UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HANKETUTKIMUKSEN SATOA OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN e:llä JA ILMAN KT, tutkijatohtori Päivikki Jääskelä 15.12.2015
TUTKIMUSALUEET Opetuksen kehittämisen arviointi First-order barriers (Ertmer) Oppiminen ja toimijuus Second-order barriers (Ertmer) Opetuksen kehittämisen rakenteet Opettajien pedagoginen ajattelu ja toiminta
OPETUKSEN KEHITTÄMISEN RAKENTEET Mitkä tekijät tukevat tai estävät jatkuvaa opetuksen kehittämistyötä yliopistossa? Opettajien haastattelu (n = 51; kolmelta eri hankekaudelta, 2011-2014) Kriittisiä tekijöitä: a) kehittämistyön luonne itsessään ja b) kehittämisen olosuhteet Jääskelä. P., Häkkinen, P., Rasku-Puttonen, H., and Klemola, U. (under review, 2015) Supportive and Constraining Factors in the Development of University Opiskelijan Teaching. asiantuntijuus ijuu Opetuksen kehittämisen rakenteet Opettajien pedagoginen ajattelu ja toiminta
Opetuksen kehittämisen autenttisuus Kehittämisen tavoite integroidaan opetustyön arkeen kehitetään aidosti asioita Opettajilla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tavoitteen määrittelyyn Mahdollisuus kehittämistyön jalostamiseen ja laajentamiseen Kehittämistyötä arvioidaan menetelmillä, jotka antavat palautetietoa kehittämisprosessin aikana ja tukevat kehittämiselle asetettua tavoitetta
Opetuksen kehittämisen olosuhteet Opetuksen kehittäminen osana akateemista työtä Pedagoginen tutkimus, aikaresurssit, palkitseminen Pedagoginen ja/tai tekninen tuki sekä tarkoituksenmukaiset työvälineet ja laitteet Saatavuus, valinnanmahdollisuus, tukea valinnoille Verkostot ja opettajien yhteistyö toisten kanssa Vapaaehtoisuus, luottamus, jaetut näkemykset, hyöty Johto tukee aidosti ja on mukana kehittämisessä Kannustaminen ja mielenkiinnon osoittaminen
Pohdittavaa opetuksen kehittämisen jatkotyöstöön (1/3) Vuorovaikutus strategian ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä? Opettajien toimijuuden tukeminen (vaikuttamismahdollisuudet, resurssit, täsmätuki, palkitseminen)? Johdon aito tuki opetuksen kehittämisen?
TEKNOLOGIA JA OPPIMINEN Millaisessa roolissa opettajat näkevät teknologian oppimisessa ja opetuksessa? eeducation -hankkeisiin osallistuvien opettajien haastattelut (n=18; 2014) Opetuksen kehittämisen arviointi Taustalla kysymykset: Millaista oppimista tavoitellaan? Millaiset teot ja toiminta nähdään oppimisen kannalta olennaisina? Millainen pedagogiikka edistää opiskelijan oppimista? Millaisessa roolissa teknologia on pedagogisten tavoitteiden saavuttamisessa? Opiskelijan asiantuntijuus toimiju Opetuksen kehittämisen rakenteet Jääskelä, P., Häkkinen, P., and Rasku-Puttonen, H. 2015. Lecturers pedagogical beliefs regarding the integration of technology and learning in higher education. Paper presented at the European Conference on Educational Research (ECER), 8.9.2015. University of Budapest, Hungary. Opettajien pedagoginen ajattelu ja toiminta
Teknologiaa koulutukseen erilaisin pedagogisin tavoittein!
Oppiminen A. Itseohjautuvan opiskelun ratkaisu Kehittämistä ohjaa käytännöllinen tavoite: joustava opiskelu, opintojen läpäisy sitouttaminen tutkinnon suorittamiseen Opiskelijan vastuunotto omasta oppimisestaan Heikko yhteys opiskelijan oppimiseen Pedagogiikka Itsenäisesti suoritettavat verkkokurssit, jotka sisällöltään havainnollisia, eläviä ja monipuolisia Perinteisistä massaluennoista luopuminen, satsaus pienryhmäopetukseen Tarpeen mukainen ohjaus, opiskelija aloitteellinen. Teknologian rooli Kurssit kokonaan verkossa, siksi olennainen Keino tukea omatahtista opiskelua Ulkoistettu omasta aktiivisesta opetustyöstä 17 December 2015
Kaikille yhteistä opetusta on hankala toteuttaa opiskelijoiden erilaisen osaamistason takia; verkkoopetuksen lisääntymisen myötä voi satsata paremmin pienryhmäopetukseen.
B. Optio aktivoivan oppimisen lisätyökalu Oppiminen Kokonaisvaltainen ymmärtäminen, pois deltaljitiedosta Opiskelijan aktiivisuus, dialogi Pedagogiikka Opetusprosesseja ja kehitettäviä materiaaleja tarkastellaan aktivoivan oppimisen näkökulmasta Opetussuunnitelman sisällöllinen kehittämistyö, opetuskäytänteiden uudistaminen, opiskelumateriaalin kaikinpuolinen modernisointi Sisältötieto ja kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus! Teknologian rooli Teknologia yksi keino muiden joukossa; ei pedagogisen toiminnan ytimessä Kurssien hallinnointi ja koordinointi (mm. alusta ohjatuille keskusteluille) Yliopistolla tuetun teknologian hyödyntäminen 17 December 2015
Informaatioteknologian tulemiseen olisi hyvä vastata, digitaaliset taidot ovat opiskelijoillekin tärkeitä. Kuitenkaan, ajattelutaitoa ei voi ladata netistä. Keskustelun taidot pitää ensin oppia face to face. Ensin katsotaan sisältöjä, ja sitten teknologian mahdollisuuksia tukea erilaisia kokeiluja. Teknologian käyttöä rajoittaa opiskelijoiden puutteelliset tiedonhankintaja tiedonkäsittelytaidot. Me myös itse käytämme niitä välineitä, joista meillä itsellämme on kokemusta. Olemme avoimia uusille ideoille hyödyntää teknologiaa.
C. Pedagoginen työkalu oppimisen ongelmakohdissa Oppiminen Erityyppisen tiedon (esim. teoria ja käytäntö) yhdistäminen Oman oppimisen tiedostaminen ja arviointi Pedagogiikka Erityyppisen tietoaineksen ajallinen yhdistäminen Oppimisprosessien, erit. ongelmakohtien, näkyväksi tekeminen sekä opettajalle että opiskelijalle Reaaliaikainen ohjaus ja palaute Jatkuva, monimuotoinen arviointi Teknologian rooli Työkalu, jota muotoillaan pedagogista käyttöä varten Keskeinen pedagogisten tavoitteiden saavuttamisessa 17 December 2015
Työkaluun sisäänrakennettu pedagogiikka ohjaa opiskelijaa tunnistamaan oppimisen ongelmakohdat. Työkalu toimii myös oppimisen arvioinnin ja itsearvioinnin välineenä. Se on työkalu ensisijaisesti opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn ja tämän työskentelyprosessin näkyväksi tekemiseen. Mutta sen avulla on mahdollista myös seurata opiskelijan työskentelyä ja antaa reaaliaikaista ja oikea-aikaista ohjausta ongelmatilanteissa esim. havainnollistaa vaikeita asioita.
D. Muutostekijä integroitu osa oppimista Oppiminen Merkityksellinen, autenttinen ja informaali oppiminen Oppimisen sosiaalinen luonne Taitojen tai ammatillisuuden oppiminen 17 December 2015 Pedagogiikka Opetus- ja opiskelukäytänteiden radikaali muutos Formaalin ja informaalin oppimisen rajojen rikkominen Erilaisten syötteiden tarjoaminen aktiiviselle osallistumiselle ja kiinnostumiselle Opiskelijan tukeminen henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentamisessa Teknologian rooli Integroitu osa oppimista Keino oppimiskulttuurin muutokseen Moderni teknologia (esim. ipadit ja älypuhelimet) avaa uusia mahdollisuuksia
Teknologia ei ole valinnan paikka, se on kaikkialla ja luonnollinen osa elämää. Se avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Suurin haaste on teknologian lisäarvoa opiskelussa, se ei ole vain kynän ja paperin jatke, sen pitäisi olla seuraava askel eteenpäin.
Pohdittavaa opetuksen kehittämisen jatkotyöstöön (2/3) Oppimistavoitteiden eksplikointi: Millaista oppimista tavoitellaan (erotuksena koulutuksen läpäisytavoitteista)? Millainen opiskelijan toiminta nähdään oppimisessa keskeisenä? Millaiset pedagogiset ratkaisut tukevat oppimistavoitteita? Teknologian oppimista tukeva rooli: Mikä on pedagogisen kehittämisen suunta, jota halutaan vahvistaa? Pitäisikö teknologian integroimisessa oppimiseen tavoitella pedagogisen työkalun käyttöä (C) tai radikaalia opetus-oppimiskulttuurin muutosta (D)? Tietoisuus erilaisista näkemyksistä voi olla avain kehittämiseen.
OPETUKSEN KEHITTÄMISEN EVIDENSSI Mitä pidetään keskeisinä opetuksen kehittämistyön näyttöinä ja miten kehittämistyötä arvioidaan? Opettajien haastattelu (hankekausi 2015) Opetuksen kehittämisen arviointi ASIANTUNTIJUUS Miten saadaan tietoa opiskelijan kokemista oppimisen resursseista kursseilla? Opiskelijan toimijuutta arvioivien menetelmien kehittäminen Oppimistulosten arviointi Miten oppimista arvioidaan? Minkälaiseen asiantuntijakäsitykseen kursseilla toteutettava oppimisen arviointi perustuu? Opetuksen kehittämisen rakenteet Oppiminen ja toimijuus Jääskelä, P., Poikkeus, A-M., Vasalampi, K., Valleala, U-M., and Rasku-Puttonen, H. (accepted, Opettajien pedagoginen ajattelu ja Education. toiminta 2015) Assessing Agency of University Students: Validation of the AUS scale. Studies in Higher
TOIMIJUUS KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA Oppijaidentiteetti TOIMIJUUS: Pääsyä oppimista edistäviin resursseihin sekä näiden resurssien käyttöä Elämänhallinta Muutos 1. Ammatillinen toimijuus 2. Osallistuva ja yhteisöllinen toimijuus 3. Yksilöllinen toimijuus Ammatillinen Identiteetti Luovuus ASIANTUNTIJUUS Tieto, kokemus & itsesäätely Jaettu asiantuntijuus Yhteisöllinen ongelmanratkaisu Vaikuttaminen Verkostot Elinikäinen oppiminen YKSILÖ sosiaalisessa ympäristössä Aktiivinen KANSALAISUUS
Toimijuus (Jääskelä et al. 2015) Kuvaa opiskelijan suhdetta omaan opiskeluunsa ja opiskeluympäristöönsä Rakentuu ja aktualisoituu oppimistilanteissa, jotka tarjoavat resursseja oppijaidentiteetin ja tulevan asiantuntijuuden kehittymiselle Ilmenee toiminnassa, jossa erilaiset oppimisen resurssit (yksilölliset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset) ovat samaan aikaan läsnä Tarkoittaa opiskelijan kokemusta siitä, onko hänellä pääsyä oppimista edistäviin resursseihin; mutta myös näiden resurssien käyttöä Toimijuuden vahvistaminen pedagogisin keinoin
Virikkeitä opetuksen kehittämiseen toimijuuden näkökulmasta: https://peda.net/jyu/julkaisut/is/ott
TOIMIJUUDEN OSA-ALUEET (2012-2013) ILMAPIIRI JA SUHTEET TOISIIN Opettajan suhtautuminen Kiinnostus ja motivaatio YKSILÖLLISET RESURSSIT Tasavertainen kohtelu Minäpystyvyys Opiskelijoiden vertaistuki Kompetenssiuskomukset Osallistumisen helppous Osallistumismahdollisuudet Valinnanmahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet Osallistumisaktiivisuus - vastuullisuus AKTIVOIVA PEDAGOGIIKKA
10 FAKTORIA Yksilölliset resurssit Jääskelä et al. (2015) Kiinnostus ja motivaatio (α =.87) Minäpystyvyys (α =.87) Kompetenssiuskomukset (α =.87) Osallistumisaktiivisuus (osallistumisen määrä ja helppous) (α =.91) Sosiaaliset resurssit Tasavertainen kohtelu (α =.74) Opettajan suhtautuminen/tuki (α =.80) Vertaistuki (α =.77) Luottamus (α =.84) Kontekstuaaliset resurssit Vaikutusmahdollisuudet (α =.76) Valinnanmahdollisuudet (α =.78)
ESIMERKKEJÄ VÄITTÄMISTÄ KYSELYLOMAKKEESSA
ESIMERKKEJÄ VÄITTÄMISTÄ KYSELYLOMAKKEESSA
AINEISTO I (N=239; 2013) TUTKIMUSTULOKSIA 1/2 Interaktiivisemmat työskentelytavat näyttivät edistävän vahvempaa osallistumista ja kokemusta vertaistuen saamisesta opiskelijoiden keskuudessa; erityisesti sisältökursseilla myös opiskelijoiden kiinnostusta ja motivaatiota sekä vahvempaa minäpystyvyyden kokemusta. (diat 31-32) Vanhemmat opiskelijat kokivat vertaistuen vahvemmaksi kuin nuoremmat opiskelijat (r =.15, p =.02). Naisopiskelijat arvioivat kiinnostuksensa ja motivaationsa korkeammaksi (M = 4.03, SD =.68) kuin miesopiskelijat (M = 3.78, SD =.72) Opinnoissaan edistyneemmät (yli 180 op) opiskelijat arvioivat osallistumisaktiivisuutensa paremmaksi (M = 3.32, SD = 1.00) kuin alkuvaiheessa olevat opiskelijat (alle 55 op) (M = 2.70, SD =.82). Opinnoissaan edistyneemmät (yli 180 op) opiskelijat arvioivat vaikuttamismahdollisuutensa muita opiskelijoita paremmaksi. Kuitenkin opinnoissaan keskivaiheilla olevat opiskelijat arvioivat valinnanmahdollisuutensa heikommaksi kuin alkuvaiheen tai loppuvaiheen opiskelijat.
AINEISTO II (N=92; 2015) TUTKIMUSTULOKSIA 2/2 Opiskelijat arvioivat toimijuutensa korkeammaksi interaktiivisiin työtapoihin perustuvalla kurssilla (n=64) kuin vertailukurssilla (n=28), jossa kurssin toteutus perustui luennointiin ja tenttiin. Erot seuraavilla toimijuuden osa-alueilla ovat tilastollisesti erittäin tai melkein merkitseviä: Luottamus, Opettajan suhtautuminen (tuki), Vertaistuki ja Minäpystyvyys. PILOTTIAINEISTO (N=126; 2011-2012) Interaktiivisilla kursseilla opiskelijat arvioivat sosiaaliset resurssit (Opettajan suhtautuminen, Aktivoiva ilmapiiri, Osallistumisen helppous) sekä vaikuttamismahdollisuutensa vahvemmaksi kuin eiinteraktiivisilla kursseilla.
Pohdittavaa opetuksen kehittämisen jatkotyöstöön (3/3) Interaktiivisten, oppijalähtöisten ja toimijuutta tukevien työtapojen nivominen osaksi opetusta Huomio yhteisöllisessä pedagogisessa kehittämisessä ei yksittäisen opettajan työn kontrolloinnissa. Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa opettajat voivat kohdata pedagogisesti haastavia tilanteita. Kehitettyjen arviointimenetelmien hyödyntäminen em. tarkoituksessa.
KIITOS! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ