelmistovikojen, luonnontapahtumien sekä tahallisten, tuottamuksellisten tai tapaturmaisten tekojen aiheuttamilta uhilta ja vahingoilta. Kunnan ICT-palvelut tuottaa Ylä-Savon ICT Oy, jonka kanssa kunta tekee tiivistä yhteistyötä tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kuntaan on nimetty tietohallintovastaava (kunnansihteeri) ja tietosuojavastaava (arkistonhoitaja), jotka osallistuvat säännöllisesti yhtiön koordinoimiin yhteisiin tapaamisiin. Kunnassa on hyväksytty vuonna 2013 Ylä-Savon ICT Oy:n valmistelemat tietoturvaohjeistot ja -koulutus. Tietoturvaohjeistojen ja -koulutuksen läpikäyminen on toteutettu vuonna 2014. Omaisuusriskit liittyvät kunnan osakeomistuksiin, kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen sekä rahavaroihin. Omaisuusriskit liittyvät erityisesti kunnan osakeomistuksiin. Yleinen taantuma voi lyhyelläkin aikavälillä johtaa osakkeiden arvon alenemiseen. Merkittävä riski kunnan omaisuuteen liittyen on kunnan kiinteistöjen ja katujen korjausvelan kasvu. Mikäli investointi- ja korjausmäärärahoja vähennetään merkittävästi tulevina vuosina, voi tiettyjen kiinteistöjen ja katujen kunto heikentyä jo lyhyelläkin aikavälillä merkittävästi. Sijoitukset Osakkeiden ja osuuksien yhteismäärä 31.12.2014 oli 5,7 milj. euroa (2013: 6,0 milj. euroa), joista tytäryhtiöiden osakkeita oli 0,8 milj. euroa, kuntayhtymien osuuksia 2,7 milj. euroa. Kuntayhtymien osuuksista suurimmat ovat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (1,2 milj. euroa) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (1,2 milj. euroa). Omatalo Oy:n osakkeita kunnalla on 1,1 milj. euron arvosta (2013: 1,5 milj. euroa) ja muita osakkeita ja osuuksia 1,1 milj. euron arvosta. Osakkuusyhtiö Omatalo Oy:n osakkeiden tasearvoon kunta on joutunut tekemään 0,4 milj. euron arvonalennuksen. Arvonalennus johtuu yhtiön vuosien 2013 2014 tilikausien oman pääoman alenemisesta. Osake- ja osuusomistuksiin liittyy arvon alentumisriski, joka toteutuessaan heikentää kunnan tilikauden tulosta. 1.3.4 Toimintaympäristöön liittyvät riskit Taloudellinen taantuma ja siitä aiheutuva työttömyyden kasvu ja yritysten toimintaedellytysten heikkeneminen ovat merkittäviä riskejä kuntataloudessa. Tulo- ja yhteisöverotuottojen väheneminen ja työttömyyden lisääntymisestä seuraavat välittömät ja välilliset kustannukset aiheuttavat merkittäviä paineita kuntatalouteen. Ikäluokkien pieneneminen päivähoidossa ja koulutoimessa aiheuttavat sen, että lapsija oppilasmäärissä tapahtuvat vuosittaiset vaihtelut tekevät suunnittelusta vaikeaa. Jokaista vuotta on tarkasteltava aina erillisenä esimerkiksi opetusryhmien lukumäärän suhteen. Henkilöstön sijoittelu voi olla myös haastavaa, jos lapsi- ja oppilasmäärät heittelevät merkittävästi vuosittain.

21 Merkittävänä ympäristöriskinä Sonkajärvellä ovat Talvivaaran kaivostoiminnan vaikutukset Vuoksen vesistöön. Talvivaaran kaivosyhtiön tulevaisuus on edelleen epäselvä ja siksi mahdollisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Käynnissä olevien lakiuudistusten (kuntarakennelaki, kuntalain kokonaisuudistus ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja sote -järjestämislaki) sisällöstä riippuu, millaiseksi kuntien asema, tehtäväkenttä ja rahoitus muodostuvat. Sonkajärven osalta esim. valtionosuuden suuri määrä kunnan tulorahoituksesta muodostaa valtionosuusriskin, joka realisoituessaan saattaa huonontaa ratkaisevasti kunnan taloudellista tilannetta. Mikäli valmisteilla oleva SOTE -järjestämislaki toteutuu esitetyn mukaisesti, muodostaa se riskin kunnan toiminnan kannalta. Mikäli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ei voi jatkaa lakiuudistuksen myötä, on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjesteltävä uudelleen, mikä vaatii kunnalta merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia resursseja. 1.4 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan toteutusta ohjaa valtuuston vuonna 2014 vahvistama sisäisen valvonnan yleisohje, joka on löydettävissä kunnan www-sivuilta osoitteesta: http://www.sonkajarvi.fi/suomeksi/tietoa-sonkajarvesta/toimintaohjeet-ja-saannot Muita toimintaa ja kunnan hallintoa ohjaavia sääntöjä ovat hallintosääntö tietoturvaohjeistot ja tietoturvakoulutus henkilöstöohjelma viestintästrategia asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje kotiseutuarkiston toimintaohje asiakirjojen suojelusuunnitelma konserniohjeet Kunnan valvonta jakaantuu ulkoiseen valvontaan ja sisäiseen valvontaan. Ulkoisen valvonnan tärkein osa on tilintarkastus, jota toteuttavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on osa organisaation johtamista, joka kattaa koko organisaation. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tavoitteiden mukaista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta on siten osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoi-

22 dosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Operatiivinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osa kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon tehtävää. Johtavien ja tilivelvollisten viranhaltijoiden velvollisuutena on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulos-/vastuualueillaan sekä raportoida siitä ohjeiden mukaisesti. Johtavien ja tilivelvollisten viranhaltijoiden velvollisuutena on siten ohjata ja seurata alaistaan toimintaa ja henkilöstöä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Viranhaltijoiden tulee toimeenpanna riittävät sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat menettelytavat ja valvoa niiden toimivuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kunnan ja kuntakonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäinen valvonta koskee kaikkia kuntakonsernin toimielimiä, tilivelvollisia viranhaltijoita, esimiehiä ja kaikkea kuntakonsernin toimintaa. Sisäisen valvonnan osa-alueita ovat: - talousarvio ja taloussuunnitelma (talouden suunnittelun sisäinen valvonta) - toiminnan ja talouden raportointi (talouden suunnittelun sisäinen valvonta) - päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta - henkilöstöasioiden sisäinen valvonta - kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta - omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta - omistajaohjauksen sisäinen valvonta/konsernin ohjaus Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen, merkittävyyden arviointiin, hallintakeinojen löytämiseen sekä riskeistä raportoimiseen ja seurantaan. Riskien tunnistaminen on tärkeää. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät on yksilöitävä, nimettävä ja raportoitava johdolle. Tämän jälkeen on määriteltävä riittävät riskienhallinnan keinot ja menetelmät. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ja niistä saadut raportit ovat edesauttaneet sisäisen valvonnan toteutumista. Asianhallintajärjestelmän käyttö yhdenmukaistaa ja selkeyttää kunnan hallintoa ja tehostaa kokonaisvaltaista tiedon hallintaa; asianhallintajärjestelmässä käsitellyt asiakirjat voidaan helposti löytää ja tarkastaa. Laskujen sähköinen käsittelyohjelma selkeyttää ja nopeuttaa laskujen hyväksymiskäytäntöjä. Henkilöstöhallinto-ohjelma mahdollistaa henkilöstöpäätösten ja henkilöstön poissaolojen (sairauslomat, koulutus yms.) seurannan. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Kunnassa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai vastaavaa viranhaltijaa. Sisäinen tarkastus toteutetaan tarvittaessa ostopalveluna, mikäli siihen ilmenee erityistä tarvetta. Vuonna 2014 sisäisen tarkastuksen palveluita ei ole ostettu.

1.4.1 Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta 23 Kunnan päätöksenteko perustuu hyvän hallinnon mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö ja hallintosääntö. Kuntalaisten asianmukainen kohtelu edellyttää, että henkilöstö toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja tuntee kuntalain, hallintolain ja julkisuuslain lisäksi riittävästi muuta lainsäädäntöä omalta vastuualueeltaan. Päätöksentekoprosessin sisäisen valvonnan kannalta on erittäin tärkeää, että päätöksentekoprosessissa käytetään sähköistä asianhallintajärjestelmää. Päätösten valmistelu ja toimeenpano on tehtävä huolellisesti ja dokumentoidusti. Toimielinten esityslistat ja niiden liitteet sekä oheismateriaali on lähetetty mahdollisuuksien mukaan toimielinten jäsenille sähköisessä muodossa. Kunnanhallituksen kokousten osalta on siirrytty täysin sähköiseen kokouskäytäntöön. Tarkastamaton kokouspöytäkirja on julkaistu kunnan www-sivuilla pöytäkirjan valmistuttua. Viranhaltijapäätökset on tehty asianhallintajärjestelmällä, jotta ne ovat olleet ottooikeus- ja oikaisuvaatimuskelpoisia. Päätökset on asetettu asianmukaisesti nähtäville ja lähetetty tiedoksi asianosaisille. Vuonna 2014 kunnassa ei käsitelty oikaisuvaatimuksia eikä tiedossa ole kunnan päätöksentekoa koskevia käsittelyssä olevia kunnallisvalituksia. Asianhallintajärjestelmän käyttöön liittyen on henkilöstölle järjestetty koulutusta tarpeen mukaan. Vuonna 2014 jatkettiin tiedonohjaussuunnitelman määrittelytyötä, jonka on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Asianhallintajärjestelmälle on nimetty pääkäyttäjät, jotka ovat huolehtineet siitä, että toimielin noudattaa kunnan antamia ohjeita. Arkistotoimen kehittämiseen on panostettu vuonna 2014 muun muassa palkkaamalla työvoimahallinnon palkkatuella henkilö osa-aikaiseen päätearkiston järjestämistyöhön. Arkistotoimen kehittämistä on määrä jatkaa sisäisillä työjärjestelyillä siten, että määräaikaisen palvelusihteerin työsopimusta jatketaan edelleen vuodelle 2015. Arkistotoimen kehittämisestä on annettu tarkempi selvitys talousarvion 2015 käyttötalousosassa yleishallinnon tulosalueen kohdalla. 1.4.2 Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Kuntakonsernin tärkein voimavara on sen osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Työkyvyn seuraaminen ja arviointi sekä ammattiosaamisen ylläpitäminen ovat tärkeä osa työyhteisön kehittämistä ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimista. Työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen on myös riskien hallintaa. Toimiva työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja hyvin toteutettu yhteistoiminta edesauttavat työkyvyn säilymistä ja henkilöstön viihtyvyyttä. Henkilöstön on myös itse huolehdittava oman osaamisensa ylläpitämisestä. Henkilöstöasioiden hoito perustuu valtuuston hyväksymään henkilöstöstrategiaan ja henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan. Strategian toteutumista arvioidaan henkilöstökertomuksessa. Henkilöstöriskejä arvioitaessa on huomattava, että henkilöstöresurssit ovat riittävät. Avainhenkilöiden tunnistaminen sekä osaamisen ja tehtävien jakaminen varmistavat toiminnan jatkuvuuden. Avainhenkilöllä tarkoitetaan työntekijää, joka hallitsemiensa taitojen ja tietojen tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi on edustamalleen organisaatiolle erikoisen tärkeä ja vaikeasti korvattavissa.