Kuntapäättäjän haasteet

Kuntapäättäjän haasteet 13.3.2013 Lahti Sini Sallinen Projektipäällikkö Kuntaliitto 1

Muuttuva maailma 2

3 Lähde: The Telegraph

Lähde: The Telegraph 4

Luokkayhteiskunnan paluu Globalisaatio Elinkeinoelämän ja työpaikkojen kehittäminen Kulttuurin ja elämysten merkityksen kasvu Arvojen ja elämäntapojen muutos Liikkumisen ja liikenteen muutokset Valtion kuntapolitiikan painotusten muuttuminen Ympäristön ja ekologian merkityksen kasvu Osaamisen merkityksen kasvu Energian ja raaka-aineiden merkityksen kasvu 5 13.3.2013 Kuntien talous Kuntien toimintaympäristön muutosvoimia Teknologian kiihtyvä kehitys Digitalisoituminen ja robotisoituminen Kiristyvä kilpailu Keskittyminen Ikääntyminen Demokratia Suvaitsemattomuus Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Maailman talous Venäjän merkityksen kasvu Euroopan kehitys Sini Sallinen

Suomi ja globaalit megatrendit 2020-luvun kunnallishallinnon kehykset (kansantalous, julkinen talous, kunnan tehtävät/rahoitus) Paikallinen toimintaympäristö osana globaalia maailmaa (yritykset, työvoima, elinvoima, kilpailukyky) Moninainen kuntayhteisö (kuntalaiset hyvinvointi, elinvoima, yhdyskuntarakenne, monikulttuurisuus) Kuntaorganisaatio (johtaminen, organisaatio, palvelut, talous ja henkilöstö) 6

Tulevien sukupolvien ominaisuudet X-sukupolvi 1965-1980 omavaraisuus, skeptisyys, tehtäväsuuntautuneisuus Työ on vaikea haaste Motivoituu itsenäisestä omalla tyylillä tekemisestä Vapaus paras palkinto Y-sukupolvi 1981-2000 sinnikkyys, yrittäjyys, suvaitsevaisuus, tavoitteellisuus Työ on itsensä toteuttamista Motivoituu yhteistyöstä muiden luovien ja osaavien ihmisten kanssa Merkityksellinen työ paras palkinto? sukupolvet 2001???????? 7

Uuden sukupolven kunnan tunnuspiirteitä Demokratia Elinvoimaisuus ja ympäristö Lähivaikuttaminen Vapaasti muodostuneiden ryhmien vaikutusmahdollisuudet Hallinnon avoimuus Kumppanuus ja vuorovaikutteisuus Teknologian hyödyntäminen UUDEN SUKUPOLVEN KUNTA Palvelut Asiakas/käyttäjälähtöinen toimintatapa Palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Käyttäjien valinnanvapaus Kestävä kehitys Ilmastonmuutoksen ottaminen huomioon Vetovoimainen ympäristö Monipuoliset harrastusmahdollisuu det Kuntalaisten ja muiden toimijoiden aktiivisuus Paikallistalouden kehitys Kunnan imago ja arvot 8

Kuntien tehtävät 9

Kunnan tehtäväkokonaisuuksia Poikkihallinnolliset tehtävät» Elinvoiman edistäminen» Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen» Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Perinteinen sektorijaottelu» Sosiaali- ja terveys» Koulutus ja kulttuuri» Tekniset palvelut, maankäyttö ja rakentaminen sekä ympäristönsuojelu» Muut tehtävät: elinkeinotoiminnan edistäminen, pakolaisten vastaanottaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpito 10

11

Milloin vuonna 2012 voimassaolevat kuntien lakisääteiset tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille 134 107 89 62 40 16 27 28 29 3 12

13

Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on edistää sitä, että kuntaorganisaatioilla on osaava, motivoitunut, sitoutunut ja muutoskykyinen henkilöstö 29.1.2013 julkaistiin selvitys: Kuntaliitto, KEVA ja Kuntatyönantajat (2012). Kunta-alan vetovoima 2012. Yksityiselle: 1. Parempi palkka 2. Paremmat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 3. Paremmat työolosuhteet 4. Epäusko julkisen sektorin toimintakykyyn 5. Valikoituneempi asiakaskunta 6. Korkeampi osaamisen taso henkilöstöllä Kunnalle vai yksityiselle? Minne nuoret haluavat? Kunnalle 26 % Yksityiselle 74 % Kunnalle: 1. Pysyvä työpaikka 2. Selvät pelisäännöt 3. Noudatetaan lakeja 4. Tietyillä aloilla parempi palkkaus 5. Yhteiskunnan etu 6. Suuren organisaation resurssit 7. Rahan vallan kritiikki Asetelma uhkaa vaikeutua, kun suuret ikäluokat tulevat hoivaikään ja työvoiman tarve kasvaa tämän vuosikymmenen lopulta lähtien. 14

Palvelut ja demokratia 15

Kuntien palveluiden kehityssuuntia 1. Kunta 2. Kuntien yhteistyö 3. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa 4. Elämänkaarimalli 1. Kunta 2. Kunnallinen yhteistyö 3. Monituottaja-ajattelu 4. Teknologian hyödyntäminen Järjestäminen Ja organisointi Tuotanto ja jakelutapa Markkinoilla toimiminen Kunnan rooli 1. Markkinamekanismien käyttö 2. Asiakaslähtöisyys 3. Julkisen ja yksityisen yhteistyö 4. Kilpailutus 1. Strategiat 2. Erillinen omistajarooli 3. Sopimusjohtaminen 4. Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen 16 Antti Kuopila 13.3.2013 16

Lähivaikuttamisen kehittämiseen kohdistuvat haasteet 2. Jatkuva vuorovaikutus 3. Käyttäjädemokratia 1. Kuntakoon kasvaminen 4. Uuden sukupolven odotukset 5. Sosiaalinen media Mahdolliset rakennemuutokset 17 Demokratian tila ja kuntalaisten odotukset

Kuntauudistus 18

Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030- luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? Lähde: Arto Koski, 14.9.2011 19

Kuntauudistuksen lainsäädäntö Kuntarakennelaki Selvitysvelvollisuus ja perusteet Yhdistymisavustukset Toimeenpanon aikataulu ja prosessi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen ja toimielimet Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat Valtionosuusjärjestelmä Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävienjako Verotulorahoitus/valtionosuudet 20 Kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittäminen

Kuntauudistuksen tämän hetken neljä (4) keskeistä haastetta 4. Luottamus C Suurten kuntaliitosten selvittämisen käynnistäminen (1) vaatii kuntaosapuolten välille vahvaa luottamusta. Epävarmuudet (2) ja kireät aikataulut (3) asettavat kuntien väliselle luottamukselle erityisiä vaatimuksia. Varsinkin monilla suurilla kaupunkiseuduilla kuntien välisessä luottamuksessa on selkeitä puutteita. Jo Paras-uudistus osoitti, kuinka suuri merkitys uudistuksessa on kuntien ja valtion välisellä luottamuksella. 3. Aikataulut HAASTEET Selvitysvelvollisuus ohjaa selvityksiä suuntaan, jossa tärkeä kuntien keskinäinen tunnusteluvaihe uhkaa menettää merkityksensä. Näin selvitysalueen kuntajoukkoon tulee mukaan sellaisia kuntia, joilla on vakiintunut kielteinen kanta liitokseen. 4. Luottamus Tällainen prosessi johtaa helposti vain mekaaniseen selvitykseen ja kielteiseen lopputulokseen, jolloin siihen kuluu vain aikaa, työtä ja rahaa. Tiedot 2000-luvun monikuntajakoselvityksistä antaa selvää näyttöä siitä, että selvitys- ja päätöksentekovaihe vaatii 9-12 kuukauden ajan ja yhdistymisen toimeenpanon hyvä valmistelu edellyttää noin 12 kuukauden aikaa. 1. Selvitysalueet 2. Epävarmuudet Kun kyse on yhteen laskien noin kahden vuoden kokonaisajasta, pitäisi vuoteen 2015 tähtäävien kuntajakoselvitysten olla jo nyt käynnissä. Vuoden 2013 elokuun jälkeen tuo aikaikkuna sulkeutuu jo pienimpienkin kuntaliitosten osalta, joten tähtäin tulisi olla vuodessa 2017. Kokemukset kuntajakoselvityksistä osoittavat, että mitä enemmän on epävarmaa tietoa valtiovallan tulevasta toiminnasta (esim. valtionosuuksien määräytymisessä), sitä suurempi todennäköisyys on sille, että tietopohja koetaan riittämättömäksi rakenteellisten muutosten tekemiselle. Tällä hetkellä avoimia kysymyksiä näyttää olevan liikaa - erityisesti sote-linjauksissa. 21

Uudistusten aikataulut 2012 2013 2014 2015 2016 Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Metropoliselvitys 28.2.2013 Kuntien toinen kuulemiskierros 7.3.2013 Arvio uudistuksen etenemisestä Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 30.11.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista 1.4.2014 Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä 31.12.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-selvityshenkilöt 28.2.2013 22 22

Päijät-Häme 11 kuntaa, 2 selvitysaluetta Myönteiset vastaukset kysymykseen siitä, vastaako rakennetyöryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi kunnan omaa käsitystä kuntansa tilanteesta: 1. Väestökehitys ja -rakenne: 5/11 (45) % 2. Talous: 3/11 (27 %) 3. Yhdyskuntarakenne: 4/11 (36 %) 4. Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiointi: 5/11 (45 %) 5. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytykset: 3/11 (27 %) 6. Elinkeinojen kehittäminen: 3/11 (27%) 7. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi: 4/11 (36 %) 3 kunnalla (n. 27 %) valmius osallistua kuntien yhdistymisen selvittämiseen jollakin kokoonpanolla. Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen: 1 kunta (n. 9 %)» Lahti (1/5 esitetyn selvitysalueen kunnista). Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta: 2 kuntaa (n. 18 %)» Hämeenkoski ja Padasjoki esittävät selvitysalueen supistamista Asikkalaan, Hollolaan, Hämeenkoskeen, Kärkölään ja Padasjokeen (Oiva-alueen kunnat). Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen: 8 kuntaa (n. 72 %)» Asikkala, Heinola, Hartola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Sysmä. Myönteinen kanta esitettyyn selvitysalueeseen Valmius selvitykseen supistamalla esitettyä aluetta Kokonaan tai ensisijaisesti kielteinen kanta yhdistymisselvitykseen Kunnalle on esitetty vaihtoehtoisia selvitysalueita Yhteenveto:» Maakunnan keskuskaupunki on myönteinen esitetylle kuntarakenneselvitykselle, kehyskunnissa ei ole valmiutta selvitykseen Lahden kanssa.» Lahden alueen selvitys tehty v.2010, joten uudelle selvitykselle ei nähdä tarvetta näin lyhyellä aikavälillä.» Esitetyille selvitysalueille ei ole kannatusta.» Kielteisesti selvityksiin suhtautuvien kuntien lausunnoissa viittauksia siihen, että ehdotetut alueet hajottaisivat nyt hyvin toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavat.» Orimattila on tehnyt esityksen kuntajakoselvityksen tekemisestä sosiaalija perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun johdosta peruspalvelukeskus Aavan maantieteellisesti yhtenäisen alueen kunnille (Nastola, Iitti, Myrskylä ja Pukkila). 43 13.3.2013 Sini Sallinen

Luottamushenkilönä muuttuvassa toimintaympäristössä 24

Luottamushenkilön taitokehikko 25

Itsehallinnollisten kuntien merkitys ja luottamushenkilöiden merkitys Kuntalaisten näkemysten välittyminen päätöksentekoon ja toimintaan Kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välitön yhteys Kuntalaisten monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamiskeinot Yhteiset arvovalinnat ja päätökset Päätöksenteon läheisyys Paikalliset valinnat ja ratkaisut Päätösten vaikutusten arviointi Kuntalaisten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus Poikkihallinnollisuus Yhdenvertaisuus Avoimuus Läpinäkyvyys Elinvoima 26

Kuntapäättäjän haasteita Kumppanuuden ja avoimuuden edistäminen kuntalaisten, kuntayhteisön, median ja valtion kanssa Lähivaikuttamisen ja kuntalaislähtöisyyden kehittäminen Myönteisen ilmapiirin luominen Avoimuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen kuntaorganisaatiossa Kuntapäättäjän haasteita Strategisen näkemyksen vahvistaminen Elinvoimaisuuden edistäminen Oman tietopohjan Rakenteiden, lisääminen prosessien, toimintatapojen ja -kulttuurin kehittäminen 27

Luottamushenkilön rooli muuttuvassa toimintaympäristössä Toimintaympäristön haasteet, kuntien tehtävien laajuus sekä jatkuvat ja yhä nopeutuvat muutokset edellyttävät luottamushenkilöiltä vahvaa muutosjohtajuutta ja strategista näkemystä. Strategisessa näkemyksessä korostuu kunnan elinvoiman vahvistaminen. Muutoshaasteisiin vastaaminen edellyttää päättäjiltä kokonaisuuksien hallintaa, ymmärrystä eri asioiden vaikutuksista toisiinsa sekä tietoa niin muutosten avaamista mahdollisuuksista kuin myös niiden sisältämistä riskeistä. Päättäjien tulee voida arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. 28

Kuntien johtamisen näkökulmia 1. Muutokset haastavat johtamisen 2. Muutosten ennakoimisen vaikeudet 3. Strategisen johtamisen hyödyllisyys 4. Vaikutusten ennakkoarvioinnin tarpeellisuus 5. Hyvän henkilöstöjohtamisen merkitys 1.1. Johtamistehtävät jakaantuvat laajalle (kaksoisjohtaminen ja paljon tehtäviä) 1.2. Konsernijohtamisen merkitys korostuu 1.3. Moniarvoisuus ja monimutkaisuus lisääntyvät 1.4. Kuntajohtamiseen liittyvät asiat ovat entistä vaikeampia 2.1. Muutoksista on tullut yhä vaikeammin ennakoitavia 2.2. Johtamisen tueksi tarvitaan tietoa toimintaympäristön muutoksista 2.3. Ennakoinnissa korostuu erilaisten näkökulmien esiintuominen 2.4. Päätöksiä joudutaan tekemään epätäydellisen informaation varassa 3.1. Strategiatyön tulisi olla jatkuva, rullaava prosessi 3.2. Strategiassa olisi oltava joustavuutta nopeisiin päätöksiin 3.3. Strategiatyössä korostuu toimeenpanokyvyn merkitys 4.1. Vaikutukset ainakin kuntalaisiin (esim. sukupuolivaikutukset), ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen 4.2. Päätösvaihtoehtojen vaikutuksia olisi arvioitava kokonaisvaltaisesti 4.3. Pyritään arvioiman sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia 5.1. Runsas eläköityminen haastaa kunnat palvelujen järjestäjinä 5.2. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on edistää sitä, että kuntaorganisaatioilla on osaava, motivoitunut, sitoutunut ja muutoskykyinen henkilöstö Koottu lähteestä: Sini Sallinen, Kaija Majoinen ja Maria Salenius (toim.) (2012). Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta. Suomen Kuntaliitto. 29

Kuntastrategian askeleet 1. Mistä tulemme ja missä tilanteessa olemme nyt? (Menneisyyden ja nykytilan analysointi) 2. Mitkä muutosvoimat haastavat meidät nyt ja tulevaisuudessa? (Toimintaympäristön muutosvoimien analyysi) 3. Millainen on kuntamme tavoitetila noin 10 vuoden päästä? (Vision hahmottelu ja määrittäminen) 4. Miten kuljemme kohti tavoitetilaa ja miten todennamme sen? (Strategiset päämäärät ja tavoitteet sekä niiden seurantamittarit) 5. Miten strategia ohjelmoidaan toiminnaksi? (Kuntastrategian toteuttamisohjelmat ja niiden valmistelusta sopiminen sekä strategian yhteys talousarvioon ja -suunnitelmaan) 6. Miten arvioimme strategian todentumista johdonmukaisesti? (Selonteko- ja arviointimenettelyt eri muodoissaan) 30 13.3.2013 Sini Sallinen

Strategiaprosessista Strategialla ja strategiaprosessilla on merkittävä positiivinen vaikutus siinä, että sen kautta kyetään luomaan yhteinen käsitys kunnan kokonaisuudesta ja tulevaisuuden linjauksista. Siihen suhtaudutaan kuitenkin suorituskeskeisesti ja liian konsensushenkisesti. Ratkotaan tämän päivän ongelmia vältytäänkö tällä tavoin ottamasta kantaa pitkän aikavälin epämukaviin kysymyksiin? Tällainen ajattelutapa heikentää ideoiden ja innovaatioiden tuottamista ja johtaa pahimmillaan vain minimiratkaisuun. Strategiaprosessin on hyvä mahdollistaa vaikeiden asioiden ja ristiriitaisten näkemysten esiin ottaminen sekä erilaisten ja uusien luovien ajatusten esiintulo. Henkilöstön ja kuntalaisten osallistaminen 31

Ajautujat, sopeutujat ja tulevaisuuden tekijät Ennakoidaan tulevaa muutosta uudistamalla rakenteita ja toimintatapoja vastaamaan menestysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Aktiivinen Tulevaisuuden tekeminen Suuri Suhtautuminen tulevaisuuteen Tulevaisuuteen sopeutuminen Strateginen liikkumavara Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuminen Hyödynnetään tapahtuvassa muutoksessa muutoksen mahdollisuuksia organisaation toiminnassa Tehdään jo toteutuneessa muutoksessa välttämättömät toimenpiteet organisaation säilymisen turvaamiseksi Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva Toimintatapa Soveltaen: Määttä & Ojala 2000 32 32

Kunnan elinvoima Kunnan elinvoima nähdään kunnan uudistumiskykynä, jota tarvitaan taloudellisen kasvun, yhteiskunnan toimivuuden ja yksilön hyvinvoinnin vuoksi. Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Elinvoiman vahvistamiseksi kunnan on tunnistettava ympäristön muutokset, sopeutettava ja kehitettävä oma toiminta uusiin vaateisiin, otettava käyttöön uusia prosesseja sekä aktivoitava kuntalaiset, yritykset, kuntien eri toimialojen työyhteisöt ja muut sidosryhmät yhteistyöhön. Keskeistä on saada aikaan positiivisia vaikutuksia ja vahvistaa kykyä uudistua ympäristön muuttuessa. Menestyminen edellyttää jatkuvaa kykyä uudistua muutosten mukana. 33 13.3.2013 Sini Sallinen

VAHVA KUNTATALOUS MAHDOLLISTAA UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS LUOVAT UUTTA VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ HOUKUTTELEE JA SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE ELINVOIMAINEN KUNTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS TURVAAVAT PALVELUT JA YRITYSTOIMINNAN 34

Miksi vaikutusten ennakkoarviointia tarvitaan? Ennakkoarvioinnin tavoitteena on jäsentää ja selventää valmistelu ja päätöksentekotilannetta. Vaihtoehtoisten tavoitteiden / päätösehdotusten vaikutusten punnitsemiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä ja huomioimaan samalla vaikutusten ketjuuntumisen. Vaikutusten ennakkoarviointia tarvitaan kunnan tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ts. ennakkoarvioinnin yhteydessä voi tarkastella toteuttaako päätösehdotus kunnan yleisiä tavoitteita tai hallinnon esityksiä, tai kunnan strategiaa. Tarvetta eri vaikutusten samanaikaista tarkasteluun ja että huomioidaan samalla toisiinsa liittyvät ja eri aikoina tapahtuvat vaikutukset, esimerkiksi talousvaikutusten ja terveysvaikutusten samanaikainen vaikutusten arviointi. Kuntalaisvaikutukset (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset), ympäristövaikutukset, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sekä, taloudelliset vaikutukset. 35

Mahdollisten kuntarakennemuutosten vaikutukset Jo kuntafuusioiden selvitysvaiheessa erityisesti johtavien luottamushenkilöiden ajankäyttövaateet kasvavat, koska selvitysprosessien hyvä johtaminen edellyttää luottamushenkilöjohdon vahvaa roolia. Kuntaliitosten seurauksena luottamushenkilöiden määrä vähenee, käsiteltävänä asiat ovat mittakaavaltaan entistä suurempia, mikä vaikuttaa työskentelyn ilmapiiriin ja lisää tarvetta koko- ja osapäiväisiin puheenjohtajiin. Pinta-alaltaan entistä suuremman alueen olosuhteiden haltuunotto on haasteellista. Valtuutettujen tosiasiallista vaikutusvaltaa lisää puolestaan se, että kuntaliitosten seurauksena usein puretaan kuntayhtymiä ja ne fuusioidaan uuden kunnan organisaatioon. 36

Kunnan- ja kaupunginvaltuustojen puheenjohtajien arviot erilaisista luottamushenkilötyön edellytyksistä vuonna 2012. Arviot asteikolla 1-5; 1=erittäin huonot, 5=erittäin hyvät. (Vastausten %-jakaumat, N=149) 37

Miten luottamushenkilöiden asemaa ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan? Kuntalain kokonaisuudistus» Osa- kokoaikaiset luottamushenkilöt» Puheenjohtajien aseman vahvistaminen» Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen Päätösten ennakkoarviointi Kunnan järjestämä luottamushenkilöiden koulutus Luottamushenkilöiden oma kouluttautuminen ja tiedon hankkiminen 38

Maailma muuttuu ja kuntien on uudistuttava maailman muutoksen mukana. Kuntapäättäjien on katsottava kauas tulevaisuuteen. Vuorovaikutuksesta voimaa osaamisesta onnistumisia 39

Kiitos mielenkiinnosta! Sini Sallinen sini.sallinen@kuntaliitto.fi 09-771 2681, 050-464 5662 Sini Antti Sallinen Kuopila 13.3.2013 40 40