Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011
Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden ja työkyvyn kannalta Mitä tiedetään suomalaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja kunnosta? Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto ja ennusteet terveyden näkökulmasta 10, 20 ja 25 vuoden perspektiivillä Mitä on tehtävissä ja miten?
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto trendit 20 vuoden ajalta Fyysinen aktiivisuus työssä on vähentynyt istuma/näyttöpäätetyö on lisääntynyt raskas ruumiillinen ovat vähentyneet Työmatkaliikunta on vähentynyt Liikunnan harrastus vapaa-ajalla lisääntynyt? (kyselyt) Arki/hyötyliikunnasta vain vähän tietoa Istuminen vapaa-aikana lisääntynyt?? Kestävyyskunto ja lihaskunto on heikentynyt nuorilla miehillä Väestö on lihonut
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Heikko kestävyyskunto yhteydessä mm. kokonaiskuolleisuuteen (Blair ym. 89) Heikoin 20 % riskiryhmää, kestävyyskunnon rajana miehillä 8 MET, naisilla 6 MET Tämän kunnon saavuttaminen edellyttää 0-60 min päivittäistä reipasta kävelyä. Hyvä kestävyyskunto suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta, tyypin 2 diabetekselä ja metaboliselta oireyhtymältä. Hyvän kestävyyskunnon merkitys korostuu keskiraskaissa ja raskaissa töissä.
Suomalaisen työik ikäisen isen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita Jarmo Heiskanen Olli-Pekka Kärkkäinen Harto Hakonen Harri Lindholm Jyrki Eklund Tuija Tammelin Eino Havas LIKES-tutkimuskeskus Työterveyslaitos AinoActive oy
Tarkoitus ja tavoitteet Kuvata nykytilanne Millainen on suomalaisten työikäisten kestävyyskunto? Kuinka suomalainen työikäinen väestö jakautuu nykyisin käytössä oleviin kuntoluokkiin? Mikä on suomalaisen työikäisen väestön painoindeksi, rasvaprosentti, vyötärön ympärys ja lepoverenpaine? Tehdä ennusteita Suomalaisten työikäisten kestävyyskunnon kehittyminen terveyden näkökulmasta tarkasteltuna 10, 20 ja 25 vuoden perspektiivillä.
Osallistujat ja menetelmät Mittauksiin osallistui 126 työssä käyvää 25 64-vuotiasta suomalaista, näissä miehiä 51 % ja naisia 49 %. Mittaukset toteutti AinoActive oy liikkuvalla testiasemallaan 210 suomalaisessa yrityksessä vuosina 2006 2009. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja mittaukset sisältyivät yritysten työkykyä ylläpitävään toimintaan. Tutkimuksessa arvioitiin kestävyyskunto (VO 2 max) polkupyöräergometritestillä ja mitattiin antropometria (pituus, paino, painoindeksi, vyötärön ympärys ja rasvaprosentti) ja verenpaine.
Tärkeimmät t tulokset Mittauksiin osallistuneet jaettiin kestävyyskunnon osalta seitsemään kuntoluokkaan. (Shvartz & Reibold 90, aineistossa 64000 mittausta) Alle 40-vuotiaissa miehissä ja naisissa oli heikkokuntoisia enemmän kuin saattoi odottaa. Yli 40-vuotiaissa miehissä ja naisissa oli hyväkuntoisia enemmän kuin saattoi odottaa. Kaikista miehistä % ja naisista 18 % oli lihavia (BMI 0) ja lihavuus oli yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä.
Kestävyyskunto - kuntoluokat
Miehistä keskivertoa heikommassa kunnossa (kolme heikointa kuntoluokkaa) oli 25 29 -vuotiaista 40 %, 0 4-vuotiaista 42 % ja 5 9-vuotiaista 41 % (odotusarvo %). Hyväkuntoisten osuus (kolme parasta kuntoluokkaa) oli erityisesti yli 40-vuotiaissa miehissä odotusarvoa suurempi: 41 56 % (odotusarvo %). Kuntoluokkien jakaumat ikäryhmittäin, miehet 1 2 4 5 6 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % S&R 90 8 22 4 22 8 25-29 8 29 1 10 0-4 12 27 25 20 9 4 M ) 5-9 t a o u v 40-44 ( ä k I 45-49 2 2 2 11 12 7 14 28 2 28 18 21 17 12 14 4 6 9 50-54 1 5 18 22 27 10 55-59 1 5 15 27 14 1 60-64 0 4 15
Naisista kahteen heikoimpaan kuntoluokkaan kuului 25 29-vuotiaista 15 %, 0 4-vuotiaista % ja 5 9-vuotiaista 22 % (odotusarvo 11 %). Hyväkuntoisten osuus (kolme parasta kuntoluokkaa) oli erityisesti yli 40-vuotiaissa naisissa odotusarvoa suurempi: 46 67 % (odotusarvo %). Kuntoluokkien jakaumat ikäryhmittäin, naiset 1 2 4 5 6 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % S&R 90 8 22 4 22 8 25-29 4 11 20 27 14 9 0-4 5 11 17 10 8 N ) 5-9 t a o u v 40-44 ( ä k I 45-49 8 4 4 9 7 14 18 18 21 18 20 22 20 10 1 12 10 11 15 50-54 2 8 1 26 17 55-59 6 1 26 14 60-64 2 4 10 17 20 2
Ennusteita Ennusteet pohjautuvat tämän hetken tilanteeseen ja Tilastokeskuksen väestön ikäjakaumien kehitystä koskeviin ennakkotietoihin. Jos kestävyyskunnon ennustetaan heikkenevän 1 % vuodessa; terveytensä kannalta liian huonossa kunnossa olevien 50 64-vuotiaiden naisten osuus ei tule olennaisesti lisääntymään seuraavan 25 vuoden aikana, mutta saman ikäryhmän huonokuntoisten miesten osuus tulee kaksinkertaistumaan nykyhetkeen verrattuna.
Ennusteita kuntoluokkien jakaumista Kaikki 50 64-vuotiaat miehet ja naiset 2010, 2020, 200 ja 205 1 2 4 5 6 7 M 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2010 1 5 17 2 27 15 1 1 2 4 5 6 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2010 2 7 1 N 2020 2 7 2 26 10-1% -1% 200 2 9 21 1 6 200 6 12 2 20 18 2020 2 6 12 2 20 17 20 205 10 2 26 2 11 5 205 2 7 12 2 20 17 18 1 2 4 5 6 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 4 5 6 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2010 1 5 17 2 27 15 1 2010 2 7 1-1,5% 2020 9 22 25 2 11 6 2020 8 15 26 14 14-1,5% 200 6 18 29 17 5 2 200 5 12 18 27 18 11 8 205 7 22 2 22 1 1 205 7 14 21 28 9 6
Ennusteita huonokuntoisten osuuksista Kaikista 50 64-vuotiaista miehistä ja naisista 2010, 2020, 200 ja 205 25 % Miehet <8 MET Naiset <6 MET Kaikki <8/6 MET 125 000 Miehet <8 MET Naiset <6 MET 20 % 20 100 000 94000 102000-1% 15 % 10 % 5 % 10 9 9 14 12 10 17 12 12 75 000 50 000 25 000 55000 7000 52000 54000 59000 62000-1% 0 % 2010 2015 2020 2025 200 205 0 2010 2015 2020 2025 200 205 (%) 50 % Miehet <8 MET Naiset <6 MET Kaikki <8/6 MET 4 250 000 Miehet <8 MET Naiset <6 MET 221000 (n) 40 % 5 5 200 000 176000 0 % 150 000-1,5% 20 % 10 % 0 % 29 20 25 22 17 10 14 9 9 2010 2015 2020 2025 200 205 100 000 50 000 0 105000 12000 107000 55000 77000 52000 2010 2015 2020 2025 200 205-1,5%
Entäpä jos Kestävyyskuntoa voi parantaa vain fyysisellä kuormituksella. Ikä tai sukupuoli ei juuri vaikuta fyysisellä kuormituksella aikaansaatuun kestävyyskunnon paranemiseen. Kestävyyskunto paranee sitä enemmän, mitä heikompi lähtötilanne on.
Entäpä jos Jos 25 9-v ikäkohortin miehet parantaisivat nyt kestävyyskuntoaan 10 %, miten se vaikuttaisi alle 8 MET - riskiryhmän suuruuteen tulevaisuudessa? ENNUSTEET 2010 2020 200 205 25 9 v 5 49 v 45 59 v 50 64 v kestävyyskunto heikkenee - 1 % vuodessa NYKYMENOLLA % 2,7 % 6,2 % 14,1 %,7 % miehiä 1 900 2 700 7 700 101 100 +10 % KUNTOA % 0,9 % 2,7 % 6,4 % 9,6 % miehiä 4 600 14 200 400 49 00 kestävyyskunto heikkenee - 1,5 % vuodessa NYKYMENOLLA % 2,7 % 9, % 28,4 % 42,8 % miehiä 1 900 49 000 148 400 2 700 +10 % KUNTOA % 0,9 %,9 % 14,8 % 25,4 % miehiä 4 600 20 600 77 00 10 00
Johtopää äätökset Huonokuntoisten alle 40-vuotiaiden miesten osuus on nyt selvästi oletettua suurempi, kun tuloksia verrataan 20 vuoden takaisiin kestävyyskunnon viitearvoihin. Hyväkuntoisten yli 40-vuotiaiden miesten ja naisten osuudet ovat puolestaan oletettua suuremmat. Tulokset antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta sekä heidän terveydestään tulevaisuudessa.
Aikuisten liikunta (18-64 v) Käypä hoito -suositus 2010 Kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa 150 min/viikko ( 10 min pätkät) TAI Raskasta kestävyysliikuntaa 75 min/viikko ( 10 min pätkät) JA Lihaskuntoharjoittelua 2 x viikossa, á noin 20 min Tavoite: terveyden parantaminen monien terveysongelmien vaaran vähentäminen Lisähyötyjä jos enemmän kestävyysliikuntaa (00 min kohtuukuormitteisena tai 150 min raskaammin) ja notkeusharjoittelua. 18
www.ukkinstituutti.fi
Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille "Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä."
Hyvin menestyvä Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin terveitä, hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä kansalaisia. Tämän tavoitteen saavuttamiseen voidaan vaikuttaa, siihen kannattaa vaikuttaa ja siihen pitää vaikuttaa myös lisäämällä fyysistä aktiivisuutta ja parantamalla sitä kautta kansalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa.
Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita Toukokuu 2011 LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15, 40720 Jyväskylä, tilaukset@likes.fi Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 7, 1. painos, toukokuu 2011 ISBN 978-951-790-297-7 (painettu) ISBN 978-951-790-298-4 (PDF) ISSN 057-98 Paino: Kopijyvä oy, Jyväskylä, 2011 2011 LIKES-tutkimuskeskus