3 menetelmäraportit Delfi-tekniikka SWOT-analyysi Tulevaisuusverstas Tuplatiimi Fokusryhmä NGT-ryhmätyötekniikka Teemahaastattelu Benchmarking Bonon hatut
MENETELMÄRAPORTIT Tracey Powers-Erkkilä & Danica Klempová A-klinikkasäätiö, Helsinki & Institute on Drug Dependencies at the Centre for Treatment of Drug Dependencies, Bratislava Koulutustarpeiden kartoituksessa käyttämiemme menetelmien valinta pohjautui osin aiempiin kokemuksiin - mikä toimii - osin kirjallisuudesta löytyviin tietoihin koulutusalan nykykäytännöistä. Seuraavat menetelmäraportit kertovat myös muusta kuin menetelmien toimivuudesta. Koulutustarpeiden kartoitus oli usein myös oppimisprosessi, joka vahvisti käsitystä siitä että joustavuus ja luovuus menetelmien soveltamisessa on avain käytännön työtä tukevien tulosten tuottamiseen. Monessa kohdin sovelsimme standardimenetelmiä tavalla, joka poikkeaa totutusta. Epäortodoksisuus lisäsi koulutustarpeista kerätyn tiedon käyttökelpoisuutta, usein myös madalsi menetelmän käyttökynnystä - sai sen istumaan siihen arkiseen kontekstiin, josta kartoittamisen tarve oli virinnyt. Swist J. Conducting a training needs assessment http://www.amxi.com/ amx_mi30.htm Research Methods Resources on the WWW http:// www.slais.ubc.ca/ resources/ research_methods/ index.htm Tietoa tutkimusmenetelmistä http:// www.metodix.com Olemme koonneet seuraaviin raportteihin kokemuksiamme erilaisten menetelmien käytöstä päihdekoulutuksen tarpeiden kartoittamiseen erilaisissa konteksteissa. Raportit noudattelevat kaavaa, joka antaa lukijalle pikakatsauksen kunkin menetelmän luonteeseen ja tapaamme käyttää sitä. Tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään yhtymäkohtia omiin tiedontarpeisiinsa, koulutuksen kehittämistavoitteisiinsa ja toimintakontekstiinsa. Se mitä ennen muuta pyrimme välittämään ei ole niinkään peruskäyttöohje kuin omat kokemuksemme menetelmän toimivuudesta tietyssä konkreettisessa tilanteessa. Raporteissa käydään läpi menetelmän syntyhistoria tai tausta, esitetään tiivistelmä sen luonteesta ja peruskäytöstä, kuvataan oma sovelluksemme konkreettisessa käyttötilanteessa, havaintomme menetelmän vahvuuksista ja haasteista sekä menetelmän käyttäjälleen asettamista vaatimuksista. Esitämme myös menetelmän käyttöä koskevia suosituksia sekä kirjallisuusviitteitä tai linkkejä lisätiedon lähteisiin. Oheisessa taulukossa on tiivis yhteenveto käyttämiemme menetelmien vahvuuksista ja haasteista. Taulukkoon on koottu vain meidän havaintojamme - on varsin mahdollista, että toisenlainen käyttö toisenlaisessa kontekstissa johtaisi ainakin jossain määrin toisenlaisiin päätelmiin. The Qualitative Report - an online journal http://www.nova.edu/ ssss/qr/ Kouluttajan työkalupakki 50
Menetelmien vahvuuksia Kustannustehokas Edistää ryhmäytymistä/ verkostoitumista Edistää analyyttisuutta Edistää luovuutta Käyttötavat joustavat Tehokas ajankäyttö Kannustaa keskusteluun/ osallistumiseen Kokonaisvaltainen lähestymistapa Visuaalinen & auditiivinen Uusia taitoja osallistujille Pureutuu asian ytimeen x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x NGT-ryhmätyötekniikka Fokusryhmä Tulevaisuusverstas Tuplatiimi Delfi-tekniikka SWOT-analyysi Lomakekysely Benchmarking Teemahaastattelu Bonon hatut Menetelmien haasteita Käytön järjestely hankalaa Poikkeavat ideat jäävät huomiotta Vie aikaa Tutustuttaa tekniikkaan Käyttäjän hallittava tekniikka Edellyttää kommunikointitaitoa Ryhmädynamiikka vaikuttaa Edellyttää tarkkaa kysymyksenasettelua Korkeat kustannukset Heikko toistettavuus Vuorovaikutus vähäistä Tulokset jäävät yleiselle tasolle x x x x x NGT-ryhmätyötekniikka Fokusryhmä x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Tulevaisuusverstas Tuplatiimi Delfi-tekniikka SWOT-analyysi Lomakekysely Benchmarking Teemahaastattelu Bonon hatut 51 Kouluttajan työkalupakki
Delfi tekniikka tulevvaisuuden ennustamista Delfi-tekniikan juontaa juurensa yrityksistä ennustaa tulevaisuutta. Tutkimusmenetelmänä Delfi-tekniikkaa on käytetty jo 1920-luvulla, kuitenkin laajemmin vasta vuoden 1953 jälkeen, jolloin sitä käytettiin RAND-yhtymän USA:n puolustusvoimille tekemässä tutkimuksessa. Tekniikka omaksuttiin nopeasti tulevaisuuteen suuntautuneessa talouden ja tekniikan tutkimuksessa. Terveystieteissä Delfi-tekniikkaa on käytetty 1970-luvun alusta terveydenhoidon koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja työn kehittämiseen tähtäävässä tutkimuksessa. Delfi-menetelmän yleispiirteet: 1 kierros perustiedon keruu asiantuntijoilta 2 kierros näkemysten selventäminen, konsensuksen etsintä 3 kierros näkemysten täsmentäminen, konsensus Menetelmä pähkinänkuoressa Delfi-tekniikkaa käytettäessä kerätään asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuudesta. Lähestymistapa perustuu oletukseen, että asiantuntijan on helpompi ennustaa tulevaisuutta kuin henkilön, jolla on vähemmän tietoa. Kun asiantuntijoiden mielipiteet on kerätty, ne palautetaan samoille asiantuntijoille uudelleenarvioitaviksi. Tätä prosessia toistetaan siihen asti, että asiantuntijat päätyvät yhdenmukaiseen ennusteeseen. Tekniikka perustuu anonymiteettiin ja konsensukseen. Nimettömyys tarkoittaa sitä, että näkemyksiä ei voi yhdistää niiden esittäjään. Konsensusta lähestytään, kun mielipidekyselyitä toistetaan. Varhaisemmissa Delfi-tutkimuksissa tavoitteena oli yksimielinen näkemys. Menetelmä soveltuu yhtä lailla liikkeenjohdon, taloustieteen, teknologian kuin sosiaalitieteidenkin alalle. Delfi-prosessi 1 Delfi-kierros: Perustiedon kerääminen asiantuntijapaneelilta Ongelman muotoilu on tärkeä vaihe Delfi-tutkimuksen toteuttamisessa. On tärkeää määritellä tarkasti tutkimusalue ja rekrytoida asiantuntijoita, joilla on samankaltaiset lähtökohdat tai yhteistä maaperää tutkimusaiheen suhteen. Delfi-tutkimusta aloittaessaan tutkija voi laatia aiheesta tekstin tai kyselylomakkeen. Kysymysten tulee olla täsmällisiä. Ne voivat antaa mahdollisuuden kvantifiointiin tai olla avoimia, jolloin ne tarjoavat paremmat mahdollisuudet vaihtoehtoisten alustavien ehdotusten esittämiseen. Asiantuntijoita ei pitäisi niinkään valita tittelin, tehtävä tai aseman mukaan, kuin kykyjensä mukaan kuinka hyvin he tuntevat alaa ja kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden näkökulmia. 2 Delfi-kierros: Mielipiteiden tarkentaminen ja jaetun näkemyksen muodostaminen Toisen kierroksen aikana asiantuntijat antavat lausuntonsa tai mielipiteensä ensimmäisen kierroksen pohjalta laaditun uuden dokumentin pohjalta. Asiantuntijoiden tunnettuutta julkisessa keskustelussa voidaan pitää haittapuolena. Siksi asiantuntijat Delfi- Kouluttajan työkalupakki 52
tekniikkaa käytettäessä erotetaan toisistaan ja heidän mielipiteensä kerätään jonkin nimettömyyden mahdollistavan tekniikan, esimerkiksi postin, avulla. Tällä tavoin saadaan kunkin asiantuntijan todellinen mielipide esiin ilman, että vertaisryhmän paine pääsee siihen vaikuttamaan. Delfi-tekniikassa ei ole varsinaista vetäjän roolia. 3(mahdollinen) Delfi-kierros: Näkemysten tarkentaminen ja konsensuksen muodostaminen Kyselykaavakkeiden tai muiden tietoa tiivistävien tekniikoiden tavoitteena on tunnistaa kapea yleisesti hyväksytty mielipide tai tärkeimmät aiheet tai kysymykset. Toisella kierroksella asiantuntijat, joille on esitetty ensimmäisen kierroksen tulokset, saavat esittää uusia vastauksia ja perustella niitä, jos ne poikkeavat paljon paneelin yleisestä mielipiteestä. Kolmannella kierroksella kutakin asiantuntijaa voidaan pyytää kommentoimaan uudelleen yleisestä linjasta poikkeavia ehdotuksia tai vastaehdotuksia ja niiden argumentteja. Kirjallisuutta Internetissä Linstone H. A. & Murray Turoff M. The Delphi Method: Techniques and Applications 1975/2002. http://www.is.njit.edu/pubs/delphibook/ Turoff M. & Hiltz S.R. Computer based Delphi processes http://eies.njit.edu/~turoff/papers/delphi3.html#introduction Qualitative Group Methods: Delphi Technique http://www.slais.ubc.ca/resources/research_methods/group.htm 53 Kouluttajan työkalupakki
DELFI-TEKNIIKKA OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMISESSÄ PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tuija Salo & Marja-Liisa Torikka Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa aloitettiin päihdetyön erikoistumisopinnot syyskuussa 2001. Erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulu- tai opistoasteisen tutkinnon jälkeistä ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksen laajuus oli 20 opintoviikkoa (30 ECTS) ja se toteutettiin puolentoista vuoden aikana siten, että opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa opintoja työn ohessa. Pitkäkestoisen koulutuksen tarkoituksena oli tukea opiskelua, jossa oppijoilla on aikaa reflektoida oppimistaan ja yhdistää se persoonalliseen toimintatapaansa. Keväällä 2001 päihdetyön erikoistumisopintoihin rekrytoitiin opiskelijoita hakuilmoituksin sanomalehdissä ja ammattikorkeakoulun verkkosivuilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkoihin jaettiin koulutuksen esitteitä ja hakulomakkeita. Yhteensä 29 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista lähetti hakemuksensa. Hakijoista 25:llä oli soveltuva ammattikorkeakoulutai opistotutkinto. Heidät kutsuttiin ryhmähaastatteluun, jossa selvitettiin heidän lähtökohtiaan opintoihin. Haastattelut toteutettiin 3-5 hakijan ryhmissä. Haastattelijoina toimivat koulutuksen vastuuopettajat. Koulutukseen valittiin 18 opiskelijaa. Miksi Delfi-tekniikka? Koulutuksen suunnittelussa halusimme ottaa huomioon opiskelijoiden näkemykset siitä, millaista osaamista päihdetyössä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Delfi-tekniikka tulevaisuutta kartoittavana tutkimusmetodina tuntui soveltuvan hyvin opiskelijakeskeiseen koulutussuunnitteluun. Oletimme, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä hakijoilla on runsaasti työkokemusta päihdeasiakkaista ja siksi päädyimme valitsemaan heidät asiantuntijapaneeliksi. Tavoitteena oli saada heidän osaamisensa ja näkemyksensä päihdetyöstä mukaan opetussuunnitelman sisältöihin. Arvelimme myös, että osallistuminen oman koulutusohjelman suunnitteluun sitouttaa hakijoita opiskeluun. On korostettava, ettemme soveltaneet Delfi-tekniikkaa puhdasoppisesti, vaan käytimme metodia opetussuunnittelun apuna. Tarkoituksenamme oli rakentaa opetussuunnitelma, jossa sisältöalueina ovat opiskelijoiden koulutustarpeet. Delfi-tekniikkaa on aiemmin käytetty sosiaali- ja terveysalojen opetussuunnitelmien laatimisessa sekä Suomessa (Kolkka 1997) että muualla (French 1997). Kouluttajan työkalupakki 54
Miten sovelsimme Delfi-tekniikkaa? Toteutimme kolme Delfi-kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella käytimme esseemuotoista kyselylomaketta, jossa hakijoita pyydettiin kirjoittamaan lyhyesti näkemyksensä päihdetyön perusosaamisesta ja tulevaisuuden osaamisesta. Perusosaaminen tarkoittaa sellaisia taitoja, joita tarvitaan nykyisin ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuden osaaminen sisältää taitoja, joita tarvitaan enemmän tulevaisuudessa kuin nykyisin. (Metsämuuronen 2000) Kyselylomake lähetettiin hakijoille hakulomakkeen yhteydessä ja heitä pyydettiin palauttamaan se hakemuksen mukana. Kyselyyn vastasi 16 hakijaa. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Toinen Delfi-kierros toteutettiin ryhmähaastatteluun kutsumisen yhteydessä. Halusimme hakijoiden asettavan tärkeysjärjestykseen heidän ensimmäisellä kierroksella ilmaisemansa osaamistarpeet, jotta saisimme tietoa siitä, miten he painottivat päihdetyön osaamisalueita. Laadimme Likert-tyyppisen kyselylomakkeen ensimmäisen kierroksen osaamistarpeiden luokittelun pohjalta ja pyysimme hakijoita arvioimaan osaamistarpeita asteikolla 1-5 (1=vähiten tärkeä, 5=tärkein). Hakijat palauttivat lomakkeen tullessaan haastatteluun. Kaikki haastateluun kutsutut 25 hakijaa osallistuivat toiseen Delfikierrokseen, vaikka kaikki eivät vastanneetkaan ensimmäisen kierroksen kyselyyn. Kolmas Delfi-kierros toteutettiin ryhmähaastattelun yhteydessä. Hakijoita pyydettiin ryhmäkeskustelussa kirjoittamaan paperille kolme ryhmän tärkeimpänä pitämää päihdetyön osaamisaluetta. Hakijat käyttivät toisen kierroksen kyselylomaketta apunaan keskustellessaan tärkeysjärjestyksestä. Toisen kierroksen kyselylomakkeet ja kolmannen kierroksen vastaukset analysoimme haastattelujen jälkeen. Likert-kyselyn vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti, jolloin saimme osaamisalueiden painotukset keskiarvoina. Kolmannen kierroksen ryhmähaastattelujen osaamisalueiden painotukset vahvistivat toisen kierroksen vastausten painotuksia. Hakijoiden antamien painotusten pohjalta pystyimme määrittelemään opetussuunnitelman keskeiset sisältöalueet (ks. s. 154). Opintojen päättyessä opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan uusi essee päihdetyön perus- ja tulevaisuuden osaamisalueista. Opiskelijoiden vastauksissa oli nähtävissä konkreettisempi osaamisalueiden määrittely kuin ensimmäisellä Delfi-kierroksella. Vastauksissa näkyi myös heidän asiantuntijuutensa syventyminen. Delfi-sovelluksen tuloksia ja muuta erikoistumisopintojen päätösarviointia voimme käyttää opetussuunnitelman sisältöjen ja työskentelymenetelmien kehittämiseen, kun seuraavat päihdetyön erikoistumisopinnot toteutetaan vuonna 2004. 55 Kouluttajan työkalupakki
Delfi-tekniikka opetussuunnitelman kehittämisessä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Delfi-tekniikka opetussuunnitelman kehittämisessä Delfi-tekniikan soveltamisemme oli pragmaattista eikä siten noudattanut tiukasti tutkimuksellisia vaatimuksia. Ensimmäisen kierroksen esseiden analysointi ja tulokset kuvastavat paitsi hakijoiden näkemystä päihdetyössä vaadittavasta osaamisesta myös tutkijoina toimineiden opettajien ajattelua päihdetyön koulutustarpeista. Tämänkaltainen subjektiivisuus on kuitenkin leimallista laadulliselle tutkimukselle, erityisesti kun tavoitteenamme oli laatia päihdetyön osaamista kehittävä opetussuunnitelma. Toisen kierroksen kyselylomake poikkesi Delfi-tekniikan puhtaasta käytöstä, koska annoimme vastaajille mahdollisuuden lisätä lomakkeeseen vielä jonkin uuden päihdetyössä tarvittavan osaamisalueen aikaisempien lisäksi. Ideana oli rohkaista vastaajia tuomaan esiin uusia näkökulmia, jotka liittyisivät koulutusohjelman sisältöihin. Uusia näkökulmia esitettiin kuitenkin niin niukasti, ettemme käyttäneet niitä. Delfi-tekniikka päihdetyön erikoistumisopintojen suunnittelussa Kolmas kierros toteutui osana valintahaastattelua ja poikkesi siten neutraalista asiantuntijapaneelista. Hakijat olivat tarkkailtavina ja arvioitavina ja lisäksi heidän oli tehtävä ryhmäpäätös kolmesta keskeisimmästä osaamisalueesta rajallisessa ajassa. Osallistujien vapaaehtoisuus ja persoonalliset painotukset eivät ehkä tulleet esiin tällaisessa tilanteessa. Myös osallistujien nimettömyys ei toteutunut ja valinnan tekeminen pakotti vastaajat ryhmäpäätökseen. Delfi-tekniikassa kriittinen kohta on asiantuntijoiden valinta: kuinka monta asiantuntijaa tarvitaan ja kuka on asiantuntija. Meidän Delfisovelluksessamme jo ammatissa toimivat olivat hakeutumassa lisäkoulutukseen. Heidän ammatillinen taustansa vaihteli. Joillakin oli runsaasti kokemusta päihdetyöstä, toisilla vain vähän kokemusta päihdepotilaiden hoidosta. Hakijat työskentelivät perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, mielenterveystyössä, lastensuojelun tehtävissä ja toimintaterapiassa. Myös työkokemuksen pituus vaihteli äskettäin valmistuneista useiden vuosien työkokemuksen omaaviin. Hakijat muodostivat siis monipuolisen ja edustavan asiantuntijaryhmän, jossa oli päihdetyön asiantuntemusta ja muuta sosiaali- ja terveysalan tuntemusta. Luotettavuus- ja yleistettävyyskysymykset jäävät Delfisovelluksessamme avoimiksi. Asiantuntijoiden esiintuomat päihdetyön osaamistarpeet olisivat saattaneet muotoutua toisenlaisiksi, jos asiantuntijapaneeli olisi ollut laajempi, koostuen esimerkiksi sosiaalija terveysalan opettajista tai hallinnon edustajista. Jotkut hakijat eivät palauttaneet kyselylomaketta, mutta vastaamattomuus ei haitannut tiedon saantia. Kouluttajan työkalupakki 56
Toinen kriittinen kohta on ensimmäinen Delfi-kierros eli ovatko esitetyt kysymykset olennaisia. Muotoilimme kysymyksemme päihdetyön perusosaamisesta ja tulevaisuuden osaamisesta Jari Metsämuurosen (2000) sosiaali- ja terveysalan muuttumista selvittävän tutkimuksen pohjalta. Kysymykset toimivat hyvin: saimme arvokasta tietoa päihdetyön perus- ja tulevaisuuden osaamisesta. Delfi-tekniikka opetussuunnitelman kehittämisessä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Menetelmän vahvuuksia ja haasteita Vahvuuksia: Yksittäiset asiantuntijat voivat tuoda esiin heikkoja signaaleja, jotka voivat ennakoida tulevaa kehitystä. Asiantuntijoiden nimettömyys ehkäisee arvovaltakonflikteja ja niiden vaikutuksia tuloksiin. Kaikki mielipiteet, myös eriävät, ovat yhtä arvokkaita ja huomioon otettavia. Sallii kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistämisen. Eri menetelmien yhdistäminen (triangulaatio) lisää tiedon luotettavuutta. Anonymiteetin ja yksimielisyyden painottaminen rohkaisee paneelin jäseniä etsimään yhteistä näkökulmaa. Haasteita: Asiantuntijapaneelin kokoaminen ja sen arvioiminen, montako asiantuntijaa tarvitaan yleensä 30-100. Asiantuntijan määrittelyn ongelmallisuus asiantuntija voi olla johtavassa asemassa, työntekijä tai palvelun käyttäjä. Ensimmäisen kierroksen kysymyksenasettelu on oleellista asiantuntijan apu saattaa olla paikallaan. Kyselyjen toteutus, esim. postikysely, voi olla hankalaa ja vastausaktiivisuus voi jäädä vähäiseksi. Tutkijan on arvioitava kadon vaikutus tutkimustuloksiin. Haastattelututkimuksessa kato on vähäisempää. Ensimmäisen kierroksen vastausten analysointiin ei ole yhtenäistä menetelmää. Paneelikertojen määrä vaikuttaa tuloksiin. Yleensä kolmannen kierroksen tuloksissa mielipiteiden vaihtelu on vähäistä. Ehdottomasta panelistien yksimielisyyden vaatimuksesta ollaan luopumassa, koska se saattaa johtaa merkittävän tiedon katoamiseen. Tutkimuksen toistettavuus ja tulosten tulkinta voi olla hankalaa. Delfi-tutkimuksen reliabiliteettin määrittelyä tulisi kehittää. Kun yhtenäistä analyysimenetelmää ei ole käytössä, eri tutkijat voivat saada erilaisia tuloksia samasta tutkimusaineistosta. Asiantuntijat saattavat painottaa omia mielipiteitään tai välttää niiden paljastamista. Mielipiteillä on taipumus muuttua ajan mittaan. 57 Kouluttajan työkalupakki
Delfi-tekniikka opetussuunnitelman kehittämisessä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Suosituksia Delfi-tekniikka sopii hyvin sellaisten näkökulmien löytämiseen, joita on vaikea tavoittaa kvantitatiivisilla menetelmillä. Parhaimmillaan Delfi-tekniikka voi tuoda esiin ihmisen toiminnan luovia ja tavoitteellisia ratkaisuja. Omassa Delfi-sovelluksessamme kolmannen paneelikierroksen liittämisellä valintahaastatteluun oli osallistujia vahvasti motivoiva vaikutus. Valitsijoiden näkökulmasta keskustelu toimi hyvin valintakokeena, koska se kohdistui päihdetyön olennaisiin sisältöihin ja osallistutti hakijoita. Käyttäjän kokemuksia Delfi-tekniikka soveltui hyvin yhdistettäväksi koulutukseen hakevien valintaan. Se mahdollisti dialogisen suhteen hakijoiden ja opettajien kesken ja salli hakijoiden vaihtaa näkemyksiään päihdetyössä tarvittavasta osaamisesta. Kouluttajien näkökulmasta se tuotti arvokkaan välineen opetussuunnitelmatyöhön ja innosti sekä opettajia että opiskelijoita. Kirjallisuutta French, S. Practical research, a guide for therapists. Butterworth Heinemann, Reed Educational and Professional Publishing Ltd, Oxford, 1997. Kolkka, M. (toim.) Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen koulukohtainen opetussuunnitelma. Sosiaali- terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Tampereen sosiaalialan oppilaitos, Tampere, 1997. Metsämuuronen, J. Delfi-tekniikka sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeiden tutkimisessa. 1997. http://www.mol.fi/esf/ennakointi/metodit/jmdelfi.htm Metsämuuronen, J. Maailma muuttuu - miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? Oy Edita Ab, Helsinki, 2000. Metsämuuronen, J. The Delphi technique. Presentation in the Transdrug Project s Work Meeting I, Helsinki, February 2001. Kouluttajan työkalupakki 58
PÄIHDESAIRAANHOITAJIEN KOULUTUSTARPEIDEN KARTOITUSTA DELFI-TEKNIIKALLA Milada Gúthová The Centre for Treatment of Drug Dependencies, Bratislava Käytimme Delfi-tekniikkaa selvittääksemme päihdehuollon erityispalveluissa toimivien päihdesairaanhoitajien (N=20) koulutustarpeita. Hoitajat työskentelivät päihdehoitokeskuksissa Bratislavassa (N=6) ja Humennéssa (N=9) sekä Bratislavassa Ruzinovin sairaalan psykiatrisella osastolla (N=5). Heidän ikänsä vaihteli 20 ja 50 vuoden välillä. 1. kierros Ensimmäisellä Delfi-kierroksella esitimme kirjallisesti kaksi kysymystä, joihin hoitajat kirjoittivat essee-tyyppiset vastaukset. Tavoitteena oli selvittää millaista tietoa, taitoa ja kokemusta tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa työskenneltäessä päihdepotilaiden kanssa terveysja sosiaalipalveluissa. Tämänhetkisiä koulutustarpeita koskevista vastauksista erotimme 62 teemaa ja tulevaisuuden koulutustarpeita koskevista vastauksista 12 teemaa. 2. kierros Seuraavaksi hoitajille lähetettiin lomake, jossa heitä pyydettiin arvioimaan tiettyjen koulutustarpeiden merkitys sairaanhoitajan arkityön kannalta kuusiportaisella asteikolla (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä). Vastaajille tarjottiin myös mahdollisuus täydentää, korjata tai karsia ensimmäisen Delfi-kierroksen pohjalta laatimaamme aihelistaa. Tärkeysarvioiden keskiarvot on esitetty seuraavassa taulukossa: Nykyiset koulutustarpeet Käytännön kokemus - erityisesti omaan työhön liittyen 5.80 Kommunikaatiotaidot - erityisesti kommunikointi asiakkaan kanssa, suhde asiakkaaseen 5.71 Luentoja, koulutusta, erikoistumisopintoja ja päihderiippuvuuteen keskittyvää koulutusta 5.68 Koulutustarpeiden tärkeys sairaanhoitajan työn kannalta asteikolla 1-6 1= ei lainkaan tärkeä 6= erittäin tärkeä Psykoterapeuttinen koulutus - erityisesti pitkäkestoista psykoterapiaa koskeva 5.16 Opintokäyntejä oman työpaikan kaltaisiin muihin palveluihin 5.07 59 Kouluttajan työkalupakki
Päihdesairaanhoitajien koulutustarpeiden kartoitusta Delfitekniikalla Koulutustarpeet tulevaisuudessa Ammattikirjallisuuden saatavuus 5.50 Luentoja, kursseja, työpajoja riippuvuusaiheista - erityisesti uudet ilmiöt 5.47 Päihde-erikoistumismahdollisuuksia jatko-opintoina korkeakoulututkinnon suorittaneille 5.42 Opintomatkoja, mahdollisuus konsultoida asiantuntijoita ja vaihtaa kokemuksia/tietoja muiden työpaikkojen kanssa 5.32 Tietoa hoitoa tukevista tekniikoista - itsekasvatus, rentoutus, jooga ym. 5.20 3. kierros Kolmas Delfi-kierros toteutettiin samalla tavoin. Tällä kertaa hoitajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan tietyissä aiheissa. Ajatuksena oli, että koulutustarpeet saadaan näkyviin tarkastelemalla tämänhetkisen osaamistason ja aiheen arvioidun tärkeystason välisiä eroja. Kolmannen Delfi-kierroksen analyysi tuotti kahdenlaista tietoa. Ensimmäinen tietoryväs liittyy yleisellä tasolla sairaanhoitajien koulutukseen sekä nykyisen koulutuksen teknisiin ja logistisiin puoliin. Nykyisen koulutuksen muotoihin, logistiikkaan ja tekniseen tukeen liittyviä piirteitä: Kirjallisuuden hinta ja saatavuus - liittyy hankintaresursseihin, uuden ammattikirjallisuuden saatavuuteen kirjastoissa jne. 3.06 Luentoja, kursseja ja seminaareja maan eri alueilla - koulutustilaisuuksia järjestetään useimmin suurissa kaupungeissa, jonne etäämpänä maaseudulla toimivien hoitajien on vaikea päästä, ei yksin matkakustannusten takia vaan myös siksi, että työstä irrottautuminen pitkäksi ajaksi on vaikeaa 3.00 Koulutusta ja erikoistumiskoulutusta päihderiippuvuusaiheista 2.63 Tietoa laeista ja päihdepolitiikasta, kyky verkostoitua tämän erityisalueen toimijoiden kanssa 2.55 Käytännön kokemusta ja koulutusta 2.53 Kouluttajan työkalupakki 60
Toinen tietoryväs selvensi oman osaamisen ja päihdetyössä tarvittavien tietojen ja taitojen tärkeyden välisiä suhteita. Päivittäisen työn kannalta erityisen tärkeinä ja kohentamista vaativina aiheina erottuivat B- ja C-tyypin hepatiittia koskeva tieto, taito kommunikoida potilaiden kanssa, päihtyneiden potilaiden käsittely ja tieto päihdehuollon juridisista reunaehdoista. Päihdesairaanhoitajien koulutustarpeiden kartoitusta Delfitekniikalla Menetelmän vahvuuksia ja haasteita Käyttämämme menetelmän avulla oli helppo tavoittaa eri tahoilla työskentelevät vastaajat häiritsemättä heidän arkityötään. Toteutus postikyselynä oli varsin sujuvaa. Menetelmän etuna oli myös jaetun käsityksen muodostuminen keskeisistä aiheista. Kartoitus tuotti runsaasti tietoa koulutuksen nykytilasta, kehityssuunnista ja katkoksista, joilla on merkitystä koulutuksen tulevaisuuden kannalta. Menetelmästä on apua myös silloin kun halutaan vaimentaa voimakkaiden yksilökohtaisten piirteiden vaikutusta ryhmän keskusteluun tai eri toimijoiden ja auktoriteettien välisiä ristiriitoja - menetelmä takaa jokaiselle osallistujalle tasaveroisen puhujaaseman. Haasteita, jotka saattavat rajoittaa menetelmän käyttökelpoisuutta, ovat toteutukseen ja tiedon välitykseen tarvittava aika ja henkilökustannukset. Menetelmä nojaa pikemmin yksityiskohtia koskevaan tietoon ja intuitioon kuin rationaaliseen päättelyyn. Tämä saattaa kuitenkin olla myös eduksi sillä valtavirrasta poikkeavat näkemykset ovat usein kiinnostavia ja oivaltavia. Menetelmän käyttö saattaa tuoda esiin järkeilyn päätelmien taustalta. Suosituksia Delfi-tekniikan käyttö toi esiin suuren joukon aiheita ja teemoja, joita sairaanhoitajat pitävät tärkeinä nykyisen koulutustarjonnan kannalta. Hoitajien osallistumisaktiivisuus oli lähes sataprosenttista, mikä heijastaa aiheeseen sitoutumista ja kiinnostusta lähestymistapaamme kohtaan. Delfi-tutkimuksemme tuotti tietoa sekä tämänhetkisistä koulutustarpeista että päihdetyötä tekeville sairaanhoitajille tulevaisuudessa suunnattavan koulutuksen kehittämistarpeista. Hankkeemme seuraavassa vaiheessa järjestetään tässä tutkimuksessa esiin nousseisiin aiheisiin ja ongelmiin pohjaava seminaari, työpaja tai muu koulutustilaisuus. (Ks. s. 152) Käyttäjän kokemuksia Delfi-prosessin läpivieminen edellyttää ennen muuta kommunikointija motivointitaitoja. Prosessin vetäjän on kyettävä huolehtimaan vastaajaryhmän toimintakykyisyydestä. Menestyksellinen toteutus edellyttää myös yhteydenpitoa vastaajiin sekä sen varmistamiseksi, että esitetyt kysymykset on ymmärretty oikein että vastaajien motivoimiseksi osallistumaan ja palauttamaan vastauksensa ajallaan. 61 Kouluttajan työkalupakki
Päihdesairaanhoitajien koulutustarpeiden kartoitusta Delfitekniikalla Delfi-tekniikka päihdesairaanhoitajien koulutustarpeiden kartoituksessa 2. Delfi-kierros: Hoitajia pyydettiin arvioimaan tiettyjen koulutustarpeiden merkitys oman arkityönsä kannalta kuusiportaisella asteikolla. Vastaajilla oli mahdollisuus lisätä muita aiheita tai kommentteja. Rengasta kunkin aiheen tärkeyttä vastaava numero: 1 = ei lainkaan merkitystä 2 = merkitys vähäinen 3 = merkitys melko vähäinen 4 = melko tärkeä 5 = tärkeä 6 = erittäin tärkeä Kaikki aiheet ja niiden osa-alueet arvioitiin asteikolla 1-6 Esimerkki: Psykoterapeuttisen koulutuksen tarve 1 2 3 4 5 6 - pitkäkestoinen psykoterapia 1 2 3 4 5 6 - kognitiivinen psykoterapia 1 2 3 4 5 6 - työterapia 1 2 3 4 5 6 - taideterapia 1 2 3 4 5 6 - musiikkiterapia 1 2 3 4 5 6 - koulutusta vuorovaikutustaidoissa 1 2 3 4 5 6-1 2 3 4 5 6 Kommentteja: Nykyiset koulutustarpeet 1. Koulutusta, harjoittelua, erikoistumisopintoja, kursseja päihdeaiheista 2. Psykoterapiakoulutus 3. Käytännön kokemus 4. Harjoittelu muissa työpaikoissa 5. Kommunikaatiotaidot 6. Teoreettinen tieto 7. Tieto riippuvuuden hoitomenetelmistä 8. Tietoa työn organisoinnista, yhteistyöstä ja kommunikaatiosta tiimissä 9. Psykoterapiataidot 10. Yhteistyö perheen kanssa Koulutustarpeet tulevaisuudessa 1. Jatkokoulutuksessa (virallisessa) erikoistumisopintoja päihdeaiheista 2. Luentoja, kursseja, seminaareja riippuvuudesta yleensä / uusista trendeistä / monipäihteisyydestä 3. Harjoittelumahdollisuuksia, tutustumiskäyntejä, konsultaatiota, käytännön kokemusta muista työpaikoista, kokemusten vaihtoa työpaikkojen välillä 4. Ammattikirjallisuuden tarve 5. Tietoa hoitoa tukevista tekniikoista rentoutus, jooga ym. 6. Oman persoonan kehittäminen rentoutus, määrätietoisuus, empatia 7. Tietoa matalan kynnyksen palveluista / kuntoutuksesta Kouluttajan työkalupakki 62
DELFI-TEKNIIKKA PÄIHDEPALVELUISSA TYÖSKENTELEVIEN PEDAGOGIEN KOULUTUSTARPEIDEN KARTOITUKSESSA Jana Horňáková The Slovak Chamber of Graduate Medical Professionals, Section of Therapeutic Pedagogists Valitsimme lähestymistavaksi Delfin koska menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tuoda esiin erilaisia näkökohtia ja tunnistaa koulutustarpeiden taustalla olevia syvempiä ongelmia. Tavoitteenamme oli kartoittaa hoito-orientoituneille pedagogeille (therapeutic pedagogists) tarjolla olevaa koulutusta ja erityisesti päihdehuollossa työskentelevien pedagogien koulutustarpeita. Kohderyhmämme ammattilaiset ovat suorittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. Kohdensimme kartoituksen pedagogeihin, jotka työskentelevät päihdehoidon, kuntoutuksen tai päihde-ehkäisyn parissa eri puolilla maata. Kohdejoukon 33 pedagogista 11 osallistui kartoitukseen (7 naista ja 4 miestä). 1. kierros Rajasimme kohdejoukon ja lähetimme heille kirjeen, jossa kerrottiin tutkimuksen tavoitteena olevan tiedon keruu päihdepalveluissa työskentelevien pedagogien koulutustarpeista. Vastaanottajat saivat samalla ensimmäisen kyselyn, jossa esitettiin kolme avokysymystä. Ensimmäisellä kierroksella kertyi laaja kirjo koulutusta koskevia lausumia: vastaajat esittivät noin 300 ehdotusta tai ideaa. 2. kierros Ensimmäisen kierroksen kolmeen kysymykseen annetut spontaanit ja avoimet vastaukset antoivat runsaasti aineksia toisen kierroksen yksityiskohtaisemman kyselyn muotoiluun. Kolmen alkuperäisen kysymyksen lisäksi esitettiin täydentäviä kysymyksiä ja mahdollisuus esseemuotoiseen vastaamiseen. Kysely lähetettiin jälleen postitse. 1 Kuvaa millaista päihteisiin tai riippuvuuksiin liittyvää koulutusta on tarjolla ammattiryhmällesi. korkeakouluopintoina jatko-opintoina omatoimisena opiskeluna harjoitteluna ja koulutuksena muissa maissa päihdeaiheisten tapahtumien muodossa 2 Esitä oma käsityksesi siitä, millaista teoreettista tietoa, taitoa tai kokemusta tarvitaan päihdetyössä, erityisesti ottaen huomioon monipäihdekäytön lisääntyminen. hoito-orientoituneiden terapeuttien hyödyntäminen päihdetyössä harjoittelu johon liittyy ammatillinen työnohjaus ammatillinen verkostoituminen koulutustapahtumat tai kurssit, jotka tarkastelevat päihdeaiheita ja -ongelmia hoito-orientoituneiden pedagogien näkökulmasta. 63 Kouluttajan työkalupakki
Delfi-tekniikka päihdepalveluissa työskentelevien pedagogien koulutustarpeiden kartoituksessa Myös toinen kierros toteutettiin postikyselynä. Esseevastaukset olivat mahdollisia. 3 Miten sinun käsityksesi mukaan ammattiryhmäsi päihdekoulutusta tulisi kehittää? päihdetyön teorian ja käytännön koulutuksen syventäminen korkeakoulutasolla virallisten jatkokoulutusohjelmien täydentäminen kursseilla, jotka käsittelevät päihteiden käyttöä ja päihdetyön menetelmiä verkostoitumisen edistäminen, esim. ammattilaisten tapaamiset jotka tarjoavat mahdollisuuden kokemusten vaihtoon, ja työnohjauksen tarpeiden huomioon ottaminen Toisen kierroksen vastauksissa erottui jo vastaajien yhteinen näkemys. Esiin nousi myös joukko erityiskysymyksiä. Seuraavat seikat mainittiin useimmin kaikkein tärkeimpinä koulutukseen liittyvinä tarpeina: Harjoittelumahdollisuuksien tarve 82% Erikoistumismahdollisuudet jatko-opintoina 73% Alan tiedon kokoaminen tietokantaan, esim. alan kirjallisuus 91% Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa, työnohjaus 73% Käytännönläheinen koulutus 73% Menetelmän vahvuuksia ja haasteita Vahvuuksia Menetelmä antoi mahdollisuuden: tunnistaa ja ajoittaa tärkeitä muutoksia - käännekohtia - jotka eivät olisi nousseet esiin tavanomaisia kvantitatiivisia menetelmiä käytettäessä. Esiin nousi mm. tarve suunnata hoitopalveluita vastaamaan niiden asiakkaiden tarpeisiin, joiden päihteiden käyttötavat edustavat uusia trendejä esim. monipäihdekäyttö ja stimulanttien käyttö. havaita merkkejä muutoksista ja palauttaa havainnot vastaanottajille jatkopohdintaa varten ehkäistä voimakkaiden persoonallisuuksien tai eturistiriitojen häiritsevää vaikutusta asettaa vastakkain yksilöllisiä mielipiteitä ja ajatuksia aiheuttamatta loukkaantumista osallistujien parissa, mikä osaltaan vahvisti vastaajaryhmän myönteistä otetta tehtävään tuoda keskusteluun poikkeavia mielipiteitä, jotka saattavat kirvoittaa uusia ajatuksia ja totutusta poikkeavia ajatuskulkuja yhdistää tehokkaalla tavalla kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote Haasteita Kartoituksen keskeisiä haasteita oli muotoilla kysymykset niin että ne kohdistivat huomion päätavoitteeseen ja ehkäisivät vastaajien harhautumista muihin aiheisiin. Menetelmän käyttö edellyttää ennakkoon hyvin valmisteltua toteutussuunnitelmaa ja kysymysten huolellista muotoilua. Kouluttajan työkalupakki 64
On vaikea määritellä, minkä asteinen vastausten yhdenmukaisuus edustaa selkeää konsensusta. Käyttäjän kokemuksia Delfi-lähestymistavan valinta perustui menetelmän kykyyn tarjota mielipiteenilmaisulle vapaa foorumi. Menetelmä salli mielipiteiden kirjon suojaten samalla niiden esittäjien anonymiteettiä. Vastaajilla oli mahdollisuus vapaasti tutustua toistensa näkemyksiin ja edetä kohti jaettua näkemystä. Kaikki osallistujat saivat puheenvuoron. Menetelmän avulla oli mahdollista muuntaa sanalliset, usein tunnepitoiset lausumat numeerisessa muodossa esitetyksi tiedoksi. Numeroina esitetyt tulokset ovat erityisen käyttökelpoisia silloin, kun kyseessä on vastaajaryhmä, jonka panos terveydenhuollossa ei ole järin arvostettu. Delfi-tekniikka päihdepalveluissa työskentelevien pedagogien koulutustarpeiden kartoituksessa Delfi-menetelmä soveltui hyvin erikoisammattilaisten koulutustarpeiden kartoittamiseen. Tulokset kertoivat, millaisista aiheista koulutusta kaivataan, ja nostivat esiin ongelmia, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten koulutusjärjestelmän piirissä näihin tarpeisiin vastataan. Vastaajat esittivät myös käsityksiään ammattiryhmänsä asemasta päihdehuollossa ja sen integroitumisesta päihdepalveluiden kokonaisuuteen. Tietojemme mukaan tyytymättömyys ja pettymys oman ammattiryhmän asemaan vaikutti osaltaan myös siihen, että monet kohderyhmän jäsenet jättivät vastaamatta kartoitukseen. Toisen syy vastaamattomuuteen on saattanut olla se, että emme ottaneet vastaajiin yhteyttä henkilökohtaisesti. Yhteydenpito olisi ollut hankalaa, koska kohderyhmän jäsenet työskentelivät eri puolilla maata. Toisaalta kartoitus sinänsä osoitti kiinnostusta tätä ammattiryhmää ja sen tarpeita kohtaan. Jotkut vastaajat näkivätkin tämän myönteisenä ensimmäisenä askelena muutoksen suuntaan. Suosituksia Konkreettinen toimintasuunnitelma, joka osoittaa millaisiin toimiin tiedonkeruu voi johtaa ja jolla on myös toteutumisen mahdollisuudet, tehostaisi huomattavasti tämän kaltaista Delfi-prosessia ja auttaisi myös vakuuttamaan kohderyhmän jäsenet aiheen tärkeydestä. Meillä ei ollut mahdollisuutta luvata konkreettisia koulutuksen kehittämistoimia kerätyn tiedon pohjalta, minkä vuoksi koko prosessi päättyi hieman alavireisenä. Kaikesta huolimatta se viritti kiinnostusta osallistujien joukossa. Kartoituksen positiivisena sivuvaikutuksena kohderyhmän jäsenet saivat kontaktin toisiinsa ja ovat alkaneet mobilisoitua saadakseen aikaan muutoksia alan virallisessa asemassa Slovakian korkeakoulututkintojen järjestelmässä. 65 Kouluttajan työkalupakki
SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat 1 http://scholar.lib.vt.edu/ ejournals/jvte/v12n1/ Balamuralikrishna.html 2 http://www.demon.co.uk/ mindtool/swot.html 3 http://www.ndp.gov.mt/pdf/ swot_tourism.pdf SWOT-analyysissa kartoitetaan esim. idean tai ehdotuksen vahvuuksia (Strengths) ja heikkouksia (Weaknesses) sekä pohditaan tulevan kehittämisen mahdollisuuksia (Opportunities) ja uhkia (Threats). SWOT-analyysissa kartoitetaan esim. idean tai ehdotuksen heikkouksia ja vahvuuksia sekä pohditaan tulevan kehittämisen uhkia ja mahdollisuuksia. Menetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella tiettyä tilannetta tiettynä ajankohtana monista eri näkökulmista. Sitä käytetään usein kehittämishankkeiden suunnittelun alkuvaiheessa tiedon keruuseen, analysointiin ja arviointiin sekä strategisten valintojen tai toimintalinjojen tunnistamiseen. Kun resurssit ovat rajalliset, on valittava mitä tehdä, milloin ja miten. SWOT-lähestymistapa antaa mahdollisuuden analysoida lähtötilannetta ja valita toimintalinjoja, jotka pohjaavat olemassaoleviin vahvuuksiin. Ajoittain toistettuna SWOT-analyysi antaa mahdollisuuden seurata muutoksia kehittämisen kohteessa tai toimintaympäristössä. SWOT-analyysin voi toteuttaa yksilötyöskentelynä tai ryhmässä. Vaikka SWOTanalyysin käyttö on tavanomaisinta organisaatioiden tasolla 1, se soveltuu myös yksilötason tarkasteluun 2 ja jopa kansallisen tason kehittämisnäkymien tarkasteluun 3. Vahvuudet Mahdollisuudet Heikkoudet Uhat SWOT-analyysin tulokset esitetään yleensä nelikenttänä Menetelmä pähkinänkuoressa SWOT-analyysissa haetaan vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Vahvuudet /myönteiset sisäiset tekijät/: Mitkä ovat tarkastelun kohteena olevan ongelman tai tilanteen myönteiset puolet? Missä on onnistuttu? Tarkastele aihetta omasta näkökulmastasi. Vältä vieraskoreutta, ole realistinen. Heikkoudet /kielteiset sisäiset tekijät/: Mitä voidaan parantaa? Missä on tehty virheitä? Mitä pitäisi välttää tulevaisuudessa? Examples: http://erc.msh.org/ quality/ittools/ itswot.cfm SWOT-analyysi: http://www.hut.fi/ Yksikot/YTK/koulutus/ metodikortti/swot.html Kouluttajan työkalupakki Mahdollisuudet /myönteiset ulkoiset tekijät/ Mitä voidaan voimistaa? Mitkä uudet trendit voisivat olla hyödyksi? Mahdollisuuksia voi löytyä teknologian, politiikan, sosiaalisen kehityksen, väestön, elämäntapojen tai paikallisten muutosten piiristä. Uhkat /kielteiset ulkoiset tekijät/: Millaisia ongelmia on havaittavissa tai odotettavissa tulevaisuudessa? Mitä seikkoja pitäisi seurata? SWOT-analyysin tulokset esitetään yleensä nelikentän muodossa. Tavoitteena on tunnistaa asiat, jotka kaipaavat muutosta, eli asettaa kehittämishankkeelle tavoitteita. SWOT-analyysin heikkoutena on, että vaikka tulokset antaisivat jäsentyneen kuvan vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista, ne eivät aina osoita selkeitä toimenpidevaihtoehtoja. 66
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISTEN SWOT- ANALYYSI PÄIHDEKOULUTUKSEN TILASTA ubom r Gábriš The Professional Association for Addictions to Psychoactive Substances, Slovakia SWOT-analyysiin osallistuneet ammattilaiset kuuluvat Päihderiippuvuuksien ammatilliseen yhdistykseen, joka on vuodesta 1996 alkaen järjestänyt päihdeaiheisia seminaareja. Useimmat osallistujat toimivat sosiaalityössä tai asiantuntijoina lasten käyttäytymishäiriöihin erikoistuneissa keskuksissa. Kaikilla on korkeakoulututkinto psykologiassa tai kasvatustieteessä. Kaikki tekevät ehkäisevää päihdetyötä varsinaisen toimensa ohessa. Tavoitteenamme oli saada tietoa ehkäisevän päihdetyön tekijöiden koulutustarpeista. Tavoitimme osallistujat kurssilta, jonka aiheena oli ehkäisevä päihdetyö. Kaikilla oli kokemusta tutkimuksiin osallistumisesta, joten prosessi sinänsä oli heille tuttu. Osallistujia oli alkuaan 21 mutta kaksi jäi pois työpaineiden takia. Jäljelle jääneestä 19 hengen joukosta 15 oli naisia (79%). Osallistujien keski-ikä oli 39 vuotta. Osallistujille lähetettiin teksti, jossa kuvattiin SWOT-menetelmä ja tutkimuksen tarkoitus sekä annettiin ohjeet vastausten palauttamiseksi. Yhteydenpidossa käytettiin sähköpostia. Lisätietoa annettiin tarvittaessa henkilökohtaisen kontaktin kautta. Yhteenveto tuloksista V A H V U U D E T Koulutukseen liittyvät seikat sisältö, järjestelyt, asenne, vapaaehtoisuus 63% Asiantuntemus, yhteistyö asiantuntijoiden kanssa 58% Motivaatio (kiinnostus) 42% Tiedon saatavuus (kirjallisuus) 42% Ei osaa sanoa / ei vastausta 21% Alueelliset päihde-ehkäisyhankkeet 11% Lainsäädäntö 5% H E I K K O U D E T Koulutukseen liittyvät seikat yhteys käytäntöön, takeet ammatillisesta laadusta 79% Motivaatio rahoitus, arvostus 58% Yhteistyö kentän sisällä tai muiden toimijoiden kanssa 42% Tiedotus koulutusmahdollisuuksista 37% Lainsäädäntö 26% Vastauksiin sovellettiin sisällön erittelyä, jossa tunnistettiin keskeiset teemat. Yhteenveto on esitetty SWOTnelikentässä: M A H D O L L I S U U D E T Koulutukseen liittyvät seikat 74% Toiminnan laadun kehittyminen, yhteistyö asiantuntijoiden kanssa 58% Motivaatio 37% Lainsäädäntö 37% Tiedon saatavuus 26% U H A T Motivaation puute 84% Organisoinnin puutteet, heikkous 58% Takeet ammatillisesta laadusta puuttuvat 32% Tiedon puute tai puutteet tiedon saatavuudessa 32% Yhteistyön puute, jopa kilpailu 26% 67 Kouluttajan työkalupakki
Ehkäisevän päihdetyön ammattilaisten SWOTanalyysi päihdekoulutuksen tilasta Menetelmän vahvuuksia ja haasteita Vahvuudet: Vähäiset kustannukset Yksinkertaisuus Mahdollisuus tavoittaa vastaajia eri puolilta maata Teemojen kirjo Haasteet: Aineiston käsittelyn ja tulkinnan subjektiivisuus Suosituksia SWOT-analyysin soveltaminen tarjosi mahdollisuuden tavoittaa sirpaleinen kohderyhmä. SWOT-tiedon keruu sujui hyvin sähköpostia käyttäen ja aineistomme rikastui, kun saimme vastauksia eri puolilta Slovakiaa. Vastaukset olivat usein kovin yleisluontoisia. Vastaajat olivat pohtineet pikemmin koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia kuin koulutustarpeita sinänsä. Tarkemmat ohjeet - joissa olisi korostettu sitä, että kiinnostuksen kohteena ovat ehkäisevää päihdetyötä tekevien ammattilaisten vahvuudet ja heikkoudet ja heidän toimintaympäristönsä uhat ja mahdollisuudet - olisivat ehkä tuottaneet astetta kohdennetumpaa aineistoa. Tulokset osoittivat, että ehkäisevää päihdetyötä tekeville ammattilaisille tarjolla olevasta koulutuksesta puuttuu systemaattisuutta ja jatkuvuutta. Ajantasaista ehkäisevää päihdetietoa koskevaa tietoa ei ole saatavissa. Tietoa tarjolla olevasta päihdekoulutuksesta on vaikea löytää. Vastauksista hahmottui yleisluontoinen joskin luonnosmainen kuva nykyisestä koulutustarjonnasta. Päihteiden käyttötapojen muutoksiin tai muihin päihdekentän uusiin ilmiöihin liittyviä spesifejä koulutustarpeita ei noussut esiin. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin päätellä, että koulutuksen koordinaation ja jatkuvuuden puutteesta on seurauksena monenlaisia ongelmia ehkäisevässä päihdetyössä. Käyttäjän kokemuksia Menetelmän käyttö edellyttää organisointikykyä, kykyä valita ja tavoittaa sopiva kohderyhmä sekä riittävästi aikaa aineiston käsittelyyn ja analysointiin. Kuten yllä jo mainittiin, menetelmän tuloksellinen käyttö edellyttää huolellista ohjeistusta ja sen tarkistamista, että osallistujat ovat ymmärtäneet ohjeet. Kouluttajan työkalupakki 68
SWOT-ANALYYSI TERAPEUTTISTEN YHTEISÖJEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUSTARPEISTA Daniela Cymbalová The Association of Therapeutic Communities, Slovakia Valitsimme SWOT-analyysin, koska se tarjosi mahdollisuuden tavoittaa vastaajia laajalta alueelta ja myös kustannussyistä. Vastaajajoukko edustaa eri puolilla Slovakiaa - Bratislavan seudulla sekä Trnavan ja Nitran alueella - toimivien terapeuttisten yhteisöjen työtekijöitä. Otimme yhteyttä 19 työntekijään, joista 17 osallistui tutkimukseen. Osallistujien keski-ikä oli 35 vuotta. Kahdeksan oli suorittanut akateemisen loppututkinnon, alat vaihtelivat. Yhdeksällä oli toisen asteen tutkinto. Näiden joukossa oli kolme raitistunutta alkoholistia ja kolme henkilöä, jotka olivat aikanaan käyttäneet kovia huumeita. Yhdeksän vähemmän koulutetun joukko oli suorittanut kursseja päihdehoidossa, neuvonnassa ja päihde-ehkäisyssä. Ryhdyimme pohjustamaan tutkimusta kesäkuussa 2001. Vierailimme kahdessa terapeuttisessa yhteisössä ja kerroimme menetelmästä, tutkimuksen merkityksestä ja aikataulusta. Annoimme tietoa tutkimuksesta myös puhelimitse. Kautta koko prosessin pidimme yhteyttä terapeuttisiin yhteisöihin, ratkoimme esiin nousseita ongelmia ja kerroimme tutkimuksen etenemisestä. Yhteenveto tuloksista V A H V U U D E T Uudet kontaktit, tiedon vaihto 60% Uuden tiedon saanti, kehittyminen 47% Osallistujat motivoituneita 27% M A H D O L L I S U U D E T Rahoitus 47% Muutokset valtiollisessa päihdepolitiikassa, valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden yhteistyön tehostuminen 47% Koulutuksen organisoinnin koheneminen yleensä 33% H E I K K O U D E T Rahoituksen puute 53% Jatkuvuuden puute sekä kytkentöjen puute oppilaitosten, kurssien ja koulutustapahtumien väliltä 33% Ammattikirjallisuuden puute ja heikko saatavuus 33% U H A T Rahan puute ja sen seurannaisvaikutukset, mm. henkilöstövaje 80% Poliittiset kysymykset 33% Työntekijät eivät tiedosta koulutuksen merkitystä 13% Käsittelimme vastaukset käyttäen kvalitatiivista sisällönerittelyä, jossa erotimme keskeiset teemat. Analyysin tulokset - mukaan lukien kunkin aiheen maininneiden vastaajien osuus prosentteina - on esitetty SWOTnelikenttänä: 69 Kouluttajan työkalupakki
SWOT-analyysi terapeuttisten yhteisöjen työntekijöiden koulutustarpeista Uhat ja mahdollisuudet Tarkastelun kohteena olivat nykyisten koulutusjärjestelyjen piirteet, jotka aiheuttavat tyytymättömyyttä. Kehittämismahdollisuuksista tärkeimpiä ovat uusien koulutusohjelmien kehittäminen ja keinot madaltaa esteitä kansainvälisen toiminnan ja muissa maissa tapahtuvan työharjoittelun tieltä. Uhkina on lähinnä halvan mutta vailla virallista tunnustusta olevan koulutuksen tarjonta, pienillä budjeteilla toimivien organisaatioiden vaikutus koulutusmarkkinoihin, uudet valtiolliset säännökset jne. Tarkastelemalla rinnan päihdekoulutusjärjestelmän keskeisiä kehittämismahdollisuuksia ja uhkia pyrimme arvioimaan nykyisen koulutustarjonnan houkuttelevuutta. Vahvuudet ja heikkoudet Koulutuksen sisäisiä tekijöitä eriteltiin rinnan uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamisen kanssa. Markkinajohtajan asema, päihdekoulutuksen asiakaskunnan laajuus ja koulutuksen sisältöön kohdistuva voimakas kiinnostus ovat nykyisen koulutuksen vahvuuksia. Rahoituksen puute, vähäinen osuus koulutuksen kokonaismarkkinoista, tarjotun koulutuksen heikko taso ja koulutuksen maineen mureneminen ovat puolestaan merkkejä heikkouksista. Menetelmän vahvuuksia ja haasteita Menetelmän kiistattomia etuja on toteutuksen helppous ja vähäiset kustannukset. Suhteessa meidän tavoitteisiimme, SWOT-analyysin tuottamat tulokset päihdekoulutuksessa tarvittavista muutoksista olivat ehkä turhan yleisluontoisia. Kohderyhmälle tarjolla olevan koulutuksen vahvuudet ja heikkoudet tulivat selvästi esiin mutta heijastivat myös selvästi subjektiivisia tulkintoja tilanteesta. SWOT-analyysi ei tuottanut aineksia mahdollisen uuden koulutuksen sisällön muotoilemiseksi. Tulokset kuitenkin korostavat sitä, että terapeuttisten yhteisöjen työntekijöille suunnatun koulutuksen tulisi olla jäsentyneempää ja paremmin koordinoitua. Vastaajilta koottu tieto ja sen analysointi painottui pikemmin nykyisen koulutuksen järjestelyihin kuin sen sisältöön. Suosituksia Tietoa tarvittaisiin edelleenkin siitä, millaisista aiheista terapeuttisten yhteisöjen työntekijät kaipaavat koulutusta. Tarkemman tiedon hankinta edellyttäisi myös tarkemmin kohdennettuja kysymyksiä. Jotta työelämän nykyisistä koulutustarpeista saataisiin selkeämpi kuva, kysymykset tulisi muotoilla uudelleen ja kohdentaa tarkemmin toiminnallisiin piirteisiin. Vahvuuksia koskeva kysymys voidaan muotoilla uudelleen koskemaan tekijöitä, jotka tällä hetkellä edistävät Kouluttajan työkalupakki 70
koulutuksen laatua tai toteutusta. Konkreettisempaa tietoa saadaan pyytämällä vastaajia heikkouksien listaamisen sijasta kertomaan kielteisistä koulutuskokemuksista. Mahdollisuudet voidaan muotoilla uudelleen kysymykseksi siitä, millaista koulutusta vastaanottajat toivoisivat tarjottavan lähiaikoina tai myöhemmin tulevaisuudessa. Uhkia koskevan kysymyksen voisi kohdentaa laajempiin ilmiöihin, jotka saattavat vähentää koulutukseen osallistumista ja/tai kiinnostusta tarjottua koulutusta kohtaan. SWOT-analyysi terapeuttisten yhteisöjen työntekijöiden koulutustarpeista Käyttäjän kokemuksia SWOT-analyysin vetäjältä edellytetään ennen muuta kommunikointija motivointitaitoja. Kohderyhmän yhteistyöhalukkuutta edisti se, että olimme ottaneet heihin henkilökohtaisesti yhteyttä ennen tutkimuksen alkua ja että olimme perin pohjin esitelleet menetelmän ja tutkimuksen tavoitteet. Tällaisista seikoista kannattaa huolehtia jo suunnitteluvaiheessa. 71 Kouluttajan työkalupakki
SWOT-ANALYYSI PÄIHDETYÖN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTARPEISTA Tiina Kauma & Vesa Joutsen Sosiaali- ja terveysalan opisto, Aikuiskoulutus, Tampere Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos toteuttavat yhteistyössä päihdetyön ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on vastata päihdehuollon ja perusterveyden- ja sosiaalihuollon muuttuneisiin tarpeisiin syventämällä tutkinnon suorittajien ammatillisia valmiuksia päihdetyöhön erityisesti avohuollossa. Valmistavassa koulutuksessa perehdytään päihdeongelmiin, niiden tunnistamiseen sekä päihdeasiakkaiden kuntoutumista tukevaan hoitoon, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Päihdetyön ammattitutkinnon suorittanut toimii oman työnsä asiantuntijana moniammatillisessa työympäristössä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Valmistava koulutus kestää ammattitaidon osoittamisineen (näyttöineen) puolitoista vuotta, yhteensä 40 ov. Käytimme SWOT-analyysia selvittääksemme sitä, millaisia käsityksiä opiskelijoilla oli päihdetyöstä ja millaisia olivat heidän näkemyksensä päihdetyön kehittämistarpeista ja haasteista. Opintoryhmä 3 (koulutusaika 3.9.2001 31.10.2002) sai opintojen alussa ja lopussa oppimistehtävät päihdetyön kehittämisestä ja ammatillisesta kasvusta sekä SWOT kaavion tehtävän tueksi. Tehtävän suorittamiseen oli aikaa kuukauden verran. Ensimmäisen esseen palauttivat kaikki opiskelijat ja toisen esseen kymmenen kolmestatoista. Opiskelijoiden kirjoittamista esseistä analysoimme, miten he selkiinnyttivät käsityksiään päihdetyöstä sekä miten he pohtivat kehityssuuntia ja haasteita suhteessa yhteiskuntaan, elämänhistoriaansa, kulttuuritaustaansa ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Valmistavan koulutuksen päättyessä opiskelijat kirjoittivat lisäksi arvioitaan omasta oppimisprosessistaan ja ammatillisesta kehittymisestään, tunnistivat vahvuuksiaan ja laativat suunnitelman ammattitaitonsa kehittämiseksi päihdetyöntekijäksi valmistumisen jälkeen. Yhteenveto tuloksista Näkemyksiä päihdetyöstä opiskelun alkuvaiheessa Opiskelijat näkevät päihdetyön perustuvan lakeihin, joista he pitävät erityisen tärkeänä potilaslakia ja lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Opiskelijoiden mielestä ihmisten yleinen asenne alkoholinkäyttöä kohtaan on hyväksyvää, mutta huumeet ovat kansalaisten mielestä pelottavia. Toisaalta taas yksilötasolla asenteet ovat muuttuneet; huumeet ovat arkipäiväistyneet. Kouluttajan työkalupakki 72