Kunnan sisäinen yhteistyö ja seutukuntayhteistyö

Transkriptio

1 Kunnan sisäinen yhteistyö ja seutukuntayhteistyö Osallistava paikalliskoulutus Spurtti, Merikarvia Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

2 Kunnat uudistuvat 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 Kulttuurin ja elämysten merkityksen kasvu Arvojen ja elämäntapojen muutos Liikkumisen ja liikenteen muutokset Luokkayhteiskunnan paluu Valtion kuntapolitiikan painotusten muuttuminen Ympäristön ja ekologian merkityksen kasvu Osaamisen merkityksen kasvu Energian ja raaka-aineiden merkityksen kasvu Globalisaatio Kuntien talous Kuntien toimintaympäristöjen muutoshaasteet ja tulevaisuuden muutosvoimia Teknologian kiihtyvä kehitys Digitalisoituminen ja robotisoituminen Elinkeinoelämän ja työpaikkojen kehittäminen Kiristyvä kilpailu Keskittyminen Ikääntyminen Demokratia Suvaitsemattomuus Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Maailman talous Venäjän merkityksen kasvu Euroopan kehitys

4 Kuntien toimintaympäristö, rakenteet ja palvelujärjestelmät ovat nopeassa muutoksessa Muutoksen myötä erilaistuvissa kunnissa kunnan osaalueiden kehittämisen haasteet nousevat keskeiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen monimutkaisemmaksi on suuri haaste myös demokratian toimivuudelle ja asukkaiden äänen kuulumiselle. Avainasioita tämän muutoksen hallinnassa ovat kunnan kokonaisstrategia, lähidemokratian toimivuus, lähipalvelujen kehittämien ja sitä tukeva käyttäjädemokratia (palvelujen suunnittelu ja arviointi). 4

5 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy ja luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille ja 2030-luvulla? Lähde: Arto Koski,

6 Kuntauudistuksen lainsäädäntö Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa Vahvan kunnan kriteerit Keinot Toimeenpanon aikataulu ja prosessi Kuntajakolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat Valtionosuusjärjestelmä Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävienjako Verotulorahoitus/valtionosuudet Kustannus- ja vaikutusarvionnin kehittäminen

7 Kuntauudistuksen kolme keskeistä haastetta 1. Selvitysalueet 2. Epävarmuudet Ei tunnusteluvaihetta Liitosta vastustavat kunnat mukana loppuun asti Lopputulos usein selvä etukäteen Haasteet Sote linjaukset Valtionosuudet, Kuntalaki Vapaa hakeutumissoikeus ym. 3. Aikataulut Tunnusteluvaihe Selvitys- ja päätöksenteko 9-12 kk Liitoksen toimeenpanon valmistelu n.1 vuosi Tähtäin vuoteen 2017

8 Uudistusten aikataulut Rakennelakityöryhmä Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Metropoliselvitys Kuntien toinen kuulemiskierros Arvio uudistuksen etenemisestä Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-selvityshenkilöt

9 Kunnat kehittyvät 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

10 Kuntien palveluiden kehityssuuntia 1. Kunta 2. Kuntien yhteistyö 3. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa 4. Elämänkaarimalli 1. Kunta 2. Kunnallinen yhteistyö 3. Monituottaja-ajattelu 4. Teknologian hyödyntäminen Järjestäminen Ja organisointi Tuotanto ja jakelutapa Markkinoilla toimiminen Kunnan rooli 1. Markkinamekanismien käyttö 2. Asiakaslähtöisyys 3. Julkisen ja yksityisen yhteistyö 4. Kilpailutus 1. Strategiat 2. Erillinen omistajarooli 3. Sopimusjohtaminen 4. Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Antti Kuopila

11 Kuntien johtamisen näkökulmia 1. Muutokset haastavat johtamisen 2. Muutosten ennakoimisen vaikeudet 3. Strategisen johtamisen hyödyllisyys 4. Vaikutusten ennakkoarvioinnin tarpeellisuus 5. Hyvän henkilöstöjohtamisen merkitys 1.1. Johtamistehtävät jakaantuvat laajalle (kaksoisjohtaminen ja paljon tehtäviä) 1.2. Konsernijohtamisen merkitys korostuu 1.3. Moniarvoisuus ja monimutkaisuus lisääntyvät 1.4. Kuntajohtamiseen liittyvät asiat ovat entistä vaikeampia 2.1. Muutoksista on tullut yhä vaikeammin ennakoitavia 2.2. Johtamisen tueksi tarvitaan tietoa toimintaympäristön muutoksista 2.3. Ennakoinnissa korostuu erilaisten näkökulmien esiintuominen 2.4. Päätöksiä joudutaan tekemään epätäydellisen informaation varassa 3.1. Strategiatyön tulisi olla jatkuva, rullaava prosessi 3.2. Strategiassa olisi oltava joustavuutta nopeisiin päätöksiin 3.3. Strategiatyössä korostuu toimeenpanokyvyn merkitys 4.1. Vaikutukset ainakin kuntalaisiin (esim. sukupuolivaikutukset), ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen 4.2. Päätösvaihtoehtojen vaikutuksia olisi arvioitava kokonaisvaltaisesti 4.3. Pyritään arvioiman sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia 5.1. Runsas eläköityminen haastaa kunnat palvelujen järjestäjinä 5.2. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on edistää sitä, että kuntaorganisaatioilla on osaava, motivoitunut, sitoutunut ja muutoskykyinen henkilöstö Koottu lähteestä: Sini Sallinen, Kaija Majoinen ja Maria Salenius (toim.) (2012). Elinvoimainenja toimintakykyinen kunta. Suomen Kuntaliitto.

12 (Lähi)palvelujen kehittämisen kolmikanta Palvelusuoritteen laatu Palvelujen laadun optimointi kustannus-laatu-suhdetta tarkastelemalla. Taloudelliset ja henkiset resurssit ja osaaminen suhteessa laadunhallintaan. Palvelun kokonaislaatu ja kehittämispotentiaali Tiettyjen palvelujen laadun nostaminen erityisosaamista ja teknisiä välineitä keskittämällä ja erikoistumisella. Seurauksena näiden palvelujen sijainti etääntyy maantieteellisesti. Etäpalveluilla ja teknisillä innovaatioilla osittain lääkkeitä maantieteellisen saavutettavuuden heikkenemiseen. Palvelun resursointi ja kustannukset Toimipisteverkoston ja tekniikan sijainnin taloudellinen optimointi (mm. käyttöaste) suhteessa palvelun saavutettavuuteen. Palvelun sijainti ja saavutettavuus

13 Vaikuttaminen 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

14 Äänen kuuluminen molemminpuolinen oppimisprosessi Niin edustuksellisen demokratian kuin kuntalaisten suoran osallistumisen edellytyksiä tulee vahvistaa ne eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä! Tarvitaan» Kykyä tehdä kompromisseja» Avarakatseisuutta» Uusia ratkaisuja, uutta ajattelutapaa» Tahtoa ja sitoutumista osallistuvaan toimintakulttuuriin» Pitkäjänteisyyttä: tulokset ovat harvoin nopeita» Osaamista ja koulutusta» Innostusta» Realismia» Verkostoitumista ja toisten kokemuksista oppimista» Luottamusta» Pelisäännöistä sopimista 14

15 Muutokset vaikuttavat myös edustukselliseen demokratiaan monella tavalla» Kuntalaisten näkökulmasta päätöksenteko loittonee entisestään legitimaatio ja äänestysaktiivisuus?» Luottamustehtävien määrä vähenee demokratiavaje kasvaa?» Luottamushenkilöiden saatavuus vaikeutuu Joudumme tekemään vain ikäviä päätöksiä» Strateginen toimintakyvyn turvaaminen» Uusien päätöksentekoareenojen syntyminen peruskunnan poliittisen ohjauksen kaventuminen

16 Lähidemokratian näkökulmia Lähidemokratian yleisin näkökulma Kuntalainen voi vaikuttaa palveluiden sisältöön ja olla päättämässä jopa palveluiden hankinnasta (palveluseteli) Edustuksellinen demokratia Käyttäjädemokratia Lähidemokratia Lähidemokratian suurimmat kehittämisen tarpeet Kuntalaisten kiinnostus Suora vaikuttaminen Kuntalainen kokee, että lähiympäristössä on joku päättävä henkilö, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä Aloitteet ja kansanäänestykset, lisäksi kysytään kunnan palveluista tai kuntalainen voi ilmaista mielipiteensä alueen kaavasta

17 Alueellinen vaikuttaminen osaksi kunnan kokonaisstrategiaa On tärkeää, että kunnat arvioivat, miten ne yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt, kaupunginosat, kylät, yritykset ja maaseudun kehittämiseen liittyvät toimijat) luovat edellytyksiä alueelliselle vaikuttamiselle huomioiden paikalliset olosuhteet. On huomioitava erilaiset lähtökohdat yhteistyön toivetila? Vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että alueellisen vaikuttamiseen liittyvät toiminnan tavoitteet ja muodot rakentuvat osaksi kunnan kokonaisstrategiaa

18 Millä keinoilla laajempaan yhteistyöhön? Kuntien ja järjestöjen strategista vuoropuhelua lisättävä» yhteys kuntien palvelustrategioihin Järjestöjen edustajat mukaan suunnitteluun ja hyvinvointiohjelmien valmisteluun Aktiivista toiminnasta ja palveluista tai palvelutarpeista tiedottamista toisen osapuolen suuntaan vahvistettava Yhteistyömahdollisuuksien markkinoiminen» hyvien käytäntöjen esille tuominen ja levittäminen 18

19 Alueellinen vaikuttaminen kunnissa Yhteistyön lisäämistä, selkeästi kirjatut toimenpiteet, budjettivaltaa Kaikkien kuntien asia ei vain kuntaliitoskunnat! Koko kunta mukana, myös keskustaalueet Alueellinen vaikuttaminen Yhteisesti päätetään malli ja toimintatapakoordinointivastuu kunnalla Vakiintunut toiminta, joka myös uudistuu Erilaiset kunnat yksi malli ei sovellu kaikkialle

20 Mitä tutkimus opettaa? 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

21 Mitä ARTTU-tutkimusohjelma on opettanut 1/2? 1. Yleistä optimaalista kuntakokoa ei voida määritellä 2. Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita suuruuden ekonomialla on paikkansa 3. Kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat 4. Luottamus on voimavara ja pääomaa 5. Uudistusten pitää tuottaa kunnille nettohyötyä ja tämä pitää pystyä perustelemaan 6. Kuntauudistus ei useinkaan tuota näkyviä säästöjä 7. Uudistuksia perustellaan tai vastustetaan kokonaisuuden kannalta pienillä asioilla ja tunneseikoilla 8. Uudistusta perustellaan menneisyyden ja nykypäivän argumenteilla 9. Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu 10. Uudistuksen hyödyt syntyvät pitkällä aikavälillä ja yhdistymisvaihe synnyttää fuusiokustannuksia Lähde: Meklin, ARTTU-tutkimusohjelman päätösseminaari

22 Mitä ARTTU-tutkimusohjelma on opettanut 2/2? 11. Liitosta valmistelevia kuntia pitää paimentaa 12. Uudistuksissa demokratia ja sen vaje muuttavat muotoa 13. Uudistusprosessissa on ainakin kaksi päävaihetta miten kehittämispotentiaali saadaan käyttöön 14. On erilaisia kehityspolkuja samanlaisissa kunnissa 15. Henkilöstö on keskeinen voimavara kunnan toiminnassa ja uudistuksessa 16. Kaksikielisyys tulisi kääntää kehityksen voimavaraksi 17. Palvelujen järjestämistavat eriytyvät: vaihtoehtojen nopea hakeminen ja muuttuminen 18. Toimintaa voi kehittää myös ilman kuntaliitoksia 19. Valtion päättäjien linjauksissa on epäyhtenäisyyttä 20. On tärkeätä rakentaa siltaa hallitusohjelmien välille Lähde: Meklin, ARTTU-tutkimusohjelman päätösseminaari

23 Ajautujat, sopeutujat ja tulevaisuuden tekijät Ennakoidaan tulevaa muutosta uudistamalla rakenteita ja toimintatapoja vastaamaan menestysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Aktiivinen Tulevaisuuden tekeminen Suuri Suhtautuminen tulevaisuuteen Tulevaisuuteen sopeutuminen Strateginen liikkumavara Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuminen Hyödynnetään tapahtuvassa muutoksessa muutoksen mahdollisuuksia organisaation toiminnassa Tehdään jo toteutuneessa muutoksessa välttämättömät toimenpiteet organisaation säilymisen turvaamiseksi Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva Toimintatapa Soveltaen: Määttä & Ojala [pvm] 23

24 Kuntauudistus on jatkuvaa Kunnissa on uudistamisen tarvetta Maailma muuttuu ja kuntien on uudistuttava maailman muutoksen mukana. Kuntapäättäjien on katsottava kauas tulevaisuuteen. 24 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

25 Kiitos mielenkiinnosta! Antti Kuopila , Antti Kuopila