LASARETINVÄYLÄN VOIMA ASEMAN ALUEEN

LASARETINVÄYLÄN VOIMA ASEMAN ALUEEN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU ALUEEN KEHITTÄMISEKSI TAUSTAOHJE

SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUN TARVE... 13 2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILANNE... 14 2.1 LUONTO JA MAISEMA... 14 2.2 LASARETINVÄYLÄ... 15 2.2.1 Vedentila ja kalakanta... 15 2.2.2 Nykyinen ja tuleva juoksutus... 15 2.3 LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI... 15 2.4 PERUSTAMISOLOSUHTEET... 15 2.5 YHDYSKUNTATEKNIIKKA... 15 3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT SUUNNITELMAT... 16 3.1 YLEISKAAVA... 16 3.2 ASEMAKAAVA... 16 3.3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN TAVOITESUUNNITELMA 2020... 16 3.4 HUPISAARTEN PUISTOALUEEN YLEISSUUNNITELMA... 16 3.5 ALUETTA KOSKEVAT MUUT SUUNNITELMAT... 17 3.6 ALUETTA KOSKEVAT INVENTOINNIT... 17 4 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA... 18 4.1 OULUN JOKISUISTO... 18 4.2 SÄHKÖLAITOS... 18 4.3 LASARETINVÄYLÄ ELI LASARETIN HAARA... 19 4.4 ÅSTRÖMIN NAHKATEHDAS... 19 4.5 RAUHALA... 19 4.6 HUPISAARTEN KAUPUNGIN PUISTON HISTORIAA... 19 12

TAUSTAOHJE Hakumenettelyohjelma on jaettu kahteen osaan (hakuja taustaohje) selkeyttämään ohjelman lukua. Tämä, toinen osa, taustaohje esittelee hakumenettelytehtävän taustaa, alueeseen liittyvä suunnittelun tarpeen, alueen historiaa ja nykyisiä olosuhteita. Ensimmäisessä osassa, hakuohjeessa, esitellään hakumenettelykutsu, tavoitteet ja muut hakumenettelyyn liittyvät tekniset tiedot. Kaikkien tontinluovutusmenettelyyn osallistuvien tulee perehtyä perusteellisesti kumpaankin ohjeeseen. Lisäinformaatiota hakumenettelymateriaaleissa osoitteessa: www.ouka.fi/tekninen/lasaretinvayla Suunnittelualueen rajaus 1 Suunnittelun tarve Tontinluovutuskilpailu ja asemakaavan muutos Lasaretinväylän voima-aseman alueelle (VI kaupunginosan (Myllytulli) korttelin 28 tontit nro 27 ja 28 sekä puisto- ja vesialue) on käynnistynyt Oulun kaupungin aloitteesta. Hupisaaret ja Lasaretinväylä, jonka varrella suunnittelualue sijaitsee, ovat tärkeitä Oulun keskustan ja suiston osia. Oulujoen suisto on ollut erityisen suunnittelun ja kunnostuksen kohteena jo pidemmän aikaa ja alueella on ollut erilaisia hankkeita ja työryhmiä. Lasaretinväylä ja sen ympäristö ovat osittain jääneet kehittämättä ja hyödyntämättä, vaikka niiden sijainti on erityinen ja keskeinen. Entisen sähköaseman palo kesällä 2006 toi alueen kehittämiselle oman painoarvonsa, jottei rakennus kunnostamattomana tuhoudu käyttökelvottomaksi. Myös konttorirakennus on tällä hetkellä tyhjillään, koska opetusvirasto muutti siitä pois rakennuksen homevaurion takia. Suunnittelualue kuuluu Oulun yleiskaavassa 2020 rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaaseen alueeseen. Yleiskaavan mukaan asemakaavoituksella tulee edistää monipuolista kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Alueen kehittämisessä keskeistä ovat alueen maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten saneeraaminen ja alueen kehittäminen lisä- ja uudisrakentamisella. 13

2 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Oulun ydinkeskustan läheisyydessä Kasarmintien varressa sähkölaitoksen entisellä voimala- ja varikkoalueella Lasaretinväylän varrella. Alue käsittää voimala- ja konttorirakennusten tontin nro 28, Kasarmintien varressa sijaitsevan rakentamattoman tontin nro 27, Sahasaaren entisen varikkoalueen ja Lasaretinväylän leveimmän kohdan ranta-alueineen myös Hupisaarten puolelta. Suunnittelualueella Lasaretinväylän länsilaidalla on korkea patorakennelma, joka estää näkymän väylän länsipuolelta Hupisaarille. Suunnittelualueen länsilaidalta maa laskee, pohjoisesta etelään n. 3,5m. Alueen pinta-ala vesialueineen on n. 2,7ha. Alueella sijaitsee maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vuonna 1903 rakennettu energialaitoksen entinen voimalarakennus ja vuonna 1909 rakennettu konttorirakennus. Sahasaaren entisellä varikkoalueella sijaitsevat noin vuonna 1920 rakennetut pienet talli-, korjaamo ja pajarakennukset. Voimalarakennus vaurioitui tulipalossa elokuussa 2006 ja on tällä hetkellä tyhjillään lukuun ottamatta lämpökeskusta, joka toimii rakennuksen itäpäässä. Voimalarakennuksen pihalla on kaksi öljysäiliötä, joista lähinnä rakennusta sijaitseva on edelleen käytössä. Oulun Energian mukaan heidän omistamansa, voimalarakennuksen piha-alueella sijaitsevat öljysäiliöt poistuvat alueelta viimeistään vuonna 2014, jolloin lämpökeskusta koskeva ympäristölupa umpeutuu. Myös konttorirakennus on tyhjillään, sillä opetusvirasto muutti rakennuksesta vuodenvaihteessa 2006 2007 rakennuksen homevaurion vuoksi. Sahasaaren rakennukset ovat pääasiassa käyttämättöminä, vain korjaamo- rakennuksessa on säilytettynä Pohjois- Pohjanmaan museon sähkömuseoesineitä. Suunnittelualue on Oulun kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen lähiympäristön muodostavat Oulun ydinkeskusta, Hupisaaret virkistys- ja kulttuuritoimintoineen, Myllytullin asuinalue toimintoineen sekä keskeiset kevyenliikenteen reitit. Lähiympäristössä ja suunnittelualueen vaikutusalueella sijaitsevat Oulun taidemuseo, Rauhala, Pohjois-Pohjanmaan museo, Tietomaa, Oulun Energian toimistorakennus, Kansainvälinen koulu, Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos, Myllytullin koulu sekä Hupisaarten puistoalue, jolla sijaitsee mm. keskusleikkipuisto ja kahvila. Koko suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Oulujoen suistoalueeseen. Lähimpänä suunnittelualuetta olevia maakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ovat Oulun taidemuseo ja Rauhala. Suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti arvokas Lasaretinsaari, jossa nykyisin toimii valtakunnallisten työhyvinvointipalvelujen tarjoaja Verve. 2.1 Luonto ja maisema Hupisaarten ja ympäristön kasvillisuus on rehevää erityisen suotuisasta pienilmastosta, maaperän kosteudesta ja ravinteista johtuen. Myös puistolinnusto on runsas. Hupisaaret ovat useiden oppilaitosten kaupunkiluonto-opetuskohteena. Hupisaarten useat erityyppiset kevyen liikenteen väylät ylittävät valkoisin silloin puroja. Näkymät muodostuvat vaihteleviksi Oulujoen rakennettuun ympäristöön, puiston kasvillisuuteen, niittyihin, puustoon ja kulttuuriympäristöön, jota on niin puistossa kuin sen ympäristössä. Hupisaarten hoidossa on korostettu luonnonmukaisuutta ja eri tavoin hoidettujen alueiden vaihtelua. Viimeisimmät kunnostussuunnitelmat Oulun kaupungin toimesta Hupisaarille on tehty vuonna 2004 ja niitä ollaan toteuttamassa. Kunnostussuunnitelmiin kuuluu mm. uomien, patojen ja siltojen kunnostusta. Maisemanhoitosuunnitelman (2004) yhteydessä kilpailualueelta on löydetty silmälläpidettävä Pähkinänkääpä (Dichomitus campestris) esiintymä patopenkereen ja purouoman risteysalueelta. Hakumenettelymateriaalit: Valokuvia ja piirustuksia Kuntoarviot ja tutkimukset Hupisaaret 14

2.2 Lasaretinväylä Lasaretinväylä alkaa Lasaretin saarelta ja päättyy Pokkisenväylään. 2.2.1 Vedentila ja kalakanta Lasaretinväylän vesi virtaa Oulujoesta, joten veden laatu on luokiteltavissa hyvän ja tyydyttävän välille. Kalamäärät uomassa ovat vähäiset eikä uoma ole juurikaan kalastuskäytössä. Uomassa on kuitenkin tavattu seuraavia kalalajeja: hauki, ahven, kiiski, made, särki, seipi, salakka ja kivennuoliainen. 2.2.2 Nykyinen ja tuleva juoksutus Lasaretinväylän virtaa säännellään kanavan alkupäässä olevalla segmenttipadolla, jonka kautta kanavaan päästetään 0,5 1m3/s virtaama siten, että se on talvella pienimmillään. Loka-marraskuussa virtaama katkaistaan kokonaan ja toukokuun alussa se jälleen avataan. Lasaretin väylä on osana Merikosken voimalaitospatojen ja Oulujoen suistoalueen vahingonvaaraselvitys suurtulvatilanteessa raporttia (Patoturvallisuustyöryhmä 2004). Hakumenettelymateriaalit: Vesitekninen yleissuunnitelma Pohjatutkimus Johtokartat 2.3 Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueen itäpuolta sivuaa Kasarmintie, joka on vilkas auto-, joukko- ja kevyenliikenteen väylä. Alueen pohjoispuolella on Oulun taidemuseon paikoitusalue n. 20 autolle. Tämä paikoitusalue pyritään tulevassa kaavassa virallistamaan. Alueen eteläpuolella kulkee Mannenkatu, joka on kevyenliikenteenväylä, jolle huoltoliikenne on sallittu (pp/h). Mannenkatua myöten huoltoajona kulkee Pakolan saarelle Pohjois-Pohjanmaan museon henkilökunta paikoitusalueelleen sekä Sahasaaressa olevalle paikoitusalueelle Oulun Energian henkilökunta. Sahasaaressa sijaitsevaa paikoitusalue (41ap) on vähäisessä käytössä. Sahasaaren alueen kehittämisen kannalta autopaikkojen poistaminen on oleellista. Mannenkatu, joka alkaa Kasarmintieltä, muuttuu kevyenliikenteenväyläksi ylittäessään Lasaretinväylän. Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva Hupisaartenpolku on merkittävä kevyen liikenteen verkoston osa. 2.4 Perustamisolosuhteet Alueella on tehty kairaustutkimukset vuosina 2001 2008. 2.5 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen läpi kulkevat jäte- ja sadevesiviemärit, vesi-, puhelin- tele- ja kaukolämpöjohdot. 15

3 Alueen kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat 3.1 Yleiskaava Oulun yleiskaavan 2020 (voimaan 19.1.2007) mukaan suunnittelualueen itäosa on keskustan asuin- ja liikealuetta (AK-c), joka varataan keskustaan soveltuvalle asumiselle, liiketoiminnalle sekä nykyisten keskustatoimintojen laajenemisalueeksi. Asuinrakennusten pohjakerroksiin voidaan asemakaavassa osoittaa liike- ja työskentelytiloja. Asemakaavoituksella tulee edistää monipuolista kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Hupisaarten puoli yleiskaavassa on virkistysaluetta (V), joka varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittua virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Koko suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Hupisaarten- Plaatansaaren puistoalueeseen, jolla sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat entinen sähkölaitoksen konttorirakennus ja entinen sähkölaitoksen koneasema. Alueen sivuitse kulkee yksi pyörätieverkon pääväylistä ja pääulkoilureiteistä (Hupisaartenpolku). 3.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 11.1.1982 kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaava, joka koskee kaupunginosan rajan muutosta. Kyseinen kaava on muilta osin sisäasiainministeriön 23.1.1964 ja 19.2.1981 hyväksymien asemakaavojen mukainen. Kaavassa suunnittelualueen itäosa eli voimala- ja konttorirakennusten puoleinen osa on osoitettu kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT), jolla tehokkuusluku on 0.6 ja alueesta saa käyttää rakentamiseen 30 %. Rakentamaton tontti Kasarmintien varressa on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jolla tehokkuusluku on 1.0 ja alueesta saa käyttää rakentamiseen 40 %. Kerrosluku korttelialueilla on kolme (III). Muut alueet suunnittelualueella on osoitettu puistoalueeksi (VP) ja vesialueeksi (W). Tontinluovutuskilpailun ratkettua alueen asemakaava muutetaan uusien hakumenettelyssä esille tulleiden kehittämistavoitteiden mukaisesti. 3.3 Maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma 2020 Oulun keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelmassa 2020 (MALI 2020) suunnittelualue kuuluu Myllytullin ja Hupisaarten alueeseen. Myllytullin osalta tavoitteena on mahdollistaa lisää uutta kaupunkimaista asumista ja länsireunalle uusia julkisia palveluita. Hupisaaret on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas virkistysalue liikekeskustan reunalla. Sen maankäytön tavoitteena on säilyttää ja kehittää aluetta edelleen korkealuokkaisena virkistysympäristönä. Lasaretinväylästä tulisi rakentaa matkailun, kulttuurin ja taiteen vesiakseli, joka päättyy torille teemalla kulttuurirakennuksia rantamiljöössä. Rakentamisen tulee olla väljää kulttuurirakennuksia avoimessa puistotilassa. Lisäksi kulttuurihistoriallisten ominais-piirteiden tulee olla kaiken suunnittelun lähtökohtana ja esim. siltojen, kalusteiden ja rakenteiden uusiminen tulee tehdä historian hengessä. Myös visuaalinen näkeminen on tärkeää ja kaipaa parannustoimenpiteitä kuten uusia visuaalisia näkymiä Hupisaarten ja Myllytullin välille. Hupisaarten alue on kulttuurihistoriallista puistoaluetta, joten alueen kaupallisen kehittämisen painopiste on matkailun ja ravitsemuspalveluiden kehittämisessä. Palveluiden rakentaminen kuitenkin toteutetaan alueen luonteen antamilla ehdoilla. Hupisaarten yhteyksiä keskustaan ja torille tulee kehittää. 3.4 Hupisaarten puistoalueen yleissuunnitelma (Suunnittelukolmio 2001) Hupisaarten puistoalue on Oulun keskustan merkittävin ja monipuolisin puistoalue, jonka arvo perustuu luontoon, kulttuurihistoriaan ja puistotaiteeseen. Hupisaarten alue on luokiteltu Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi ja se on myös osa Oulujoen suiston kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä sekä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Hupisaarten puistoalueen yleissuunnitelmassa on alueelle tehty kulttuurihistoriallinen selvitys sekä selvitetty hupisaarten nykytilanne vuodelta 2001. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut muodostaa alueesta alueen ominaispiirteitä ja arvoja kunnioittava virkistys ja viheralue. Suunnitelmassa on osa-alueittain esitelty alueen yleissuunnitelmat. Osa-alueita yhdistää kaksi koko alueen halkaisevaa kevyen liikenteen väylää. Yleissuunnitelmassa luetellut tavoitteet kaikille osaalueille koskevat Hupisaarten puistoalueen liittymistä kaupunkirakenteeseen, puiston kulttuurihistoriaa, maisemaa ja maisemanhoitoa, luontoa, vesialueita, valaistusta ja rantojen käsittelyä. Tontinluovutuskilpailun suunnittelualue kuuluu toimintojen osa-alueeseen. Tällä alueella erityisesti tavoitellaan yhteyttä veteen sekä, Lasaretinväylän eteläpuolella, arvorakennusten ja aukioiden tilasarjaan. 16

Hakumenettelymateriaalit: Oulun Yleiskaava 2020 Ajantasakaava MALI 2020 Hupisaarten puistoalueen yleissuunnitelma 3.5 Aluetta koskevat muut suunnitelmat o Hupisaarten maisemanhoitosuunnitelma, rantaalueet ja purouomat (Oulun kaupungintekninen keskus/ katu- ja viherpalvelut, 2004) o Merikosken voimalaitospatojen ja Oulujoen suistoalueen vahingonvaaraselvitys suurtulvatilanteessa (Oulun kaupunki, Patoturvallisuustyöryhmä 2004) o Oulujoen suiston maisema- ja kaupunkikuvaselvitys sekä toimenpidesuositukset (Oulun kaupunki, SCC Viatec Oy 15.8.2000) o Lasaretinväylän ideakilpailu (kutsukilpailu, Oulun Energia, Oulun kaupunki, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, 1999) o Oulun keskustan kaupunkikuvaselvitys (Oulun kaupunki 1992) o Oulun Myllytullin aatekilpailu (Oulun kaupunki 1984) o Opetusviraston kuntoarvio 6.9.2004 o Opetusvirasto/ Salaojakuvaus (8.9.2005), Rakennusmateriaalin mikrobitutkimus, PAH- ja asbestianalyysi, sekä kosteusmittaus (28.9.2005), Sisäilmatutkimus (30.11.2005) o Tulipalon vaurioiden arviointi, Myllytullin taidetilat Oulu (VTT, tutkimusselostus 23.10.2006, Tilaaja: Oulun kaupunki tekninen keskus ) 3.6 Aluetta koskevat inventoinnit o Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Ympäristöministeriö, Museovirasto, 1993) o Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1993) o Arvokkaita alueita Oulussa, suojelu- ja kehittämisohjelma (Oulun kaupunki 2001) o Arvokkaita alueita Oulussa, osa I (Oulun kaupunki, 1999) o Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (Oulun kaupunki, 1986) 17

4 Suunnittelualueen historiaa 4.1 Oulun jokisuisto Jokisuisto oli 1600- ja 1700-luvuilla syvempi ja avoimempi, eivätkä kaikki saaret olleet vielä näkyvillä. Rannat ja saaret oli otettu hyötykäyttöön. Näistä käyttötarkoituksista useimpien saarten nimet juontavat juurensa. Vesivoimaa käytettiin pyörittämään teollisuutta. Saaret toimivat karjan laidunmaana ja kaupunkilaisten kasvimaina. Oulujoen sivuhaara, joka laskee Myllytullin ja Pokkitörmän sivuitse mereen, on ollut vuosisatoja oululaisten aktiivisessa käytössä. Kaupungin mylly, joka palveli sekä kaupunkilaisia että maalaisia, on perustettu Oulujoen sivuhaaraan pohjoisen tulliportin lähistölle 1600-luvun puolivälissä. Tämän lisäksi on ollut pienempiä myllyjä. Sahalaitos on perustettu vuonna 1731 myllyn rinnalle. Nahkurit ja värjärit olivat riippuvaisia vedestä ja siksi väylän veteen oli käyttöoikeus useilla tamppi- eli saranvanutuslaitoksilla. Kaupungin mylly ja saha paloivat vuonna 1857, jonka jälkeen ne rakennettiin uudelleen. Vuonna 1891 vesisaha siirtyi Veljekset Åströmin omistukseen. Sahasaari rakennuksineen siirtyi Oulun kaupungin omistukseen 1930-luvulla sähkölaitoksen käyttöön. Saha purettiin vuonna 1937. Åströmin aikaisiin rakennuksiin sijoitettiin mm. muuntamovarasto, paja ja varasto. Alueella ollut punainen hirsirakennus oli asuinkäytössä 1960-luvulle saakka. Hirsinen talli on yhä jäljellä. 4.2 Sähkölaitos Oulun kaupunki rakensi toisen sähkövoimalaitoksen vuonna 1903 Lasaretinväylään, jossa aiemmin oli sijainnut jauhomylly. Voimalaitos toimi höyry- ja vesivoimalla. Voimalaitoksen julkisivut on suunnitellut Victor J. Sucksdorf. Keskusasema on muurattu tiilestä. Rakennuksen alempaan kerrokseen sijoitettiin dynamot, höyrykone ja turbiinit. Ylempään kerrokseen tuli varastoja ja työhuone pienempiä asennustehtäviä varten. Höyrykattila asennettiin erilliseen siipirakennukseen. Tiilinen savupiippu muurattiin 30 metriä korkeaksi. Sähkölaitosta laajennettiin vuosina 1921 ja 1927-28 sekä vuonna 1937, jolloin pohjoispäähän rakennettiin uusi vesivoima-asema, joka edustaa teollisuusklassismia. Merikosken voimalaitoksen valmistuttua Lasaretin sähkölaitos kävi tarpeettomaksi ja se poistettiin käytöstä vuonna 1957. Sähkölaitoksen kivinen kaksikerroksinen asuin- ja konttorirakennus valmistui vuonna 1909. Sen suunnitteli myös arkkitehti Viktor J. Sucksdorff. Rakennusta on korotettu yhdellä kerroksella vuonna 1920 arkkitehti Karl Sandelin suunnitelmien mukaisesti. 18

4.3 Lasaretinväylä eli Lasaretin haara Lasaretinsaaren ja mantereen välissä oleva salmi, jota on käytetty kulkuväylänä ennen patoamista. Salmen nimi muuttui Lasaretinväyläksi, kun läänin sairaala muutti alueelle. Lasaretinväylä alkaa Oulujoesta, Merikosken voimalaitoksen yläaltaasta. Lasaretinväylän suulle on vuonna 1903 rakennettu sulkuluukuilla varustettu pato, jolla säädellään Lasaretinväylään laskettavaa vesimäärää. 4.4 Åströmin Nahkatehdas Vuonna 1863 Karl Åström oli perustanut Ouluun nahkatehtaan Dammisaareen. Hän kehitti yhdessä veljensä Hemmingin kanssa Veljekset Åströmistä Pohjoismaiden suurimman kenkä-alalla. Dammisaaren kaksikerroksinen, kivinen asuin- ja konttorirakennus rakennettiin useassa eri vaiheessa 1800-luvulla. Rakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700- luvulta. Liimatehdas toimi Kasarmintien ja Lasaretinväylän välissä. Vuodelta 1880 peräisin olleen yksikerroksisen tiilirakennuksen laajennuksen suunnitteli vuonna 1921 arkkitehti Birger Federley. Veljekset Åström lopetti toimintansa 1960-luvulla, jonka jälkeen entisessä liimatehtaassa toimi Oulun yliopiston kirjasto. 1980- luvulla se kunnostettiin taidemuseoksi. 4.5 Rauhala 1700- luvun lopulla oli Rauhalan paikalla sijainnut lääketieteellinen puutarha, jota kutsuttiin Julinin puutarhaksi. Vuonna 1898 Åström suunnittelutti arkkitehti Arthur Kajanuksella tontille asuinrakennuksen. Tontille rakennettiin myös palvelijan asunto, tiilinen talousrakennus sekä navetta. Rakennukseen muutossuunnitelmia ovat laatineet arkkitehdit Vivi Lönn sekä Valter ja Ivar Thomé. Rauhalassa toimivat Oulun kauppaklubi ja Oulun kansalaisopisto ennen kuin Ylioppilaskunta sai sen lahjoituksena ja muutti sinne vuonna 1964. 4.6 Hupisaarten kaupungin puiston historiaa Hupisaarten virkistysarvo huomattiin jo 1850-luvulla. Huwisaaret nimellä tunnetut saaret kunnostettiin vuonna 1865. Erityisesti 1800-luvun loppu oli Hupisaarten suosion ja loiston aikaa. Kaikki kaupunkilaiset niin rahvas kuin säätyläisetkin käyttivät puistoa virkistykseen. Aiemmin Åströminpuistossa on sijainnut terveyslähde, jonka loistokausi sijoittui 1730-luvulta vuosisadan loppuun. Tämä brunninhaka purettiin vuonna 1859 ja kauppaneuvos Hemming Åström kunnosti alueen 1800-luvun lopulla puistoksi. Ainolan puistossa on ollut vuodesta 1828 muotopuutarha ja vuosina 1887 1888 sinne rakennettiin puuleikkauksin koristeltu hirsinen Ainolahuvila. Huvila paloi vuonna 1929 ja sen paikalle rakennettiin Oiva Kallion suunnittelema klassisvaikutteinen kivitalo, jossa nykyään toimii Pohjois-Pohjanmaan museo. Kiikkusaaressa on toiminut vuonna 1901 Oulun ensimmäisen yksityisen lastentarhan teollisuustyöväen lapsille. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Viktor J. Sucksdorfin 1903. Rakennukset paloivat osittain pommituksissa vuonna 1940, vain pihapiiriin kuulunut, piparkakkutalona tunnettu, talousrakennus säilyi. Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958 ja Alvar Aallon piirtämiä suunnitelmia kaavailtiin rakennettavaksi Hupisaarten alueelle. Lopulta vain kasvitieteellinen puutarha sijoitettiin Paratiisi- ja Kiikkusaareen kahdeksi vuosikymmeneksi vuosiksi 1963 83. Puiston istutukset ovat yhä muistona tältä ajalta. 19

LÄHTEET - Hietakari Eero. Oulun kaupungin sähkölaitos vv. 1889 1964. - Hupisaarten maisemanhoitosuunnitelma, ranta-alueet ja purouomat (Oulun kaupungintekninen keskus/ katu- ja viherpalvelut, 2004) - Hupisaarten puistoalueen yleissuunnitelma (Suunnittelukolmio 2001) - Kaleva 28.8.2006. Vanha voimala tarkoitus korjata, s. 5. - Kurkela Tapani. Lausunto 15.5.2006 Tekniselle keskukselle, Myllytullin lämpökeskus. - Lasaretinväylän ideakilpailun kilpailuohjelma (kutsukilpailu, Oulun Energia, Oulun kaupunki, Pohjois-Suomen opiskelijaasuntosäätiö, 1999) - Merikosken voimalaitospatojen ja Oulujoen suistoalueen vahingonvaaraselvitys suurtulvatilanteessa (Oulun kaupunki, Patoturvallisuustyöryhmä 2004) - Oulujoen suiston maisema- ja kaupunkikuvaselvitys sekä toimenpidesuositukset (Oulun kaupunki, SCC Viatec Oy 15.8.2000) - Oulun keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelmassa 2020 (MALI 2020) - Opetusviraston kuntoarvio 6.9.2004 - Opetusvirasto/ Salaojakuvaus (8.9.2005), Rakennusmateriaalin mikrobitutkimus, PAHja asbestianalyysi, sekä kosteusmittaus (28.9.2005), Sisäilmatutkimus (30.11.2005) - Teknoset 3/2006. Vanhan voima-aseman vaiheita, s. 16-17, Aula Reino. - Tietomaan internet-sivut - Tulipalon vaurioiden arviointi, Myllytullin taidetilat Oulu (VTT, tutkimusselostus 23.10.2006, Tilaaja: Oulun kaupunki tekninen keskus ) - Kuvat: Eini Vasu Oulun kaupunki Tekninen keskus asemakaavoitus 20