SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Testitulokset
|
|
- Pentti Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2011 Testitulokset Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari, Katri Väisänen Copyright Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Jyväskylä 2012 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi kaikkiaan 0 paikkakunnalla toukokuun ja syyskuun 2011 aikana. Testirekkaan oli rakennettu kuntotestiasema, jossa miehet pääsivät maksutta testauttamaan kuntonsa helpoilla SuomiMiehen kuntotesteillä. Testien jälkeen osallistujat saivat vielä palautteen kuntotestien tuloksista. Tapahtumien pääosassa oli testirekka, jossa miehet pääsivät maksutta testaamaan kuntoaan helposti ja hikoilematta helpoilla SuomiMiehen kuntotesteillä. Kuntotestit käsittivät puristusvoimamittauksen, kohonkoostumusmittauksen, kestävyyskunnon arvioinnin Polar-testillä sekä palautteen kuntotesteistä. Mittausten osallistujat Mittauksiin osallistuneita miehiä oli yhteensä 10 10, joista suostumuksen testitietojen tallentamiseen ja tutkimuskäyttöön antoi henkilöä. Osallistuneiden keski-ikä oli 50 keskihajonnalla ± 15,5. Näistä tulosten analysointiin valittiin kiertueen kohderyhmän mukaisesti vuotiaat miehet ja heidät jaettiin profiloidusti ikäryhmiin 25 4-, ja vuotiaat (Kuvio 1). 1
2 miehet n = 1010 Suostumus testitulosten käsittelyyn ja tallentamiseen n = 9915 Tuloksissa käsiteltävät miehet (25-64 ) n = 4 -vuotiaat n = 119 -vuotiaat n = vuotiaat n = 602 Kuvio 1. Rekkakiertueen tulosanalyysiin valikoituneet miehet ikäryhmittäin. Miesten ikäjakaumat alueittain Kuviossa 2 on esitetty tulosanalyysiin valittujen vuotiaiden miesten ikäjakaumat alueittain. Maantieteellinen aluejako tehtiin paikkakunnittain seuraavasti: Pohjois-Suomi (n = 96): Rovaniemi, Kemi, Oulu ja Kempele Pohjanmaa (n = 1 06): Kokkola, Lapua, Vaasa, Jalasjärvi ja Seinäjoki Häme (n = 1 19): Hämeenlinna, Tuulos, Lahti, Tampere ja Sastamala Uusimaa (n = 646): Helsinki ja Hyvinkää Savo Keski-Suomi (n = 1 196): Mikkeli, Varkaus, Kuopio, Äänekoski ja Jyväskylä Lounais-Suomi (n = 961): Pori, Rauma ja Turku Kaakkois-Suomi (n = ): Kouvola, Lapinjärvi, Lappeenranta ja Taavetti Itä-Suomi (n = 64): Joensuu ja Kajaani 2
3 Ikäjakauma (%) alueittain, v. miehet 25-4-vuotiaat 5-49-vuotiaat vuotiaat Pohjois-Suomi 51 Pohjanmaa Häme 54 Uusimaa 41 Savo-Keski-Suomi 41 Lounais-Suomi 15 4 Kaakkois-Suomi Itä-Suomi Kuvio 2. Miesten ikäjakaumat alueittain. 1 Antropometria ja kehonkoostumus 1.1 Pituus, paino ja painoindeksi Miesten pituus oli keskimäärin,6 keskihajonnalla ± 6,4 cm, paino 5, ± 14,0 kg ja painoindeksi (body mass index, BMI) 26, ± 4,0. Painoindeksin keskiarvo kasvoi iän myötä kussakin tarkasteltavassa ikäryhmässä (taulukko 1). Taulukko 1. Pituuden, painon ja painoindeksin keskiarvot ja keskihajonnat. ikä kaikki (n = 1 19) (n = 2 495) (n = 600) (n = 414) pituus 9, 9,4,6,6 cm ± 6,5 ± 6,5 ± 6,2 ± 6,4 paino, 5,1 6,6 5, kg ± 1,9 ± 1,4 ± 14, ± 14,0 BMI 25,9 26,9 2,0 26, kg/m 2 ±,9 ± 4,2 ±, ± 4,0 Painoindeksiä voidaan tulkita seuraavasti (Aikuisten lihavuuden hoito, Käypä hoito - suositus 2011): 1,5 24,9 = normaalipaino 25,0,9 = liikapaino (ylipaino)
4 0,0 4,9 = lihavuus 5,0 9,9 = vaikea lihavuus 40 = sairaalloinen lihavuus Miehistä normaalipainoisia oli 5 prosenttia, ylipainoisia 49 prosenttia ja lihavia prosenttia vuotiaista miehistä normaalipainoisia oli 45 prosenttia ja joko ylipainoisia tai lihavia 56 prosenttia. Normaalipainoisten osuus väheni iän myötä 50 ikävuoteen saakka. Yli 5-vuotiaista miehistä normaalipainoisia oli noin kolmannes ja ylipainoisia tai lihavia kaksi kolmannesta vuotiaista miehistä lihavia oli prosenttia (kuvio ). Painoindeksi (kg/m 2 ) < > Kuvio. Painoindeksin jakaumat ikäluokittain. 1.2 Vyötärönympärys Vatsaontelon sisään ja sisäelimien ympärille kertynyt viskeraalinen rasva ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena ( omenalihavuus ). Miehillä alle 90 cm vyötärönympärys voidaan tulkita normaaliksi. Lievää riskiä kuvaa miehillä cm vyötärönympärys. Kun vyötärönympärys ylittää miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm, voidaan puhua vyötärölihavuudesta joka on selkeä elintasosairauksien riskitekijä (Aikuisten lihavuuden hoito, Käypä hoito -suositus 2011). Miesten vyötärön ympärys oli keskimäärin 95,0 ± 11, cm. Kaikista miehistä vyötärön ympärys oli alle 90 cm 4 prosentilla, cm 6 prosentilla ja yli 100 cm 1 prosentilla. Vyötärölihavuus (> 100 cm) lisääntyi johdonmukaisesti iän myötä. Vyötärölihavia oli 25 -vuotiaista prosenttia ja vuotiaista prosenttia (taulukko 2 ja kuvio 4). 4
5 Taulukko 2. Vyötärön ympärys (cm) ikäryhmittäin. ikä 25 4 (n = 1 16) 5 49 (n = 2 492) (n = 59) kaikki (n = 401) vyötärö 90,0 94,6 9,1 95,0 cm ± 10, ± 11,9 ± 11,4 ± 11, Vyötärön ympärys (cm) < > Kuvio 4. Vyötärön ympäryksen jakaumat miehillä ikäryhmittäin. 1. Viskeraalirasvan ala Bioimpendanssimittaus antaa mahdollisuuden tarkastella viskeraalirasvan määrää yksilöllisemmin kuin pelkkä mittanauhamittaan perustuva arvio. Laitteen valmistajan antama suositusarvo on alle 100 cm 2 iästä riippumatta, jotta viskeraalirasvan määrä olisi optimaalinen terveyden kannalta. Selkeitä viitearvoja ei ole kuitenkaan luotu, vaikka laitteen antama tuloste määritteleekin ikää vastaavasti erisuuruiset viskeraalirasva-arvot: normaali, huomio, lievä terveysriski ja terveysriski, riippuen siitä, millaisen arvon saavuttaa ikäänsä nähden. Tässä raportissa on vedetty raja absoluuttisten rajojen 100 cm 2 :n ja 150 cm 2 :n kohdalle, sillä kyseinen tarkastelutapa tarjoaa mahdollisuuden nähdä iän vaikutuksen sisäelinrasvan määrään. Näitä arvoja voi tulkita karkeasti seuraavalla tavalla: < 100 = normaali = lievä viskeraalilihavuus 150 = viskeraalilihavuus Miesten viskeraalirasvan ala oli keskimäärin 11,5 ± 4,1 cm 2. Kaikista miehistä viskeraalirasvan ala oli alle 100 cm 2 4 prosentilla, cm 2 prosentilla ja yli 150 5
6 cm 2 1 prosentilla. Viskeraalilihavuus (> 150 cm 2 ) lisääntyi johdonmukaisesti iän myötä. Viskeraalilihavia oli 25 4-vuotiaista 10 prosenttia, 5 49-vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 2 prosenttia (taulukko ja kuvio 5). Taulukko. Viskeraalirasvan alan (cm 2 ) keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin ikä 25 4 (n = 1 1) 5 49 (n = 2 492) (n = 5) kaikki (n = 9) viskeraalirasva 96,6 111,0 1, 11,5 cm 2 ± 42,6 ± 4, ± 4, ± 4,1 Viskeraalirasvan ala (cm 2 ) < > Kuvio 5. Viskeraalirasvan alan (cm 2 ) jakaumat ikäryhmittäin. 1.4 Rasvaprosentti Rasvan suhteellisella osuudella kehon painosta on terveyden kannalta olennainen merkitys. Rasvaprosentin mittaus antaa yksilötasolla painoindeksiä enemmän tietoa rasvattoman ja rasvakudoksen jakautumisesta kehossa ( mistä paino koostuu ). Kirjallisuudessa on esitetty useita erilaisia viitearvoja rasvaprosentista joko ikään suhteutettuna tai ikäriippumattomana muuttujana, mutta selkeää konsensusta viitearvoista ei ole olemassa. Tässä raportissa on valittu lähdeaineiston pohjalta taulukon 4 mukaiset viitearvot rasvaprosentin tulkintaan. 6
7 Taulukko 4. Rasvaprosentin tulkinta miehillä. Rasvaprosentti sukupuoli normaali lievä lihavuus lihavuus huomattava lihavuus miehet < 20 % % 25 0 % 0 % Miesten rasvaprosentti oli keskimäärin, ±,2. Rasvaprosentin keskiarvo lisääntyi iän myötä sen ollessa nuorimmassa ikäryhmässä 19,1, keskimmäisessä, ja vanhimmassa 2,1. Kaikista miehistä rasvaprosentin suhteen normaalin rajoissa oli 4 prosenttia, lievästi lihavia 2 prosenttia ja lihavia 0 prosenttia. Iällä näytti olevan selkeä yhteys rasvaprosenttiin: 25 4-vuotiaista miehistä oli lihavia vain 1 prosenttia, mutta vuotiaista 6 prosenttia (taulukko 5 ja kuvio 6). Taulukko 5. Rasvaprosentin keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. ikä kaikki (n = 1 1) (n = 2 492) (n = 590) (n = 400) rasva 19,1, 2,1, % painosta ±,2 ±,1 ± 6, ±,2 Rasvaa kehon painosta (%) < > Kuvio 6. Rasvaprosentin jakaumat miehillä ikäryhmittäin.
8 1.5 Lihasmassa Lihasmassan suhteesta pituuteen ei ole olemassa selkeitä viitearvoja. Tässä yhteydessä lihasmassaa (= ruumiinrakennetta) on päädytty tarkastelemaan seuraavasti: < 19 = hintelä 19 2 = normaali 2 = lihaksikas Miesten lihasmassa oli keskimäärin 20,9 ± 2,2 kg/m. Kaikista miehistä alle lihasmassaa oli 19 kg/m 1 prosentilla, 19 2 kg/m 65 prosentilla ja yli 2 kg/m 16 prosentilla. Lihasmassa näyttää vähenevän selvästi yli 50-ikävuoden jälkeen: alle 19 kg/m jäi vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 2 prosenttia. Vastaavasti yli 2 kg/m saavutti prosenttia vuotiaista ja 11 prosenttia vuotiaista. Taulukko. Lihasmassan suhde pituuteen: keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. ikä kaikki (n = 1 1) (n = 2 49) (n = 591) (n = 402) lihasmassa,2, 20,5 20,9 kg/m ± 2,4 ± 2, ± 2,0 ± 2,2 Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m) < > Kuvio. Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m) ikäryhmittäin. 2 Kestävyyskunto Miesten maksimaalinen hapenottokyky eli kestävyyskunto oli keskimäärin,2 ±,5 ml/kg/min. Kestävyyskunto heikkeni odotetusti iän myötä (taulukko ).
9 Taulukko. Kestävyyskunnon (ml/kg/min) keskiarvot ja -hajonnat miehillä ikäryhmittäin. ikä 25 4 (n = 1 19) 5 49 (n = 2 496) (n = 600) kaikki (n = 415) kestävyyskunto 45, 9, 4,,2 ml/kg/min ±,6 ±, ± 6,4 ±,5 Kestävyyskuntoa voidaan tarkastella absoluuttisten ml/kg/min rajojen mukaan, sillä tutkimuksissa on esitetty viitteitä kestävyyskunnon yhteyksistä kuolleisuuteen, terveyteen ja työkykyyn iästä riippumatta (mm. Kodama ym ja Laukkanen ym. 200). Tähän tarkasteluun on valittu miehillä huonon kestävyyskunnon raja-arvoksi 2 ml/kg/min. Vastaavasti hyvän kestävyyskunnon riittäväksi raja-arvoksi on valittu arvo 5 ml/kg/min, jota myös edellytetään fyysisesti raskaissa töissä, esimerkiksi pelastusalalla. Arvoa 2 5 ml/kg/min pidetään terveyden kannalta riittävänä fyysisesti keskiraskaisiin töihin. Miehistä kahdeksan prosenttia jäi kestävyyskunnoltaan alle 2 ml/kg/min kuntotason. Huonokuntoisten osuus kasvoi ja hyväkuntoisten (>5 ml/kg/min) osuus väheni odotetusti iän myötä. Kaikista miehistä prosenttia oli ml/kg/min-luokassa 2 5 (kuvio 9). Kestävyyskunto ml/kg/min-luokittain < > Kuvio 9. Miesten kestävyyskunto ml/kg/min-luokittain eri ikäryhmissä. 2.1 Kuntoluokkien jakaumat Suomessa käytössä oleva kestävyyskunnon kuntoluokitus perustuu vuonna 1990 julkaistuun Shvartzin ja Reiboldin katsaukseen, jossa noin henkilöä testattiin 9
10 suoralla hapenkulutuksen mittausmenetelmällä. Aineistosta on luotu ikäryhmäkohtainen -portainen kuntoluokka-asteikko seuraavasti: Taulukko 9. Kuntoluokat (KL), niiden kuvaus ja väestön odotettu jakautuminen kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990). Kuntoluokka Kuvaus Väestön osuus (odotus) KL 1 Erittäin heikko % KL 2 Heikko % KL Välttävä % KL 4 Keskiverto 4 % KL 5 Hyvä % KL 6 Hyvin hyvä % KL Erinomainen % Keskivertoa heikommassa kestävyyskunnossa (KL 1 ) oli 25 4-vuotiaista miehistä 0 prosenttia, 5 49-vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 2 prosenttia (odotusarvo %). Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (KL 5 ) oli 25 4-vuotiaista miehistä 42 prosenttia, 5 49-vuotiaista prosenttia ja vuotiaista 46 prosenttia (odotusarvo %). Kestävyyskunnon kuntoluokkien jakaumat ikäryhmittäin S&R Kuvio 10. Kuntoluokkien jakaumat miehillä ikäryhmittäin. Ylin palkki kuvaa jakauman odotusarvoja Shvartz & Reiboldin mukaan (1990). 10
11 Puristusvoima Keski-iän puristusvoimalla on yhteys eläkeiän toimintakykyyn ja jopa eliniän pituuteen (Rantanen ym. 2011). Puristusvoimamittauksen tuloksella on havaittu olevan yhteys lihasmassaan. Spesifisti kyseinen mittaus kuvaa yläraajan tarttumaotteen voimaa sekä hyvin karkeasti koko kehon lihasvoimaa. Viitearvot ovat yleensä mittarikohtaisia. SuomiMiehen kuntotestien puristusvoimamittausta varten on luotu omat viitearvot Saehanin dynamometrille (taulukko 10.). Aineisto (n = 9 144) on kerätty SuomiMies seikkailee - kampanjan aikana ja sen perusteella on luotu viitearvot eri ikä-ryhmille. Perustana ovat olleet ikäluokkien 20, 0 9, 40 49, ja keskiarvot. Kuntoluokkien ylärajat ovat määräytyneet keskihajontojen mukaan seuraavasti: KL 1 = - 2 x keskihajonta KL 2 = - 1 x keskihajonta KL = 1 keskihajonta, keskiarvo on rajojen puolivälissä KL 4 = + 1 x keskihajonta KL 5 = + 2 x keskihajonta Keskiarvot ja -hajonnat olivat vuotiaissa yhdenmukaiset, joten kyseisten ikäryhmien viitearvot on yhdistetty. Tästä voi myös päätellä sen, että 50 ikävuoteen asti puristusvoima ei heikkene kyseisessä aineistossa. Taulukko 10. Miesten puristusvoiman viitearvot Saehan dynamometrille (LIKES 2011). Miehet v v. 60 v. KL 1 = heikko < 46 < 42 < KL 2 = tyydyttävä KL = keskiverto KL 4 = hyvä KL 5 = erinomainen > 2 > 65 > 61 Miesten puristusvoima oli keskimäärin 55,0 kg ± 9,6 kg vuotiaiden puristusvoiman keskiarvo oli 5, ± 9,5 kg, 5 49-vuotiaiden 5,6 ± 9,2 kg ja vuotiaiden 51, ± 9,0 kg (taulukko.11). Taulukko 11. Miesten puristusvoiman (kg) keskiarvot ja -hajonnat. ikä kaikki (n = 1 19) (n = 2 490) (n = 602) (n = 411) puristusvoima 5, 5,6 51, 55,0 kg ± 9,5 ± 9,2 ± 9,0 ± 9,6 Puristusvoiman kuntoluokkien jakaumat vastasivat kohtuullisen hyvin odotuksia eri ikäryhmissä. Miehistä prosenttia sai kuntoluokan heikko, 2 prosenttia tyydyttävä, prosenttia keskiverto, prosenttia hyvä ja prosenttia erinomainen (kuvio 11). Alle keskivertotuloksen sai miehistä hieman useampi, kuin aineistoa luotaessa ja vastaavasti yli keskiverron hieman harvempi. 11
12 Puristusvoiman kuntoluokkien jakaumat ikäryhmittäin Heikko Tyydyttävä Keskiverto Hyvä Erinomainen Kuvio 11. Puristusvoiman kuntoluokkien jakaumat eri ikäryhmissä. Puristusvoimaa (kg) tarkasteltiin myös absoluuttisten kilogrammamäärien mukaan eri ikäryhmissä. Tuloksen alle 50 kg sai 2 prosenttia kaikista miehistä, kg 41 prosenttia, 60 0 kg 24 prosenttia ja yli 0 kg prosenttia. Alle 50 kg puristaneita oli vuotiaissa 40 prosenttia, kun niitä nuoremmissa ikäryhmissä oli vastaavasti 16 prosenttia. Yli 60 kg puristi 19 prosenttia vuotiaista, kun nuoremmissa ikäryhmissä yli 60 kg puristaneita oli prosenttia (kuvio 12). 12
13 Puristusvoiman (kg) jakaumat ikäryhmittäin < > Kuvio 12. Puristusvoiman (kg) jakaumat eri ikäryhmissä. 4 Kehon kuntoindeksi Kehon kuntoindeksi kuvaa SuomiMiehen kuntotestien tulosten pohjalta testattavan kunnon kokonaistilaa. Vuosina kertynyttä aineistoa on hyödynnetty luomaan viitearvoja olennaisimmille mitatuille muuttujille. Sen seurauksena on myös kehitetty Kehon kuntoindeksi antamaan kuva kokonaistilanteesta seuraavin muuttujin ja painokertoimin (suluissa viitearvoaineiston n): Kestävyyskunto (ml/kg/min) 50 % (n = 2) Rasvaa kehon painosta (%) 10 % (n = 9694) Viskeraalirasvan ala (cm 2 ) 15 % (n = 9694) Puristusvoima suhteessa painoon (kg/kg) 10 % (n = 25) Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m) 15 % (n = 969) Kukin tulos muunnetaan pistemääräksi asteikolla 5 5 seuraavasti: Kestävyyskunto, pistemäärä = 0,5 * [10 * (ml/kg/min - (-0,25 * ikä + 50,0)) / 0] Rasvaa kehon painosta (%), pistemäärä = 0,1 * [ - (10 * rasva% - (0,14 * ikä + 15,264))/ 24] Viskeraalirasvan ala (cm 2 ), pistemäärä = 0,15 * [ - (10 * (cm 2 - (1,26 * ikä + 56,01)) / 140 Puristusvoima suhteessa painoon (kg/kg), pistemäärä = 0,15 * [10 * (kg/kg (-0,06 * ikä +,)) / 10] Lihasmassa suhteessa pituuteen (kg/m), pistemäärä = 0,1 * [10 * (kg/m - (-0,00 * ikä + 0,)) / 0,5] 1
14 Jos pistemäärä on < -5, pistemäärä = -5 ja jos pistemäärä on > 5, pistemäärä = 5 kussakin muuttujassa. Pistemäärien muodostamista aineistosta on havainnollistettu kuviossa 1. Miesten puristusvoima (kg)/paino(kg), painokerroin 10 % 1,2 n = 25 1,0 kg/kg 0, 0,6 5 p 0 p 0,4-5 p 0, Ikä (v) Kuvio 1. Esimerkki kuntoindeksipisteiden muodostumisesta puristusvoimamittauksen tuloksesta ikään nähden. Keltainen viiva kuvaa ikää vastaavaa keskiarvoa aineistossa. Vihreällä ja punaisella viivalla on havainnollistettu ylimmän ja alimman pistemäärän rajaa. Pisteet summataan yhteen ja siitä muodostuu kuntoindeksi asteikolla 5 5, joka on luokiteltu seuraavasti ja seuraavien absoluuttisen rajojen mukaan: - = hälyttävä < - -1 = huolestuttava < - 1 < 1 = ookoo (= keskiverto) 1 < = hyvä = urheilija Miesten kuntoindeksi oli keskimäärin 0, ± 1,6 pistettä. Nuorimmassa ikäryhmässä se oli 0,6 ± 1,, keskimmäisessä 0,4 ± 1, ja vanhimmassa 0,2 ± 1,5 (taulukko 12). ikä kaikki (n = 1 1) (n = 2 491) (n = 590) (n = 99) kuntoindeksi 0,6 0,4 0,2 0, pistettä ± 1, ± 1, ± 1,5 ± 1,6 Taulukko 12. Kehon kuntoindeksin pistemäärien keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. 14
15 Koska kuntoindeksi on muodostettu tämän päivän suomalaisesta väestöstä, rekkakiertueella testattujen kuntoindeksin jakaumat ikäryhmittäin osuvat lähelle odotettuja lukemia (kuvio 14.). Kuvasta voi päätellä, että kohderyhmään kuuluvia punaisia ja keltaisia on saavutettu kiitettävästi, koska kaikista miehistä heitä oli 66 prosenttia vuotiaissa oli selvästi eniten keskivertoon tai sen alle kuuluvia, 69 prosenttia. Kuntoindeksin jakaumat ikäryhmittäin Hälyttävä Huolestuttava OoKoo Hyvä "Urheilija" Kuvio 14. Kuntoindeksin jakaumat luokittain eri ikäryhmissä. 5 Liikunta-aktiivisuus (Polar-kuntotesti) Taustatietokyselyssä tiedusteltiin kultakin testattavalta liikunta-aktiivisuus Polarkuntotestiä varten. Ilmoitettu aktiivisuus kirjattiin numeroin (pistemäärä) testitulosten yhteenvetolomakkeeseen ja tallennettiin tietokantaan analysointia varten. Liikuntaaktiivisuuden kysymyksenasettelu oli seuraava: Arvioi liikunta-aktiivisuutesi viimeisen puolen vuoden aikana. Rastita sopiva vaihtoehto. 1. MATALA (LOW): Et osallistu säännölliseen liikuntaharrastukseen tai muuhun rasittavaan fyysiseen suoritukseen. Kävelet rauhallisesti ja teet satunnaisesti jotakin, missä hikoilet tai hengästyt. Liikut autolla työmatkat ja päivittäisasioinnit. 2. KESKITASO (MODERATE): Liikut säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Esimerkiksi käyt reippaalla kävelyllä TAI osallistut enimmillään 2 tuntia viikossa liikuntaharrastukseen TAI työsi vaatii päivittäistä jatkuvaa aktiivisuutta/liikettä.. AKTIIVINEN (HIGH): Osallistut rasittavaan ja kuormittavaan liikuntaharrastuksen säännöllisesti vähintään kertaa viikossa TAI esimerkiksi liikut päivittäiset työmatkat pyörällä vähintään 0 min suuntaansa. 4. ERITTÄIN AKTIIVINEN (TOP): Osallistut vähintään 5 kertaa viikossa raskaaseen ja kuormittavaan liikuntaan sekä harjoittelet tavoitteellisesti. 15
16 Liikunta-aktiivisuus oli keskimäärin 2,1 ± 0, pistettä. Aktiivisuus heikkeni iän myötä. Nuorimmassa ikäryhmässä se oli 2, ± 0, pistettä, keskimmäisessä 2,1 ± 0, ja vanhimmassa 2,0 ± 0, (taulukko 1). ikä kaikki (n = 1 5) (n = 2 2) (n = ) (n = 6 0) liikunta-aktiivisuus 2, 2,1 2,0 2,1 pistettä ± 0, ± 0, ± 0, ± 0, Taulukko 1. Liikunta-aktiivisuuden pistemäärien keskiarvot ja -hajonnat ikäryhmittäin. Kaikista miehistä liikunta-aktiivisuudekseen ilmoitti 2 prosenttia matalan (1), 51 prosenttia keskitason (2), prosenttia aktiivisen () ja 5 prosenttia erittäin aktiivisen (4). Matalan aktiivisuuden ilmoittaneiden osuus lisääntyi iän myötä jakaumien ollessa nuorimmassa ikäryhmässä 15 prosenttia, keskimmäisessä prosenttia ja vanhimmassa 26 prosenttia. Vastaavasti aktiivisten tai erittäin aktiivisten osuus väheni iän myötä: nuorimmassa ikäryhmässä heitä oli prosenttia, keskimmäisessä 2 prosenttia ja vanhimmassa prosenttia (kuvio 15.). Liikunta-aktiivisuus ikäluokittain, Polar-kuntotesti Matala Keskitaso Aktiivinen Erittäin aktiivinen Kuvio 15. Ilmoitetun liikunta-aktiivisuuden jakaumat ikäryhmittäin. Kestävyyskunnon kuntoluokkien ja liikunta-aktiivisuuden yhteys oli odotetusti selkeä. Jakaumat liikunta-aktiivisuudessa suhteessa kuntoluokkiin on esitetty kuviossa
17 Liikunta-aktiivisuus kuntoluokittain, Polar-kuntotesti Matala Keskitaso Aktiivinen Erittäin aktiivinen Hyvin heikko Heikko Välttävä Keskiverto Hyvä Hyvin hyvä Erinomainen Kuvio 16. Liikunta-aktiivisuuden jakaumat kuntoluokittain. Lähteet Aikuisten lihavuuden hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, (viitattu ). Saatavilla internetissä: Kodama S, Saito K, Tanaka S, Maki M, Yachi Y, Asumi M, Sugawara A, Totsuka K, Shimano H, Ohashi Y, Yamada N, Sone H (2009). Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA. 01: Rantanen T, Masaki K, He Q, Ross GW, Willcox BJ, White L (2011). Midlife muscle strength and human longevity up to age 100 years: a 44-year prospective study among a decedent cohort. Age (Dordr) May 4. Shvartz E, Reibold R (1990). Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 5 years: a review. Aviat Space Environ Med. 61(1): 11. Review.
Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee
Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotTESTATUT. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti
TESTATUT SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 254 ISBN 978-951-790-307-3 ISSN 0357-2498 Työryhmä: Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen,
LisätiedotYhteenveto SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotestien tuloksista Jämsässä
Yhteenveto SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotestien tuloksista Jämsässä Valtakunnallisen SuomiMies seikkailee -kampanjan tavoitteena on kannustaa miehiä terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotTESTIPALAUTE. Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima
TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima Ote kehonkuntoindeksitesteistä InBody Käydään läpi terveyden kannalta
LisätiedotAmmattiin opiskelevien fyysinen toimintakyky
Ammattiin opiskelevien fyysinen toimintakyky Tuloksia Stadin AO:n mittauksista vuosilta 2014 ja 2015 Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 9.12.2015, Tampere LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a,
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Arvioi työkykyäsi - TULKINTA! Ei näy tulosteessa. Miksi kysyttiin?
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus:
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotKuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen
Kuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen Ryhmäohjaajien verkostopäivä uusia työvälineitä ohjaustyöhön. KSSHP 26.4.2019. Jarmo Heiskanen Testauspäällikkö, LitM LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotLIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotSuomalaisen työikäisen kestävyyskunto
Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita LIKES-tutkimuskeskus toukokuu 011 Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita 4 Suomalaisen työikäisen
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?
SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? 4 Liikunta & tiede 48 4 / 2011 Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotLiikkuva työpaikka Tulokset
Liikkuva työpaikka 2019 Tulokset 1.10.2019 Miia Malvela Kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma miia.malvela@likes.fi Puh. 050 4432376 Yhteistyössä 2 Liikkuva työpaikka 2019 10 osallistujaa
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotTekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry
Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotLISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI
LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI Alustavia tuloksia ja ennusteita fyysisesti keskiraskaille aloille opiskelevien nuorten kestävyyskunnosta WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI Taustaa Hyvällä kestävyyskunnolla
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
Lisätiedot70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMagistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:
Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotOtoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654
1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotMetsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia
Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Luonto Liikuttamaan 3/2014 9/2014 Tanja Tilles-Tirkkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuntoutuskoordinaattori Kuntoutumis-
LisätiedotTUTKIMUSOPAS. SPSS-opas
TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien
LisätiedotMitoittavat tilanteet tulipalon aikaisessa poistumisessa, kokeellinen tutkimus
Mitoittavat tilanteet tulipalon aikaisessa poistumisessa, kokeellinen tutkimus Palotutkimuksen päivät, Espoo, 27.8.2013 Timo Korhonen, Terhi Kling, Tuomo Rinne, Peter Grönberg 2 Kenttäkokeita poistumisen
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotOP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:
OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotImatra -100-50 0 50 100
Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
LisätiedotItä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotHenkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE
Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYS SISÄLLYS...1 ESITTELY...1 OSAT...1 ALOITTAMINEN...2 Pakkauksen purkaminen...2 Yksiköiden sijoittaminen...2 Ennen käyttöä...3 KÄYTTÄJÄPROFIILIT...3 Profiilin luominen...3
LisätiedotENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?
ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,
LisätiedotLIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma
LIHAVUUSLEIKKAUKSEEN VALITTUJEN POTILAIDEN KEHONKOOSTUMUS, FYYSINEN TOIMINTAKYKY, ALASELKÄKIVUT JA HENKINEN HYVINVOINTI Lääketieteen koulutusohjelma Litmanen Riku Syventävien opintojen tutkielma Terveystieteiden
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
Lisätiedottt-isr-lomakkeen tallennuskieli ft17_tt_isr_lomakekieli 1. Tutkimushoitaja ft17_tt1_1
tt-isr-lomakkeen viivakooditarra 1 tt-isr-lomakkeen tallennuskieli ft17_tt_isr_viivakoodi_tarra1 ft17_tt_isr_lomakekieli FinTerveys-tutkimus TERVEYSTARKASTUSLOMAKE, ITÄ-SUOMI Havaintotunnus havtun 1. Tutkimushoitaja
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
Lisätiedot