Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko Vertaisarvioijat: Eeva Määttänen, Vantaan ammattiopisto Varia Annele Ranta, Vantaan ammattiopisto Varia Piia Teittinen, Vantaan ammattiopisto Varia Brita Penttala, Vantaan ammattiopisto Varia Sirkka Hulkkonen, Omnia Marjatta Laurinmäki, Omnia Havainnoijat: Thomas Fant, Yrkesakademin i Österbotten Vertaiskäynnin aikana haastatellut henkilöt: Opiskelijat: matkailualan pt opiskelija ja liikealan ko opiskelija Opettajat: sähköalan opettaja ja liikealan opettaja Työelämän edustajat: kirjaston johtaja ja ravintolapäällikkö Oppimisen tukipalvelujen edustajat: opinto-ohjaaja Organisaatio- ja hankejohdonedustajat: rakentamisen toimialajohtaja ja hankekoordinaattori VERTAISARVIOINNISSA KÄYTETYT AINEISTOT Itsearviointi SWOT analyysi Interventiologiikka SeTreeni malli Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia Väliraportti Opetussuunnitelman yhteinen osa SeTreeni aineistoa Haastattelumateriaali MAHDOLLINEN ARVIOINTIKOHTEIDEN RAJAUS (josta on sovittu ennakkoon) Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen Työssäoppimisen tukitoimien ja ohjauspalveluiden kehittäminen Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen
PALAUTERAPORTTI VERTAISARVIOINNISTA Yhteenveto vertaisarvioinnin havainnoista VAHVUUDET Hankkeella on olemassa mallit ja prosessikuvaukset ja hankkeella on omat internet sivut. Hankkeessa malli on tuotteistettu (SeTreeni, Treeni opettajat, SeduCoachit, oheismateriaalit). Mallissa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja heidän tukemisensa työssäoppimisjaksolla. Saadun aineiston perusteella yksilöllisyys ja yksilölliset oppimispolut mahdollistuvat mallissa. Hankekoordinointi on resurssoitu keskitetysti. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia ja opetussuunnitelman yhteinen osa mahdollistavat laajennetun työssäoppimisen ja sen kehittämisen. Strategiassa on kuvattu roolit ja prosessit sekä kehittämiskohteet ja mittaristot. Strategiassa tuodaan myös esille, että Sedussa on kehitäryhmiä. Hankkeessa tiedottaminen nähdään vahvuutena. SeTreeni mainitaan toimintakertomuksessa ja hankkeen mainostamis- ja tiedottamistarkoitukseen on tehty oheismateriaalia, kuten kalenteri, rintanapit ja mallit. Internet sivuilta löytyy tietoa hankkeesta ja niiden sisältöä arvioijat pitivät hyvänä. SeduCoachin ja Treeniopettajan tehtävät on kuvattu selkeästi. SeduCoachien toiminta ja olemassa olo nähtiin myönteisenä ja opettajien työtä tukevana. Arvioijat näkevät vahvuutena, että hanke on tehnyt yhteistyötä myös muiden hankkeiden, kuten SeDuunin kanssa. Johto näyttäisi tukevan ja mahdollistavan työssäoppimisen suunnittelun, hallinnan ja kehittämisen sekä laajentamisen, joka on toiminnan toteuttamisen, mallintamisen ja vakiinnuttamisen kannalta vahvuus. KEHITTÄMISKOHTEET Hankkeen suunnittelu ja toteutus on arvioijien saaman näkemyksen perusteella lähtenyt pitkälti koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Työelämän ja opiskelijoiden näkökulmat tulisi huomioida, kun kehitetään ja mallinnetaan hanketta edelleen. SeTreeni -mallin kuvauksesta ei arvioijien näkemyksen mukaan tule esille työelämän näkökulma. Haastatellut toivat esille erilaisia näkemyksiä siitä, kenelle mallin kuvaus tulisi esittää. Arvioijien näkemyksen mukaan työelämän voisi lisätä malliin. Mallista välittyy kuva, että TREENI-opettaja on aktiivinen toimija, ja opiskelija on kohteena. Arvioijat pitävät mallia kuitenkin hyvänä pohjana, jota kannattaa kehittää. Arvioijille jäi epäselväksi, millaiset resurssit SeduCoacheille ja TREENI-opettajille on annettu ja miten heitä on perehdytetty. Arvioijat näkevät tärkeäksi, että resurssointia kannattaa selkeyttää ja mahdollisesti tiedottamista lisätä, sillä resurssointi vaikutti olevan epäselvää toimijoille. Mallin vakiintumisen ja tiedottamisen kannalta arvioijat näkevät kehittämiskohteeksi hankkeen internet sivujen liittämisen oppilaitoksen opiskelija -sivuille, jotta opiskelijat osaavat hakeutua laajennettuun työssäoppimiseen.
MAHDOLLISUUDET Arvioijat näkevät ohjausvastuun jakautumisen eri toimijoiden välillä mahdollisuutena. Opettajien työelämäjaksot ja työelämätaitojen päivittämisen voidaan toteuttaa SeduCoach-mallin kautta. Laajennettuun työssäoppimiseen on liitetty myös ATTO-aineiden suorittaminen. Tästä on onnistuneita kokemuksia. Yhteistyön lisääminen TREENI-opettajien ja SeduCoachien kesken, esimerkiksi oppilaitoksen eri toimipisteiden välillä, vahvistaisi vertaistukea. Työpaikkaohjaajien keskinäistä verkostoitumista kannattaa tukea. Arvioijien näkemyksen mukaan ohjausta voisi monipuolistaa tieto- ja viestintätekniikkaa sekä sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Työpaikkaohjaajakoulutusta ei haastateltujen mukaan ollut järjestetty ja työelämän näkemyksen mukaan työelämä kaipaa etenkin arviointiin liittyvää koulutusta. SeTreenillä ja SeDuunilla on yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä toimivat: työelämän edustajia, opettajia, koulutuspäällikkö ja toimialajohtaja. Arvioijat näkevät ohjausryhmän olemassaolon hyvänä mahdollisuutena kehittää laajennettua työssäoppimista. UHAT SeduCoach ohjauksesta maksaminen voi luoda haasteita käytänteen saamiseksi pysyväksi. Työssäoppimisen laajentumisen vakiinnuttaminen voi vaikeutua taloudellisten suhdanteiden ja työelämän asenteiden muuttuessa. Hanke jää yksittäisten toimijoiden varaan. Työssäoppimispaikkojen riittävyys suhteessa niiden tarpeeseen.
A) Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen A.1. Laajennetun työssäoppimisen suunnittelu (arvioinnissa huomioidaan kaikkien osapuolten näkökulma) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, koulutuskeskus Sedu aloitti laajennetun työssäoppimisen kokeilut valtakunnallisesti ensimmäisten joukossa, lukuvuonna 2008-2009. SeTreeni hanke on ollut aktiivisesti mukana eri hankkeiden ja koulutuksenjärjestäjien valtakunnallisessa verkostossa ja sidosryhmäyhteistyössä. Laajennettua työssäoppimista ja SeTreeni hanketta on suunniteltu jossain määrin yhteistyössä eri toimijoiden kesken, mutta arvioijille jäi sellainen vaikutelma, että suunnittelu oli tapahtunut pitkälti koulutuksen järjestäjälähtöisesti. Hankkeen toteutuksen suunnittelun osalta arvioijat eivät päässeet selville, minkä tahojen edustajia on ollut mukana suunnitteluvaiheessa. Opintojen ohjaaja kertoi, että häntä oli pyydetty mukaan suunnitteluun, muttei ollut osallistunut. Hän oli saanut kuitenkin tietoa laajennetun työssäoppimisen suunnittelusta. Työelämänedustaja muisteli olleensa mukana hankkeen suunnittelutyössä. Hankekoordinaattori oli tullut mukaan hankkeeseen sen jälkeen, kun hankerahoitus ja siihen liittyvä suunnittelu oli jo tehty. Arvioijat pitävät hyvänä sitä, että hankekoordinaattori tekee koordinointityötä 100 % työajalla, sillä sen avulla hankkeen kehittäminen ja koordinointi toimivat hyvin. Laajennettu työssäoppiminen mahdollistetaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa. A.2. Laajennetun työssäoppimisen toteutus (arvioinnissa huomioidaan kaikkien osapuolten näkökulma) Näkemykset laajennetun työssäoppimisen toimivuudesta eri aloilla vaihtelivat. Laajennettua työssäoppimista on kokeiltu yksilökohtaisesti, erityistä tukea tarvitseville sekä ryhmäkohtaisesti. Malli vaikuttaa olevan joustava. Arvioijille jäi sellainen käsitys, että työssäoppimisen ja teorian vuorottelu oli eri osapuolien tiedossa ja se oli mielekäs. Näyttää siltä, että erilaisissa oppimisympäristöissä opitaan tarkoituksenmukaisia asioita. Arvioijille tuli sellainen vaikutelma, että työelämäyhteistyö oli osassa tutkintoja henkilöitynyt vahvasti yksittäisiin opettajiin. Laajennetun työssäoppimisen mahdollisuus on näyttänyt ehkäisevän opintojen keskeyttämistä ja laajennetussa työssäoppimisessa on kyetty joissakin tapauksissa huomioimaan opiskelijoiden henkilökohtaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Opiskelijat tiesivät olevansa mukana laajennetussa työssäoppimisessa sekä sen tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. SeduCoachin ja Treeniopettajan tehtävät on kuvattu ja tehtävänkuvaukset ovat selkeät. Työelämän edustajalla ei ollut käsitystä siitä, ovatko opiskelijat laajennetussa työssäoppimisessa vai normaalilla työssäoppimisjaksolla. Hän ei osannut arvioida, miten laajennettu työssäoppiminen eroaa tavallisesta työssäoppimisjaksosta. Työelämänedustaja ei ollut käytännössä ohjannut opiskelijoita, mutta oli osallistunut arviointiin. Työelämä oli tietoinen työssäoppimisjakson tavoitteista, sisällöstä ja arvioinnin kriteereistä. Työelämä näki työssäoppimisen olevan mahdollista myös kesällä ja koulutuksenjärjestäjän mukaan ohjaaminen voidaan järjestää opetuksettomalle ajalle. Oppilaitosjohdon näkemyksen mukaan laajennettu työssäoppiminen keskittyy toiselle ja kolmannelle vuodelle ja siitä kerrotaan opiskelijoille opintojen alussa olevan orientaatioviikon aikana. Arvioijille jäi sellainen kuva, että tieto opettajille hankkeiden tuomista mahdollisuuksista välittyy Sedussa pitkälti opinto-ohjaajien kautta. Opinto-ohjaaja toi esille, että hän on mukana viestinnän sekä ohjauksen kehitäryhmissä, joissa SeTreeni hanketta on käsitelty. Hankkeita ja tietoa on kaiken kaikkiaan paljon, joka tuo omat haasteensa tiedottamiselle. Useat mainitsivat SeTreeni internet sivut, joten näiden sivujen kautta tiedottaminen on onnistunut. Opiskelijat kokivat saaneensa tiedon laajennetusta työssäoppimisesta opettajilta. Oppimisen tukipalvelut olivat tietoisia laajennetusta työssäoppimisesta ja osaavat tarjota sitä vaihtoehtona opiskelijoille. SeTreeni mallin kuvaus ei ollut kaikille toimijoille tuttu.
Joidenkin opiskelijoiden kohdalla SeTreeni oli tullut mahdollisuudeksi sen jälkeen, kun opiskelijalla ilmeni opintoihin liittyviä haasteita. Laajennettuun työssäoppimiseen on liitetty myös atto-aineiden suorittaminen. Tästä on onnistuneita kokemuksia ja tämä on arvioijien mukaan sekä mallin mahdollisuus että joidenkin atto-aineiden vahvuus. Arvioijille jäi sellainen vaikutelma, että SeduCoach toiminta on vasta alkanut. SeduCoach vaikutti olevan osalle haastatelluista tuntematon toimija. SeduCoach saa korvauksen ohjaamisesta ja lisäresurssin. Arvioijille jäi epäselväksi, millaisen korvauksen Treeniopettaja saa. SeduCoach ohjauksesta maksaminen työelämänedustajalle voi luoda haasteita käytänteen saamiseksi pysyväksi käytännöksi. A.3. Laajennetun työssäoppimisen arviointi (arvioinnissa huomioidaan kaikkien osapuolten näkökulma) Arvioijille jäi käsitys, ettei kaikilla aloilla ja kaikille osapuolille ole toteutettu järjestelmällistä tiedonkeruuta laajennetusta työssäoppimisesta. Osa haastatelluista kertoi vastanneensa laajennettuun työssäoppimiseen liittyvään Webropol -kyselyyn. Työelämän edustajat kertoivat antaneensa palautetta lähinnä suullisesti ohjaavalle opettajalle. Palautetta oli kysytty myös sähköpostitse. Ne haastatellut, jotka olivat antaneet palautetta, kertoivat siihen varatun ajan olleen riittävä. Opiskelijat kertoivat, ettei laajennetusta työssäoppimisesta kerättyä palautetta ole käyty läpi heidän kanssaan. Opettajan näkemyksen mukaan palautteet käydään läpi opiskelijoiden kanssa. Arvioijille jäi epäselväksi, miten annettua palautetta hyödynnetään.
C) Työssäoppimisen tukitoimien ja ohjauspalveluiden kehittäminen Työelämän edustaja kertoi opettajan käyneen työelämässä tapaamassa opiskelijaa kaksi kertaa. Työelämän edustaja ei ollut tietoinen, oliko opiskelija yhteydessä opettajaan laajennetun työssäoppimisen aikana muutoin. Arvioijille jäi epäselväksi, kuinka usein opettajat käyvät tapaamassa opiskelijaa ja kuinka usein he pitävät yhteyttä opiskelijaan. Haastatelluilta saatu tieto oli keskenään ristiriitaista. Työelämän edustajien mukaan työpaikkaohjaajakoulutusta ei ole tarjottu. Työelämä koki saavansa tukea siitä, että tuntevat opettajat pitkältä ajan jaksolta. Opettajien ja työpaikkaohjaajien välillä on henkilökohtaisia kontakteja. Sosiaalisen median käytöstä arvioijat saivat ristiriitaista tietoa. Opettajien ja opinto-ohjaajan mukaan puhelin ja kasvokkainen kontakti ovat parhaat ohjauksen tavat. Heidän näkemyksensä mukaan sosiaalinen media ei sovellu ohjaukseen. Hankekoordinaattorin mukaan Koulutuskuntayhtymä kannustaa sosiaalisen median käyttöön. Hän kertoi, että puualalla on käytetty blogia ja sähköisenä oppimisalustana Moodlea sekä matkailualalla Facebookia ohjauksen tukena. Hankekoordinaattori sekä johdon edustaja toivat esille, että myös etaitavaa hyödynnetään. Arvioijien näkemyksen mukaan ohjausta voisi kehittää sosiaalisen median käyttöönoton avulla. Arvioijat saivat käsityksen, että erilaisia ohjauksen välineitä on olemassa, mutta niiden käyttöä ei ole suunniteltu eri toimijoiden näkökulmista. Opiskelijat kertoivat ohjauksen tapahtuvan pääasiassa kasvotusten ja puhelimitse. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi tukea oppimisen tukipalveluilta ja SeduCoachilta; muutoin arvioijille jäi epäselväksi SeduCoachien toiminta ohjaajana. Opinto-ohjaajan arvion mukaan olisi ollut hyvä osallistua enemmän SeTreenin suunnitteluun. Ohjauspalvelut olisi siinä tapauksessa huomioitu suunnitteluvaiheessa paremmin. Hän toi esille, että häntä oli kylläkin pyydetty mukaan, mutta hän ei ollut osallistunut. Opinto-ohjaajan mukaan on tärkeää miettiä, millainen on työelämän edustajan ohjaajan rooli. Hänen mielestään tiedon kulku tulee varmistaa eri osapuolten välillä. SeTreeni mallin kuvauksessa ei arvioijien mukaan näy työelämä ja se tulisi lisätä malliin. Haastatellut toivat esille erilaisia näkemyksiä siitä, kenelle mallin kuvaus tulisi esittää. Mallin kuvausta kannattaa kehittää, sillä se voi palvella erinomaisesti eri osapuolia. D) Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Arvioijille jäi haastattelujen perusteella sellainen kuva, että organisaation johto tukee ja mahdollistaa laajennetun työssäoppimisen suunnittelun, hallinnan ja kehittämisen. Johto tukee ja mahdollistaa työssäoppimisen laajentamisen, joka on toiminnan toteuttamisen, mallintamisen ja vakiinnuttamisen kannalta vahvuus. Opettajille löytyy ohjeita ja aineistoa hankkeen sivuilta, jossa on myös Treeniopettajien ja vastuuopettajien tehtävät. SeduCoach sopimukset tehdään erikseen. Prosessi SeduCoachin sopimuksen tekemisestä ja siihen liittyvät lomakkeet ovat selkeät. Toisen opettajan mukaan myös Sedun sivuilta löytyy helposti lomakkeita ja ne ovat selkeitä. Arvioijille jäi epäselväksi, miten opettajien tuen tarvetta on kartoitettu ja miten laajennetun työssäoppimisen suunnitteluun on resurssoitu aikaa. Opettajat kokivat saavansa tukea ensisijaisesti hankekoordinaattorilta. SeduCoachien toiminta ja olemassaolo nähtiin myönteisenä ja opettajien työtä tukevana. Haastatteluissa ei selvinnyt, tukevatko työnjako, lukujärjestykset ja muut organisatoriset ratkaisut opettajien mahdollisuuksia toteuttaa suunnittelu-, ohjaus- ja arviointityötä laajennetussa työssäoppimisessa. Johdon näkemyksen mukaan laajennetun työssäoppimisen ohjaukseen on turvattu riittävä resurssi ja se mahdollistetaan työnjaollisesti.
Arvioijille jäi epäselväksi, millaiset resurssit SeduCoacheille ja Treeniopettajille on annettu. Arvioijat näkevät tärkeäksi, että resurssointia kannattaa selkeyttää ja tiedottamista siitä lisätä, sillä asia vaikutti olevan epäselvää toimijoille. Arvioijille jäi vaikutelma, että opettajat käyvät tapaamassa opiskelijoita joustavasti, myös virka-ajan ulkopuolella. SeTreeni on järjestänyt koulutuksia SeduCoacheille. Arvioijat näkevät vahvuutena, että hanke on tehnyt yhteistyötä myös muiden hankkeiden, kuten SeDuunin kanssa. Kaikki haastatellut opettajat eivät tunteneet SeduCoach toimintaa ja prosessikuvaus oli tuntematon. Tuli kuitenkin esille, että tietoa ja tukea on tarvittaessa saatavilla. Opintojen tukipalvelut auttavat opettajaa tarvittaessa opiskelijaa koskevissa asioissa ja työssäoppimisen ohjaamisessa. Arvioijien näkemyksen mukaan toimintaa voisi kehittää yhteistyön lisäämisellä Treeniopettajien ja SeduCoachien kesken, jolloin vertaistuki vahvistuisi. Haastatellut opettajat eivät käyttäneet sosiaalista mediaa ohjauksen tukena, joten opettajien tvt -taitoja on mahdotonta arvioida. Opettajat ovat voineet osallistua mm. Koukussa verkkoon -koulutukseen. Arvioijat jäivät lopulta miettimään, millaiset valmiudet sosiaalisen median käyttämiseen opettajilla on. Haastattelujen perusteella opettajat voivat osallistua työelämäjaksoille. Arvioijille jäi sellainen kuva, että työelämäjaksoille on paljon hakijoita, joka osittain rajoittaa opettajien mahdollisuutta osallistua työelämäjaksolle. F) Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Koulutuskeskus Sedussa toimii laaturyhmä. Laaturyhmässä toimivat: kehityspäällikkö, koulutuspäällikköjä ja toimialajohtajia. Koulutuskeskus Sedussa on työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen strategia, joka mahdollistaa laajennetun työssäoppimisen ja sen kehittämisen. Strategiassa on kuvattu roolit ja prosessit sekä kehittämiskohteet ja mittaristot. Strategiassa tuodaan myös esille, että Sedussa on kehitäryhmät. Laaturyhmä kehittää ja päivittää strategiaa kevään 2011 aikana. Arvioijille jäi epäselväksi, huomioidaanko tässä strategiassa myös laajennettu työssäoppiminen. Opettajat tiesivät laaturyhmän olemassaolosta, mutta laaturyhmän toiminnan sisältö ja tavoitteet olivat opettajille osittain epäselviä. Laajennetun työssäoppimisen nykytilanne on kartoitettu SWOT-analyysissa ja SeTreeni hanke on kuvattu interventiologiikalla. SeTreenillä ja SeDuunilla on yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä toimivat: työelämän edustajia, opettajia, koulutuspäällikkö ja toimialajohtaja. Arvioijat näkevät ohjausryhmän olemassaolon hyvänä mahdollisuutena kehittää laajennettua työssäoppimista. Arvioijat pitävät Koulutuskeskus Sedun vahvuutena sitä, että kehittämistyö mahdollistetaan resurssoimalla kehittäjiä ja kehittämistyötä seurataan laaturyhmässä ja ohjausryhmässä. Työpaikkaohjaajakoulutusta ei haastateltujen mukaan ole järjestetty ja työelämä kaipaa etenkin arviointiin ja asenteisiin liittyvää koulutusta. Koulutuksen tarvetta nähtiin myös ajattelun suuntaamiseen ja opiskelijan näkemiseen tulevaisuuden työntekijänä. Työelämän edustajien mukaan opiskelijoiden työelämätaitoihin ja valmiuksiin tulee kiinnittää huomiota koulutuksessa ja ohjauksessa etenkin ennen työssäoppimisjakson alkua. Työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämisen avulla voidaan työssäoppimisen laajentamista toteuttaa tavoitteellisemmin. Arvioijille jäi epäselväksi, onko palautteen kerääminen laajennetusta työssäoppimisesta systemaattista, miten annettua palautettua käsitellään ja ohjaako se työssäoppimisen laatutyön kehittämistä. Epäselväksi jäi myös, miten kehittämishankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan.