VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020

VAALAN KUNTA 20.5.2013 VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020 1. vaihe: Tuulivoimaselvitys SELOSTUS / luonnos L1 Vireilletulo 30.10.2012, khall 213 Nähtävilläolo: xx.xx.20xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx.xx.2013, xx Kunnanvaltuusto xx.xx.2013, xx

2 (49) Tämä selostus liittyy 20.5.2013 päivättyihin Tuulivoimaselvitys -karttoihin. Raportissa käytetyt kuvat ja taulukot: AIRIX Ympäristö Oy:n, ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu.

3 (49) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 8 1.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 1.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 1.2.1 Osalliset... 8 1.2.2 Vireilletulo... 9 1.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö... 9 2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet... 10 2.2 Kaavoitustilanne... 10 2.2.1 Maakuntakaava... 10 2.2.2 Yleiskaavat... 12 2.2.3 Asemakaavat, ranta-asemakaavat... 13 2.3 Suunnitelmat ja selvitykset... 13 2.3.1 Tuulisuus... 13 2.3.2 Yleiskaavojen laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset:... 14 2.3.3 Muita suunnitelmia ja selvityksiä... 14 2.4 Pohjakartta... 15 3 TUULIVOIMASELVITYKSEN VAIHEET... 16 3.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 3.2 Selvityksen vaiheet... 16 4 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 17 4.1 Taustaa... 17 4.2 Tavoitteet... 17 4.3 Maakuntakaavan tavoitteet... 17 4.4 Kunnan tavoitteet... 17 5 SUUNNITTELUPROSESSI... 18 5.1 Suunnitteluprosessi ja vaikutusten arviointi... 18 5.2 Vuorovaikutus ja osallistuminen suunnittelussa... 19 6 LÄHTÖKOHDAT... 20 6.1 Luonnonympäristö ja maisema... 20 6.1.1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet... 21 6.1.2 Perinnemaisemat... 21 6.1.3 Luonnonsuojeluohjelma-alueet, kansallispuistot ja valtakunnalliset maisema- ja retkeilyalueet... 22 6.1.4 Natura-alueet ja muut suojelualueet... 23

4 (49) 6.1.5 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat sekä moreenimuodostumat... 24 6.1.6 Pohjavesialueet... 25 6.2 Yhdyskuntatekniset rakenteet, laitteet ja verkostot sekä tiestö... 26 6.3 Asuminen... 27 6.4 Palvelut ja elinkeinot... 27 6.5 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja alueet... 28 6.6 Muinaisjäännökset... 30 6.7 Geologiset luonnonvarat ja -arvot... 31 6.8 Maanomistus... 32 6.9 Erityisalueet... 32 6.9.1 Turvetuotantoalueet... 32 7 TUULIVOIMASELVITYS... 33 7.1 Suojavyöhykkeiden määrittely (bufferointi)... 33 7.2 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys... 35 7.3 Pohjois-Pohjanmaan liiton mallin suojavyöhykkeet... 35 7.4 Vaalan mallin suojavyöhykkeet... 37 7.5 Vaalan tuulivoimalle soveltuvien alueiden luokittelu, KYLLÄ-alueet... 39 7.6 Tuulivoiman vaikutukset... 41 7.6.1 Näkyvyysanalyysi... 41 7.7 Tarvittavat lisäselvitykset... 46 7.7.1 Lisäelvitysten ohjelmointi... 46 8 TUULIVOIMASELVITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN... 47 9 LÄHTEET... 48 10 LIITTEET... 49

5 (49) LIITTEET SELVITYSVAIHEEN LÄHTÖTIETOJEN TEEMAKARTAT Liite 1 Asumisen sijoittuminen Liite 1A Asumisen suojavyöhyke, 1000m Liite 2 Vaalan voimassaolevat kaavat Liite 3 Tiestö ja voimalinjat Liite 4 Maa-aineskerrostumat Liite 5 Pohjavesi Liite 7 Luonnonsuojeluohjelmat Liite 8 Rakennettu kulttuuriympäristö Liite 8A Virkistysalueet ja retkeilyreitit Liite 9 Maisema-alueet Liite 10 Muinaisjäännökset Liite 11 Turvetuotantoalueet SELVITYSVAIHEEN ANALYYSIKARTAT Liite 12 EI alueet. Kartta alueista, joille tuulivoimarakentaminen ei sovellu Liite 13 Vaalan malli, suojavyöhykkeet Liite 14 Pohjois-Pohjanmaan liiton malli, suojavyöhykkeet LIITE 15: SELVITYSVAIHEEN LÄHTÖTIETOJA - Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet - Vaalan alueen muinaisjäännökset LIITE 16: NÄKYVYYSANALYYSI Kohdekortit 1-26 tuulivoimaan soveltuvista alueista Vaala, Tuulivoimaselvitys -KARTAT, Tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet sekä "Yhteenveto alueista joille tuulivoimaa ei osoiteta alustavan teknis-taloudellisen edullisuusvertailun, luontoarvojen ja asumisen kannalta"

6 (49) Perus- ja tunnistetiedot Tämä selostus koskee 20.5.2013 päivättyjä Vaalan tuulivoimaselvityksen karttoja. Tuulivoimaselvityksen 1. vaiheessa tarkastelualueena on koko Vaalan kunnan alue. Selvityksen laatijat: AIRIX Ympäristö Oy, Annaelina Isola ja Johanna Lehto, Susanna Harvio, Heini Lies- Niittymäki ja Pinja Mäkinen Vaalan kunta, Harri Lindroos Vireilletulo Vaalan kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen tuulivoimakaavoituksen käynnistämisestä 19.6.2012 / 29. Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty 30.10.2012, khall 213. Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisen yhteydessä 18.12.2012. Tämä selvitys on kaavatyön ensimmäinen vaihe. Koko kuntaa kattava yleiskaavatyö aloitetaan tämän selvitystyön jälkeen. Selvityksen hyväksyminen Selvitysasiakirjat ovat olleet nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt selvitysasiakirjat kokouksessaan xx.xx.2013, xxx. Tuulivoimaselvityksen tarkoitus Tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet Vaalan kunnassa ja alueet, joille tuulivoimaa ei osoiteta. Tuulivoimaan soveltuvat alueet esitetään kolmena eri luokkana soveltuvuuden ensisijaisuuden mukaan. Selvitystä hyödynnetään koko kuntaa koskevan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa. Siinä yleiskaavallisen tarkastelun keinoin osoitetaan tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Kaavassa osoitetaan toisaalta tuulivoimarakentamiseen soveltuvat ja hyödynnettävät alueet Vaalan kunnan alueella, toisaalta siinä voidaan osoittaa myös alueita, joille tuulivoimarakentamista ei syystä tai toisesta haluta ohjata. Hankekokonaisuuden lopullisena tavoitteena on koko kunnan käsittävä tuulivoimateemayleiskaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja. Kaavat laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina niin, että niitä voidaan MRL 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimarakentamisen rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaavoilla ohjataan nimenomaan tuulivoimarakentamista, kaavoituksella ei pyritä muuttamaan alueen muuta maankäyttöä muutoin kuin mitä tuulivoimarakentamisen toteutukseen liittyvät järjestelyt edellyttävät. Kuva 1. Hankekokonaisuuden vaiheistus. Tämä selostus liittyy 1. vaiheeseen.

7 (49) Lähtökohdat Tuulivoimaa pidetään ympäristön kannalta hyvänä tapana tuottaa energiaa, sillä tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti. Suomessa tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta on pieni, ja osuutta pyritään nostamaan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 %:iin vuonna 2020. Tämä on kirjattu Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvotteisiin. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimalahankkeiden taloudellinen kannattavuus ohjaa osaltaan sijoittumista ja hankkeiden kokoa. Uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiseksi on otettu käyttöön uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffi. Tähän syöttötariffijärjestelmään hyväksytään tuulivoimaloita, kunnes niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 2 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön tukitaso on korkeampi vuoden 2015 loppuun saakka (laki uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 1396/2010). (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) Kuva 2. Tuulivoimaselvitys koskee koko Vaalan kunnan aluetta.

8 (49) 1 JOHDANTO Vaalan sijainti tuuliolosuhteiltaan otollisen Oulujärven alueella sekä teknologian kehittymiseen liittyvä tuulivoiman entistä parempi hyödynnettävyys (aiempaa suuremmat napakorkeudet, pitemmät lavat ja tehokkaammat tuuliturbiiniratkaisut) mahdollistavat selvitysten perusteella kannattavan tuulivoimarakentamisen myös Vaalan kunnan alueella. Vaalan kunnan alue ei ole noussut muissa selvityksissä tuulivoiman kannalta erityisen potentiaaliseksi alueeksi. Kuitenkin Oulujärven ympäristön tuuliolosuhteet ovat sellaiset, että kuntaan muodostuu potentiaalisia aluekokonaisuuksia tuulivoimarakentamisen kannalta. Koko kunnan kattavaa tarkastelua ei ole aiemmin tehty. Tuulivoimarakentamisen voi nähdä myös yhtenä keskeisenä alueellisena kehittämistoimena kunnassa. Varsinainen kaavoitus tehdään seuraavassa vaiheessa ensisijaisesti ns. hankekaavoituksena ohjaamaan nimenomaan tuulivoimarakentamista. Toisin sanoen, kaavoituksella ei pyritä muuttamaan alueen muuta maankäyttöä muutoin kuin mitä tuulivoimarakentamisen toteutukseen liittyvät järjestelyt edellyttävät. Ympäristöministeriö on myöntänyt 3.4.2012 tekemällään päätöksellä harkinnanvaraista tukea Vaalan tuulivoimaselvitykseen ja kaavan laatimiseen siltä osin kun sillä nimenomaisesti ohjataan tuulivoimarakentamista. Osayleiskaavatyö ja siihen liittyvät selvitykset on tehty osittain konsulttityönä ja osittain kunnan omana työnä. Selvitysvaiheessa (vaihe 1.) konsulttina on ollut AIRIX Ympäristö Oy ja siellä arkkitehti Annaelina Isola, FM Johanna Lehto, FM/KTM Susanna Harvio (näkymäanalyysit) sekä FM Heini Lies-Niittymäki ja FM Pinja Mäkinen (luontoselvityksten ohjelmointi). Kunnan osuudesta on vastannut aluearkkitehti Harri Lindroos. 1.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vaalan kunnanvaltuusto on tehnyt kaavanlaatimispäätöksen ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen esityksestä 19.6.2012 29. Työ aloitettiin selvitysvaiheella talvella 2012-2013. 1.2 Osallistuminen ja yhteistyö 1.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 62 ) on määritelty kaavahankkeen osalliset. Tämän lain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä sekä kaavaehdotusvaiheessa jättää tarvittaessa muistutus kaavasta. Koko kuntaa koskevan kaavan kyseessä ollessa osakkaiden määrä on luonnollisesti suuri. Tässä kaavahankkeessa osallisiksi on arvioitu seuraavat tahot: Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat, maanomistajat, yritykset ja yhdistykset Naapurikunnat Utajärvi, Muhos, Paltamo, Kajaani, Puolanka, Liminka, Siikalatva Viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Kainuun Museo Museovirasto Kainuun Liitto Liikennevirasto Merenkulkulaitos Puolustusvoimien esikunta Ilmailuhallitus, Finavia

9 (49) Energia- ja puhelinyhtiöt Fortum Power and Heat Oyj Fingrid Oyj Kainuun Sähköverkko Oy Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oy DNA Oy/Pohjois-Suomi 1.2.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 18.12.2012 paikallislehti Tervareitissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. 1.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (liite 1) on tiedotettu 18.12.2012 paikallislehti Tervareitissä ja sanomalehti Kalevassa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla. Tuulivoimaselvityksen suunnitteluaineisto asetetaan suunnittelun edetessä nähtäville internettiin, aineistoa päivitetään suunnitteluvaiheittain kaavan laatimisen ajan. Kaavan laatimisesta on neuvoteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa 14.6.2012 Vaalan kunnan kehittämiskeskustelun yhteydessä. Hankkeesta on järjestetty viranomaisneuvottelu 30.1.2013, jolloin käsiteltiin lähtötietoja (teemakartat). Seuraava viranomaisneuvottelu järjestettiin, kun selvitys oli luonnos-vaiheessa (24.4.2013). Varsinaista yleiskaavaa pohjustavien luonto- ja maisemaselvitysten sisällöistä ja työskentelytavoista käytiin viranomaisneuvottelu ennen tarjouspyyntöjen jättämistä (16.5.2013). Selvitysvaihe (vaihe 1.) tiivistetysti: Neuvottelu ELY/Vaalan kunta: kehittämiskeskustelu 2012 14.6.2012 Valtuuston päätös kaavan laatimisesta 19.6.2012, 29 Vireilletulopäätös 30.10.2012, khall 312 Ilmoitus vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta 18.12.2012 1. viranomaisneuvottelu selvityksen lähtökohdista 30.1.2013 2. viranomaisneuvottelu tuulivoimaselvityksestä 24.4.2013 3. viranomaisneuvottelu luonto- ja maisemaselvityksistä 16.5.2013 3Selvityksen nähtävilläolo xx Yleisötilaisuus kesäkuu 2013 Selvityksen hyväksyminen kunnanhallituksessa Selvityksen hyväksyminen kunnanvaltuustossa xx xx

10 (49) 2 SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 asettanut MRL 24 :n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 6) Helsingin seudun erityiskysymykset Nämä alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavasuunnittelun yhteydessä niiltä osin kuin ne koskevat kaavahanketta. Elinympäristön laadun osalta tavoitteissa mainitaan: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat -tavoiteosiossa mainitaan mm.: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto- tavoitteeseen liittyy uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen edistäminen, erityisesti mainitaan myös tuulivoiman hyödyntämisen edistäminen siihen soveltuvilla alueilla. Asiakohdan yleistavoitteissa todetaan: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteissa puolestaan todetaan: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Valtioneuvoston energiapoliittisessa selonteossa esitetään uusiutuvien energiamuotojen lisäämistavoitteeksi 20% vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimatuotannon osalta tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 2000 MW tuotannon vuositason olleessa nykyisin n. 150 MW. Kaavahanke vastaa osaltaan näihin tavoitteisiin. Kaavahanketta koskevat tavoitteet määritellään erikseen kaavaselostuksen tavoiteosiossa. 2.2 Kaavoitustilanne 2.2.1 Maakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun maakuntakaavan 7.5.2007, valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 29.4.2009. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavaselostuksen tavoiteosiossa mainitaan teknisen huollon järjestelyjen yhteydessä yhtenä osa-alueena tuulivoiman käytön lisääminen. Luonnonarvojen osalta kaavan tavoitteena todetaan olevan LsL 5 :ssä ilmaistu luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisa suojelutaso ja sen säilyminen, suojelualueiden määrä säilytetään nykytasolla.

11 (49) Lisäksi tavoitteena mainitaan merkittävien maisema-, luonnonperintö- ja kulttuuriperintökohteiden kunnossapito ja hyödyntäminen maakunnan vetovoimatekijöinä. Kuva 3. Ote Kainuun maakuntakaavasta Vaalan alueelta. Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimarakentamisen alueita. Vaalaa koskevia keskeisiä maakuntakaavamerkintöjä kaavaan sisältyy seuraavasti: Vaalan taajama on kaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena. Energiahuollon alueina kaavassa on osoitettu Oulujokivarteen sijoittuvat Jylhämän ja Nuojuan voimalaitosalueet. Lisäksi kaavassa on osoitettu kunnan alueelle sijoittuvat 110 kv:n, 220 kv:n ja 400 kv:n voimalinjat. Voimalaitosalueet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita / alueita. Vaalassa kunnan eri osa-alueille sijoittuu useita erilaisia kaavassa osoitettuja virkistys- ja suojelualueita. Suojelualueita käsitellään erikseen selostuksen luontoarvot ja suojelualueet-osiossa. Harjualueille sijoittuu useita tärkeitä pohjavesialueita.

12 (49) 2.2.2 Yleiskaavat Alueella on kaksi harjujensuojeluohjelmaan kuuluvaa arvokkaana harjualueena osoitettua aluetta, joita koskee kaavamääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon arvokkaan harjualueen geologiset ominaispiirteet ja maisemalliset arvot. Oulujärven ympäristö on kokonaisuudessaan määritetty matkailun vetovoima-alueeksi. Kunnan alueelle sijoittuu laajoja turvetuotannon erityisvyöhykkeinä osoitettuja alueita. Liikenneverkon osalta keskeisimpiä ovat valtatie 22 ja Oulu Kontiomäki-rautatie. Reitistöjen osalta kaavassa on osoitettu kelkkareittejä ja ulkoilureittejä sekä veneväyliä ja niihin liittyviä venesatamia. Lisäksi kaavassa on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas väylä (Keisarintie). Kaavassa on lisäksi osoitettu Oulu-Kajaani-Vartius kehittämiskäytävä, joka on osa laajempaa, valtakunnallisesti tärkeää Oulu-Kajaani-Arkangel- kehittämisvyöhykettä. Kainuun liitto on aloittamassa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen kevään 2013 akana. Tavoitteena on saada kaava luonnosvaiheeseen tämän vuoden aikana ja valmiiksi 2014. Aikataulu on yhteneväinen Vaalan oman tuulivoimayleiskaavan kanssa. Vaalan kunnan alueelle on laadittu useita yleiskaavoja. Yleiskaavat on esitetty selvitysvaiheen teemakarttojen liitteessä 2. Keskustaajaman osayleiskaavan lisäksi muut hyväksytyt yleiskaavat ohjaavat rakentamisen osalta lähinnä kyläalueiden maankäyttöä ja rantojen lomaasuntorakentamista. Kolmen kunnan (Muhos, Utajärvi, Vaala) yhteinen Rokuan yleiskaava ohjaa rakentamisen lisäksi erityisesti myös alueen virkistyskäyttötoimintoja. Rantaosayleiskaavat kattavat kaikkien keskeisten laajempien vesistöjen ranta-alueet lukuun ottamatta Otermajärveä ja Paatinjärveä. Rantaosayleiskaavoihin on tehty joitakin vähäisiä muutoksia yksittäisten rakennuspaikkojen siirtoon liittyen. Kaikki kaavat ovat oikeusvaikutteisia. Vaalan yleiskaavat: Keskustaajaman osayleiskaava 2030 (hyväksytty 2009) o Taajamarakennetta ja -rakentamista ohjaava yleiskaava o Strategisen yleiskaavan piirteitä Oulujokivarren rantaosayleiskaava (2007) o Haja-asutusrantaosayleiskaava o sisältää Oulujokivarren Vaalan keskustasta Utajärven kunnan rajaan ja Jylhämän, Nuojuan ja Järvikylän kyläalueet Rokuan yleiskaava (2009) o Kolmen kunnan (Muhos, Utajärvi, Vaala) yhteinen oikeusvaikutteinen yleiskaava. o Loma-asutusta, virkistyskäyttöä, luonnonsuojelua ja matkailutoimintoja ohjaava kaava. Kuntien yhteistyöelin hyväksyi kaavan vuonna 2006, ministeriö vahvisti sen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2009 Oulujärven länsirannan rantaosayleiskaava (2004) o Nimisjärven, Enonlahden ja Säräisniemen alueet o haja-asutusrantaosayleiskaava, pysyvää asustusta, kyläasutusta ja loma-asutusta sekä matkailutoimintoja Jaalangan ja Kankarin rantaosayleiskaava (2001) o Haja-asutusrantaosayleiskaava o pysyvää asutusta ja loma-asutusta

13 (49) Neittävän osayleiskaava (2001) o Neittävän kylän ja kylän pohjoispuolisten lampien oikeusvaikutteinen osayleiskaava o pysyvää asutusta ja loma-asutusta Manamansalon rantaosayleiskaava (1998) o Haja-asutusrantaosayleiskaava o pysyvää asustusta, kyläasutusta ja loma-asutusta sekä matkailutoimintoja Yleiskaava-alueiden sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (Teemakartat, liite 2). 2.2.3 Asemakaavat, ranta-asemakaavat Vaalassa asemakaavoja on laadittu keskustaajamaan, Manamansalon Martinlahden alueelle ja Oulujärven länsirannalla Ruununtörmän alueille. Keskustaajaman asemakaavaa lukuun ottamatta muut kaavat painottuvat matkailutoimintoihin, loma-asumiseen ja virkistyskäyttöön. Ranta-asemakaavoja kunnassa Vaalassa on 14 kappaletta. Suuri osa kaavoista sijoittuu myös yleiskaavoitetuille alueille. Oulujärven ranta-alueiden kaavat: Ahmalan-Vaalanrannan, Hiisiniemen, Kivesniemen, Kaivannonniemen, Kuivaniemen, Olkkolanniemen, Olkkolanperän, Soiluanniemen, Teeriniemen, Äpätinniemen ja Ihmeen rantaasemakaavat (11 kpl). Salmenselän, Sunilan ja Talliniemen ranta-asemakaavat sijaitsevat Otermajärvellä n. 15 km taajamasta koilliseen. Asema- ja ranta-asemakaavojen sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (Teemakartat, liite 2.). 2.3 Suunnitelmat ja selvitykset 2.3.1 Tuulisuus Työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta on laadittu Suomen tuulinopeuskartasto (Tuuliatlas), jonka pohjana on numeerinen säämalli. Vuosittaisia ja kuukausittaisia tuulennopeustietoja on saatavilla kolmesta korkeudesta: 50 m, 100 m ja 200 m maanpinnasta. Nykyiset tuulivoimalat ovat sen verran korkeita, että 50 m tiedoilla ei ole mainittavaa käytännön merkitystä. Koko Vaalan kunnan alueelta tuuliarvot on esitetty 2,5 x 2,5 kilometrin ruutuina. Tarkempia tietoja 250 x 250 m ruutuina on saatavilla Oulujärven alueelta ja Manamansalosta eli käytännössä Vaalan pohjoisin ja läntisin osa jäävät ilman tarkempaa ruututietoa vuotuisista tuulennopeuksien keskiarvoista. Tuuliatlas on laskennallinen malli, ja ruututiedon tarkkuudesta johtuen sen antamia tuulisuustietoja pidettiin liian yleispiirteisinä. Tämän vuoksi Vaalan alueelle tehtiin tarkempi tuulisuutta kuvaava analyysi (Numerola 2013). Tämä tarkempi malli on myös laskennallinen, mutta tarkentaa tuuliolosuhteita Tuuliatlaksen antamiin tietoihin nähden. Aineistossa on laskettu tuulen nopeus, turbulenssin intensiteetti sekä tuuligradientti 100 metrin, 120 metrin ja 140 metrin korkeudessa. Ensimmäistä, 100 metrin tietoa pidetään liian matalana, mutta tämän kautta aineiston vertailu Tuuliatlaksen antamiin tietoihin on mahdollista. Laaditun analyysin lähtötietoina on käytetty Arome-säämallin avulla tuotettua pitkän ajan tuulisuusestimaattia, maanpinnan korkeustietoja ja Corine 2006-maankäyttöluokitukseen perustuvaa kasvillisuuskuvausta. Tuulen nopeus on selkeä määre, muut käytetyt käsitteet on selitetty seuraavasti (Numerola):

14 (49) Turbulenssin intensiteetti kuvaa tuulen pienen mittakaavan nopeuden- ja suunnanmuutoksien suhteellista voimakkuutta. Turbulenssi aiheuttaa rakenteellista rasitusta turbiinille. Tuuligradientti mittaa tuulen nopeuden kasvun jyrkkyyttä mentäessä ylöspäin maanpinnasta. Suuret gradientin arvot aiheuttavat rakenteellista rasitusta turbiinille. Tästä aineistosta tässä selvityksessä on hyödynnetty tietoja 140 metrin korkeudesta, sillä ajateltu tuulimyllyjen korkeus on lapakorkeudessa 200 metriä (tätä käytetty myös näkyvyysanalyyseissä), ja tällä hetkellä trendinä on tuulivoimaloiden korkeuden kasvu. Parhaat tuulisolosuhteet (keskituulennopeus) ovat Oulujärven, Otermajärven ja Paatinjärven alueilla ja niiden rantavyöhykkeillä tuulisuus 7,2 8,8 m/s (erinomainen). Lähes koko kunnan muilla alueilla Pikku-Rokuan koillispuolista katvealuetta lukuun ottamatta tuulisuus on 6,8 7,2 m/s (hyvä). Pikku-Rokuan koillispuolella tuulisuus on 6,2 6,5 m/s (kohtalainen). Tuulisuusaineiston on huomioitu alueiden luokituksissa siten, että alueiden luokitusta on peilattu tuulisuusolosuhteisiin. Turbulenssin intensiteetti 140 metrin korkeudessa lähes samaista Pikku-Rokuan aluetta lukuun ottamatta on hyvä, Pikku-Rokualla mahdollinen. Tuuligradientin osalta koko 140 m korkeudella kaikki kunnan alueet kuuluvat luokkiin hyvä tai mahdollinen. Selvityksen tuloksia ja luotettavuutta voidaan arvioida tarkemmin, kun saadaan alueella käynnissä olevien tuulivoimatoimijoiden tuulisuusmittausten tuloksia. Jäätämisen todetaan selvityksen mukaan olevan Vaalan alueella vähäistä. 2.3.2 Yleiskaavojen laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset: Yleiskaavojen laatimiseen liittyviä selvityksiä ja yleiskaavoihin päätyneitä merkintöjä on hyödynnetty tuulivoimaselvityksessä mm. seuraavien kaavojen ja selvitysten osalta: Taajaman osayleiskaavan luontoselvitys ja maisemaselvitys Oulujokivarren rantayleiskaavan luontoselvitys 2.3.3 Muita suunnitelmia ja selvityksiä RKY / Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt-inventointi: RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Vaalassa on viisi valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta tai aluetta (kohteet kuvattu tarkemmin liitteessä 15): Keisarintie Lamminahon talonpoikaistalo Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset Painuan uittokanava Vaalan rautatieasema Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vaalassa ovat Manamansalo ja Säräisniemi (kohteet kuvattu tarkemmin liitteessä 15). Vaalassa on laadittu Vaalan kulttuuriympäristöohjelma vuonna 2002 (Vaalan kulttuuriympäristöohjelma, Kainuun ympäristökeskus 2002 / Pirjo Siipola). Ohjelmaan on seikaperäisesti koottu kunnan kulttuuriympäristön arvokkaat kohteet ja alueet. Paikallisesti merkittävät rakennuskohteet on otettu tässä selvityksessä huomioon kulttuuriypäristöohjelma listauksen mukaisesti.

15 (49) Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat on inventoitu Ympäristöministeriön samannimisessä julkaisussa vuonna 2007 (Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, Suomen ympäristö 14 / 2007). Vaalassa Oulujärven pohjoispuolen alue sijoittuu osittain yhdelle maan tärkeimmistä drumliinikentistä, Oulun drumiinikentän alueelle. Osittain samalle alueelle ja Kaivannon alueen kautta Manamansaloon ulottuu puolestaan merkittävä Puolanka- Vaalan kumpumoreenialue. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67895, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=68354&lan=fi) Vaalan perinnemaisemia on kartoitettu oman kulttuuriympäristöohjelman lisäksi julkaisussa Kainuun perinnemaisemat, Alueelliset ympäristöjulkaisut 147, Kainuun ympäristökeskus 2000. (Lähde: http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/kainuunely/ajankohtaista/julkaisut/ee/sivut/kainuunperinnemaisemat.aspx) Inventointia on täydennetty. Kainuun perinnemaisemakartoituksen täydentäminen 2002-2003, Kainuuun ympäristökeskuksen moniste 15. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46175) Vaalan alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä. Ajantasaisin tieto niistä löytyy Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista. Vaalassa on yhteensä 89 eri-ikäistä muinaisjäännöskohdetta (listattu liitteessä 15). (Lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx) Lisäksi on laadittu seuraavia selvityksiä: Tasoristeysten poistaminen rataosalta Oulu Kajaani, Ratahallintokeskus 1996 ja Liikenneturvallisuusselvitys, Tiehallinto 2002. Vaalan kunnan rakennusjärjestys on vuodelta 2001. 2.4 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen vektorimuotoista maastotietokantaa.

16 (49) 3 TUULIVOIMASELVITYKSEN VAIHEET 3.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.2 Selvityksen vaiheet Vaalan kunnanvaltuusto on tehnyt kaavanlaatimispäätöksen ympäristölautakunnan ja edelleen kunnanhallituksen esityksestä 19.6.2012 29. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisen yhteydessä 18.12.2012 (30.10.2012, khall 312 ). Tämä selvitys käynnistyi kaavatyön ensimmäisenä vaiheena vuoden 2012 lopulla. Kaavan laatimisesta on neuvoteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen kerran 14.6.2012. Kunnan ja konsultin kesken neuvotteluja jatkettiin syksyn 2012 aikana. Työpalavereja pidettiin tiiviisti alkuvuoden 2013 aikana. Ensin kerättiin lähdetiedot ja laaditiin niitä kuvaavat teemakartat (selvityksen liitteenä, liitteet 1-11). Ne asetettiin nähtäville kunnan kotisivuille. Seuraavaksi koottiin yhteen alueet, joiden ei katsottu soveltuvan tuulivoimarakentamiseen ja pohdittiin niiden tarvitsemia suojaetäisyyksiä (bufferit). Suoja-alueiden ulkopuolelle jääneet alueet katsottiin soveltuviksi tuulivoimarakentamiselle. Niiden luokittelemiseksi laadittiin alueiden jako luokkiin I-III (I-luokka kuvaa parhaiten tuulivoimaan soveltuvaa aluetta, kun kriteereinä ovat mm. etäisyys 110 kv:n tai 220 kv:n voimalinjasta ja alueella oleva tiestö). Tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita kuvattiin tarkemmin kohdekorteissa (ks. liite), joissa otettiin huomioon mm. maaperä, maastonmuodot, tuulisuus, kaavallinen tilanne sekä muita puoltavia tai epääviä syitä, jotka alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Samaan aikaan laadittiin esimerkinomaisia näkyvyysanalyysejä kolmesta mahdollisesta tuulivoimaan soveltuvasta alueesta. Selvityksen loppuvaiheessa, huhtikuussa 2013, pidettiin toinen viranomaisneuvottelu, jossa luonnosaineisto esiteltiin viranomaisille. Viranomaisneuvottelussa ei saatu selvyyttä luontoselvutysten tasovaatimuksista ja aihesta pidettiin kolmas viranomaisneuvotteu tiiviillä aikataululla toukokuussa 2013. Aineisto asetettiin nähtäville ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa osallisille. Toisen vaiheen, eli tuulivoimavaihekaavan, valmistelua varten laadittiin alustava arvio kullakin I- ja II-luokkaan kuuluvalla kohdealueella tarvittavista luontoselvityksistä. Tässä vaiheessa mukana olivat AIRIX Ympäristö Oy:n luontoselvityksistä vastaavat.

17 (49) 4 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 4.1 Taustaa Vaalan sijainti tuuliolosuhteiltaan otollisen Oulujärven alueella sekä teknologian kehittymiseen liittyvä tuulivoiman entistä parempi hyödynnettävyys (aiempaa suuremmat napakorkeudet, pitemmät lavat ja tehokkaammat tuuliturbiiniratkaisut) mahdollistavat selvitysten perusteella kannattavan tuulivoimarakentamisen myös Vaalan kunnan alueella. Vaalan kunnan alue ei ole noussut muissa selvityksissä tuulivoiman kannalta erityisen potentiaaliseksi alueeksi. Kuitenkin Oulujärven ympäristön tuuliolosuhteet ovat sellaiset, että kuntaan muodostuu potentiaalisia aluekokonaisuuksia tuulivoimarakentamisen kannalta. Koko kunnan kattavaa tarkastelua ei ole aiemmin tehty. Tuulivoimarakentamisen voi nähdä myös yhtenä keskeisenä alueellisena kehittämistoimena kunnassa. Ympäristöministeriö on myöntänyt 3.4.2012 tekemällään päätöksellä harkinnanvaraista tukea kaavan laatimiseeen siltä osin kun sillä nimenomaisesti ohjataan tuulivoimarakentamista. 4.2 Tavoitteet Tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Selvitystä on tarkoitus hyödyntää seuraavassa vaiheessa, jolloin yleiskaavallisen tarkastelun keinoin määritellään koko kunnan tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Selvityksessä osoitetaan toisaalta tuulivoimarakentamiseen soveltuvat ja hyödynnettävät alueet Vaalan kunnan alueella, toisaalta siinä osoitetaan myös alueita, joille tuulivoimarakentamista ei syystä tai toisesta haluta ohjata. Vesialueet jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle, eikä niille ole tarkoitus ensisijaisesti osoittaa tuulivoimaa. Lähtökohtaisesti myös Rokuan kansallispuisto / Natura-alue ja sen välitön ympäristö halutaan säilyttää nykyisellään omaleimaisena geologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuisena luonto- ja matkailukohteena, eikä sitä osoiteta tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. 4.3 Maakuntakaavan tavoitteet Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimarakentamisen alueita. Jatkossa Kainuussa on tarkoitus tarkastella tuulivoimarakentamisen alueita joko maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä tai erillisellä vaihekaavalla. 4.4 Kunnan tavoitteet Tuulivoimaselvityksellä on tarkoitus mahdollistaa ja tukea tuulivoimarakentamista Vaalan kunnan alueella. Kunnassa on energiantuotannosta pitkät perinteet vesivoimantuotannon osalta kahden voimalaitoksen myötä. Tuulivoima ekologisena energiatuotannon muotona jatkaa näitä perinteitä. Tuulivoimarakentamisella on kunnalle myös taloudellista merkitystä kiinteistöverotuottojen ja työllistävän vaikutuksen muodossa.

18 (49) 5 SUUNNITTELUPROSESSI Vaalan tuulivoimaselvitys ja tuulivoimayleiskaava hanke on alustavasti jaettu kolmeen työvaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (vaihe 1.) on tuulivoimaselvityksen laatiminen ja se kattaa koko kunnan. Seuraavassa vaiheessa (vaihe 2.) laaditaan koko kunnan vaiheyleiskaava ja kolmannessa vaiheessa (vaihe 3.) laaditaan yksittäisiä tuulipuistoja koskevat osayleiskaavat. Tästä alustavasta työohjelmasta voidaan myös poiketa työn kuluessa. Kunnassa ja konsultilla on oletuksena, että selvitys voi tuoda tullessaan sellaista tietoa, jonka vuoksi hankkeen työohjelmaa ja toteutusta muutetaan. Alla olevassa aikataulussa työn vaiheistusta on osoitettu eri väreillä, jossa sininen kuvaa tämän selvityksen vaihetta, vihreä koko kunnan vaiheyleiskaavaa ja punainen erillisiä tuulipuistojen osayleiskaavoja. Kuva 4. Alustava aikataulu ja prosessin jakautuminen kolmeen vaiheeseen. 5.1 Suunnitteluprosessi ja vaikutusten arviointi Tuulivoimaselvityksen 1. vaihe koskee koko kuntaa. Lähtökohtaselvitysten aineisto kootaan ensivaiheessa koko kunnan alueelta ja tarvittaessa osin kuntarajojen yli. Suunnittelu käynnistyi lähtö- ja perusselvitysaineiston kokoamisella. Perusselvitysvaiheessa kootaan tiedot alueen luonnon ja maiseman kannalta arvokkaista alueista sekä muista huomioitavista kohteista. Myös pysyvä- ja loma-asutus huomioidaan. Tärkeimmät alueet nostetaan esille ja niille määritetään tarvittavat suojavyöhykkeet. Tietojen pohjalta laaditaan selvityskartta (edullisuusvyöhykekartta), jossa esitetään tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet (I-IIIluokat), tietyin varauksin soveltuvat alueet ja soveltumattomat alueet. Viimeksimainitut rajataan jatkotarkastelujen ulkopuolelle. Keskeisimpinä kriteereinä ovat asumisen ja lomaasumisen sijainti, luontoarvot sekä teknistaloudelliset tarkastelut. Suomen tuulinopeuskartastoa (tuuliatlasta) hyödynnetään tuuliolosuhteiden arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa. Potentiaalisilta alueilta sekä mahdollisesti muuten lisäselvityksiä vaativilta alueilta hankitaan tarkempaa tuulisuustietoa mahdollisten tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden kartoittamiseksi. Teknisten edellytysten osalta arvioidaan mm. nykyisen voimansiirtoverkon sijainti, tiestö ja arvio alueen maaperästä. Viranomaisneuvottelussa arvioidaan selvitysten riittävyys ja yksityiskohtaisempien jatkoselvitysten laajuus ja kohdentaminen.

19 (49) Vaalan tuulivoimavaihekaava (vaihe 2.) laaditaan koko kunnan alueelle. Tuulivoimavaihekaavassa esitetään tuulivoimaloille sopivat alueet ja mahdollisesti alueiden luokitus/toteuttamisen vaiheistus. Osayleiskaavassa ei määritetä muuta maankäyttöä muuten kuin mahdollisten tuulivoimatuotannon kanssa esiintyvien ristiriitatilanteiden osalta. Mahdollisille tuulivoimaloiden sijoitusalueille laaditaan kaikki viranomaistahojen edellyttämät selvitykset. Selvityksiä laaditaan ainakin seuraavilta osa-alueilta: kasvillisuus, linnusto ja muu eläimistö, maisema, pohjavesialueet ja muut luonnonvarat sekä tekniset valmiudet ja vaatimukset. Vaihtoehtotarkastelun ja vaikutusten arvioinnin perusteella rajataan alueet jatkosuunnitteluun ja käynnistetään vaihekaavaa tarkentavien osayleiskaavojen laatiminen. Mahdollisten lisäselvitysten tarvetta arvioidaan vaiheittain suunnittelun edetessä. Lopputuloksena on siten koko kunnan käsittävä tuulivoimavaihekaava ja konkreettisille tuulivoiman rakentamisalueille laadittavat sitä tarkentavat, rakentamisen mahdollistavat osayleiskaavat (vaihe 3.). Mahdollisten YVA-menettelyjen tarve arvioidaan viimeistään siinä vaiheessa. Vaikutusten arviointia tehdään suunnittelun edetessä. Lisäksi mahdollisilla tuulivoimala-alueilla tehdään tarkentavia ja lisäselvityksiä esimerkiksi seuraavasti: tuulisuusmittaukset muinaisjäännösinventoinnit yksityiskohtaiset luontoselvitykset melumallinnukset välkevaikutukset maisemavaikutukset (näkemäanalyysit ja kuvasovitteet) 5.2 Vuorovaikutus ja osallistuminen suunnittelussa Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen hankkeessa on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on asetettu nähtäville vireilletulokuulutuksen yhteydessä (30.10.2012, khall 312 ). Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan eri vaiheissa lehti-ilmoituksin (Tervareitti, Kaleva), kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet sivuilla. Tuulivoimaselvityksen suunnitteluaineisto asetetaan suunnittelun edetessä nähtäville kunnan internet-sivuille, sivuja päivitetään suunnitteluvaiheittain kaavan laatimisen ajan. Kaavan tavoitteita, kaavoitusprosessia ja vuorovaikutusprosessia esitellään kaavoituksen käynnistyksen yhteydessä järjestettävässä yleisötilaisuudessa ensimmäisen vaiheen perusselvitysten valmistuttua. Toinen yleisötilaisuus järjestetään luonnosten nähtävilläoloaikana. Kaavan laatimisesta on neuvoteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa 14.6.2012 Vaalan kunnan kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kaavahankkeesta järjestettiin viranomaisneuvottelut selvitysvaiheessa 30.1.2013, 24.4.2013 ja 16.5.2013.

20 (49) 6 LÄHTÖKOHDAT Tuulivoimaselvityksen 1. vaiheessa on selvitetty lähtötiedot koko kunnan alueelta. Ne on koottu teemakartoiksi omaksi liitteeksi tämän selostuksen loppuun (liitteet 1-11). Tuulivoimarakentamista ohjaavista, rajoittavista tai määräävistä tekijöistä huomioidaan mm. maisemaan, luontoon, kulttuuriympäristöön muuhun maankäyttöön kuten asumiseen, loma-asumiseen, matkailuun ja virkistykseen liittyvät seikat. Kunnallistekniikka eli tie- ja voimalinjaverkosto vaikuttavat analyysiin myös, kun vertaillaan tuulivoimaloiden sijoittumispaikkojen edullisuutta. Tuulivoimarakentamisessa maiseman, kulttuuriympäristön ja luontoarvojen ym. merkittävien kohteiden rajoittavuus ts. niiden ja tuulivoimaloiden väliin jätettävien puskurivyöhykkeiden laajuus harkitaan tapauskohtaisesti. 6.1 Luonnonympäristö ja maisema Vaalan seutu paljastui viimeisimmän jääkauden jälkeen jään ja veden alta n. 7000 v eaa. Noin 6 500 eaa oli Vaalasta paljastunut jo Oulujärven ympäristö ja Rokuan alue sekä nykyisen kunnan pohjoiset osat. Harjujen ja muinaisrantojen muodostuminen tapahtui tuolloin. Myös soistuminen alkoi jo tuolloin. Oulujärvi on muotoutunut nykyiselleen maannousun myötä kivikaudella eli noin 1600 eaa. Oulujoki alkoi kehittyä noin 6 300 v. eaa. Joen kasvaessa ja syvetessä leikkautuivat maastoon hiekkaperäiseen maaperään yhä nykyäänkin näkyvissä olevat raviinit. Raviinien muodostuminen päättyi, kun hiekkaa kovempi moreeni maa-aines paljastui. Vaalan kulttuuriympäritöohjelmassa Vaalan maisemia ja luonnonympäristöä kuvataan seuraavasti: Vaalan maisemia luonnehtii melko selvä juovaisuus: pitkät moreeniharjanteet, moreenikumpujonot ja niiden väliset suopainanteet suuntautuvat luoteesta kaakkoon. Merkittävin harjujakso kulkee kunnan keskiosan poikki. Se ulottuu Ilomantsista Hailuotoon ja siihen kuuluvat Vaalassa Manamansalo, Säräisniemi, Hautakangas, Multimäki ja pääosa Rokuanvaaroja. Manamansaloa ja Rokuanvaaraa luonnehtivat lukuisat supat, joista osaan on muodostunut järviä ja lampia. Manamansalon luoteispuolella on Kuoston harjusaari, jonka laki kohoaa yli 30 metriä Oulujärven pinnan yläpuolelle. Aallokko on kuluttanut Oulujärven paikoin korkeita rantatörmiä esimerkiksi Säräisniemen, Kuoston ja Manamansalon nykyisillä rannoilla. Maaston tasaisuus ja moreeniaineksen yleisyys aiheuttavat sen, etteivät joet ole saaneet aikaan merkittäviä laaksomuodostelmia Vaalassa. Poikkeuksena on Oulujoki. Ennen jääkautta muodostuneeseen laaksoon on kasautunut paksulti hiekkaa, johon Oulujoen vesien oli helppo leikata uomansa. Vaalan kunta kuuluu maamme soisimpiin alueisiin. Länsiosassa kaksi kolmasosaa ja itäosassa puolet maa-alasta on suota. Pääosa näistä matalista soista on ojitettu ja huomattava osa muutettu pelloiksi, varsinkin Rokuanvaaran eteläpuolella. Vaalan merkittävimpiä luonnontilaisia soita ovat Rumalan-Kuvajan suoalue Vaalan eteläosassa sekä Sarvisuon-Jerusaleminsuon-Potkunsuon alue kunnan pohjoisosassa. Merkittävä on myös Tolkansuo, joka on pääosin Utajärven puolella. Suurin osa Vaalan alueesta kuuluu Oulujärven vesistöön. Vaalan läntisimmät osat kuuluvat Siikajoen ja Tyrnävänjoen vesistöalueisiin. Järvien ja jokien ohella kunnan alueella on runsaasti metsälampia. Oulujärvi on noin 900 km 2 laaja suuriulappainen järvi. Rannat ovat osin kivikkoisia, osin pitkiä hiekkarantoja. Noin 75 kilometriä pitkän Oulujärven jakaa kahtia kunnan alueeseen kuuluva suuri, luonnonkaunis Manamansalon saari. Ihminen on muuttanut Oulujärven tilaa selvästi viime vuosikymmenien aikana. Vuodesta 1951 sitä on

21 (49) säännöstelty voímatalouden tarpeisiin. Oulujoen voimalat ovat muuttaneet Oulujoen luonteen täysin. Luonnontilassa tunnusomaiset koskialueet ovat muuttuneet järvimäisiksi, hitaasti virtaaviksi suvannoiksi. Voiınalaitokset ovat katkaisseet yhteyden mereen ja samalla estäneet arvokalan nousun Oulujärveen. Lisäksi veden laatua ovat heikentäneet asututuskeskusten ja puunjalostusteollisuuden päästöt sekä metsä- ja suo-ojitukset. Vaalan kasvillisuus on yleisvaikutelmaltaan karua. Runsasravinteisia, valtakunnallisia kasviharvinaisuuksia houkuttelevia kasvikeitaita ei kunnasta löydy. Mänty on vaalalaisen metsän valtapuu. Kuusikoita löytyy eniten Oulujokivarresta ja Oulujärven pohjoisrannalta Jaalangasta ja Liminpurolta. Laajoilla suoalueilla kuusi on vallannut kauas näkyvinä nauhakasvustoina purojen- ja jokien varret. Karuinta metsätyyppiä, jäkäläkangasta, esiintyy jääkauden lopulla kasaantuneilla hiekkasärkillä ja -harjuilla, joissa humuskerros on äärimmäisen ohut. Lehtoalueita esiintyy vähän. Ihmisen toiminta on aiheuttanut monia muutoksia luonnonkasvistolle. Oulujoen ja Oulujärven rannoilla on luonnontila muuttunut säännöstelyn takia. Säännöstely haittaa vesikasveja, mutta pahiten siitä on kärsinyt vesirajan kasvisto. Suurin, rantamaisemassakin näkyvä muutos lienee tapahtunut Painuanlahdella, jonka ennen paljaat, alavat rantahietikot ovat nopeasti muuttuneet leveäksi saraniittyvyöhykkeeksi. Muutoksia kasvillisuuteen ovat aiheuttaneet myös asutus, viljely ja kulkuväylien rakentaminen. 6.1.1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet Vaalassa on kaksi maakuntakaavatason selvityksissä määritettyä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, 1. Polvijärvi (uhanalaisuus sammal) ja 2. Nimisjärvi (uhanlaisuus: lintujärvi). Alueiden likimääräinen sijainti on esitetty oheisella kartalla (karttaote Kainuun maakuntakaava 2020). Yleiskaavoissa on osoitettu lisäksi useita luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita ja alueita ns. luo -alueina. Nämä luokohteet on käyty kaavoittain läpi kohdekorteissa. 6.1.2 Perinnemaisemat Kuva 5. Maakuntakaavassa merkittäviksi määritetyt luontokohteet. Vaalassa on yksi valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde, Väätäjänniemi - Neulaniemi. Oulujärven pohjoisrannalla sijaitsevalla Väätäjänniemellä on ollut asutusta jo 1600-luvulta lähtien. Neulaniemi on perinteinen usean tilan yhteinen laidunalue. Maakunnallisesti merkittäviä perinemaisemakohteita on seitsemän ja paikallisesti merkittäviä yhdeksän. Kohteiden yleispiirteinen sijainti ja kohdeluettelo on esitetty erillisellä liitteellä (Teemakartat, Liite 9.). Yksityiskohtaiset kohdekuvaukset ja sijaintitiedot löytyvät Kainuun ympäristökeskuksen tekemistä perinnemaisemainventoinneista (Kainuun perinnemaisemat 2000 ja Kainuun perinnemaisemakartoituksen täydentäminen 2002-2003). Alla olevassa karttaotteessa näkyy 1a ja 1b:nä merkitty valtakunnallinen kohde (Neulaniemi).

22 (49) Kuva 6. Ote teemakarttojen liitteestä 9. Perinnemaisemkohteet on merkitty punaisilla pallomerkinnöillä ja kohteen numerolla. 6.1.3 Luonnonsuojeluohjelma-alueet, kansallispuistot ja valtakunnalliset maisema- ja retkeilyalueet Luonnonympäristön osalta lähtötietoihin on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineiston (Oiva / Hertta 5.2) aineistot seuraavasti: Lintuvesien suojeluohjelman alueet Rantojensuojeluohjelman alueet Soidensuojeluohjelman alueet Harjujensuojeluohjelman alueet Lehtojensuojeluohjelman alueet Luonnonsuojeluohjelmat on koottu teemakartalle, liitteeseen 7. Niiden lisäksi kartalla ovat arvokkaat maisemakokonaisuudet, Oulujärven retkeilyalye sekä Rokuan kansallispuisto. Kuva 7. Ote teemakarttojen liitteestä 7.

23 (49) Vaalassa sijaitsee tärkeät Oulujärven retkeilyalue ja Rokuan kansallispuisto. Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia luonnosta. Rokuan kansallispuistoa leimaa jääkauden muovaama kumpuileva harjumaasto. Kansallispuisto kuuluu osana laajempaan Rokua Geopark-alueeseen, joka on osa kansainvälistä UNESCOn suojeluksessa olevaa geopark-verkostoa. Rokuanvaara on hiekasta muodostunut harju, jonka karuissa kangasmetsissä maata peittää jäkälikkö. Alueella on mm. kirkasvetisiä järviä, jääkauden synnyttämiä suppia ja Itämeren varhaisempien vaiheiden muinaisia rantavalleja. Vaaran etelälaidalla sijaitsevan Rokuan kansallispuiston metsät ovat luonnontilaisia vanhoja männiköitä. Alue on maamme pohjoisimpia harvinaisen ja uhanalaisen harjulajiston esiintymispaikkoja. Oulujärven retkeilyalue on Suomen ainoa valtion retkeilyalue, joka sijaitsee sisävesillä. Myös Oulujärven retkeilyalue kuuluu kokonaisuudessaan laajempaan Rokua Geopark-alueeseen, joka on osa kansainvälistä UNESCOn suojeluksessa olevaa geopark-verkostoa. Vaalan Säräisniemi ja Manamansalo ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on Kainuun osalta käynnissä, myös siihen liittyvä aineisto huomioidaan sitä mukaa, kun se valmistuu. 6.1.4 Natura-alueet ja muut suojelualueet Vaalassa sijaitsevat Natura 2000 ohjelman-alueet ja VPD Natura-alueet (Rokua) on koottu omaksi teemakartakseen muiden luonnonsuojelualueiden kanssa, ks. teemakarrtojen liite 6. Natura-alueisiin sisältyy useisiin eri luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Natura-alueista lintuperusteiset suojelualueet vaikuttavat selkeimmin tuulivoimaloiden sijoittumiseen. Suojeluohjelmiin sisältyvien suojelualueiden lisäksi kunnan alueeella on yksityisten toimesta vapaaehtoisesti perustettuja suojelualueita, esimerkkinä Kalikan kiviluodon lintujensuojelualue. Luodolla on maihinnousu kielletty lintujen pesimäkaudella. Kuva 8. Ote liitekartasta 6, johon on merkitty eri suojelualueet.

24 (49) Vaalassa sijaitsee linnuston kannalta kansainvälisesti tärkeitä IBA-alueita (Important Bird Areas) sekä kansallisesti tärkeitä FINIBA-alueita (Finnish Important Bird Areas) seuraavasti: IBA-alueet: Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet FINIBA-alueet: Nimisjärvi Painuanlahti Oulujärven lintusaaret Oulujärven länsipuolen suot Utajärven-Vaalan rajasuot 6.1.5 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat sekä moreenimuodostumat Vaalan arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat painottuvat Rokuan alueelle ja Manamansaloon. Llisäksi taajaman tuntumassa on vähäisempiä muodostelmia VT 22:n ja Puolangantien läheisyydessä. Myös kunnan pohjoisosassa kunnanrajaa sivua pienehkö moreenimuodostuma-alue. Kuva 9. Ote teemakartasta, liite 4.

25 (49) 6.1.6 Pohjavesialueet Vaalassa on 10 pohjavesialuetta. Vedenottamoita on neljä ja ne sijoittuvat Rokuanjärvelle, Neittävään, taajaman tuntumaan VT 22:n itäpuolelle ja Manamansaloon. Laajimmat pohjavesialuekokonaisuudet sijoittuvat Rokuan-Säräisniemen harjujaksolle ja Manamansaloon. Kuva 10. Ote teemakartasta, liite 5.

26 (49) 6.2 Yhdyskuntatekniset rakenteet, laitteet ja verkostot sekä tiestö Suunnittelun kannalta keskeiset yhdyskuntatekniset rakenteet ja laitteet on esitetty liitekartalla (ks. teemakarttojen liite 3.) selityksineen. Kartalta käy ilmi mm. suurjännitevoimalinjojen (110, 220, 400 kw), olevien voimalaitosten ja muuntoasemien sekä linkkimastojen sijainti. Jylhämän ja Nuojuan voimalaitokset sijoittuvat Oulujokivarteen taajamasta alajuoksulle n. 3:n ja 7:n kilometrin etäisyyksille. Voimalinjojen osalta tuulivoimaloiden sijoittamismahdollisuudesta on keskusteltu Fingridin kanssa. Kantaverkon kapasiteetti on rajallinen, ja oletuksena on, että useiden vireillä olevien hankkeiden toteutus edellyttää verkon parannustoimia. Tämä saattaa rajoittaa toteutuvien tuulipuistojen määrää sekä viivästyttää hankkeiden aikatauluja. Liikenneverkko tieluokituksineen on esitetty erillisellä kartalla. Merkittävimmät liikenneyhteydet ovat n. 2 km etäisyydellä varsinaisen taajaman ulkopuolella kulkeva Valtatie 22 ja taajaman läpi kulkeva itä-länsisuuntainen Oulu Kontiomäki rautatie. Kunnan alueella on kattava kelkkareittiverkosto. Ulkoilureitistöjen ja latuverkon painopisteet ovat taajamassa, Manamansalossa ja Rokualla. Kuva 11. Ote teemakartasta, liite 3.

27 (49) 6.3 Asuminen Asuminen Vaalassa keskittyy taajamaan ja Oulujärven rannoille, minkä lisäksi on jonkin verran kyläasutusta (Nuojua, Järvikylä) ja tienvarsille sijoittuvaa haja-asutusta. Loma-asutus on keskittynyt vesistöjen rannoille, valtaosa loma-asutuksesta sijoittuu Oulujärven rannoille. Oman kokonaisuutensa muodostaa Manamansalo, jossa on sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta. Vaalan asukasluku on n. 3400, mutta väkiluku lähes tuplaantuu ajoittain kesäkaudella. Tilastokeskusken virallinen väestöennuste on laskeva. Asumisen ja loma-asutuksen sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (Teemakartta, liite 1), josta on ote alla. Siinä pysyvä asuminen on osoitettu punaisella ja loma-asuminen vihreällä. Taajamamaiset alueet on osoitettu vaalean ruskealla. Asumisen suojaksi tarvittavaa puskuria on pohdittu selvityksen alkuvaiheessa. Siitä on laadittu erilaisia malleja mm. 500 m, 800 m ja 1000 m rajauksilla. Näistä on valittu 1 km:n suojavyöhyke, joka on liitteenä 1A (1000 metrin suojavyöhykkeenä osoitettu asumisen sijoittuminen). Kuva 12. Asutuksen sijoittuminen Vaalassa. 6.4 Palvelut ja elinkeinot Taajaman alueelta löytyvät julkisina palveluina kunnanvirasto, terveyskeskus, päiväkoti, vanhusten palvelutalot, koulut (yhteinäiskoulu, lukio), kirjasto ja Kainuun pelastuslaitoksen paloasema sekä poliisin palvelupiste. Yksityiset kaupalliset palvelut sijoittuvat lähinnä taajaman pääraitin Vaalantien varteen. Vaalan kunnan suurimmat työllistäjät kunnan lisäksi ovat Pelson vankila ja VB-Betoni, joihin on sijoittunut yli 80 % työpaikoista. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on n. 70-80 %. Työssä olevasta työvoimasta 66 % on palvelualalla, 17 % työskentelee alkutuotannossa ja 13 % jalostuksen alalla.

28 (49) Vaalassa käydään töissä Utajärveltä, Kajaanista, Oulusta, Muhokselta ja Kestilästä (viisi merkittävintä). Vaalalaiset vastaavasti työskentelevät kotikuntansa ulkopuolella Oulussa, Utajärvellä, Muhoksella, Kajaanissa ja Kestilässä (viisi merkittävintä). Taajamassa sijaitsevat kuntakeskuksen urheilukentät (tenniskentät, jääkiekkokaukalot, yleisurheilukenttä, pesäpallokenttä/luistelurata) ja Sahanrannan yleinen uimaranta. Uimarannan yhteydessä on eri toimintoja kokoava tapahtuma- ja virkistysalue. Taaajamassa on viisi venesatamaa, lisäksi Oulujärven rannoilla Vaalan alueella on noin kymmenen venesatamaa. Matkailupalvelualueita sijoittuu yksittäisten erillisten kohteiden lisäksi Manamansaloon ja Säräisniemeen. Vaalassa on kolme leirintäaluetta, joista kaksi Manamansalossa, lisäksi yksi asuntovaunu- ja autoleirintäalue Säräisniemen Ruununtörmän matkailupalvelualueella. Virkistyksen-, vapaa-ajan ja matkailun kohteet ja palvelut on esitetty liitekartalla 8A, josta ote on alla. Kuva 13. Ote teemakartasta, liite 8A. 6.5 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja alueet Vaalan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on pääosin inventoitu vuonna 1997. Inventointitietojen pohjalta Vaalan kuntaan on laadittu kultturiympäristöohjelma vuonna 2002. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita Vaalassa on kahdeksan: Vaalan rautatieasema Säräisniemen kylä Manamansalon kulttuurimaisema saaren pohjoisosassa Lamminahon rakennusryhmä (rakennusuojelukohde) Niskankylässä Jylhämän voimalaitos ja Oulujoki Oy:n ulkomuseo Nuojuan voimalaitos Uittokanava Painuanlahdelta Neittävänjokeen Vanha Oulu Kajaani tie, sisältäen Keisarintien Arne Ervin suunnittelemat Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosalueet ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita Vaalassa on 16: Ahmala Haataja Mankinen asuinrakennus, Neittävä

29 (49) Hovilan Yrjölän tuulimylly, Manamansalo Kankarin koulu Manamansalon muistomerkkikirkko Nahkasalmi Tuomaalan pihapiiri Pelson varavankilan alue Saharannan huvila Salmelan pihapiiri Säräisniemen kirkko ja tapuli Säräisniemen vanha kunnantalo Säräisniemen vanhainkoti Talviaissaaren kauppa Vaalan kunnantalo Veneheiton kirkko Ylisuvannon kyläalue Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (ks. teemakartat, liite 8). Kuva 14. Ote teemakartasta, liite 8.

30 (49) Maakunnalliset ja paikalliset kohteet sijoittuvat pääasiassa muun asutuksen lomaan. Paikallisesti merkittäviä kohteita ei ole esitetty selvityskartoilla, koska niiden merkitys tuulivoiman kannalta käy ilmi osana olevaa asutusrakennetta. 6.6 Muinaisjäännökset Vaalan alueella on museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan n. 90 luetteloitua muinaismuistokohdetta. Valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Lapinsalmen lapinpato, Manamansalon Martinkannan pyyntikuoppakohde, Vanha hautausmaa ja Muinaiskirkon kivikautinen asuinpaikka sekä Nimisjärven esihistorialliset asuinpaikat. Maakunnallisia kohteita on viisi: Kiviojankankaan pyyntikuoppajärjestelmä, Myllyrannan rautaruukki, Järvikylän asuinpaikka-alue, Askolankankaan pyyntikuoppajärjestelmä ja kivikautinen asuinpaikka sekä Siikajoen uittokanava. Suurin osa kohteista on luokiteltu asuinpaikoiksi, lisäksi on mm. yksittäisten esineiden löytöpaikkoja, pyyntikuoppakohteita, muita maa- tai kivirakenteita sekä erilaisia työ- ja valmistuspaikoiksi luettelotuja kohteita. 75:stä pyyntikuopasta koostuva Manamansalon pyyntikuoppaketju on Suumen suurimpia pyyntikuoppakohteita. Luetteloitujen muinaismuistokohteiden sijainti on esitetty teemakarttojen liitekartalla 10. Kohteista valtaosa sijoittuu veistöjen rannoille, runsaimmat esiintymäalueet ovat Nimisjärven ja Järvikylän alueet. Nimisjärven alue on osoitettu merkittäväksi löytöjen runsauden vuoksi, ja sille on jo teemakartassa merkitty suojavyöhyke (keltaisella). Yksityiskohtaiset kuvaukset ja tarkempi sijainti kartalla käyvät ilmi museoviraston rekisteriportaalista internetosoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx. Kuva 15. Ote teemakartasta, liite 10.

31 (49) 6.7 Geologiset luonnonvarat ja -arvot Vaalan alueelle ei juurikaan sijoitu merkittäviä moreeni- eikä kallioesiintymiä. Vaalassa ei ole toimivia kaivoksia eikä kaivostoimintaan tarkoitettuja alueita (Tukes, kaivosrekisteri 30.6.2011). Maakuntakaavan selvitysten perusteella Vaalan alueelle ei myöskään sijoitu kaivannaisteollisuuden kannalta merkittäviä kaivoskivennäisten vyöhykkeitä eikä esiintymiä. Arvokkaita harjualueita kunnan alueella on viisi, uusia merkittäviä maa-ainestenottoon soveltuvia alueita ei kunnan alueella ole (maakuntakaavan selvitykset). Kuva 16. Ote teemakartasta, liite 7.

32 (49) Ympäristöministeriön julkaisussa Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat (SY 14 / 2007) mainitaan Vaalan osalta yksi kohde, Kaivannon Rusilanlahden ns. reunamoreeniparvi (MOR-Y12-035). 6.8 Maanomistus 6.9 Erityisalueet Kuva 17. Otteet teemakartasta, liite 4. Vaalan kunta omistaa suurimman osan Vaalan taajaman alueesta. Kunnan omistamia alueita on lisäksi Valtion lisäksi merkittävä maanomistaja on UPM Kymmene Oyj, jolla on maa-alueita eri puolilla kuntaa. Muita keskeisiä maanomistajia on vesivoimaan perustuvaan sähköntuotantoon liittyen Fortum Power and Heat Oy. Yksityisomistuksessa olevan maan osuus kunnassa on n. xx prosenttia. 6.9.1 Turvetuotantoalueet Oheinen kartta esittää turvetuotantoalueiden lukumäärän ja sijoittumisen Vaalan kunnassa ja sen rajan välittömässä läheisyydessä. Nykyisin käytössä olevien turvetuotantoalueiden turvetuotantoaluevaraus on hieman vajaat 3000 ha. Alla on ote teemakarttojen liitteestä 11. Kuva 18. Ote teemakartasta, liite 11.