SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA Luonnos 20.5.2005
SULKAVA 2 Sisällysluettelo: 1. PERUSTIEDOT...5 1.1 SUUNNITTELUALUE...5 1.2 SUUNNITTELUTILANNE...7 Maakuntakaava (Seutukaava)...7 Yleiskaava...9 Ranta-asemakaavat...10 Rakennusjärjestys...10 2. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ...11 2.1 ASUTUS JA VAPAA-AJANRAKENTAMINEN...11 2.2 MAANOMISTUS...11 2.3 ELINKEINOT JA PALVELUT...11 2.4 TIE- JA VESILIIKENNE...11 2.5 SUOJELU...11 3. LUONNONYMPÄRISTÖ...13 3.1 YLEISTÄ...13 3.2 SUOJELUALUEET...15 3.3 ERITYISEN ARVOKKAAT KOHTEET...17 3.4 MAHDOLLISET LUONNONSUOJELU- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET...18 3.5 MUUT LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT RANTA-ALUEET...21 3.6 MAISEMANSUOJELUN KANNALTA MERKITTÄVÄT ALUEET...23 3.6 LUONTO- JA MAISEMAINVENTOINNIN POHJALTA ANNETUT SUOSITUKSET...27 4. KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET...29 4.1 ESIHISTORIALLISET KOHTEET...29 4.2 KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET...29 4.3 KULTTUURI- JA PERINNEMAISEMA...37 5. TAVOITTEET...39 5.1 YLEISTAVOITTEET JA SUUNNITTELU PERIAATTEET...39 5.2 PAIKALLISET TAVOITTEET...39 5.3 VIRKISTYSKÄYTTÖ...40 5.4 ELINKEINOT, PALVELUT...40 5.5 LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI...40 5.6 RAKENTAMINEN...40 6. MITOITUSPERUSTEET...43 6.1 MITOITUSNORMIT...43 6.2 RAKENNUSOIKEUDEN LASKENTAPERIAATTEET...44 6.3 KAAVA-ALUEEN MITOITUSVYÖHYKKEET...46 Yleistä...46 Mitoitusvyöhykkeet...46 6.4 ARVOKKAIDEN LUONTOKOHTEIDEN JA KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN HUOMIOIMINEN...47 7. RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT...49 7.1 YLEISTÄ...49 7.2 ALUEVARAUSTEN PÄÄPERUSTELUT...50 7.2.1 Rantarakentaminen...50 7.2.2 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika...52 7.2.3 Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu...54 7.2.4 Liikenneyhteydet...61
SULKAVA 3 7.2.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet...62 7.2.6 Muu maankäyttö...63 8 TOTEUTTAMINEN...65 8.1 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET...65 8.2 RAKENNUSLUPAKÄSITTELY OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA...66 8.3 OHJEET RANTARAKENNUSPAIKKOJEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE JA JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISELLE...67 9. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...68 9.1 YLEISTÄ...68 9.2 VAIKUTUKSEN LUONTOON...69 9.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään...69 9.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen...69 9.2.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon...69 9.2.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön...69 9.2.5 Vaikutukset maisemaan...70 9.3. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN...72 9.3.1 Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen...72 9.3.2 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön...72 9.4 VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN YMPÄRISTÖÖN...73 9.4.1 Vaikutukset viihtyvyyteen...73 9.4.2 Taloudelliset vaikutukset...73 10. SUUNNITTELUVAIHEET...75 Liitteet Natura-arvion tarpeellisuusarvio Mitoitusaluejakokartta Tilakohtainen mitoitustaulukko Kaavan merkintöjen selitykset ja määräykset Kaavakartta 1:15 000 Kannen kuvat Minna Eskelinen Ilmakuvat Lentokuva Vallas Oy Pohjakartta Maanmittauslaitos
SULKAVA 4 SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Sulkavan kunnan Partalansaaren alueelle käynnistämän rantaosayleiskaavan kaavaselostus. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Saimaalle Partalansaareen ja sen lähialueen Saimaan saariin. Aluetta rajaa pohjoisessa Enonvesi- Kairtilanselkä-Kervilänvirta, lännessä Jaaninvesi-Varmavirta-Lajunvirta, idässä Lepistönselkä ja etelässä Jänisselkä sekä Puumalan kunta. Saimaan rantojen lisäksi kaavassa käsitellään Partalansaaressa sijaitsevien järvien ja lampien ranta-alueita. Sulkavan suursouduista kuuluisa Partalansaari on Suomen neljänneksi suurin sisävesisaari. Rantaviivaa alueella on 245 km, josta Saimaan rantaa 133 km ja Partalansaaren sisällä olevien järvien ja lampien rantaa 112 km. Suunnittelutyöstä Suunnittelukeskus Oy:ssä ovat vastaavat maankäytön suunnittelun osalta diplomi-insinööri Timo Leskinen ja maanmittausinsinööri (amk) Janne Nulpponen sekä luonto- ja maisemaselvityksen osalta biologi FM Minna Eskelinen.
SULKAVA 5 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Saimaan rannat Partalansaaren ja sen lähialueen Saimaan saarten osalta. Yleiskaava rajoittuu etelässä Sulkavan ja Puumalan kuntien väliseen rajaan. Saimaan rantojen lisäksi Partalansaaressa sijaitsee 68 järveä ja lampea. Alueen sijainti ja rajaus on merkitty oheiseen karttaan. Suunnittelualueen sijaintikartta. Partalansaaressa sijaitsevat saaret ja lammet jakautuvat pinta-alansa suhteen seuraavasti: koko (ha) määrä yli 40 ha 2 40-20 ha 5 20-2 ha 23 alle 2 ha 36
SULKAVA 6 Kaava-alueella on laajoja kallioranta-alueita rakentamiseen hyvin soveltuvia ranta-alueita ja pieniä, suorantaisia lampia (kuvat Lentokuva Vallas oy)
SULKAVA 7 Kaavassa rannaksi luetaan kaikki yli 2 ha:n kokoiset vesialueet. Pienten vesialueiden pinta-alatiedot on esitetty oheisessa taulukossa, jossa mainittuja alle 2 ha:n lampia ei siis käsitellä kaavassa. Suunnittelualueella on rantaviivaa 245 km, josta Saimaan rantaa 133 km ja Partalansaaren sisällä olevien järvien ja lampien rantaa 112 km. VESISTÖ PINTA- VESISTÖ ALA PINTA- VESISTÖ ALA PINTA- ALA (ha) KULKEMUS (RAJALLA) 579,07 HUOSIUSLAMPI 4,71 KAATIOLAMPI 0,76 SAAJUU (RAJALLA) 407,36 HANHILAMPI 4,11 PIENI-KARTISKA 0,71 SAARIJÄRVI 39,64 MUSTIKKALAMPI 4,09 RUUNALAMPI 0,65 SÄRKIJÄRVI (RAJALLA) 32,78 SUURUSLAMPI 3,19 P. MUSTIKKALAMPI 0,59 SUIKKA (RAJALLA) 23,03 KUKKARLAMPI 2,75 KAAKKOLAMPI 0,59 KIUKAANJÄRVI 22,58 MATOLAMPI 2,72 P.TONTINLAMPI 0,58 PELTOJÄRVI 20,52 LEVÄLAMPI (RAJALLA) 2,47 HUOSIUSLAMPI 0,53 KUKKAROLAMPI 15,60 HONKALAMPI 1,90 NÄRHILAMPI 0,51 KESKILAMPI 14,40 MURTOLAMPI 1,78 KAAKKOLAMPI 0,50 LIKOLAMPI 12,53 PYÖREÄLAMPI 1,75 SAUNALAMPI 0,44 MUSTINLAMPI (RAJALLA) 11,13 TOTLAMPI 1,65 KAAKKOLAMPI 0,29 VUORILAMPI 10,78 KOURULAMPI 1,60 P.TONTINLAMPI 0,23 VÄÄRÄJÄRVI 10,60 PITKÄLAMPI 1,48 KERKLAMPI 0,22 LAUTTAJÄRVI 10,29 ROKALAMPI 1,21 KURIKKALAMPI 0,21 VALKJÄRVI 9,57 VALKEALAMPI 1,21 PASKOLAMPI 0,08 KOIROINLAMPI 8,65 RUUNALAMPI 1,18 KALVITSANLAMPI 0,08 YLÄJÄRVI 8,33 PAHALAMPI 1,17 RUUTLAMPI 0,07 SYVÄJÄRVI 7,97 VASAMALAMPI 1,08 VUORISLAMPI 0,05 SOOJÄRVI 6,07 TERVALAMPI 0,93 ROKANLAMPI 0,04 ISO KUKKARLAMPI 5,47 MATOLAMPI (TÖLKKÄÄN) 0,86 ROMUNMÄEN NI- METÖN 0,02 ISO-KARTISKA 5,28 PIENI VUORILAMPI 0,82 LEPPÄLAMPI 5,03 RIIHILAMPI 0,79 AITTOLAMPI 4,79 KIUKAANLAMPI 0,79 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava (Seutukaava) Sulkavan alueella viimeisimpänä seutukaavana on laadittu ympäristöministeriön 18.12.2000 vahvistama Savonlinnan seudun seutukaava. Seutukaavassa suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset ovat: AT106 Kaartilankosken kylä RA137 Sarkalahden, RA138 Pitkälahden, RA139 Saajuun, RA140 Tonnaanniemen, RA141 Ritovuoren ja RA142 Kaartilanniemen lomaasuntoalueet
SULKAVA 8 LV1 276 Leppäsaaren A, LV1 277 Leppäsaaren B ja LV1 279 Oulunsaaren Uitontoimipaikat lv 411 Hirviniemi-Oulunsalo ja lv 261 Partalansaaren laivaväylät suositus: Ilman [tie- ja -vesirakennushallituksen] lausuntoa ei saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi laivaväylän keskilinjaa. Ote seutukaavasta. SL 38 Linnavuoren, SL36 Kukkosenkorven ja SL47 Jänisselän saarten luonnonsuojelualueet
SULKAVA 9 suojelumääräys: Ennen vallitsevien luontosuhteiden olannaiseen muuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä on asianomaiselle ympäristönsuojeluviranomaiselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. suositus: Alueelle tulisi hakea luonnonsuojelulain mukainen rauhoituspäätös. Maanpintaa ei tulisi olennaisesti muuttaa (kaivaa, louhia, täyttää). Metsien tulisi antaa kehittyä luonnontilaisina. Mikäli metsiä kuitenkin hakataan tulisi noudattaa metsäkeskus Tapion tai metsähallituksen antamia luonnonhoito- ja suojeluohjeita. VR1 14 Hiekkakaarteen ja VR12 Käenniemen Retkisatamat VR10 Oulunsaaren pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten tarkoitettu virkistysalue suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on osoitettava ulkoilu- ja rakentamisalueet sekä annettava ohjeet yksityiskohtaisesta maankäytöstä ja maisemanhoidosta. rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistystä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. suositus: Alueelle tulisi tarvittaessa laatia yksityiskohtainen käyttösuunnitelma. Maankamaran kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen sekä muut niihin verrattavat toimenpiteet tulisi sallia vain, mikäli se eivät haittaa alueen pääasiallisen käyttömuodon mukaista toimintaa. Metsiä uudistettaessa tulisi ottaa huomioon alueen virkistyskäyttö. Kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisimman monipuolisena. Suositus: Alue tulisi suunnitella ulkoilulaissa mainittuna ulkoilureitin liitännäisalueena vesillä liikkujien lepo- ja virkistyspaikaksi. Rakennussuojelukohteina SR651 Kaartilankosken seurantalo ja SR667 Ylisenauvilan tila suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti, tieteellisesti tai taiteellisesti arvokkaat muistot, esineet tai rakennukset tai muut niihin verrattavat suojeluperusteet. rakentamismääräys: Rakentaminen ja rakennusten korjaaminen on sallittu siten, ettei alueen tai kohteen suojeluarvo vaarannu. suositus: mikäli kohteesta tehdään purkuilmoitus, tulee rakennuslautakunnan tiedottaa purkamisilmoituksesta välittömästi myös [seutukaavaliitolle]. SM517 Viidanmäen muinaismuistokohde kma620 Karjulanmäen arvokas kulttuurimaisema, jolla on erityistä maisemallista arvoa. suunnittelumääräys: Yleis- ja asemakaavoissa on osoitettava määräykset maiseman säilyttämiseksi. suojelumääräys: Alueeseen kohdistuvilla toimenpiteillä ei saa hävittää alueen maisemallisia arvoja. suositus: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä maiseman peruspiirteiden, kuten avoimen peltomaiseman, pientareiden, reunavyöhykkeen, perinnebiotooppien, maisemapuiden ja muiden yksittäisten elementtien säilyttämiseen. Alue tulisi perustaa maisema-alueeksi. yt241 Keriniemen pt15175, yt244 ja yt240 Kietävälän pt15176 ja Sulkavan-Auvilan pt15178 sekä yt231 Kiurala-Maarala yt Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia vahvistettuja yleiskaavoja. Partalansaareen laadittava rantaosayleiskaava on ensimmäinen laatuaan Sulkavan kunnassa.
SULKAVA 10 Partalansaaren Puumalan puoleisella osalla on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Ranta-asemakaavat Suunnittelualueella on 10 maanomistajien laadituttamaa vahvistettua rantakaavaa. Rantakaavat ovat Hämeenniemen, Oulunpäänniemen, Porttirinteen, Pelkolan, Leppäniemen, Varmavirran, Haknimen, Sarkalahden, Hämälän ja Mäki- Partalan ranta-asemakaavat. Ranta-asemakaavat sijaitsevat Saimaan rannoilla sekä Saajuun järvellä. Niissä on osoitettu 108 omarantaista rakennuspaikkaa sekä kaksi yhteisrantaista korttelialuetta, joista osa on rakennettuja rakennuspaikkoja. Rakennusjärjestys Sulkavan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa x.x.2002. Rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Loma-asunnon rakennuspaikka vähintään 3000 m². Pysyvän asunnon rakennuspaikka vähintään 3000 m². Saari, jonka pinta-ala on alle 1 ha, ei pääsääntöisesti muodosta rakennuspaikkaa. Asuin/lomarakennus etäisyys rantaviivasta 20 40 m rakennuksen koosta riippuen ja saunarakennus (kerrosala enintään 25 m2) vähintään 10 m etäisyydelle rantaviivasta.
SULKAVA 11 2. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen Suunnittelualueella sijaitsee n. 160 asuinrakennusta, joista 57 kpl 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta sekä n. 230 lomarakennusta, joista 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta 223 kpl. Rakentaminen jakautuu tasaisesti koko saaren alueelle. Vain osa asuinrakennuksista on enää pysyvästi asuinkäytössä. 2.2 Maanomistus Kaava-alueen rannat ovat lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa. Metsäyhtiöistä Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj omistavat kumpikin kaksi tilaa suunnittelualueella. Myös Sulkavan kunta, Sulkavan seurakunta, Savonlinnan- Säämingin seurakunta sekä Sulkavan osuuspankki omistavat maita suunnittelualueella Valtio on toteuttanut vähäisessä määrin suojelualueita hankkimalla maita omistukseensa. 2.3 Elinkeinot ja palvelut Alueella ei ole toiminnassa olevia kauppoja. Lähimmät palvelut ovat Sulkavan keskustassa runsaan viiden kilometrin päässä Partalansaaresta. Kaartilankoskella on toimiva koulu. Partalansaaressa toimii matkailuyrittäjiä. Toiminta on mökinvuokraustoimintaa. Maatiloja on tasaisesti ympäri suunnittelualuetta. 2.4 Tie- ja vesiliikenne Saimaalle suunnittelualueella on merkityt vesiliikennereitit. Aluetta halkovat seuraavat yleiset tie: 15175 Keriniemen pt 15178 Auvilan pt 15176 Kietävälän pt 2.5 Suojelu Suunnittelualueella on seuraavat seutukaavaan merkityt suojelualueet: SL 24.33 Paskolamminpuro SL 24.36 Kukkosenkorpi SL 24.38 Linnavuoren seutu SL 24.47 Jänisselän saaret
SULKAVA 12 Seutukaavavarauksen lisäksi valtakunnallisesti merkittävä Kukkosenkorpi on myös naturakohde (FI0500220). Se edustaa harvinaisia luonnontilaisia korpityyppejä. Jänisselän saaret kuuluvat alueeseen joka on osa Katosselän rantojensuojeluohjelma-aluetta. Alueella on myös seutukaavan virkistysaluevaraus. Koko Katosselkä on osa natura kohdetta (FI0500026), Katosselkä-Tolvanselkä. Rajauksen ytiminä ovat Katosselän rantojensuojelualue ja Jänisselän-Tolvanselän seutukaavan luonnonsuojelu- ja virkistysaluevaraukset. Näiden lisäksi alueeseen kuuluu vesialueita länteen Pyysaarenselän ja Haapaselän alueella ja pohjoiseen Lepistönselällä. Jänisselän luonnonsuojelualueeseen kuuluvat Jänissaari (kuva Lentokuva Vallas oy) Linnavuori on valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu maisemallisesti, kasvistollisesta ja arkeologisesti arvokas ranta-alue. Alue on.alue kuuluu osittain rantojensuojeluohjelman Linnavuoren-Enonveden kohteeseen. Linnavuoren SL-alue käsittää Rutkanlahden luonnonsuojelualueen, Kortevuoren luonnonsuojelualueen sekä rantojensuojeluohjelman mukaisen alueen. Rutkanlahden metsät on lisäksi natura-alue (FI0500204). Kohde on valtion omistuksessa. Rutkanlahden metsä on koilliseen viettävään rinteeseen sijoittuva verrattain luonnontilainen vanhan metsän kohde. Lahopuuston lisääntyessä alue tulee tarjoamaan elinympäristön monipuoliselle eliöstölle. Alue rajoittuu pohjois- ja koillisosastaan Enonveteen ja Rutkanlahteen.
SULKAVA 13 3. LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemainventointi. Maastotyöt tehtiin kesällä 2002 sekä linnustoselvitys toukokuussa 2002. Selvityksen teki Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FM Minna Eskelinen. Linnustoselvityksen teki Harri Hölttä. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella sekä maastokäynnillä. Linnustoselvitys tehtiin 18.-24.5.2002. Muulta osin maastotyöt tehtiin 24.6.- 1.7.2002. Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Luonto- ja maisemaselvityksestä on tehty erillinen karttoja sisältävä raportti, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti käytetyt inventointimenetelmät, alueen luonnonolot sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kasvit, eläimet ja alueet. Samassa yhteydessä on annettu suosituksia maankäytölle arvokkailla alueilla. Tässä kappaleessa esitellään suunnittelualueen alueen merkittävimmät kasvi- ja eläinhavainnot sekä merkittävimmät luonto- ja maisemakohteet. Numerointi viittaa luonto- ja maisemaselvityksen kohdenumerointiin. 3.1 Yleistä Sulkava kuuluu eteläisen Järvi-Suomen ilmastoalueeseen. Ilmasto on suotuisa havupuiden kasvulle, tyypillistä on soiden vähyys. Vesistöalueiden runsaudesta ja rikkonaisuudesta sekä maaston topografiasta johtuen paikallisilmasto vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Selvitysalueen maaperä on pääosin moreenia. Moreenimaat muodostavat matalahkoja, pitkänomaisia, luode-kaakkosuuntaisia selänteitä, drumliineja. Drumliineja on Kaartilanniemessä sekä Lepistönselän itäpuolella. Jäätikön liikkeen suuntaisia ovat myös pitkittäisharjut. Harjujen sora- ja hiekkamuodostumia on selvitysalueen länsiosassa, Karjulanmäen eteläpuolella sekä Lajunvirran alueella. Selvitysalueen harjujaksot ovat pieniä ja katkonaisia. Partalansaari on pinnanmuodoiltaan ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa maastoa, jossa suhteelliset korkeuserot ovat melko suuria. Selvitysalueen kallioperälle luonteenomainen piirre on rikkonaisuus, joka ilmenee etenkin Saimaan vesistön suoraviivaisissa, kapeissa salmissa. Partalansaaressa vallitsevia ovat pohjois-eteläsuuntaiset ruhjeet. Alueella on runsaasti kalliopaljastumia, joita mannerjäätikkö on muovannut ja kuluttanut silokallioiksi. Sulkava kuuluu itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja Suur-Saimaan seutuun. Suur-Saimaan seutua hallitsevat vedet. Sulkavan seudun järviluontoa luonnehtivat laajat, sokkeloiset, runsassaariset reittivedet. Saaret ovat kumpareisia, paikoin louhikkorantaisia. Salmet kapenevat jokimaisiksi ja lahdet ovat
SULKAVA 14 ruhjelaaksoissa. Järvien runsaus, niiden hajanaisuus ja järvenrantojen selkeä mutkittelu johtuvat osittain alueen kallioperän murrostopografiasta. Aluetta luonnehtii vanha, rikkonainen ja epätasainen kallioperän kulumiskorkokuva. Sulkavan kunta kuuluu Sisä-Suomen järvialueeseen, Vuoksen vesistöön, Suur- Saimaan alueeseen ja Pihlajaveden-Kokonselän alueeseen. Suur-Saimaan alue on leimaa antava Sulkavan luonto-olosuhteille. Vedet ovat karuja, suhteellisen kirkkaita, humuspitoisuus on niukka. Vesistölle tyypillisiä ovat kapeat salmet ja karikot. Virtaama on suhteellisen voimakas. Suomen ympäristökeskuksen tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lepistönselkä sekä selvitysalueen muut järvet ja lammet ovat laadultaan erinomaisia. Kulkemus (509 ha) on suhteellisen kirkasvetinen ja karu järvi. Ravinnepitoisuuksissa esiintyy vuodenaikaisvaihtelua. Pohjanläheisen veden happipitoisuus säilyy tyydyttävänä myös talvella. Kulkemuksen vedenkorkeutta säännöstellään kalankasvatustoiminnan tarpeisiin. Säännöstely heikentää jonkin verran kevätkutuisten kalojen lisääntymistä ja rantojen käyttämistä. Saajuu (360 ha) on suhteellisen kirkasvetinen, karu järvi, jonka happipitoisuus säilyy hyvänä läpi vuoden. Alueella vaihtelevat keskinkertaiset ja karuhkot metsämaat. Metsätyypeistä yleisimmät ovat tuoreet mustikkatyypin (MT) ja kuivahkot puolukkatyypin (VT) kankaat. Metsistä huomattava osuus on aikoinaan harjoitetun kaskiviljelyn seurauksena syntyneitä mänty-koivu -sekametsiä. Kallioselänteillä ja kallioisilla rannoilla vallitsevat kanervatyypin (CT) kuivat kankaat sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaat. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja esiintyy vähän. Lehtomaiset kankaat ovat käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kankaita. Lehdot ovat pienialaisia, harmaaleppä- ja kuusivaltaisia kallionalus- ja rinnelehtoja, joiden kasvillisuus on pääosin käenkaali-lillukkatyypin (ORT) tai käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta lehtoa. Kalliopaljastumia ovat avoimet rantakalliot, korkeat kallioselänteet ja jyrkät kallioseinämät. Kallioperä on karua. Lajisto on vähäravinteisille kasvupaikoille tyypillistä eikä juuri eroa ympäröivästä metsäkasvillisuudesta. Vähälukuiset suot edustavat Sisä-Suomen keidassoita. Suot ovat enimmäkseen karuja, keskiosaltaan ombrotrofisia. Soille on luonteenomaista pitkä ja kapea muoto. Reunavaikutteiset, ravinteiset suotyypit ovat kapeina, vetisinä vöinä kangasmetsien ja soiden reunoilla. Saimaan eläimistölle ovat tyypillisiä jääkauden jälkeen Saimaalle jääneiden reliktilajien suuri määrä sekä itäisen ja läntisen lajiston sekoittuminen. Reliktilajeista osa on uhanalaisia. Näistä tunnetuin on saimaannorppa. Alueen linnustolle ovat tyypillisiä karujen vesistöjen linnut, kuten kuikka, telkkä, koskelot, rantasipi sekä selkä- ja kalalokki. Avoluodoilla, ja yleensä pienten metsäsaarten avoimilla kalliorannoilla, pesivät mm. tukka- ja isokoskelo sekä kuikka. Myös karuhkojen vesistöjen härkälintu on alueella varsin runsas. Rehevien vesien linnut, kuten silkkiuikku, tukkasotka ja pikkulokki ovat vähälukuisia. Laulujoutsen ja harvakseltaan maakunnassa esiintyvä kanadanhanhi esiintyvät
SULKAVA 15 alueella pesivinä. Varsinaisia lokkilintujen muodostamia kolonioita alueelta tavattiin ainoastaan Saimaan Sammalvedeltä. 3.2 Suojelualueet Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet: 1. Katosselkä-Tolvanselkä (Natura-koodi FI0500026) Pinta-ala: 13 288 ha Toteutustavat: Pääasialliset toteutuskeinot ydinalueella luonnonsuojelulaki, rakennuslaki, sopimus, maastoliikennelaki, vesiliikennelaki Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: saimaannorppa (EN), selkälokki (VU), peltosirkku (VU), kuikka (LsA 21 ), metso (NT), kangasvuokko (VU) 2. Kukkosenkorpi (Natura-koodi FI0500220) Pinta-ala: 5 ha, josta luonnonsuojelualuetta 3 ha Seutukaava: SL 24.36 Toteutustavat: luonnonsuojelulaki, kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Lisäalueina mukaan on rajattu ympäröiviä kivennäismaita. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: lettovilla (RT) 3. Rutkanlahden metsät (Natura-koodi FI0500204) Pinta-ala: 35 ha Seutukaava: sisältyy Linnavuoren SL-alueeseen 24.38 (14ha) Toteutustavat: luonnonsuojelulaki, kuuluu osittain rantojensuojeluohjelman Linnavuoren-Enonveden kohteeseen. Kohde valtion omistuksessa. 4. Linnavuori-Enonvesi Pinta-ala: 103 ha Seutukaava: sisältyy Linnavuoren SL-alueeseen 24.38 (Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta 20.12.1990) Arvoluokka: valtakunnallisesti merkittävä 5. Rutkanlahti Pinta-ala: 14 ha Seutukaava: sisältyy Linnavuoren SL-alueeseen 24.38 Arvoluokka: valtakunnallisesti arvokas 6. Linnavuori Pinta-ala: 130 ha Seutukaava: SL 24.38, MS 24.02 Arvoluokka: valtakunnallisesti arvokas 7. Jänisselän saaret Pinta-ala: 17 ha Seutukaava: SL 24.47 Arvoluokka: valtakunnallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: saimaannorppa (EN) Katosselkä-Tolvanselkä alue on liitetty Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Alueen muodosta-
SULKAVA 16 vat Katosselkä ja Tolvanselkä sekä näitä ympäröivät vesialueet. Korkeusvaihtelut alueella ovat suuria, ja avokalliot tekevät maisemasta melko jylhän. Selät ja saaristot ovat melko kapeita. Alueella ei ole paljoa asutusta, joten se on ydinosiltaan melko erämainen. Katosselkä-Tolvanselkä on tärkeä saimaannorpan elinalue. Alueen saimaannorppakanta on noin 16-22 yksilöä, mikä on noin 8 % norppakannasta. Alue on myös merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Kukkosenkorpi on Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon ehdolla oleva täydennysalue. Kukkosenkorpi on valtakunnallisesti merkittävä suoluonnon suojelukohde, joka edustaa harvinaisia luonnontilaisia korpityyppejä. Alue on rinteiden ympäröimään painanteeseen sijoittuva pienialainen, erilaisia korpityyppejä edustava suokohde. Rutkanlahden metsät on Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon ehdolla oleva täydennysalue. Rutkanlahden metsät on koilliseen viettävään rinteeseen sijoittuva verrattain luonnontilainen vanhan metsän kohde. Lahopuuston lisääntyessä alue tulee tarjoamaan elinympäristön monipuoliselle eliöstölle. Alue rajoittuu pohjois- ja koillisosastaan Enonveteen ja Rutkanlahteen. Linnavuori-Enonvesi-alue on maisemallisesti, kasvistollisesti ja arkeologisesti merkittävä ranta- ja vesistöalue Pihlajaveden alapuolisella salmialueella. Keskeisin osa on jyrkkä Linnavuori, joka on Saimaan alueen arvokkain esihistoriallinen linnavuori. Rajaukseen sisältyy myös ranta-alueita sekä pieniä saaria Linnavirran ja Enonveden alueelta. Näkymää Linnavuorelta Partalansaareen. (kuva Helena Raatikainen)
SULKAVA 17 Kaksi lähekkäin sijaitsevaa aluetta kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojelualueeseen Saimaalla. Toinen osa-alue käsittää Rutkanlahden pohjukan, toinen Orilahden pohjukan. Alueissa on rantaviivaa yhteensä noin 500 metriä. Linnavuoren SL-alue käsittää Rutkanlahden luonnonsuojelualueen, Kortevuoren luonnonsuojelualueen sekä rantojensuojeluohjelman mukaisen alueen. Alue on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä muinaismuistolailla suojeltu muinaisjäännös. Jänisselän saaret ovat valtakunnallisesti merkittävä rantaluonnon ja eläimistön suojelukohde. Alue on saimaannorpan esiintymisaluetta. Alueeseen kuuluvat Jänissaari, Alimmainen, Saapassaari, Pitkäluoto, Petrosaari ja Palpansaari. 3.3 Erityisen arvokkaat kohteet 8. Palosaari Pinta-ala: 60 ha Arvoluokka: Valtakunnallisesti merkittävä (suojeluarvo heikentynyt) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: valkoselkätikka (CR), pikkutikka (VU) 9. Hanhilampi Pinta-ala: 9 ha Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas 10. Ukonniemi Pinta-ala: 3 ha Arvoluokka: maakunnallisesti merkittävä 11. Ukonniemen haka Pinta-ala: 2 ha Seutukaava: km 24.02 Arvoluokka: maakunnallisesti merkittävä 12. Karjulanmäen kylä ja kulttuurimaisema Seutukaava: kma 24.620 Arvoluokka: valtakunnallisesti arvokas Palosaari on mukana valkoselkätikan suojelusuunnitelmaluonnoksessa ns. II luokan kohteena. Nykyisin alue pääosin taimikkoa tai äskettäin hakattua, joten suojeluarvo on osin heikentynyt. Linnustoon kuuluu lisäksi palokärki. Hanhilammella lehtoa ja lehtomaista kasvillisuutta esiintyy vaihtelevasta topografiasta johtuen erilaisina yhdistelmätyyppeinä. Hanhilammen ranta ja Jaaninveteen laskeva puronvarsi ovat soistuneita, saraisia suotyyppejä (kehittymättömiä). Hanhivuori on karu, erämaisen jylhä kalliovuori. Alue on mainittu maakunnallisesti arvokkaana kohteena lehtojensuojelutyöryhmän mietinnössä.
SULKAVA 18 Kulkemuksen matalassa niemessä sijaitseva Ukonniemen alue on entistä laidun- ja kaskiviljelyaluetta. Alue on maisemallisesti merkittävä ja tyypillinen kaskeamisen ja laiduntamisen jälkeisessä tilassa oleva metsä. Lehdot ovat pienialaisia ja puusto on harvennettu/laidunnettu alueelta. Alue on mainittu maakunnallisesti arvokkaana kohteena lehtojensuojelutyöryhmän mietinnössä. 3.4 Mahdolliset luonnonsuojelu- ja metsälain mukaiset kohteet 14. Kaartilanlahti, Saimaa Pinta-ala: 34,7 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: mähkä (RT) Kaartilanlahti on rehevä, linnustollisesti arvokas lintulahti, jossa järviruokokasvustot ja rantaluhdat tarjoavat suojaisia pesimä- ja ruokailupaikkoja vesilinnuille. 15. Saarisopensuo, Saarijärvi Pinta-ala: 4,9 ha Arvoluokka: alueellisesti arvokas Saarisopensuo on monimuotoinen, useiden suotyyppien muodostama kokonaisuus. Paikoin lettovaikutteinen, rehevä ruoho- ja heinäkorpi (RhK) on vetinen, saravaltainen suoalue. 16. Ruutlampi ja Ruutkallio, Saimaa Pinta-ala: 2,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Ruutlampi on korpien ympäröimä pieni suolampi. Korvet ovat metsäkortekorpea, pienialaisena esiintyy rehevämpää ruoho-heinäkorpea. 17. Likolammen rantasuot, Likolampi Pinta-ala: 11,4 ha Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: ruskopiirtoheinä (NT) Likolammen eteläosan suot ovat laajahkoja neva-alueita, joita reunustavat isovarpurämeet ja mäntykankaat. Niemen kärki on mäntykangasta. Nevaosat ovat pääosin oligotrofista suursaranevaa, paikoin on myös lyhytkorsinevaa.
SULKAVA 19 Likolammen etelärannan linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan arvokas alue (Kuva Minna Eskelinen) 18. Peltojärven ja Kivisalmen luhdat, Peltojärvi Pinta-ala: 8,3 ha Arvoluokka: alueellisesti arvokas Peltojärven sara- ja ruoholuhdan valtalajeina ovat järviruoko, jouhisara ja pullosara. Muuta lajistoa mm. järvikorte, luhtavilla, viitakastikka, kurjenjalka, terttualpi, suoputki, suomyrtti, luhtakuusio ja rentukka. Peltojärven rantaluhta jatkuu Kivisalmeen sara- ja ruoholuhtana sekä ruokoluhtana. 19. Pitkälahden korpi ja rantaluhta, Saajuu Pinta-ala: 0,7 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Ruoho- ja heinäkorven puuston muodostavat mänty, hieskoivu ja tervaleppä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja pajuja. Tien reunassa pienialainen tervaleppälehto. 20. Soojärven rantaluhta, Soojärvi Pinta-ala: 2,7 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Laajahko rantaluhta sijaitsee järven pohjoispäässä jatkuen kapeana kaistaleena itärannassa. 21. Kourulammen rantasuot Pinta-ala: 1,7 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas
SULKAVA 20 Lammen länsi- ja etelärantaa reunustaa leveydeltään ja kasvillisuudeltaan vaihteleva luhtavyöhyke. Kourulahteen laskevaa perattua puroa reunustaa kapealti kostea sanikkaisvaltainen lehtokaistale. 22. Hanhilampi ja rantaluhdat Pinta-ala: 8,9 ha Arvoluokka: alueellisesti arvokas Hanhilammen pohjoisosa kuuluu seutukaavan suojelualuevaraukseen (kohde 9.). Hanhilampi on rehevä, linnustollisesti arvokas lampi. Lampea ympäröivät vetiset luhtarannat, jotka ovat sara- ja ruoholuhtaa sekä paju- ja koivuluhtaa. 23. Kukkarlampien lehtokorpi Pinta-ala: 2,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kukkarlampien välissä sijaitseva rehevä lehtokorpi on hakattu 1980-luvulla. Puustoltaan alue on nykyisin nuorta metsää, koivua, tervaleppää ja kuusta. 24. Pahalampi Pinta-ala: 4,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Pienen lammen rannat ovat soistuneet ja luhtaiset. Lammen itäranta kuuluu valkoselkätikan suojelualueeseen (kohde 8). 25. Yläjärven rantaluhdat, Yläjärvi Pinta-ala: 2,0 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Yläjärven etelärannan sara- ja ruoholuhdan lajistoon kuuluvat mm. jouhi-, viilto-, pullo- ja harmaasara, siniheinä, järviruoko, järvikorte, kurjenjalka, rätvänä, terttu- ja ranta-alpi, suoputki ja suomyrtti. Luhta jatkuu kapeana koivuvaltaisena, luhtavaikutteisena soistumana Keskijärven pohjoispäähän. Järven länsirannan laajahko sara- ja ruoholuhta vaihettuu koivuluhdaksi. 26. Totlammen lehdot, Totlampi Pinta-ala: 2,9 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Lammen kaakkoispuolen rinnelehdot ovat lehtipuuvaltaisia ja kaskivaikutteisia. Rinteessä on kaskikiviraunioita. Lehtojuotti on kosteaa käenkaalimesiangervotyypin (OFiT) suurruoholehtoa. Puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat koivu, harmaaleppä ja mänty, alikasvoksen harmaaleppä, pihlaja ja tuomi. Lehtolajeista tavataan mm. lehto-orvokkia ja sudenmarjaa. Tihkupinnoilla kasvaa velholehteä. 27. Rokalammen rantaluhdat, Rokalampi Pinta-ala: 1,6 ha
SULKAVA 21 Arvoluokka: paikallisesti arvokas Lammen luoteispään alava ranta on sara- ja ruoholuhtaa sekä paju- ja koivuluhtaa. Saravaltainen luhtakaistale reunustaa alavarantaista lampea. Alle hehtaarin kokoiset suo- ja metsälammet (MeL 10 ) Housiuslampi (0,53 ha) Kaakkolampi (0,29 ha) Kaakkolampi (0,50 ha) Kaakkolampi (0,59 ha) Kaatiolampi (0,76 ha) Kalvitsanlampi (0,08 ha) Kerklampi (0,22 ha) Kiukaanlampi (0,79 ha) Kurikkalampi (0,21 ha) Matolampi (Tölkkään) (0,86 ha) Närhilampi (0,51 ha) Paskolampi (0,08 ha) Pieni-Kartiska (0,71 ha) Pieni Mustikkalampi (0,59 ha) Pienet Tontinlammet (0,23 ha, 0,58 ha) Pieni Vuorilampi (0,82 ha) Riihilampi (0,79 ha) Rokanlampi (0,04 ha) Romunmäen nimetön (0,02 ha) Ruunalampi (0,65 ha) Ruunalampi (1,18 ha) Ruutlampi (0,07 ha) Saunalampi (0,44 ha) Tervalampi (0,93 ha) Vasamalampi (1,08 ha) Vuorislampi (0,05 ha) 3.5 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat ranta-alueet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ovat kohteita jotka tulisi huomioida rakennuspaikkoja sijoitellessa ja mahdollisuuksien mukaan säästää rakentamiselta. Kohteet ovat: 28. Suuruslampi Pinta-ala: 4,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas 29. Leppälahden luhta, Saimaa Pinta-ala: 6,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas 30. Yläjärven rantalehto, Yläjärvi Pinta-ala: 0,9 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: ketoneilikka (NT) 31. Totlammen rantarämeet, Totlampi Pinta-ala: 6,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: teeri (NT) 32. Vuorilammen harmaaleppälehto, Vuorilampi Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas
SULKAVA 22 33. Atrasluodot, Saimaa Pinta-ala: 4,1 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) 34. Pieni Tetrilahti, Saimaa Pinta-ala: 4,8 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) 35. Sammalvesi, Saimaa Pinta-ala: 56,0 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: naurulokki (VU), selkälokki (VU) 36. Saunasaaret ja Sääret, Saimaa Pinta-ala: 87,5 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 37. Murtosaari, Saimaa Pinta-ala: 6,9 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) 38. Jouhenlahti-Lamminlahti-Kivisalmi-Likolampi-Peltojärvi Pinta-ala: 44,3 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU), pyrstötiainen (LsA 21 ) 39. Housiuslampi Pinta-ala: 8,9 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas 40. Pitkäniemi ja saaret, Särkijärvi Pinta-ala: 10,9 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 41. Kiurusaari, Saajuu Pinta-ala: 0,9 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 42. Kurkisaari, Saajuu Pinta-ala: 9,3 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 43. Halmesaaret, Kulkemus Pinta-ala: 32,8 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU), kuikka (LsA 21 ) 44. Kivisaari-Pienisaari, Kulkemus Pinta-ala: 22,0 ha (mukana vesialuetta)
SULKAVA 23 Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 45. Rajasaari, Kulkemus Pinta-ala: 1,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) 46. Ruohokannanniemi, Kulkemus Pinta-ala: 1,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 47. Levävuori, Kulkemus Pinta-ala: 7,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) 48. Jouhilahti, Kulkemus Pinta-ala: 5,6 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 49. Valkjärvi Pinta-ala: 2,5 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 50. Lajunlahti, Lajunvirta Pinta-ala: 5,6 ha (mukana vesialuetta) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuikka (LsA 21 ) 3.6 Maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet Maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet ovat jotka tulisi huomioida rakennuspaikkoja sijoitellessa ja mahdollisuuksien mukaan säästää rakentamiselta. Kohteet ovat: 51. Hämeenniemi-Hämeenlahti, Saimaa Maisemallisesti arvokas kallioisten niemien ja lahtien kokonaisuus. Kallioalueilla kasvaa harvakseltaan mäntyä. Rantakivikoilla kalalokkien pesinnät. Alueelle on rakennettu loma-asuntoja. 52. Viidanmäki, Saimaa Alueellisesti arvokas kohde, jolla on muinaismuistokohde (SM 24.517). Tölkkäänniemen Viidanmäen jyrkkä kallio ja kivikkoinen ranta erottuvat kauas vesimaisemaan. Kohteen arvoa lisäävät kalliomaalaukset, joiden aiheena ovat hirvet, ihmiset sekä tunnistamattomat kuviot (lukumäärä 4). Maalaus katsoo lounaaseen. 53. Jaakonhiekka-Tyyrsaari-Tuoreniemen itäranta, Saimaa Jaakonhiekka on selvitysalueelle harvinaista luonnonhiekkarantaa. Tyyrvuoren jyrkillä kallioilla kasvaa kitukasvuista mäntyä, muuten ympäröivät metsät ovat varttunutta mäntykangasta. Tyyrsaari on jyrkkärantainen kalliosaari, joka muodostaa Tyyrvuoren kans-
SULKAVA 24 sa maisemallisesti erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Tuoreniemen itärannan Tervahaudankallio on matala, tasainen kallioniemi. Laamalahden päässä on ruokoluhtaa. Puhakanvuoren kalliot jyrkät, varttunut mäntyä kasvaa harvassa. Puhakansaari mäntyä ja koivua. Vehnäluoto silokallioinen, muutama kitulias mänty ja koivu. 54. Rönkänniemi, Saimaa Koiroinlahden ja Hurtanlahden alueelle sijoittuvat Rönkänniemi on laajahko kallioalue, jota luonnehtivat kalliomänniköt ja silokalliorantaiset niemet. 55. Pitkäluoto-Koivuluoto-Atrasluodot, Saimaa Koivuluodon ja Atrasluodon välinen vesialue on karikkoinen ja järviruokovaltainen. Pitkäluodolla kasvaa mäntyä, Koivuluodolla koivua, Atrasluodot ovat mäntykoivusekametsää. Saaret ovat kalliorantaisia. Maisemakokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Tetriniemen rantakalliot. 56. Oulunsalmi, Saimaa Alueellisesti arvokas maisema-alue. Ylimmäinen ja Alimmainen Saapassaari ovat kalliosaaria, joilla kasvaa kitukasvuista mäntyä sekä yksittäisiä koivuja. Tyypillisiä ovat silokalliorannat. Kohteeseen kuuluvat lisäksi Oulunsaaren länsiosan sekä Ruutkallion kalliorannat. Tyyrsaaren Jylhää kalliorantaa (kuva Minna Eskelinen) 57. Oulunsaaren itäranta, Saimaa Alueellisesti arvokas maisema-alue. Heikinlahti-Oulunpään välillä maisemaa hallitsevat laajat silokalliot, joille on vyörynyt yksittäisiä irtolohkareita ja -kiviä. Kallion puusto on harvassa kasvavaa hidas- ja kitukasvuista mäntyä.
SULKAVA 25 Oulunsaaren itäranta on karua kalliorantaa (kuva Minna Eskelinen) 58. Tuhkasaari-Leppäsaari ympäristö, Saimaa Maisemallisesti ja linnustollisesti arvokkaaseen saariryhmään kuuluvat Saunasaaret, Sääret, Myhkyrä, Hankuraluoto, Hotakka, Kärmesaaret, Keuvasaaret, Murtosaari, Tuuhakko, Hilasaari sekä Kattilalahden edustan pienet saaret. Tyypillisiä ovat silokalliorannat, kapeat niemet, lahdet ja salmet. Saarten puusto on mäntyvaltainen. Tikansalmi-Vääräsalmi alueen kallioiset rantametsät reunustavat kapeita, mutkittelevia salmia. Vääräsalmelta avautuu maisemanäkymä Saimaan saariryhmiin. 59. Mustinlahti, Saimaa Sammalveden Mustinlahden Koppeliluoto ja Likolahdenvuori muodostavat vesimaisemaan erottuvan maisemakohteen. Likolahdenvuori päättyy jyrkkänä kallioseinämänä veteen. 60. Hakolahti, Kourulahdenselkä Kallioisella niemellä kasvaa nuorta mäntyä. Rantakalliot ovat mänty- ja koivusekametsää. Lahden pohjukassa järviruokokasvusto muuttuu paju- ja koivuluhdaksi. 61. Vuorilampi Alueellisesti arvokas rantamaisema. Rannoiltaan rakentamaton maisemallisesti arvokas järvi. Itärannan maisemaa hallitsevat jyrkät, pystysuorina seinäminä veteen rajoittuvat, jäkäläpeitteiset kalliot. Kallioselänteiden väliin jää kanervatyypin kuivaa mäntykangasta, rämeitä sekä paikoin rehevämpiä korpijuotteja. Puuston ikärakenne on vaihteleva, taimista kelottuneisiin ja käyristyneisiin mäntyihin. Maisemallista arvoa lisäävät pienet kallioluodot sekä jylhä Kokkovuori. Rantapuustossa kasvaa vanhaa tervaleppää. Länsiranta on varttunutta havu- ja lehtipuukangasta. 62. Iso Kukkarlampi Lammen eteläosan kallioselänteet, jyrkkä kallioranta, lahdet sekä rämeniemi muodostavat erämaisen, maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rämeniemen maisemallista arvoa lisää sen keskellä oleva kangasmetsäsaareke, jossa on poronjäkäläpeitteisiä kallioita ja kivikoita. Kallioselänteiden metsät ovat varttunutta havupuukangasta. Alueella on tehty ojituksia. Lahdessa on vanha venepaikka.
SULKAVA 26 63. Kiukaanjärven kalliorannat, Kiukaanjärvi Järven eteläosan Myllyvuoren alue on pääosin kallioista, varttunutta mäntykangasta. Lahti on matala ja hiekkapohjainen. Lammakonvuoren järven puoleinen osa on jyrkkää kallioseinämää. Kallionraoissa kasvaa mäntyä ja koivua. Maisemakohteeseen kuuluu luhtaisen järviruokovyöhykkeen ympäröimä saari. 64. Puikkoniemi-Puikkovuori, Saajuu Puikkoniemi on kapea ja kallioinen niemi, jonka puusto on mänty-koivusekametsää. Niemen ja Ruutsaaren välillä on kapea, matala ja hiekkapohjainen salmi. Saaren pohjoiskärki on koivuvaltaista, rannassa kasvaa vanhaa tervaleppää. Saaressa on nuolihaukan pesintä. Puikkovuoren jylhät kalliometsät erottuvat vesimaisemaan. 65. Hakniemi, Saajuu Kapea, kivikkorantainen niemi, jolla kasvaa kituliasta mäntyä ja koivua. 66. Syvävuori - pienet luodot - Kiurusaari, Saajuu Syvävuori on maisemallisesti arvokas, jyrkähkö kallioalue, jonka rinteillä vallitsevat jäkäläiset mäntykankaat. Rantakivikot ovat kalalokkien suosimaa pesimäaluetta. Kökköluoto, Koppeliluoto ja Lätsikkäluoto ovat silokallioisia pieniä luotoja, joilla kasvaa yksittäisiä kitukasvuisia koivuja ja mäntyjä. Pöyhösenluoto on kivikkoinen lokkien suosima pesimäluoto. Kiurusaaren ja saaren eteläpuoleisen niemen rannat ovat laajahkoja silokalliorantoja. 67. Palovuori, Saajuu Maisemallisesti arvokas kallioalue. Kohteeseen kuuluu kapea ja kivikkoinen Palosalmi. 68. Kulkemuksen saaret, Kulkemus Maisemallisesti arvokkaaseen saariryhmään kuuluvat Mäntysaaren pohjoisosa, Halmesaaret, Kivisaari ja Pienisaari. Mäntysaaren maisemallista arvoa lisäävät kallioiset rannat sekä varttunut mäntyvaltainen puusto. Halmesaaret on eri suuruisten kalliorantaisten saarten ja luotojen ryhmittymä, jolle tyypillisiä ovat jäkäläkalliot ja suojaisat lahdet. Isoimman saaren pohjoisosa on nuorta havu- ja lehtipuukangasta, eteläosan varttunutta kuusikangasta. Pienisaari on pensastoinen, järviruovikon suojaama saari. Kivisaari on pitkulainen, kapea jäkäläpeitteinen kalliosaari, jonka puusto on varttunutta mäntykangasta. Eteläosassa on suojainen ruovikkolahti. 69. Ukonsaari-Ukonlampi, Kulkemus Ukonsaaren pohjoisosan kallioalueella on edelleen maisemallista arvoa, vaikka alue onkin puustoltaan pääosin nuorta mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu kapea ja matala Ukonlampeen johtava salmi. 70. Huuhanvuori, Kulkemus Jylhät kallioseinämät hallitsevat Tonnaanlahden vesimaisemaa. 71. Rajamäen kalliot ja saari, Särkijärvi Rajamäen kalliot ovat jäkäläpeitteisiä mäntykankaita. Maisemakohteeseen kuuluu järven keskellä sijaitseva kallioinen, puustoltaan mäntyvaltainen saari. 72. Peltomäki-Kellomäki kallioalue, Peltojärvi Jylhä kallioalue erottuu kauas Peltojärveä ympäröivään alavaan peltomaisemaan. Kalliometsät ovat mäntykangasta 73. Saarijärven saariryhmä, Saarijärvi
SULKAVA 27 Järven keskiosan saaret muodostavat vesimaiseman solmukohdan jakaen järven kahteen osaan. Saarten metsät ovat mänty-koivusekametsää. Maisemakohteeseen kuuluu lisäksi itärannan kallioinen mäntykangas. 3.6 Luonto- ja maisemainventoinnin pohjalta annetut suositukset Suojeluohjelmiin, Natura 2000 suojeluverkostoon kuuluvat alueet sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet merkitään kaavaan luonnonsuojelualueiksi (SL). Myös edustavimmat suojelukohteet, kuten seutukaavan suojelualuevaraukset, esitetään merkittäväksi merkinnällä SL. Metsälain luontotyypit ja muut arvokkaat luontokohteet huomioidaan maankäytössä siten, että kohteen lähiympäristöt jätetään mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle. Kohteet suositetaan merkittäväksi myös kaavakarttaan. Arvokkaat kulttuurimaisema-alueet esitetään merkittäväksi myös kaavakarttaan. Rantavyöhyke voi olla eliölajille välttämätön, vaikka se eläisi siellä vain ajoittain jossakin elämänkiertonsa vaiheessa kuten esimerkiksi saimaannorppa, kuikka ja lähes kaikki kalalajit. Rantarakentamisen seurauksena etenkin rantaalueilla liikkuminen lisääntyy. Lomarakennusten käytöstä aiheutuva häiriö voi estää monien lajien elämisen ranta-alueilla varsinaista rakennuspaikkaa laajemmalla alueella. Häirinnästä kärsivät lajit ovat tyypillisesti rannoilla, luodoilla ja pikkusaarilla pesiviä lajeja, joiden suotuisten elinolosuhteiden säilymiseen kaavoituksella on suuri vaikutus. Rakentamisesta aiheutuvaa haittaa voidaan lieventää kaavoituksessa seuraavin toimin: 1) Loma-asutusta ei tule sijoittaa uhanalaisten ja harvinaisten eläinlajien todetuille elinpaikoille, luontotyypiltään arvokkaille kohteille, maisemallisesti keskeisiin paikkoihin eikä perinteisesti yleisessä virkistyskäytössä olleille rannoille. 2) Laajoja, rakentamattomana säilyneitä ranta-alueita tulisi säilyttää edelleen rakentamattomina. Suuremmille järville rakentamattomia rantaosuuksia tulee sijoittaa etenkin kulutusta huonosti kestäville kallioisille rannoille, jotka ovat usein myös maisemallisesti arvokkaita ranta-alueita. Kallioiden kuivat jäkäliköt eivät kestä kulutusta käytännössä lainkaan. 3) Alle hehtaarin kokoiset suo- ja metsälammet jätetään rakentamatta. Pienistä järvistä ja lammista tulisi säilyttää rakentamattomina suorantaiset lammet sekä rehevät lintujärvet, kuten Suuruslampi, Housiuslampi ja Hanhilampi. 4) Suuri osa rannoista on soistuneina rakentamiseen huonosti soveltuvia sekä kulutuskestävyydeltään heikkoja kallioisia rantoja. Keskikokoisista järvistä mm. Vuorilampi ja Valkjärvi tulisi jättää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle
SULKAVA 28 tai rakentamista osoitetaan vain niukasti. Nämä järvet lähiympäristöineen muodostavat maisemallisesti arvokkaita, rauhallisia kokonaisuuksia. 5) Norpan elinalueiden säilyttämiseksi rakentamista on ohjattava kaavoituksen ja lainsäädännön keinoin. Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalvelulta saadut tiedot saimaannorpan makuu- ja poikaspesistä ovat olleet kaavoittajan käytössä. Saimaannorpan elinmahdollisuuksien turvaamiseksi yhtenäiset, rakentamattomat, rauhalliset ranta-alueet ovat tärkeitä. Mahdollisimman rakentamattomina tulisi säilyttää mm. Oulunsaari, Oulunsalmi sekä Tuoreniemen länsiranta lähisaarineen. Tulevaisuudessa myös Leppäsaari-Tuhkasaari-Saunasaari-pienet saaret kokonaisuudella voi olla merkitystä saimaannorpan elinalueena. Jäällä liikkumista on tarvittaessa ohjattava norpan pesimärauhan turvaamiseksi. 6) Seuraavat linnustollisesti arvokkaat alueet tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle: Jouhenlahti Lamminlahti Kivisalmi Matinmaanluhta Peltojärvi välinen kosteikko- ja vesialue sekä Likolammen eteläinen puolisko. Selvityslaueen tärkein linnustoalue, jolla pesii monia merkittäviä lintulajeja (mm. härkälintu, laulujoutsen, kurki ja selkälokki). Sammalveden Leikki- ja Ruohikkoluodot sekä Sammalsaari ovat tärkeitä härkälinnun, selkälokin ja naurulokin pesimäalueita. Rehevistä vesialueista Kaartilanlahden pohjukka, Suuruslampi, Hanhilampi ja Huosiuslampi. Ovat suurelta osin myös rakentamiseen soveltumattomia Selkälokin esiintymis-/pesimäalueet: Kulkemuksen Rajasaari, Kulkemuksen Halmesaarten länsi- ja pohjoisosat, Kulkemuksen Pitkäpohjan Levävuoren alue, Saimaan Rajalahden Pisamalahti ja Koloniemi sekä Joenpäänlahden Kiukaanniemi. Kulkemuksella tulee huomioida alueen varsin tiheä kuikkakanta.
SULKAVA 29 4. KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET 4.1 Esihistorialliset kohteet Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Sulkavan linnavuori (SL38), joka on aiemmin mainitun mukaisesti seutukaavaankin merkittyä muinaisjäännösaluetta. Linnavuori on yksi Saimaan alueen muinaislinnoista. Se kohoaa Linnavirrasta 57 metrin korkeuteen ja näkyy kauas vettä myöten lähestyttäessä. Linnavuoren maanpuoleisella sivulla on kymmenien metrien kivivalli, ehkä komein koko Suomessa. Linnavuori lähisaaristoineen sisältyy valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Alueella on lisäksi havaittu kalliomaalaus Kaartilanselän Viidanmäen kallioseinämästä (SM517). Viidanmäki (Kuva Minna Eskelinen) 4.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Sulkavalle oli aloitettu laatia vuosina 1994-1995 rakennusinventointia. Inventointityö on jäänyt kesken. Tässä yhteydessä oli suunnittelualueelta kortitettu 22 rakennuskohdetta. Alueella sijaitsee lisäksi kaksi seutukaavaan merkittyä maakunnallisesti arvokasta rakennuskohdetta, SR651 Kaartilankosken seuraintalo ja SR667 Ylisenauvila. Aikaisempi keskenjäänyt inventointi päivitettiin kaavaa varten vuonna 2003 ja samalla inventointia täydennettiin. Osa aikai-
SULKAVA 30 semmista inventointikohteista poistettiin inventoinnista ja siihen täydennettiin 28 uudella kohteella. Inventoinnin täydennyksen laati Helena Raatikainen Suunnittelukeskus Oy:stä Seuraavassa on esitelty Partalansaaren kaava-alueen rakennusinventointikohteet: Kohde S014. Kaartilanmäen koulu / koulurakennus. Ulkoasultaan alkuperäisenä säilynyt vuonna 1907 perustetun kansakoulun hirsinen vinkkelirakennus, joka on vuorattu jugendin tapaan. Kohde liittyy koululaitoksen historiaan. Rakennushistoriallisia, historiallisia (koululaitos) ja maisemallisia arvoja. Kaartilanmäen koulurakennus (Kuva Helena Raatikainen) Kohde S019. Sarsuinmäki/tykkipatteri. Kaksi Salpalinjaan kuulunutta ilmatorjuntasuojaa korkean Sarsuinmäen laella. Historiallisia arvoja. Kohde S046. Entinen Auvilan koulu / vanhempi koulurakennus ja sen piharakennus sekä uudempi koulurakennus. Auvilan koulun vanhempi osa ja piharakennus on rakennettu vuonna 1938. Uudempi koulurakennus on vuodelta 1959. Koulu lakkautettiin vuonna 1971. Vuodesta 1973 lähtien koulun kiinteistö on ollut ympärivuotisessa matkailukäytössä ja alueelle on rakennettu lomamök-kejä ja rantasaunoja. Kohde liittyy koululaitoksen historiaan. Rakennushistorial-lisia ja historiallisia (koululaitos) arvoja. Kohde S040. Sulkavan (Kaartilankosken) seurantalo. Vuorattu hirsirakenteinen seuratalo, joka edustaa maaseudun seurataloja 50-luvulta. Kohde liittyy seu-rantalojen historiaan. Rakennushistoriallisia ja historiallisia (seurantalot) arvoja.
SULKAVA 31 Kohde S051. Kervilänmäki / asuinrakennus, vanhat piharakennukset (en-nen sotaa rakennetut). 1800-luvun lopun pihapiiri. Rakennukseen on tehty kak-si suurempaa remonttia vuosina -49 ja -82. Vuoden -49 remontissa rakennuksesta poistettiin yläkerta, jolloin rakennus sai nykyisen matalamman ulkoasun. Vuon-na -82 taloon tehtiin sisäremontti ja ulkopuoli sai uuden maalipinnan. Pihapiiriin kuuluu myös 2-kerroksinen luhtiaitta, navetta, puimala ja viljankuivuri. Navetta on rakennettu sotien jälkeen, muut rakennukset viime vuosisadan lopulla. Perin-teiset maatilan rakennukset. Yksityiskäytössä. Sijaitsee avoimella kumpareella. Rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Kaartilankosken seurantalo (kuva Helena Raatikainen) Kohde S052. Parkonharju / asuinrakennus ja piharakennukset. Rakennus on ollut alkujaan torpparin asunto. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi kolme eri-laista hirsiaittaa. Aitat on rakennettu samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Aitat ovat kaikki hirsirakenteisia ja vuoraamattomia. Harmaitten hirsirakennus-ten ryhmä 1900-luvun alusta, joka edustaa harvinaistunutta maaseudun pienelä-jän asuntoa. Yksityiskäytössä. Rakennushistoriallisia arvoja. Kohde S053. Taipale / asuinrakennus, kaksi vanhaa aittaa. 1903 rakennettu hirsinen maatilan päärakennus. Rakennuksen vanhimmat osat voivat olla vanhempiakin, koska tila on kuulunut Hintsasille jo yli 125-vuoden ajan. Pääraken-nukseen on liitetty lisäsiipi vuonna 1979. Pihapiirin kahdesta aitasta toinen on rakennettu jo 1700-luvun puolella. Aitta on tuotu tilalle muualta. Yksityiskäytös-sä. Tila sijaitsee järvien välisellä kannaksella. Rakennushistoriallisia ja maise-mallisia arvoja. Kohde 054. Levänen (Levälä) / asuinrakennus. Hirsi + rankarakenteinen päärakennus vuodelta 1939. Hirsinen osa on rakennettu jo aikaisemmin. Tarkka ra-kentamisajankohta ei ole tiedossa. Yksityiskäytössä. Rakennushistoriallisia ar-voja. Kohde 055. Puimoniemi (Puimoinniemi) / vanha aitta ja sauna. Pihapiirin jäljellä olevat 2-osainen hirsiaitta ja sauna. Pitkänurkkainen, saumarimavuorattu