Vastaanottaja EPV Energia Oy Asiakirjatyyppi Ympäristöselvitys Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82131053 EPV ENERGIA OY VÄHÄNKYRÖN TUULIVOIMAPUISTON 110 KV LIITYNTÄVOIMAJOHDON YMPÄRISTÖSELVITYS
Päivämäärä 15.6.2011 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kirsi Lehtinen Kaisa Torri Vähänkyrön tuulivoimapuiston 110 kv liityntävoimajohdon ympäristöselvitys Viite 82131053 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Hanke 1 1.1 Hankkeen tausta 1 1.2 Voimajohdon sijainti ja tilantarve 1 2. Ympäristövaikutusten arviointi 4 2.1 Ympäristöselvityksen sisältö ja menetelmät 4 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA VOIMAJOHDON VAIKUTUKSET 5 3.1 Kaavoitustilanne 5 3.1.1 Maakuntakaava 5 3.1.2 Yleiskaava 6 3.1.3 Asemakaava 6 3.1.4 Vaikutukset kaavoitukseen 6 3.2 Maankäyttö ja asutus 6 3.2.1 Vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen 8 3.3 Virkistyskäyttö 8 3.3.1 Vaikutukset virkistyskäyttöön 8 3.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 8 3.4.1 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 10 3.5 Luontoarvot 11 3.5.1 Pohjavesialueet 11 3.5.2 Luontotyypit ja kasvillisuus 11 3.5.3 Luonnonsuojelualueet 12 3.5.4 Uhanalaiset eliölajit 12 3.6 Liito-oravat 12 3.6.1 Yleistä liito-oravista 12 3.6.2 Liito-oravien elinalueet voimajohtoreitin läheisyydessä 12 3.6.3 Vaikutukset luonnonympäristöön 13 4. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 14 5. YVA:N TARVE 14 6. LÄHTEET 15
1 1. HANKE 1.1 Hankkeen tausta EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston toteuttamista Vähänkyrön kuntaan Kyrönjoen eteläpuoliselle alueelle. Nykyisten suunnitelmien mukaan tuulivoimapuistohanke käsittää 16 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat 2-5 MW. Puiston arvioitu teho yhteensä olisi noin 32-80 MW. EPV Tuulivoima Oy on aloittanut 110 kv voimajohtohankkeen suunnittelutyön tuulivoimapuiston liittämiseksi EPV Alueverkkoon. Suunniteltu liittymispiste on Tuovila-Höysälä voimajohdolla. Tuulivoimapuistolle tarvitaan riittävä sähkönsiirtoyhteys, joka voidaan toteuttaa rakentamalla 110 kv liittymisjohto. Lähin mahdollinen yhteys liittyä 110 kv alueverkkoon ja sitä kautta valtakunnan verkkoon on Laihian kunnassa sijaitsevalla Tuovila - Höysälä 110 kv voimajohdolla. Tuulivoimapuiston liittäminen paikalliseen jakeluverkkoon ei ole mahdollista sen suuren tehon vuoksi. 1.2 Voimajohdon sijainti ja tilantarve Suunniteltu noin 2,1 kilometrin pituinen liityntävoimajohto sijoittuu Vähänkyrön ja Laihian kunnan alueille. Voimajohdon sähköasema rakennetaan suunnitellun tuulivoimapuiston keskiosaan Romun alueelle. Tuulivoimalat yhdistetään sähköasemaan maakaapelein. Kuva 1-1. Vähänkyrön tuulivoimahankkeen ja liityntävoimajohdon sijainti.
2 Suunnitellun tuulivoimapuiston eteläpuolella Laihian kunnan puolella sijaitseva Seinäjoki-Tuovila 110 kv voimajohto korvataan uudella Fingrid Oyj:n 400 kv voimajohdolla. EPV Energia Oy rakentaa uuden Tuovila-Höysälä 110 kv voimajohdon Seinäjoki- Tuovila 400 kv voimajohdon rinnalle. Romun alueelle rakennettava uusi sähköasema liitetään Tuovila-Höysälä 110 kv voimajohtoon tässä selvityksessä tarkasteltavalla uudella 110 kv ilmajohdolla. Voimajohto sijoittuu Romun alueelta lounaaseen kohti Liiverinnevan peltoaluetta, jonka jälkeen voimajohto sijoittuu metsäisille alueille liittyen Tuovila-Höysälä 110 kv voimajohtoon. Kuva 1-2. Liityntävoimajohdon tarkempi sijoittuminen.
3 Liityntävoimajohto sijoittuu kokonaisuudessaan uuteen johtokäytävään. 110 kv voimajohdolle tarvitaan 26 metrin levyinen kasvillisuudesta raivattava johtokäytävä sekä 2 x 10 metrin levyiset reunavyöhykkeet, joilla puusto pidetään matalana. Voimajohdon kokonaistilantarve on 46 metriä. Pylvästyyppinä rakentamisessa käytetään harustettua teräsputki- tai puuportaalipylvästä. Poikkileikkauskuva voimajohdosta ja sen tilantarpeesta on esitetty ohessa. Kuva 1-3. Poikkileikkauskuva 110 kv voimajohdosta.
4 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1 Ympäristöselvityksen sisältö ja menetelmät Vähänkyrön tuulivoimapuistohankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (YVAmenettely). Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut kesällä 2010 ja yhteysviranomaisena toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut selostuksesta lausunnon syystalvella 2010. Osana YVA-menettelyä on käsitelty myös liityntävoimajohdon rakentamista. YVA:n yhteydessä voimajohtoreitiltä ei ole kuitenkaan tehty luontoselvitystä, mistä johtuen hankkeesta on laadittu erillinen ympäristöselvitys. Taustatietojen osalta ympäristöselvityksessä on hyödynnetty myös YVA:n yhteydessä kerättyjä tietoja. Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kv sähköjohdon rakentamiseen on haettava Energiamarkkinaviraston lupa. Lupamenettelyä varten laadittavassa ympäristöselvityksessä kuvataan maaston yleispiirteet, maaston muodot, maiseman pääpiirteet sekä muut sellaiset tekijät, joilla saattaa olla vaikutusta johtoreitin sijainnin lopullisessa määrittelyssä. Suunnittelualueelta on myös selvitetty mahdolliset arvokkaiden eliölajien esiintymät, arvokkaat maisemakohteet sekä mahdolliset muut suojelukohteet. Lopuksi esitetään toimenpiteitä haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Vähänkyrön 110 kv liityntävoimajohdon ympäristöselvitys perustuu olemassa olevaan tietoon, jota on täydennetty maastokäynneillä. Maastokäynnit voimajohtolinjalle tehtiin 30.8.2010 ja 3.5.2011 (FM luonnonmaantieteilijä Kirsi Lehtinen). Tällöin suunniteltu johtoreitti kuljettiin läpi ja johtoaukean välittömän lähiympäristön metsä- ja suotyypit kartoitettiin sekä kirjattiin ylös alueen kasvilajistoa. Lisäksi havainnoitiin maisemallisia arvoja. Kevään maastokäynnillä selvitettiin liitooravien esiintymistä voimajohtolinjalla ja sen läheisyydessä.
5 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA VOIMAJOHDON VAIKUTUK- SET 3.1 Kaavoitustilanne 3.1.1 Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010. Suunnitteilla oleva voimajohto sijoittuu maakuntakaavan merkinnöittä jätetylle alueelle. Hankkeen eteläpuolella Laihian kunnan alueella on merkintä voimansiirtojohdosta ja voimansiirtojohdon yhteystarpeesta. Voimajohdon itäpuolella on merkintä tieliikenteen yhteystarpeesta. Kyrönjokilaakso ympäröivine peltoalueineen on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kyrönjokilaaksossa on myös merkintä matkailun vetovoimaalueesta. Kuva 3-1. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kaupallisten palveluiden sijoittumista maakunnan alueella ohjaavan vaihekaava 1:n kaavaehdotus on ollut nähtävillä 17.1. 25.2.2011. Kaavassa ei ole voimajohtoreitille tai sen läheisyyteen sijoittuvia aluevarauksia. Vähänkyrön ja Mustasaaren rajalla sijaitseva Merikaarto on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi. Uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista maakunnan alueella käsittelevä vaihekaava 2:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 14.10.-13.11.2009. Kaavan perustaksi tehty tuulivoimaan keskittyvä selvitys valmistui syyskuussa 2010. Suunniteltu tuulivoimahanke on luokiteltu selvityksessä luokkaan A, ensisijaisesti maakuntakaavan suositeltava alue. Kaavaluonnoksen arvioidaan olevan valmis asetettavaksi nähtäville syksyllä 2011.
6 3.1.2 Yleiskaava Tuulivoimahankkeen alueella on vireillä osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.11. 23.12.2009 välisenä aikana. Voimajohto sijoittuu osayleiskaavan alueelle Vähänkyrön kunnan alueella. Voimajohdon pohjoispuolella on voimassa 11.11.2003 hyväksytty Merikaarron oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Laihian kunnan kirkonseudun osayleiskaava-alue sijaitsee voimajohdon eteläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä. 3.1.3 Asemakaava Voimajohtoreitillä tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asemakaavoitettuja alueita. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Merikaarrossa. 3.1.4 Vaikutukset kaavoitukseen Vahvistetussa maakuntakaavassa tai 1. vaihekaavaehdotuksessa ei ole varauksia tai merkintöjä voimajohdon alueella. Voimajohto merkitään vireillä olevaan osayleiskaavaan ohjeellinen voimalinja -merkinnällä. 3.2 Maankäyttö ja asutus Vähänkyrön taajama sijaitsee noin 4 kilometrin ja Laihian kunnan keskustaajama noin 3 kilometrin etäisyydellä voimajohdosta. Voimajohto sijoittuu taajamien ja jokivarsiasutuksen ulkopuolelle maa- ja metsätalousalueelle. Romun alueella voimajohto ylittää Saarensivun metsätien ja eteläpäässä Liiverinnevan metsätien. Lähes kaksi kilometriä suunnitellusta sähköasemasta pohjoiseen sijaitsee kalliolouhos. Voimajohdon ympäristössä sijaitseva asutus keskittyy pohjoispuolella runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Merikaarrontien ja siitä etelään johtavien pistoteiden varteen. Laihian puolella lähin asutus sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Alhonloukossa. Noin kahden kilometrin etäisyydellä Romun sähköasemasta sijaitsee yhteensä viisi vapaa-ajan rakennusta, joista osa on monipuolisessa virkistyskäytössä ja osa toimii metsästysmajana. Liiverinnevan alueella sijaitsee yksittäisiä latoja.
Kuva 3-2. Voimajohdon ympäristössä sijaitsevat vakituiset ja vapaa-ajan rakennukset. 7
8 3.2.1 Vaikutukset maankäyttöön ja asutukseen Voimajohtohanke rajoittaa rakentamis- ja metsätaloustoimintaa johtoalueella. Rakennusrajoitusalue ratkaistaan hankkeen lupamenettelyssä. Noin 26 metriä leveällä johtoaukealla puusto raivataan säännöllisin väliajoin ja noin 2 x 10 metriä leveällä reunavyöhykkeellä puusto pidetään matalana. Maanviljelyyn hanke vaikuttaa voimajohdon rakentamisen aikana. Rakentamistoimien jälkeen viljely voi jatkua ennallaan uusia pylväspaikkoja lukuun ottamatta. Voimajohdon alla voi liikkua työkoneilla, kun pysytään voimajohtorakenteista vähintään kolmen metrin etäisyydellä. Asutukselle aiheutuva häiriö on lähinnä voimajohdon rakentamisen aikaista ja siten tilapäistä. Hankkeen rakennusaikainen melu aiheutuu puuston kaatamisesta ja voimajohdon rakentamiseen tarvittavien koneiden toiminnasta. Voimajohdon välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Voimajohdon läheisyydessä sijaitsevat mahdolliset puhelin-, vesi- ja viemärilinjat selvitetään yleissuunnittelun yhteydessä ja otetaan tarvittaessa huomioon pylväspaikkamäärittelyssä. Väestön altistuminen sähkö- ja magneettikentälle Euroopan unionin neuvosto julkaisi suositukset (12.7.1999) väestön sähkö- ja magneettikentille altistumisen rajoittamisesta. Suositukset tavoitteena on suojella kansalaisten terveyttä kenttien akuuteilta terveysvaikutuksilta. Sitä sovelletaan erityisesti kohteisiin, missä ihmiset oleskelevat merkittävän ajan. EU:n suosituksen raja-arvo 50 Hz taajuisille sähkökentille on 5 kv/m ja magneettikentille 100 μt (mikroteslaa). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Esimerkiksi marjojen poiminta tai maanviljely- ja metsänhoitotyöt katsotaan ei merkittäväksi altistumiseksi. Sähkökentän voimakkuus 110 kv johdoilla johdinten alapuolella on keskimäärin alle 1 kv/m ja magneettikentän voimakkuus on noin 5 μt (mikroteslaa) johtoalueen keskellä. Sekä sähkö- että magneettikentän voimakkuus pienenee nopeasti, kun etäisyys johdosta kasvaa. Johtoalueella ei ylitetä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa esitettyjä suositusarvoja. 3.3 Virkistyskäyttö Voimajohtoreitin alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse merkittyjä virkistys- tai retkeilyreittejä. Lähimmät virkistysalueet ja -reitit sijoittuvat Merikaartoon ja Kyrönjoen pohjoispuoliselle alueelle. Tuulivoimapuiston YVA:n asukaskyselyn mukaan suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevia metsäautoteitä käytetään lenkkeily- ja patikointireitteinä. Alueen metsiä käytetään myös metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen sekä metsästyskoirien ulkoilu- ja kilpailutoimintaan. 3.3.1 Vaikutukset virkistyskäyttöön Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset ovat rakentamisen aikaisia ja siten tilapäisiä. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu alueen maisemakuvaan, mutta vaikutukset jäävät hyvin paikallisiksi. Voimajohto ei rajoita alueen virkistyskäyttöä toimintansa aikana. 3.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Voimajohto sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä- Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Etelä-Pohjanmaalla viljavien jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena, mutta jokilaaksojen välisillä selännealueilla pinnanmuodot saattavat olla vaihtelevan kumpareisia. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja niihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Voimajohdon pohjoispuolella sijaitseva Kyrönjokilaakso on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, jossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seudun tunnusomaisimmat piirteet ovat hyvin edustettuina. Tasainen peltolakeus muuttuu jokilaaksosta etäännyttäessä loivasti kumpuilevaksi, metsien ja soiden luonnehtimaksi vedenjakaja-alueeksi, jonka vaihettumisvyöhykkeelle voimajohto sijoittuu. Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu arvokas Kyrönjoen kulttuurimaisema-alue (RKY1993-alue) ulottuu Romun viljelysalueille asti.
9 Voimajohdon alueella tai sen läheisyydessä ei ole perinnemaisema-alueita. Kuva 3-3. Valtakunnallisesti arvokkaan Kyrönjoen maisema-alueen ja Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetun kulttuurimaisema-alueen rajaus. Voimajohdon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä (Pohjanmaan muinaisjäännösinventointi 2010). Noin 1,3 kilometrin etäisyydellä voimajohdosta länteen sijaitsee ajoittamaton Karinkuusenkallion rakkakuoppa-alue. Alue on Palomäellä pienehkön kallion itä- ja kaakkoisreunalla olevalla rakkakivikkoalueella. Voimajohdon itäpuolella noin 0,8 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Tuhkanevan rautakautinen hautaröykkiö. Kohde sijaitsee louhikkoisessa ja tiheässä metsässä Uudenhaanmäen keskiosassa.
10 Kuva 3-4. Kiinteiden muinaisjäännösten sijainti voimajohdon läheisyydessä. 3.4.1 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Voimajohdon rakentamisen maisemalliset vaikutukset koostuvat maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksista. Visuaalisten vaikutusten voimakkuus ja havaittavuus riippuvat pitkälti tarkastelupisteestä ja -ajankohdasta. Maisemavaikutuksen kokemiseen vaikuttaa merkittävästi myös havainnoitsijan suhtautuminen voimajohtoihin. Kun maastoon avataan uusi johtokäytävä, muuttaa voimajohto lähimaisemaa koko linjauksensa matkalta. Vähänkyrön tuulivoimahankkeen liityntävoimajohto sijoittuu Kyrönjokivartta ympäröivien peltoalueiden ulkopuolelle maaston kumpuilevalle selännealueelle. Voimajohdon maisemalliset vaikutukset ovat suurimmat lähestyttäessä Romun aluetta pohjoisen viljelysalueilta päin, jolloin uusi sähköasema ja osan matkaa maaston lakialueelle sijoittuva voimajohto muuttavat avautuvaa lähimaisemaa esimerkiksi Saarensivun metsätieltä katsottuna. Voimajohdon rakentaminen ei kuitenkaan vaikuta Kyrönjokivarren maisema- ja kulttuuriympäristöalueen ydinalueilta avautuvaan maisemaan. Reitin eteläosassa maisemallinen vaikutus vähenee, koska voimajohto sijoittuu näkymiltään sulkeutuneeseen metsävaltaiseen ympäristöön. Voimajohdon keskivaiheilla sijaitseva Liiverinnevan peltoalue on pienialainen, eikä sen ympäristöstä avaudu laajoja näkymiä. Hankkeella ei ole vaikutuksia kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Kuva 3-5. Näkymä Liiverinnevan viljelysalueelle.
11 3.5 Luontoarvot 3.5.1 Pohjavesialueet Voimajohdon alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Etäisyyttä lähimmälle luokitellulle pohjaveden muodostumisalueelle on lähes kolme kilometriä. Voimajohdon rakentamisella ei ole pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia. 3.5.2 Luontotyypit ja kasvillisuus Voimajohto sijoittuu metsätalouskäytössä oleviin metsiin. Metsien ikärakenne on pääosin nuorta ja hakkuita on tehty paikoitellen voimajohtoreitin varrella. Romun alueella Saarensivun metsätien molemmin puolin on tehty laaja avohakkuu, jolle sähköasema sijoittuu. Romun eteläpuolella maaston rinteellä ja lakialueella voimajohto sijoittuu vanhalle metsänuudistusalueelle, jolla kasvaa varttunutta mäntytaimikkoa ja sekapuuna hieman rauduskoivua. Liiverinnevan luoteispuolella maaston painanteessa puusto vaihettuu varttuneeksi kasvatuskoivikoksi, jonka pohja on paikoin soistunut ja ojitettu. Koivikon sekapuuna kasvaa kuusen taimia. Kenttäkerros on rehevä ja kasvillisuuden valtalajeina ovat metsäalvejuuri ja metsäkorte. Ojitusten jälkeen lounaassa metsätyypiksi vaihettuu varttunut puolukkatyypin (VT) mäntymetsä, jossa kasvaa runsaasti sekapuuna koivua ja kuusta. Kuva 3-6. Sähköasema sijoittuu Romun alueelle. Liiverinnevan peltoalueiden eteläpuolella on tehty avohakkuu. Liiverinnevan metsätien ylityksen jälkeen voimajohto sijoittuu varttuneeseen mustikkatyypin (MT) kuusikkoon. Myös lähellä Laihian kunnan rajaa on tehty laaja avohakkuu. Kunnan rajan jälkeen voimajohto sijoittuu mustikkatyypin (MT) varttuneeseen kuusikkoon. Pienen peltoalueen ympäristössä kasvaa varttunutta kasvatuskoivikkoa, jonka pohja on paikoin soistunut ja ojitettu. Ennen liittymispistettä voimajohto sijoittuu varttuneeseen puolukkatyypin (VT) mäntymetsään.
12 Kuva 3-7. Liiverinnevan metsätien ylityksen jälkeen voimajohto sijoittuu varttuneeseen mustikkatyypin kuusikkoon. 3.5.3 Luonnonsuojelualueet Voimajohdon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Etäisyyttä länsipuolella sijaitsevalle lähimmälle luonnonsuojelualueelle, Perämetsän Natura-alueelle (FI0800105, SCI), on runsas kaksi kilometriä. Etäisyydestä johtuen hankkeella ei ole vaikutuksia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin. Myös vaikutukset lintudirektiivin mukaisten lajien osalta voidaan arvioida vähäisiksi. 3.5.4 Uhanalaiset eliölajit Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmässä (rekisteripoiminta 5.2.2009) ei ole aikaisempia havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tiedossa olevat havainnot liito-oravan esiintymisestä kevään 2009 osalta pyydettiin 8.1.2010. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat havainnot on esitetty kuvassa 3-8. 3.6 Liito-oravat 3.6.1 Yleistä liito-oravista Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnoksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia ja koivua. Tyypillinen liito-oravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita latvuskerroksia. Aikuisen liito-oravanaaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin noin 60 hehtaaria. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla 100 200 metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin. Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Lajin kohdalla luokitus perustuu kannan taantumiseen. Liitoorava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 3.6.2 Liito-oravien elinalueet voimajohtoreitin läheisyydessä Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana keväällä 2009 liito-oravan esiintymistä havainnoitiin koko hankealueen laajuudelta. Liito-oravan yksittäisiä papanoita havaittiin tällöin Liiverinnevan peltoalueeseen rajautuvan kuusikon alueelta neljän kuusen juurelta. Voimajohtolinjaus käveltiin yksityiskohtaisesti maastossa läpi toukokuun 2011 alussa, jolloin tarkistettiin myös vanha peltoon rajautuva havaintopaikka sekä muut voimajohtoreittiin rajautuvat
13 liito-oravalle potentiaaliset alueet. Liiverinnevan havaintopaikalta ei tehty tällä maastokäynnillä papanahavaintoja, eikä jälkiä liito-oravan esiintymisestä tehty muuallakaan voimajohtoreitillä tai sen läheisyydessä. Oheisessa kartassa on esitetty tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana keväällä 2009 tehdyt havainnot liito-oravan esiintymisestä. Kuva 3-8. Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn aikana keväällä 2009 tehdyt havainnot liito-oravan esiintymisestä voimajohdon läheisyydessä (Ramboll 2010). 3.6.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Voimajohto sijoittuu metsätaloustoimin hoidetuille alueille, joilla ei ennakkotietojen tai maastokäyntien perusteella sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, eikä vesilain tai metsälain mukaisia kohteita. Voimajohdon metsäalueita pirstova vaikutus jää vähäiseksi, koska nykyisellään metsikkökuviot ovat pääosin pienialaisia ja ikärakenteelta nuoria. Voimajohto ei sijoitu liito-oravien elinalueille. Liito-oravien elinympäristöjen ydinalueet sijaitsevat voimajohdon lounaispuolella Koukun peltoalueiden läheisyydessä, jolloin voimajohto ei estä liitooravien liikkumista Liiverinnevan kuusikon ja ydinalueiden välillä. Rakentamisaikana liito-oravat todennäköisesti suosivat reviirinsä muita osia. Vähänkyrön tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (Ramboll 2010) mukaan suunniteltu voimajohto sijoittuu pääosin peitteiseen ympäristöön, minkä takia se ei todennäköisesti merkittävästi lisää alueen kautta muuttavien lintujen törmäysriskiä. Voimajohdon linnustovaikutukset kohdistuvat pääasiassa ilmajohdon rakentamisalueiden pesimälinnustoon. YVA:n yhteydessä tehtyjen linnustoselvitysten mukaan voimajohtoalueen pesimälinnusto muodostuu valtaosin havu- ja sekametsille tavanomaisista lajeista.
14 4. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, kun johtoalueella kuljetaan työkoneilla. Rakentaminen suositellaan tehtäväksi mahdollisimman kevyellä kalustolla. Rakennusaikaiset jätemäärät, kuten pakkausmateriaalit ja johtimien sekä vaijereiden pätkät, ovat hyvin vähäisiä, eikä niistä aiheudu haittaa ympäristölle toimittaessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Voimajohdon maisemavaikutuksia voidaan vähentää pylväspaikkasuunnittelulla sekä pylväskorkeutta säätämällä Saarensivun metsätien ylityksen jälkeen, jolloin voimajohto sijoittuu maaston lakialueelle. Muilta osin voimajohto sijoittuu peitteiseen, puustoiseen ympäristöön. 5. YVA:N TARVE Vähänkyrön liityntävoimajohto liittyy tuulivoimapuistohankkeeseen ja myös voimajohto on ollut osana tuulivoimapuistohankkeesta laadittua ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Maastokäynnit voimajohdon alueelle tehtiin vasta YVA-menettelyn päättymisen jälkeen, mistä johtuen liityntävoimajohdon sijoittumisesta laadittiin erillinen ympäristöselvitys. Ympäristöselvityksessä ei ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi voimajohtohankkeen erillinen ympäristövaikutusten arviointi olisi tarpeen. Hollolassa 15. päivänä kesäkuuta 2011 RAMBOLL FINLAND OY Kirsi Lehtinen luonnonmaantieteilijä, FM Kaisa Torri biologi, FM
15 6. LÄHTEET Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 268/1999. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994. Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Meriluoto, M ja Soininen, T. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälaki 1093/1996 Vähänkyrön tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ramboll Finland Oy 2010. Pohjanmaan maakuntakaava. 21.12.2010. Pohjanmaan muinaisjäännösinventointi 2010. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009-luettelo. /www.rky.fi Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. ja Mannerkoski, I.(toim.) Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä. Rekisteripoiminta 5.2.2009. Sähkömarkkinalaki 17.3.1995/386. Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu. Poiminnat 10.6.2011.
16 YHTEYSTIEDOT EPV ENERGIA OY Mika Winter Frilundintie 7, 65170 VAASA P. (06) 337 5300 etunimi.sukunimi@epv.fi RAMBOLL FINLAND OY Kirsi Lehtinen Terveystie 2, 15870 HOLLOLA P. 040 722 4104 etunimi.sukunimi@ramboll.fi