PORNAISTEN KUNNAN PÄIVÄKOTIEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
SISÄLLYS JOHDANTO...2 1 KUVAUS PÄIVÄKODEISTA...3 1.1 Päiväkoti Aurinkolinna...3 1.2 Päiväkoti Karpalo...4 3 PÄIVÄKOTIEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...4 3.1 Toiminta-ajatus...4 3.2 Arvot...5 4 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET...5 5 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN...5 5.1 Hoito, kasvatus ja opetus...5 5.2 Leikki...6 5.3 Lapsi oppijana...7 5.4 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot...7 5.4.1 Matemaattinen orientaatio...8 5.4.2 Luonnontieteellinen orientaatio...8 5.4.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio...8 5.4.4 Esteettinen orientaatio...8 5.4.5 Eettinen orientaatio...9 5.4.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio...9 6 TUETTU VARHAISKASVATUS...10 7 YHTEISTYÖ...11 7.1 Kasvatuskumppanuus...11 7.2 Moniammatillinen yhteistyö...12 7.3 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyö...12 8 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA...13 9 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI JA SEURANTA...13
JOHDANTO Pornaisten kunnan varhaiskasvatus suunnitelmaa on työstetty päiväkoti aurinkolinnan voimin jo muutaman vuoden. Henkilökunta on yhdessä miettinyt tärkeitä asioita koskien varhaiskasvatussuunnitelmaa, näitä ovat mm. näkemys lapsesta kasvajana ja oppijana, yhteiset arvot ja näkemykset. Myös vanhemmille annettiin mahdollisuus osallistua varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Varhaiskasvatussuunnitelma on tehty päiväkotihenkilökunnan työvälineeksi, vanhemmille ja kasvattajille tietopaketiksi sekä yleisesti tukemaan päiväkoti työn kehittymistä.
1 KUVAUS PÄIVÄKODEISTA 1.1 Päiväkoti Aurinkolinna Päiväkoti on saneerattu käyttöömme vuonna 1996. Rakennus on melko iäkäs. Se on rakennettu vuonna 1954, alun perin kunnalliskodiksi. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu vuonna 1974 ja vanhainkotina se toimi aina vuoteen 1995 saakka. Päiväkotimme tarjoaa hoitoa arkisin klo 6.00 17.00 välisenä aikana. Ryhmiä talossamme on 4, jotka ovat: Pallero: alle 3-vuotiaiden ryhmä jossa on 12 lasta. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja 2 lähihoitajaa Muksula: n. 1-5 vuotiaiden ryhmä jossa on 17 lasta. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja 2 lähihoitajaa ja avustaja. Nappula: n. 4-6 vuotiaiden ryhmä jossa on 21 lasta. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja 2 lähihoitajaa. Vekara: n. 3-7 vuotiaiden integroitu pienryhmä, jonka suositeltava ryhmäkoko on 8-10 lasta. Pienennettyyn ryhmään sijoitetaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia (noin puolet lapsiryhmän määrästä), joilla esimerkiksi ennakoidaan oppimisen vaikeuksia tai kielen tai muun kehityksen osa-alueen pulmia. Ryhmään sijoitetut erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat enemmän tukea ja ohjausta. Vekarassa voi suorittaa pidennetyn oppivelvollisuuden esi- ja alkuopetusvuosiaan tai koululykkäysvuottaan.
Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja, lähihoitaja, avustaja sekä tarpeen mukaan lisänä muita avustajia. Ruuan sekä siivouspalvelut päiväkotiimme toimittaa Sodexho. Päiväkodin toiminnasta vastaa vastaavalastentarhanopettaja Katja Takko, sekä päivähoidon johtaja Leena Riikonen. 1.2 Päiväkoti Karpalo Päiväkoti Karpalo on pieni yhden ryhmän päiväkoti ja se perustettiin 1.4.2006. Sitä ennen tiloissa on toiminut yksityinen pienryhmäkoti n. 8 vuoden ajan. Tilat sijaitsevat Osuuspankin kiinteistön yläkerrassa. Päiväkoti on auki 7.00 17.00 Henkilökuntaan kuuluu lastentarhanopettaja ja kaksi lähihoitajaa. Ruuan toimittaa Sodexho ja siivouksen hoitaa osa-aikainen laitoshuoltaja. Toiminnasta vastaa vastaavalastentarhanopettaja Anu Päivä ja päivähoidon johtaja Leena Riikonen. 3 PÄIVÄKOTIEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3.1 Toiminta-ajatus Molempien päiväkotien toiminta-ajatus on samanlainen: Tarjoamme lapselle hyvää hoitoa, kasvatusta ja opetusta pyrkien kiireettömään ja turvalliseen ilmapiiriin huomioiden lasten yksilölliset tarpeet. Mielestämme jokaisen ihmisen elämä on arvokas juuri sellaisena kuin se on. Säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta. Tavoitteenamme on toimiva kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusvastuu, jota me tuemme toiminnallamme.
3.2 Arvot Sekä Aurinkolinnan että Karpalon toiminta nojautuu seuraaviin arvoihin: LÄHEISYYS, LÄMPÖ JA TURVALLISUUS, joka muodostuu fyysisestä ympäristöstä, turvallisesta, hyväksyvästä ja avoimesta ilmapiiristä, riittävästä henkilökunnan määrästä sekä yhteisesti sovituista selkeistä rajoista ja säännöistä. TASA-ARVO: Lapsi ja hänen perheensä kohdataan yksilöllisesti, huomioiden ja ymmärtäen heidän ainutlaatuisuutensa. Päivittäinen yhteydenpito, reissuvihko ja kasvatuskeskustelut, vanhempainvartit ja muu yhteistyö luovat pohjan toimivalle kasvatuskumppanuudelle. LUOTTAMUS: Syntyy kasvattajien välisistä toimivista ihmissuhteista, henkilökunnan pysyvyydestä, ammattitaidosta ja ammatillisuudesta. Rikkautena päiväkodeissamme on moniammatillinen työyhteisö. Haluamme, että lapsi ja vanhemmat voivat luottaa meihin kasvattajina. 4 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET Päiväkotiemme kasvatustyön tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Lapsen perushoidosta huolehtiminen mahdollistaa hänelle kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset. Tavoitteenamme on luoda toimiva tasavertainen kasvatuskumppanuus. 5 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Hoito, kasvatus ja opetus Päiväkodin arjessa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat kaikkeen lasten kanssa tapahtuvaan kanssakäymiseen ja toimintaan. Jokainen tilanne sisältää siis useampaa kuin yhtä osa-aluetta. Vuosittain valitsemme päiväkodeillemme yhteisen teeman jonka mukaan rakennamme toimintaamme.
Toimintaa suunnitellessamme pyrimme huomioimaan lasten omat kiinnostusten kohteet ja mukautamme toimintaa kulloisenkin ryhmän tarpeiden mukaan. Meille on tärkeää, että jokainen lapsi voi kokea onnistumisen elämyksiä. Lapsi tarvitsee aikuista määrittelemään rajat ja päättämään, mikä on turvallista. Päiväkodissa on lukuisia toimintoja, jotka luetaan perushoitoon kuuluviksi. Perushoitotilanteissa lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisen kehityksen huomioiminen ja tukeminen. Ryhmätilanteissa opettelemme oman vuoron odottamista ja yhteisten ohjeiden kuuntelemista. Sovimme vanhempien kanssa yhdessä lapsen omat henkilökohtaiset varhaiskasvatustavoitteet. Pyrkimyksenämme on tukea lapsen omatoimisuutta. Lapsen tullessa hoitoon, huomioimme hänet ja otamme hänet lämpimästi vastaan. Samalla kuuntelemme mahdollisia viestejä vanhemmilta. Lasta haettaessa vaihdetaan kuulumiset päivän tapahtumista. Pyrimme tekemään ruokailutilanteesta rauhallisen ja kiireettömän. Kannustamme lapsia maistamaan erilaisia ruokia. Huolehdimme kasvattajana siitä, että lapsen ravinnon saanti on riittävää hoitopäivän aikana. Ruokailutilanteeseen kuuluu myös hyvien pöytätapojen opettelu. Jokaisen lapsen päivään kuuluu lepo ja rauhoittuminen. Pienillä lapsilla huomioimme yksilöllisen unen tarpeen. Lepohetki sisältää myös satujen lukemista ja musiikin kuuntelua. Päivittäisissä ulkoiluhetkissä lapsilla on mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin ja liikuntaan yhdessä kavereiden kanssa. Aikuisten tehtävänä on huolehtia turvallisuudesta ja leikkien sujumisesta. 5.2 Leikki Oppiminen tapahtuu lapsilla pääsääntöisesti leikin kautta. Leikki on lapselle turvallinen tilanne harjoitella uusimpia taitojaan, käsitellä tunteitaan ja kehittää sosiaalisia suhteitaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Leikissä toteutuu vapaus ja vapaaehtoisuus, säännönmukaisuus ja kuvitteellisuus. Leikissä ei välttämättä pyritä mihinkään lopputulokseen vaan päämäärä on toiminnassa itsessään. Leikin avulla lapsi kehittää sanojen
ja kielen sisältöjä. Hän harjoittelee joustavaa asioiden yhdistämistä ja ongelmanratkaisutaitoa. Useimmiten leikkien käynnistymiseen riittää houkuttelevan leikkiympäristön luominen ja ajan antaminen. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa leikki ja ohjata sitä tarvittaessa. Lapsi ei leiki oppiakseen vaan oppii leikkiessään. 5.3 Lapsi oppijana Näemme päiväkodeissamme ihmisen/lapsen kokonaisvaltaisena oppijana. Uskomme oppimista tapahtuvan kaikkialla, kaikilla aisteilla ja kaiken ikäisinä. Ihmisen oppiminen tapahtunee pääosin oman tekemisen ja kokemisen kautta. Lapsi on luonnostaan utelias, aktiivinen ja kiinnostunut ympäristöstään sekä halukas oppimaan. 5.4 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Työskentely tapahtuu mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. Pienryhmässä mahdollistetaan lapsen yksilöllisyyden tukemista, oppimista ja huomatuksi tulemista. Pienryhmässä lapsi saa aikuisen jakamatonta huomiota ja enemmän yksilökohtaista ohjausta. Aiheiden käsittely sisältää musiikkia, käden taitoja, liikuntaa, retkiä, kirjallisuutta ym. Monipuolinen tapa toteuttaa toimintaa antaa lapsille mahdollisuuksia saada uusia kokemuksia ja elämyksiä.
Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueella. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa pyritään käyttämään mahdollisimman hyvää ja selkeää kieltä. 5.4.1 Matemaattinen orientaatio Päiväkodeissamme matematiikka tarkoittaa arkipäivän pieniä asioita: laskemista, mittaamista, tutkimista ja asioiden vertailua sekä ongelmien ratkaisua. Laskemme esimerkiksi: montako sormea kullakin on, kumpia on enemmän: poikia vai tyttöjä. 5.4.2 Luonnontieteellinen orientaatio Lapselle tarjotaan luontoon ja ympäristöön liittyviä kokemuksia ja samalla korostetaan ihmisen vastuuta ympäristöstään ja luonnosta. Käytännön tasolla tämä toteutuu retkillä luontoon, päiväkodin pihalla luonnon huomioiminen (emme muun muassa revi lehtiä puista) sekä päivittäisessä toiminnassa lapsen opastaminen kierrätykseen (esimerkiksi laitamme ruoan tähteet biojätteisiin) 5.4.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Tutustumme lasten kanssa lähiympäristöön, Pornaisten kuntaan. Lapsi tutustutamme myös vanhoihin suomalaisiin perinteisiin mm. leikkien, laulujen ja lorujen avulla. 5.4.4 Esteettinen orientaatio Lapsi ohjataan huomioimaan, havainnoimaan ja kuuntelemaan ympyröivää maailmaa. Hänelle annetaan rauhaa ja aikaa nauttia näkemästään. Lasta autetaan näkemään ja kokemaan häntä ympyröivää kauneutta.
5.4.5 Eettinen orientaatio Pohjana eettiselle ja tapakasvatukselle on aikuisen esimerkkinä oleminen, suhtautuminen lapseen, toisen ihmisen kunnioittaminen. Kasvuilmapiirin tulee olla hyväksyvä, innostava, rohkaiseva ja tasa-arvoa ylläpitävä. 5.4.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Vanhempien kanssa sovitaan yksilöllisesti uskonnollis-katsomuksellisen orientaation sisällöistä. Kunnassamme seurakunta järjestää kynttilähetkiä päiväkotiryhmille, joihin osallistumme. Lisäksi käymme seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa kirkollisten juhlapyhien aikaan (joulukirkko, pääsiäishartaus). Ryhmän toimintatuokioissa yms. näkyy uskonnollisten pyhien huomioiminen. Päiväkodissamme aiheorientaatiot on pääosin sisällytetty arjen toimintaan, jolloin lapsi saa kokea oppimista leikin ja toiminnan kautta. Oivallisena esimerkkinä voisimme pitää esimerkiksi metsäretkeä, joka kattaa lähes kaikki orientaatiot: kävelemme tutulle paikalle, jossa kahlaamme lumessa, kiipeilemme kivillä ja leikimme jonkin liikuntaleikin (esim. vaihda puuta) laskemme sieniä, mitataan nimikkopuun ympärysmitan kasvua narumitalla = matemaattinen orientaatio tunnistamme kasveja, otetaan yksi puu seurantamme kohteeksi eri vuodenaikoina= luonnontieteellinen orientaatio laulamme vanha perinnelaulu = historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio keräämme roskia pois metsästä = eettinen orientaatio ihastelemme luonnon kauneutta: maisemia, sen värejä ja käymme läpi metsässä kasvavia puita = esteettinen orientaatio
6 TUETTU VARHAISKASVATUS Varhainen tuki päivähoidossa on lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista ja mahdollisimman varhain käynnistettyjä tukitoimia. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöihin sidoksissa oleva näkökulma. Päivittäisen varhaiskasvatuksen ympäristössä varhainen tuki voidaan järjestää osaksi arkea - lapsen kiinnostusta ja toimintaa seuraten. Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Lapsen tukeminen varhaisvaiheessa on kannattavaa, monet lisäpulmat jäävät kehittymättä kun huoleen tartutaan varhain. Tuen tarpeen arvioinnin periaatteena on, että sitä arvioidaan alusta alkaen yhdessä lapsen vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuuden hengessä. Arvioinnissa huomioidaan lapsen tuen tarve erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa, ja lapsesta pyritään muodostamaan monipuolinen kokonaiskuva. Tarvittaessa hankitaan tarkoituksenmukainen asiantuntijalausunto, mutta varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on yhdessä vanhempien kanssa havaittu. Varhaiskasvatukselliset tukitoimet ovat: 1. vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen 2. lapsen fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ympäristön mukauttaminen lapselle sopivaksi päivittäisessä toiminnassa mukauttaminen pitää sisällään eriyttämisen, perustaitojen harjaannuttamisen sekä lapsen itsetunnon vahvistamisen varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä ovat esim. struktuuri, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta. Näiden suunnitelmallinen vahvistaminen kuuluu varhaiskasvatuksellisiin tukitoimiin päivähoidossa Päiväkodissa käytetään erilaisia kasvatuksellisia kuntoutusmenetelmiä, jotka toteutetaan joko oman talon henkilökunnan voimin, tai tarvittaessa esim. kelton kanssa yhdessä. Tällaisia menetelmiä ovat mm. kili-kerho (painottuen kielellisiin ja motorisiin pulmiin), leikkiryhmä (vuorovaikutus- ja leikkitaidot),
askeleittain (tunnetaidot) ja knilljumppa (kehon hahmotus). Käytettävät menetelmät valitaan aina kulloisenkin lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Päiväkodeilla on olemassa yhteistyökumppaneita, joiden puoleen voimme kääntyä vanhemmilta luvan saatuamme Näitä tahoja ovat: kelto eli kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti-konsultaatio, sosiaalityöntekijä, neuvola ja Mäntsälän perheneuvola. Kunnassa toimii myös moniammatillinen lasten kuntoutustyöryhmä, jossa käsitellään tukea tarvitsevan lapsen asioita. Kuntoutusryhmään kuuluvat seuraavat tahot: kelto, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, lastenneuvolan edustaja, perheneuvolan psykologi ja päivähoidon johtaja. Päiväkodin työntekijä voi vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen pyytää lupaa viedä lasta koskeva asia kuntoutustyöryhmään. Kuitenkin ensisijaisesti päivittäisissä kohtaamisissa huoltajien kanssa kerromme lasta koskevat pienet huolet, eli ns. arjessa huolen puheeksiotto on yksi toimintamenetelmämme. 7 YHTEISTYÖ 7.1 Kasvatuskumppanuus Päiväkotiemme tavoitteena on ennen hoitosuhteen aloittamista käydä alkukeskustelu lapsen ja perheen kanssa kotona tai muussa sovitussa paikassa. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan lapsen huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kasvatuskumppanuus on perhelähtöistä perheen odotuksista ja tarpeista lähtevää toimintaa hyväksyen perheiden erilaisuudet. Kasvatuskumppanuuden periaatteisiin kuuluvat kuuntelu, kunnioitus, vuoropuhelu ja luottamuksellisuus.
Tavoitteenamme on vanhemmuuden vahvistaminen lapsen ensisijaisena kasvattajana ja oman lapsensa parhaana asiantuntijana. Kumppaneiden tulee nähdä yhteinen päämäärä eli hyvinvoiva lapsi. Kumppaneiden tulee tavoitteeseen päästäkseen kunnioittaa toistensa näkemyksiä. Päivittäiset kohtaamiset ovat tärkeitä, oppiaksemme tuntemaan toisemme paremmin ja pystyäksemme kannattelemaan lasta kodin ja päivähoidon välillä. 7.2 Moniammatillinen yhteistyö Molemmat päiväkodit toimivat tarvittaessa yhteistyössä tuetun varhaiskasvatuksen kappaleessa lueteltujen tahojen kanssa. Aurinkolinnan päiväkodin Vekara-pienryhmä toimii lisäksi yhteistyössä erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla, kuten myös muut ryhmät tarvittaessa mm. erilaisten hoitavien tahojen kanssa sekä tulevien koulujen kanssa. Päiväkoti Aurinkolinna toimii yhteistyössä myös kunnan ryhmäperhepäivähoitokotien, esikoululaisten iltapäiväkerhojen ja perhepäivähoitajien kanssa: Päiväkoti toimii päivystävänä toimipisteenä mm. kesäisin, joulun ajan sekä perhepäivähoitajien loma-aikoina. Päiväkoti on myös useiden perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten varahoitopaikkana. 7.3 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyö Valtakunnalliseen ja Pornaisten kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyy siirtolomake 6-vuotiaille lapsille päivähoidosta esiopetukseen siirtyessä. Lomake on kehitetty yhteistyötä edesauttamaan ja tiedonsiirtoa helpottamaan lapsen siirtyessä esikouluun. Siirtolomake täytetään keväällä päivähoidossa ja siinä kuvaillaan lapsen luonteenpiirteitä, vahvuuksia ja tuen tarpeita. Pornaisten kunnassa esiopetus on sivistystoimen järjestämää.
8 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma edellyttää, että jokaiselle lapselle laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Pornaisissa onkin laadittu ikäkausittain jaotellut lomakkeet, jotka täytetään yhdessä vanhempien kanssa ja joihin kirjataan tarvittavia tavoitteita. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan lukuvuoden aikana ja tarvittaessa niitä muutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman toimivuutta pohditaan sekä arkipäivän työssä, että vuosittain henkilökunnan kokouksessa. 9 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI JA SEURANTA Päiväkotien henkilöstö havainnoi lasta ja lapsiryhmää ja havaintojen pohjalta suunnittelee ja toteuttaa päivittäistä toimintaa. Lapsen kasvun kansio toimii yhtenä havainnointivälineenä. Aurinkolinnan päiväkodissa toimii säännöllisesti (tavoitteena viikoittain) ryhmien tiimipalaverit, joissa käydään läpi oman ryhmän tavoitteita ja toimintaa. Lisäksi talossa kokoontuu viikoittain vastuutiimi, jossa suunnitellaan yhteisiä tapahtumia ja käydään läpi käytännön asioita. Päiväkodeilla on myös suunnittelupäiviä kaksi kertaa vuodessa, jolloin arvioidaan ja suunnitellaan toimintaa. Vanhemmat osallistuvat arviointiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kautta sekä vanhempainilloissa. Toivomme vanhemmilta palautetta toiminnastamme. Hyväksytty perusturvalautakunnassa 4.12.2007