Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Transkriptio

1 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

2 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala: ha, josta vettä n ha Kunnat: Savonlinna, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Joensuu Valtion luonnonsuojelualueita: Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualue 285 ha Muita suojeluun varattuja valtion alueita: n ha (Osia yleisistä vesialueista Orivedellä ja Pyhäselällä) Yksityisiä luonnonsuojelualueita: n. 335 ha (15 kpl) Uhanalaisen saimaannorpan pohjoisin lisääntymisalue Pyhäselkä ja Orivesi ovat Saimaan suurimpia yhtenäisiä selkiä, joiden laajuutta korostaa poikkeuksellinen vähäsaarisuus. Natura-aluetta halkovat harjujaksot, joista huomattavimpia ovat kaakkoluode -suuntaiset Laitasaarten ja Vuoniemen Tikansaaren harjut. Lehdoille ja harjuille tyypillisiä vaateliaita kasveja, kuten lehto-orvokki, lehmus, sarjatalvikki ja kanervisara. Laajojen selkien ympäröimien saaristojen eläimistöön kuuluu tyypillisiä selkävesien lintulajeja, kuten selkäja kalalokki, kalatiira ja kuikka. Vesistössä elävät mm. Saimaan järvilohi ja taimen. 2

3 Suunnittelualueen rajaus 3

4 4

5 5

6 Saimaannorppa Pusa hispida saimensis Erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji. Uhkia: pieni populaatiokoko ja sen pirstaleisuus, kalanpyydykset, ilmastonmuutos, sukusiitosheikkous sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä. Saimaalla arvioidaan olevan n. 95 synnytyskykyistä norppanaarasta. Vuoden 2015 laskennassa todetut ja arvioidut kuutit vesistöalueittain Kannan koko on n. 320 yksilöä. Suuri osa kuuteista syntyy Metsähallituksen alueilla. Lisätietoa: 6

7 Saimaannorppa Orivedellä ja Pyhäselällä Saimaannorppa: Kannan alueellinen kehitys ja Sinisellä alueella kanta on keskimäärin kasvanut. Punaisella alentunut JOENSUU JOENSUU VARKAUS VARKAUS Norppakanta on taantunut pohjoisilla alueilla 1990-luvulta lähtien, etenkin Pyhäselällä. Vuonna 2011 Pyhäselällä syntyi ensimmäinen kuutti 16 vuoteen ja kuutteja on syntynyt sen jälkeenkin. Oriveden ja Pyhäselän talvikannan kooksi on arvioitu 8-12 yksilöä. LAPPEENRANTA SAVONLINNA Metsähallitus, Luontopalvelut : Sipilä, & Kokkonen & Koskela Saimaannorppasymposium 2012, Joensuu LAPPEENRANTA SAVONLINNA Täydennystä Oriveden-Pyhäselän alueelle voi saapua ainoastaan etelästä, Pyyveden suunnasta Ilmastonmuutoksen myötä alueen merkitys norpan kannalta voi kasvaa, sillä Saimaan pohjoisilla osilla jää- ja lumitilanne on todennäköisesti norpan pesinnän kannalta eteläisiä alueita suotuisampi. 7

8 Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? Kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen linjaus, jossa määritellään: keskeiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot niiden tilan säilyttämiseen ja parantamiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Hoito: Esim. maisemanhoito, luonnonhoito, ennallistaminen, lajistonhoito Käyttö: Esim. liikkuminen, marjastus, sienestys, luonto-opetus, retkeily, matkailu, harrasteet, kalastus, metsästys 8

9 Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? HKS laaditaan aina: - Kansallispuistoille - Erämaa-alueille - Valtion suojelualueille - Natura 2000-alueille Tarvittaessa: - Luonnonpuistoille - Retkeilyalueille - Muille suojelualueille Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion mailla. Se ei sido yksityisiä maanomistajia, vaan on heille suositusluontoinen.

10 Hoito- ja käyttösuunnitelmalla on useita eri tehtäviä: Alueen hoidon ja käytön ohje siitä vastaaville Alueen kehittämisen strategia Sovittaa yhteen aluetta koskevat erilaiset tavoitteet ja käyttötavat Alueen käyttäjien, naapurien ja muiden sidosryhmien mahdollisuus osallistua suunnitteluun Työväline Metsähallituksen resurssien käytön ja toiminnan suuntaamisessa Viestinnän väline

11 Lainsäädäntö asettaa reunaehdot suojelualueen kehittämiselle Luonnonsuojelualueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Siinä on määritelty alueilla kielletyt ja sallitut toimenpiteet. Lisäksi valtioneuvosto voi perustamisasetuksissa rajatussa määrin täsmentää näitä määräyksiä aluekohtaisesti. Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualue on perustettu valtioneuvoston asetuksella Saimaan luonnonsuojelualueista 441/2014 ( Suunnittelua ohjaa Metsähallituksen suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, joka on yleislinjaus suojelualueiden hoidosta ja käytöstä. Pääperiaatteena hoidossa on luonnonprosessien jatkuminen Käytön pääperiaatteena on luonnolle aiheutuvien haittavaikutusten välttäminen Julkaisut.metsa.fi > Sarja B 203

12 Suunnitelman sisältö Suunnittelu alkaa perustietojen keruulla (lajit, luontotyypit, kulttuuriperintö jne.) Varsinainen suunnittelutyö Nykytilan kuvaus ja alueen keskeisten arvojen (suojelu, käyttö ) määrittely Uhka-analyysi: Kohdistuuko keskeisiin arvoihin uhkia, joita on mahdollista torjua? Kehittämistavoitteet Kuva: Metsähallitus / Vesa Nikkanen Vyöhykejako: eri käyttötapojen ja toimintojen sijoittaminen alueelle Alueen suunnittelun liittyminen esim. kuntien virkistyskäytön suunnitteluun sekä ekologiset yhteydet muille suojelualueille Toimenpidetarpeiden määrittely (Yksityiskohtainen toimenpidesuunnittelu tehdään erikseen) Ympäristövaikutusten arviointi ja suunnitelman seurannan kuvaus

13 Kuka suunnitelman tekee? Suunnitelman laatii asiantuntijoista koottu projektiryhmä : Meri-Hilkka Mäkelä, Projektipäällikkö, Metsähallitus Mervi Niiranen, Luonnonsuojelu, MH Tero Sipilä, Saimaannorppa, MH Eero Hartikainen, Eräasiat, MH Heikki Räsänen, Virkistyskäyttö, MH Mika Pirinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Suunnittelun tukena on yhteistyöryhmä, joka tuo suunnitteluun sidosryhmien näkemystä: Savonlinnan kaupunki Joensuun kaupunki Kiteen kaupunki Liperin kunta Rääkkylän kunta Riistakeskus (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) Kalatalouskeskukset (Pohjois-Karjala- ja Etelä-Savo) Joensuun Latu Niemisen ja Sintsin seudun kyläyhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliitto (Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon piirit) Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) Maakuntaliitot (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)

14 Miten suunnittelu etenee? Talvi 2016: Nykytilatiedon keruu. Yhteistyöryhmän kokoaminen Kevät ja kesä 2016: Keskeisten arvojen määrittely, hoidon ja käytön tavoitteiden linjaaminen. Neuvottelut sidosryhmien kanssa, yleisötilaisuus. Syksy 2016: Toimenpidetarpeiden määrittely, vaikutusten arviointi ja suunnitelman seurannan suunnittelu. Luonnosversion julkaisu, lausuntokierros ja palautteenkeruu. Suunnitelman viimeistely. 14

15 Miten voit vaikuttaa suunnitelmaan? Suunnittelutyö vie noin vuoden. Nyt on hyvä aika vaikuttaa! Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan verkkosivuilla Avoin yleisötilaisuus kesällä 2016 Tarkempi ajankohta ilmoitetaan verkkosivuilla Suora yhteydenotto koko suunnitteluprosessin ajan: Metsähallitus, Meri-Hilkka Mäkelä, PL 36, Jyväskylä meri-hilkka.makela (a) metsa.fi GSM Suunnitelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle syksyllä Nähtäväksi osoitteeseen: Lausuntopyyntö lähetetään sidosryhmille Muut voivat lähettää palautetta sähköpostitse tai kirjeitse.

16 Saimaannorppa-LIFE Suurhanke saimaannorpan suojelemiseksi Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään osana EU- rahoitteista Saimaannorppa-LIFE hanketta. Hankkeessa: vahvistetaan keinoja lajin suojelemiseksi selvitetään pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista tarjotaan tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille lisätään norpparajoitusten noudattamisen valvontaa vesillä Lisää tietoa hankkeesta: 16