Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo Selostuksen liitteet... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ja ympäristö... 3 3.1.2 Maanomistus... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 3 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 3.2.2 Maakuntakaava... 3 3.2.3 Raision yleiskaava 2020... 3 3.2.4 Asemakaava... 4 3.2.5 Rakennusjärjestys... 4 3.2.6 Pohjakartta... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 4 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 4 4.2 Osalliset ja yhteistyö... 4 4.2.1 Osalliset... 4 4.2.2 Vireilletulo... 4 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 4 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 5 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 5 5.1 Kaavan rakenne... 5 5.1.1 Mitoitus... 6 5.2 Aluevaraukset... 6 5.2.1 Korttelialueet... 6 5.2.2 Muuta alueet... 6 5.3 Kaavan vaikutukset... 6 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön... 6 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 7 5.5 Nimistö... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 8 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 8 Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote yleiskaavasta 2020 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Tilastolomake 5. Luontoselvitys 2008 6. Liito-oravapäivitys 2013 7. Havainnekuva 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan (Kerttula) kortteleita 378 384, sekä virkistys-, liikenne-, katu- ja katuaukioalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 3. kaupunginosan (Kerttula) korttelit 378 391 ja 3092 3097, sekä virkistys-, liikenne-, katu- ja katuaukioalueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavatunnus on 03:056. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavanmuutosalue sijaitsee 3. kaupunginosassa (Kerttula) Raisionkaaren itäpuolella. Pohjoisessa alue rajoittuu Kuuanlaaksontiehen ja Sylttyläntiehen, lännessä Raisionkaareen ja etelässä sekä idässä virkistysalueisiin. Alue sijaitsee Raision keskustasta n. 2 km luoteeseen. Liite 1: Alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavoitettavasta alueesta käytetään nimeä Kuuanlaakso 2. Suunnittelualue ei ole toteutunut vuoden -90 asemakaavan mukaisesti. Alue on tällä hetkellä rakentamaton lukuun ottamatta alueen koillisosassa olevaa vanhempaa omakotitaloa. Alue on tarkoitus muuttaa nykyisen kaavan mukaisesta kerrostalo- ja rivitaloalueesta pääosin erillispientalotonteiksi ja lisätä näin kaupungin omakotitonttitarjontaa. Raisionkaaren tuntumaan osoitetaan yksi kerrostalokortteli. Olemassa olevia kuntoilu- ja ulkoilumahdollisuuksia kehitetään entisestään. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Vireilletulo kaavoituskatsauksessa v. 2012, (23.3.2012) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnosaineisto teknisessä lautakunnassa 27.8.2013. - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta (Kaupunkiuutiset lehti, ilmoitustaulu ja Raision kaupungin verkkosivut) 5.9.2013 - Luonnosvaiheen nähtävilläolo 5.9. 4.10.2013. Mielipiteensä jätti Raisiojokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry. Fortum Sähkönsiirto Oy esitti lausunnossaan varaustarpeen yhdelle puistomuuntamolle. - Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa 4.3.2014 - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo 13.3 11.4.2014. Ei muistutuksia, eikä Caruna Oy:n (ent. Fortum Sähkönsiirto Oy) lausunnossa ollut huomautettavaa. - Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa 12.5.2014 - Asemakaavaehdotus kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 2.2 Asemakaava Kaavanmuutosalueen pinta-ala on n. 17,7 ha. AK -korttelialuetta on 0,9 ha, AOkorttelialuetta 7,3 ha, lähivirkistysaluetta 6,6 ha, leikkipuistoaluetta 0,2 ha ja katu-, katuaukio- ja liikennealueita n. 2,7 ha. AK- korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 7660 k-m², josta asuinkerrostalojen rakennusoikeus on 6400 k-m² ja autosuojien rakennusoikeus 1260 k-m². AO korttelialueilla rakennusoikeutta on yhteensä 20 000 k-m². Alueelle muodostuu yksi AK- tontti sekä 79 erillispientalotonttia, joista 74 on kaupungin omistuksessa. 2
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus alkaa kaavan vahvistuttua ja kunnallistekniikan liittymien sekä katualueiden valmistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ja ympäristö Alue sijoittuu pelto- ja metsämaisemaan. Korkeusasemat vaihtelevat alueen länsiosan n. +11 metristä itäosan yli +20 metriin, jopa paikoin +29 metriin. Paimenpolun ja Raisionkaaren risteyksen viereiset peltoalueet ovat maaperän kosteusolosuhteiden vuoksi haastavat. Pöyry Finland Oy on tehnyt alueelta pohjatutkimuksen ja sen tuloksena laatinut 2.12.2013 päivätyn rakennettavuusselvityksen. 3.1.2 Maanomistus Alue on Raision kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta koilliskulmassa olevaa viittä omakotitonttia. Alueen pellot, n. 5,3 ha on vuokrattu viljelykäyttöön. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta 2000. Alueiden käytön tavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan." - "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle." - Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina." 3.2.2 Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). 3.2.3 Raision yleiskaava 2020 Raision oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu A- merkinnällä Vuonna 2002 rakentamaton tai saman vuoden käytöstä olennaisesti muuttuva pääkäytöltään asumisen alue. Etelässä aluetta on osoitettu V- merkinnällä Virkistys- ja viheralue, joka on myös Maisemallisesti arvokas alue. Liite 2: Ote yleiskaavasta 2020 3
3.2.4 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (kaava 3:23 Kuuanlaakso, hyv. 26.9.1990) kaavanmuutosalue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK-17), asuinpientalojen korttelialueiksi (AP-13), julkisten rakennusten alueeksi (Y), puistoiksi (VP), lähivirkistysalueiksi (VL), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) sekä katu- ja katuaukio/torialueiksi. Liite 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta 3.2.5 Rakennusjärjestys Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Koska Kuuanlaakson alue ei ole toteutunut nykyisellä kerrostalopainotteisella asemakaavalla, alueen maanomistajat Raision kaupunki ja Palmberg Turku Oy (nyk. Lemminkäinen Talo Oy) ovat sopineet alueen asemakaavan muuttamiseksi pientalovaltaisemmaksi alueeksi. Raision kaupunki ja Palmberg Turku Oy (Lemminkäinen Talo Oy) ovat 13.5.2009 laatineet kiinteistön luovutuskirjan ja maankäyttösopimuksen Kuuanlaakson alueelta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuuanlaakson alueeseen liittyvän kiinteistön luovutusasiakirjan ja maankäyttösopimuksen kokouksessaan18.5.2009. 4.2 Osalliset ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt, naapurit sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat Raision kaupungin hallintokunnat: kaupunginhallitus- ja valtuusto, lautakunnat ja kaupungin henkilöstö sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kaavan valmistelee Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Eija Elo. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ympäristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista. 4.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa (Raisio tiedottaa lehti 23.3.2012). 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tietoon 27.8.2013 sekä postitettiin Varsinais-Suomen Ely-keskukseen. Ilmoitus hankkeesta lähetettiin kirjeitse kaavamuutosalueen naapureille. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 5.9. 4.10.2013, jona aikana luonnoksesta jätettiin yksi mielipide ja annettiin yksi lausunto. Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnossa esitettiin tarve sijoittaa alueelle sisääntuloväylän varteen puistomuuntamo. 4
Vastine: Alueen sisääntuloväylän Metsäsylttyläntien varteen osoitetaan kaavamuutoksessa paikka puistomuuntamolle. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry ehdottaa 4.10.2013 päivätyssä mielipiteessään, että jatkovalmistelussa Paimenpolun eteläpuolisten arvokkaiden metsäalueiden käytöstä rakentamiseen luovutaan kokonaan ja että kyseiset metsäalueet merkitään virkistysalueiksi. Raision keskustan tuntumassa olevien metsäalueiden pirstaloituminen ja pienentyminen heikentää metsän ekosysteemejä ja biodiversiteettiä. Tonttien alle jäävä metsä on luonnontilaista kuusimetsää, joka on talousmetsää monipuolisempi luontoarvoiltaan. Lisäksi alueella on merkittävää virkistyskäyttöä: metsässä on kuntoratoja, latuja sekä luontopolku. Vastine: Suomen luontotieto Oy on tehnyt luontoarvojen perusselvityksen asemakaavan muutosalueelta 2008. Liito-oravaselvitys on päivitetty 2013. Luontoselvityksen mukaan asemakaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Paimenpolun eteläpuolisella metsäalueella ei siis ole sellaisia luontoarvoja, joiden puolesta se olisi säilytettävä. Yleiskaavassa metsän läpi kulkevaa asuinalueen aluerajausta on tarkistettu etelämmäksi, kun taas vastaavasti Paimenpolkuun rajoittuvan kallioisen metsäalueen pohjoisosa on jätetty kokonaan rakentamatta, vaikka se on osoitettu yleiskaavassa asuinalueeksi. Näin ollen Kerttulan ulkoilualueen yhtenäisen metsäalueen pituus kasvaa yleiskaavan tilanteeseen verrattuna. Kaavan muuttaminen ei heikennä alueen virkistyskäyttöä, vaan kuntorata, latu-ura ja luontopolku säilyvät ennallaan kaavamuutoksen jälkeenkin. Virkistysreitistöä täydennetään myös tulevan asuinalueen sisällä. Merkittävää on myös se, että kaavamuutoksella alueen rakennusoikeus pienenee lähes 20 000 k-m 2 nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Asemakaavan muutosehdotus oli virallisesti nähtävillä 13.3 11.4.2014. Kaavamuutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia, eikä Caruna Oy:n (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) lausunnossa ollut huomautettavaa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue ei ole toteutunut vuoden -90 asemakaavan mukaisesti. Alue on tällä hetkellä rakentamaton lukuun ottamatta alueen koillisosassa olevaa vanhempaa omakotitaloa. Alue on tarkoitus muuttaa nykyisen kaavan mukaisesta kerrostalo- ja rivitaloalueesta pääosin erillispientalotonteiksi ja lisätä näin kaupungin omakotitonttitarjontaa. Raisionkaaren tuntumaan osoitetaan yksi kerrostalokortteli. Nykyisen kaavan mukainen rakennusoikeus n. 44 500 k-m 2 vähenee reiluun n. 26 000 k- m 2 :iin. Olemassa olevia kuntoilu- ja ulkoilumahdollisuuksia kehitetään entisestään. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueen luonne muuttuu voimassa olevan kaavan sisältämästä asuinkerrostalopainotteisesta asuinalueesta pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Asuinkerrostalokortteli sijoittuu Raisionkaaren tuntumaan siten, että ajo kortteliin tapahtuu Kuuanlaaksontien kautta. Kerrostalokorttelin ja olemassa olevan rivitalokorttelin väliin jää virkistysalue, kuten nykyisessä kaavassakin. Korkeintaan nelikerroksiset asuintalot voidaan rakentaa joko kivi- tai puurakenteisina. Ajoyhteys omakotialueelle tapahtuu pitkin uutta Metsäsylttyläntietä, jonka liittymä Raisionkaarelle sijoittuu Myllymäentien risteyksen kohdalle. Metsäsylttyläntien ja uuden Rälssikadun varsille sijoittuu 54 omakotitonttia sekä tasaiseen peltomaisemaan että kallioiseen metsämaisemaan. Asuinalueelle muodostuu Raisionkaaren suuntaan voimakas puolikaarenmuotoinen korttelialuejulkisivu istuttamalla kaavamääräysten mukaisesti tonttien rajoille pensasaita suojaamaan liikennemelulta ja luomaan yksityisyyttä. Virkistysalueen puolella asuinkortteleiden reunalle on mahdollista istuttaa puurivi korostamaan kaarevaa korttelialuejulkisivua. 5
Metsäsylttyläntieltä erkanee Paimenpolun suuntaan Paimenkatu-niminen uusi tonttikatu, jonka varrelle sijoittuu 25 omakotitaloa ja joka niin ikään muodostaa Raisionkaaren suuntaan puolikaaren muotoisen korttelialuejulkisivun pensasaitoineen ja puuistutuksineen. Paimenpolusta on tarkoitus kehittää virikkeellinen ja turvallinen kevyenliikenteenväylä, jonka varrelle sijoittuu korttelialuekohtaisia katuaukioita aktiviteetteineen ja koko aluetta palveleva leikkipuisto. Uusilta asuinkortteleilta rakennetaan hyvät kevyenliikenteen yhteydet viereiselle virkistysalueelle. 5.1.1 Mitoitus Uusia omakotitontteja syntyy 79. Omakotialueiden yhteenlaskettu kerrosala on 20 000 k-m2. Asuinkerrostalokorttelin rakennusoikeus on 7660 k-m², josta asuinkerrostalojen rakennusoikeus on 6400 k-m² ja autosuojien rakennusoikeus 1260 k-m². Uusia asukkaita alueelle arvioidaan tulevan noin 410, josta omakotialueelle 280 ja kerrostaloalueelle 130. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Kaavanmuutosalueen pinta-ala on 17,7 ha. Asemakaavan muutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO) 7,3 ha ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) 0,9 ha 5.2.2 Muuta alueet Lähivirkistysalueita (VL) ja leikkipuistoa (VK) muutoksella muodostuu 6,8 ha ja katuaukioita, katu- sekä liikennealueita 2,7 ha. Liite 4: Tilastolomake 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella on nykyään vain yksi omakotitalo. Alue rajoittuu itäosiltaan Raisionkaaren katualueeseen ja muilta osiltaan viheralueisiin. Lähistöllä on vanhoja omakotialueita. Raisionkaaren varrella pohjoiseen päin mentäessä sijaitsee rivitalo- ja kerrostalokortteleita. Kaavamuutoksen vaikutukset olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Voimassa olevaan kaavaan nähden alueen rakennusoikeus putoaa 44 500 k- m2:sta 26 400 k-m2:iin. Alueen mittakaava tulee olemaan inhimillisempi kerrostalorakentamiseen perustuvan asemakaavan muuttuessa pääosin omakotitalovaltaiseksi asemakaava-alueeksi. Suomen Luontotieto Oy on tehnyt kaavamuutosalueelta vuonna 2008 luontoarvojen perusselvityksen. Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Alueella ei havaittu myöskään liito-oravia eikä vaateliasta tai uhanalaista putkilokasvilajistoa. Liite 5: Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 Suomen Luontotieto Oy päivitti liito-oravaselvityksen huhtikuussa 2013. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta ja ilmeisesti myös asemakaava-alueen eteläpuolella sijaitseva aiemmin asuttu Kuuanvuoren elinpiiri on ollut jo usean vuoden asumaton. Kuuanvuoren elinpiiriltä lajia etsittiin tuloksetta v. 2011. Nyt inventoidulla asemakaava-alueella on lajille soveliasta elinympäristöä erityisesti asemakaavaalueen Kuuanvuoren puoleisella reunalla, jossa on järeää kuusikkoa sekä muutamin paikoin myös kookkaita haapoja. Asemakaava-alueen muut osat eivät ole liitooravalle optimaalista elinympäristöä. Asemakaavan mahdollistamien toimien toteutuminen ei uhkaa lähialueen liito-oravapopulaation elinmahdollisuuksia eikä estä lajin liikkumista metsäalueiden välillä. 6
Liite 6: Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset AO-110 Erillispientalojen korttelialue - Rakennuksiin on toteutettava harjakatto, jonka kaltevuus kerrosluvulla I merkityissä kortteleissa on 1:3 ja kortteleissa 381 ja 3097 1:1,5-1:2. Kattomateriaalin tulee olla tumman harmaa tai musta tiili tai sileä saumattu pelti. Aumakattoa ei sallita. - Rakennusten julkisivujen verhouksen tulee olla rappaus, puhtaaksi muurattu sileäpintainen tai harjattu tiili tai peittomaalattu lauta. Laudoituksen tulee olla julkisivupinnoilla yhdensuuntaista, ja sitä ei saa jakaa kentiksi listoituksin. Tiilen saumauksen värin tulee olla lähellä tiilen väriä. Julkisivujen pääasialliset värit ovat keltaisen, punaisen tai sinisen taitetut sävyt. Tehostevärinä voi käyttää harmaan eri sävyjä tai luonnonvalkoista. - Maaston korkeusvaihteluiden salliessa asuinrakennukseen voidaan tehdä kellari. Kellarikerrokseen voidaan rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja enintään puolet yläpuolella olevan asuinkerroksen alasta. - Asuinrakennukseen liittyvän tai erillisen autotalli-talousrakennuksen tulee noudattaa asuinrakennuksesta annettuja määräyksiä. Autotallitalousrakennuksen kerrosala sisältyy tontin rakennusoikeuteen. Autotallin ovien tai autokatoksen eteen tulee jäädä vähintään kuusi metriä tontin rajaan. - Kortteleiden 383 386 ja 389 390 tontit on aidattava pensasaidalla, jonka tavoitekorkeus on 1,50 m. Muissa kortteleissa tontit voidaan haluttaessa aidata joko pensasaidalla tai korkeintaan 1,2 m korkealla, luonnonvalkoiseksi tai vaalean harmaaksi maalatulla lauta-aidalla. - Autopaikkoja on rakennettava vähintään kaksi asuntoa kohti. - Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide aiheuttaa kaupunkikuvallista tai -rakenteellista haittaa. Valumavesien johtaminen on järjestettävä tontilla. AO-111 Erillispientalojen korttelialue - Rakennuksiin on toteutettava harjakatto tai sen muunnelma, jonka kaltevuus on 1:1,5-1:2. II -kerroksisiin rakennuksiin voi rakentaa myös pulpettikaton, jonka kaltevuus on 1:4-1:5. Kattomateriaalin tulee olla punainen tiili tai sileä saumattu pelti, Aumakattoa ei sallita. - Rakennusten julkisivujen verhouksen tulee olla rappaus, puhtaaksi muurattu sileäpintainen tai harjattu tiili tai peittomaalattu lauta. Laudoituksen tulee olla julkisivupinnoilla yhdensuuntaista, ja sitä ei saa jakaa kentiksi listoituksin. Tiilen saumauksen värin tulee olla lähellä tiilen väriä. Julkisivujen pääasialliset värit ovat vaalean harmaan eri sävyt tai luonnonvalkoinen. Tehosteena voi käyttää värikkäitä sävyjä. - Maaston korkeusvaihteluiden salliessa asuinrakennukseen voidaan tehdä kellari. Kellarikerrokseen voidaan rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja enintään puolet yläpuolella olevan asuinkerroksen alasta. - Mikäli autosuojalle ei ole osoitettu erillistä rakennusalaa, se voidaan rakentaa rakennusalasta riippumatta vähintään kahden metrin päähän tontin rajoista. Autotallin ovien tai autokatoksen eteen tulee jäädä vähintään kuusi metriä tontin rajaan. Asuinrakennuksen ja erillisen autotalli- talousrakennuksen tulee noudattaa asuinrakennuksesta annettuja määräyksiä. Autotallitalousrakennuksen kerrosala sisältyy tontin rakennusoikeuteen. - Kortteleiden 380, 382 ja 387 388 tontit on aidattava pensasaidalla, jonka tavoitekorkeus on 1,50 m. Muissa kortteleissa tontit voidaan haluttaessa aidata pensasaidalla tai korkeintaan 1,2 m korkealla, luonnonvalkoiseksi tai vaalean harmaaksi maalatulla lauta-aidalla. - Autopaikkoja on rakennettava vähintään kaksi asuntoa kohti. 7
RAISION KAUPUNKI Asukkaat *) 03:056 Kuuanlaakso 2 A, AK 48,6 k-m²/asukas Kaavan numero ja nimi AR, AP 45,6 k-m²/asukas TILASTOLOMAKE AO 3,6 asukas/tontti Vireilletulosta ilm. pvm 23.3.2012 Ehdotuspvm 4.3.2014 Hyväksymispvm hyväksyjä Kaava-alueen pinta-ala 17,7339 Uutta kaavaa 0,0000 Kaavanmuutosta 17,7339 käyttö- kaava-alue tehok- poistuva kaava uusi kaava uudet auto- tont- uudet nykyiset kaikki tarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat teja asukkaat asukkaat asukkaat ha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl yht. A 0,0 0,0000 AK 0,9121 11,1 7660 0,84 6,3852 37900-5,4731-30240 128 1 132 132 AP 0,0 2,1279 5020-2,1279-5020 AO 7,3048 88,9 20000 0,27 7,3048 20000 158 79 281 2 283 A YHT. 8,2169 46,3 27660 0,34 8,5131 42920-0,2962-15260 286 80 412 2 414 Y 0,4331 1560-0,4331-1560 Y YHT. 0,0000 0,0 0,4331 1560-0,4331-1560 VP 0,0 0,7131-0,7131 VL 6,5504 96,9 5,8409 0,7095 VK 0,2079 3,1 0,2079 V YHT. 6,7583 38,1 6,5540 0,2043 LP 0,0947 3,4 0,1308-0,0361 kadut 1,7781 64,5 1,4498 0,3283 kevyt liikenne 0,8007 29,0 0,5235 0,2772 aukiot, torit 0,0852 3,1 0,1296-0,0444 L YHT. 2,7587 15,6 0,00 2,2337 0,5250 YHT 17,7339 100 27660 0,16 17,7339 44480 0,0000-16820 286 80 412 2 414 *) Kaavan mahdollistama arvio asukkaista. Kerrosala- ja tonttilaskelmaan on otettu satunnaisesti mukaan 42 kerrostaloa (1502 huoneistoa), 121 rivitaloa (715 huoneistoa) ja 70 omakotitaloa Puromyllyn, Metsäkallan ja Nuorikkalanmetsän alueelta. Autopaikkamäärät on laskettu asemakaavamääräyksistä. Työpaikkamäärät on arvioitu. RAISION KAUPUNKI KUUANLAAKSO 2 TILASTOLOMAKE LIITE 4
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 Puukiipijä pesii alueen varttuneissa metsäkuvioissa Suomen Luontotieto Oy 53/2008 Jyrki Oja, Satu Oja LIITE 5
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4. Tulokset... 4 4.1 Alueen yleiskuvaus lohkoittain... 4 4.2 Liito-oravaselvitys... 7 4.2.1 Johdanto... 7 4.2.2 Käytetty menetelmä... 7 4.2.3 Tulokset... 8 4.3 Pesimälinnustoselvitys... 8 4.3.1 Tulokset... 8 4.3.2 Alueella pesivät Lintudirektiivin... liitteen I pesimälajit... 9 4.3.3 Alueella pesivät tai havaitut... kansallisessa uhanalaisluokituksessa... (Rassi ym. 2001) mainitut lintulajit... 9 5. Yhteenveto... 10 6. Lähteet ja kirjallisuus... 10 7. Liitteet... 11
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 1. Johdanto Raision kaupunki /Sirpa Salmi tilasi keväällä 2008 Suomen Luontotieto Oy:ltä Raision Kuuanlaakson suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen kaavoituksen tausta-aineistona. 2. Tutkimusalue Suunniteltu kaava-alue sijaitsee Raision kaupungin luoteisosassa melko lähellä Raision keskustaa. Kasvimaantieteellisesti inventointialue sijaitsee hemiboreaalisella vyöhykkeellä, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Hemiboreaaliselle alueelle ovat tyypillisiä lajistollisesti rikkaat jalopuulehdot, joita myös Raision kaupungin alueella esiintyy. Suunnittelualueen metsät ovat kuitenkin valtaosaksi tyypillistä boreaalisen vyöhykkeen havumetsää, jossa mänty ja kuusi vuorottelevat valtapuina. Alueen eteläpää on hyvin kallioista ja maalaji on kalliopaljastumien välissä pääosin moreenia. Alueen niityt ja tasamaa ovat kerrostunutta entisen merenpohjan savikkoa. Suunnittelualue rajautuu eteläosiltaan voimalinjaan ja Kuuanvuoren metsäalueeseen. Lännessä alue rajautuu tiehen ja pohjoisessa sekä idässä asutukseen ja asutuksen reunametsään. Alueen pellot eivät ole enää viljelykäytössä ja metsiä on hoidettu viimeisten vuosien aikana puistometsinä. 3. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Koko alueelta tehtiin kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen ja kallioseinämien epifyyttilajit). Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynneillä 13.6, 28.6 ja 22.7.2008. Alueelta tehtiin yhden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä (Koskimies 1989) pesimälinnustoselvitys, jossa kuitenkin selvitettiin vain Lintudirektiivin liitteen I lintulajien sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym 2001) mainittujen lintulajien esiintyminen alueella. Pesimälinnustoselvitys tehtiin 13.6. Alueen liito-oravat inventoitiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen toukokuun alussa osana laajempaa Turun alueelta tehtävää selvitystyötä. Muista Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueelta inventoitiin viitasammakot. Maastotöistä vastasivat FM Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöihin osallistui avustajana myös biologi Mika Virtanen. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä tarvittavan karttamateriaalin toimitti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kuuanvuoren alueelta on julkaistu aiemmin melko runsaasti luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä, Hertta-rekisterissä, ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä.
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 4. Tulokset Inventointialue jaettiin maankäyttömuodon, metsänkäsittelytoimien ja osin myös metsätyypin perusteella yhteensä 9 lohkoon, joista kultakin tehtiin lyhyt kasvillisuuden yleiskuvaus. Kasvillisuuden kuvauksen yhteydessä selvitettiin alueen puusto, pensaskerros sekä aluskasvillisuuden valtalajisto ja mahdollinen vaateliaampi lajisto. 4.1 Alueen yleiskuvaus lohkoittain Lohko 1 Suunnittelualueen keski- ja länsiosaa hallitsee laaja, vanha peltokuvio, jota nyt hoidetaan niittynä. Nurmipuntarpäävaltainen niitty leikataan vuosittain, mutta kohde ei ole enää maatalouskäytössä. Niityn pohjoisreunassa on pieni, nurmipohjainen jalkapallokenttä. Lohkon kasvilajisto on tyypillistä nurminiityn lajistoa, jossa nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), timotei (Phleum pratense), nurminata (Festuca pratensis), alsike-apila (Trifolium hypridum) ja koiranputki (Anthriscus sylvestris) kuuluvat valtalajistoon. Vaateliaampaa lajistoa ei kohteella esiinny, mutta niityn reunoilla kasvaa jonkin verran ketolajistoa kuten kissankelloa (Campanula rotundifolia) ja harakankelloa (Campanula patula) sekä sarjakeltanoa (Hieracium umbellatum). Niityn pesimälinnustoon ei kuulu avomaan lintulajeja västäräkkiä lukuun ottamatta. Lohko 2 Lohkon alueella on selvärajainen ketoalue, joka on kuitenkin jonkin verran rehevöitynyt. Alueen keskellä kasvaa kymmenen melko kookasta pylväskatajaa (Juniperus communis) ja kohde on maisemallisesti edustava. Rehevöityneen kedon valtalajistoon kuuluu nurmipuntarpää, koiranputki, pukinjuuri (Pimpinella saxifraga), juolavehnä (Elymus repens) ja siankärsämö (Achillea millefolium). Kohteella esiintyy melko runsaasti ketolajistoa ja lajistoon kuuluu mm edellä mainitun pukinjuuren lisäksi kissankello, harakankello, peurankello (Campanula glomerata). Ketoalueella kasvaa myös arkeofyyteiksi eli muinaistulokkaiksi luettavat tummatulikukka (Verbascum nigrum), mäkikaura (Avenula pubescens) ja pölkkyruoho (Arabis glabra). Kedon reunoja kiertää rehevöitynyt reunus. Kohde vaatii vuosittaista niittoa ketokasvillisuuden säilymiseksi. Arkeofyytteihin kuuluva tummatulikukka kasvaa lohkon 2 alueella
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 Lohko 3 Inventointialueen pohjoisreunan kapea metsäkaistale on pääosaksi melko kuivapohjaista mäntyvaltaista kangasmetsää. Lohkon itäreunalla metsänpohja on rehevämpää ja metsätyyppi on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Aluetta on harvennettu ja puusto koostuu kookkaista männyistä (Pinus sylvestris), kuusista (Picea abies) ja rauduskoivuista (Betula pendula). Aluspuustoa on alueella niukasti ja pensaskerros muodostuu puiden taimista. Aluskasvillisuus on tyypillistä havumetsien peruslajistoa. Alueen poikki kulkevan tien varrella kasvaa syylälinnunherne (Lathyrus linifolius) niukkana. Lohko 4 Suunnittelualueen koillisosan metsäalue on hyvin vaihtelevaa ja alueella on vanhan asuinpaikan jäljiltä sekä kulttuurilehtoa että oravanmarjatyypin rehevää kuusimetsää. Lohkon alueella on myös asuintalo, jonka ympärillä laaja pihapiiri. Kulttuurilehdon puusto koostuu vuorijalavista (Ulmus glabra), tammista (Quercus robur), metsälehmuksista (Tilia cordata) ja saarnista (Fraxinus excelsior), jotka kaikki ovat istutettuja ja paikalla on aiemmin sijainnut hoidettu puutarha. Osa saarnista on istutettu riviin. Aluskasvillisuuden lehtolajistoon kuuluu mm. sinivuokko (Hepatica nobilis), kyläkellukka (Geum urbanum), lehtonurmikka (Poa nemoralis), kielo (Convallaria majalis), ahomansikka (Fragaria vesca), vuohenputki (Aegopodium podagraria), valkolehdokki (Platanthera bifolia), lehtoarho (Moehringia trifolia) sekä valkovuokko (Anemone nemorosa). Osa alueesta on harvennettu ja kohteelta on poistettu lahopuuta. Alueen keskellä on vanha kaivettu kastelulammikko, jonka reunoilla kasvaa rantaminttua (Mentha arvensis) ja lamparetta peittää pikkulimaskakasvusto (Lemna minor). Kohteen pesimälinnustoon kuuluu lehtokurppa ja alueella havaittiin myös pikkutikka, jonka pesinnästä alueella ei saatu kuitenkaan varmuutta. Lohko 5 Hyvin tiheäkasvuinen korpimainen lohko, jossa tiheän kuusikon seassa kasvaa hieman kookkaampia haapoja. Aluskasvillisuus on hyvin niukkaa varjostuksen vuoksi ja vaateliaampi putkilokasvilajisto puuttuu lohkon alueelta kokonaan. Alueella on runsaasti lahoavaa pienpuuta ja muutama tuulenkaato. Lohkon alueen pesimälinnustoon kuuluu tiltaltti ja puukiipijä. Lohkon 4 kulttuurilehtoa
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 Lohko 6 Alueen itäreunalla on pohjois-eteläsuuntainen vanha niittyalue, joka on pensoittunut ja paikoin lähes kokonaan metsittynyt. Tiheän pensaskerroksen muodostavat tuhkapaju (Salix cinerea), kiiltopaju (Salix phylicifolia), raita (Salic caprea), halava (Salix pentandra) sekä hies(betula pubescens) ja rauduskoivu. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu myös niukkana kasvavat korpipaatsama (Rhamnus frangula) ja tuomi (Prunus padus). Pensaikkojen välissä on hyvin reheväkasvuista, mesiangervovaltaista suurruohoniittyä. Vanhoissa niittyojissa kasvaa mm. kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus). Alueen pesimälinnustoon kuuluu lehtokerttu. Lohko 7 Lohkon alue on hyvin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan nopeasti muuttuvaa metsämaastoa. Osa alueesta on tasamaalla kasvavaa kuusivaltaista sekametsää. Kalliomäkien rinteillä ja osin myös rinteiden laella kasvaa kookkaita mäntyjä, kuusia, rauduskoivuja ja haapoja ja suurin osa alueesta on varttunutta metsää. aluetta o kuitenkin hoidettu talousmetsänä ja lohkon alueella on myös nuorta metsää ja osa alueesta on harvennettu. Alueella on useita pieniä kalliomäkiä, mutta avokallioita on lohkon alueella melko vähän, eikä kallioketoja esiinny alueella. Metsätyyppi alueella vaihtelee kallioiden reunojen puolukkatyypin kankaasta kallioiden välisten notkelmien oravanmarjatyypin tuoreisiin kankaisiin. Suurin osa alueesta on kuitenkin eri metsätyyppien sekamuotoa. Alueella risteilee melko tiheä polkuverkko ja alueella on myös opastettu luontopolku. Alueen nisäkäslajistoon kuuluu sekä mäyrä, kettu että supikoira ja inventoinnissa alueella havaittiin mäyräpoikue, joka lienee pesinyt jossain alueen louhikossa. Suurin osa lohkon alueesta on liito-oravalle soveliasta elinympäristöä, mutta merkkejä lajin oleskelusta alueella ei havaittu. Lajia ei havaittu alueella myöskään kevään 2003 liito-oravaselvityksessä (Karhilahti 2003). Laajan lohkon pesimälinnustoon kuuluu mm. rautiainen, laulurastas, käpytikka ja puukiipijä. Lohko 8 Lohko käsittää kaksi erillistä tasamaalla sijaitsevaa kuusivaltaista metsäkuviota. Puusto koostuu kookkaista kuusista, joiden seassa kasvaa jonkin verran hieskoivua, haapaa ja mäntyä. Kummatkin kuviot ovat melko kosteapohjaisia ja metsätyyppi on oravanmarjatyypin tuoretta kangasta. Aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus), oravanmarjasta (Mainthemum bifolium), käenkaalista (Oxalis acetosella) ja paikoin myös metsänalvejuuresta (Dryopteris carthusiana). Itäisempi kuusikkokuvio on entistä korpea, joka on ojitettu ja selvästi kuivunut. alueella on jonkin verran lahopuuta (mm. pystyyn kuivuneita kuusia) ja myös muutama kolopuu. Lohkon 6 pensoittuvaa niittyä
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 Lohko 9 Kuuanvuoren pohjoisosa Kuuanvuoren pohjoispää on lähes yhtä jyrkkärinteistä kallioaluetta, kuin Kuuanvuoren keskiosakin. Mäen lakialueella on jonkin verran avokallioita, mutta kallioketoja ei tällä alueella ole. Alueella risteilee polkuja ja kallioiden jäkälä- ja sammalpinnat ovat kärsineet kulutuksesta. Mäkialueen reunoilla kasvaa kookkaita kuusia, mäntyjä, rauduskoivuja ja haapoja ja aluspuusto on tiheää. Niukka pensaskerros muodostuu lehtipuiden taimista, taikinanmarjasta (Ribes alpinum) sekä muutamista lehtokuusamista (Lonicera xylosteum). Rinteellä on pienialaisia, kuivaksi lehdoksi luokiteltavia lehtolaikkuja, joissa valtalajistoon kuuluu kielo, lehtonurmikka ja mustikka. Lehtolajistoa on kuitenkin tällä alueella melko niukasti. Rinnealueella on jonkin verran lahopuuta ja muutama kolopuuhaapakin. Rinnealueella on pieni räkättirastasyhdyskunta. Kuuanvuoren laelta on hienot näkymät lännen- ja luoteensuuntaan. Kuuanvuoren lakialue on hyvin suosittu ulkoilukohde ja alueella kulkee myös suunnistusreitti. 4.2 Liito-oravaselvitys 4.2.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 4.2.2 Käytetty menetelmä Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet liitooravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueilta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. Näkymä Kuuanvuoren laelta pohjoisen suuntaan
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 4.2.3 Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä, mutta lohkojen 7, 8 ja 9 alueella on liito-oravalle soveliasta elinympäristöä jonkin verran. Lähin tunnettu liito-oravan elinpiiri sijaitsee Kuuanvuoren alueella noin 300 m päässä inventointialueen rajasta. Raision kaupungin alueen liito-oravat hyvin tuntevan Ari Karhilahden mukaan esiintymä on edelleen asuttu (Ari Karhilahti suullinen tiedonanto). On mahdollista, että tämän liito-orava esiintymän yksilöt liikkuvat myös nyt inventoidun alueen eteläosassa eli Kuuanvuoren rinteillä. 4.3 Pesimälinnustoselvitys Koko kaava-alueelta ei tehty kaikkia lajeja koskevaa pesimälinnustoselvitystä alueen laajuuden vuoksi, mutta mahdollinen vaateliaampi tai uhanalainen pesimälajisto selvitettiin yhden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä (Koskimies 1988). Laskentoihin osallistui kaksi henkilöä. Selvityksessä etsittiin systemaattisesti EU Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ ETY) liitteen I pesimälajeja. Koska inventoinnin tarkoituksena oli selvittää mahdollisen uhanalaisen tai vähälukuisen linnuston esiintyminen ei peruslinnustoa huomioitu laskennoissa. Tästä syystä myös linnuston tiheyttä ei laskettu. 4.3.1 Tulokset Alueella ei havaittu pysyvän pesän rakentavien petolintujen, kuten kanahaukan pesiä eikä muitakaan petolintujen tai pöllöjen pesiä. Kuuanvuoren alueella on useita huuhkajan pesimäympäristöksi soveltuvia kalliojyrkänteitä, mutta lajista ei tehty havaintoja alueella (ei saalisjätteitä tai oksennuspalloja) ja kohde lienee nykyisellään aivan liian rauhaton huuhkajan pesimäympäristöksi. Alueella on ollut joinakin vuosina ollut sekä lehtopöllön että sarvipöllön reviirit (Ari Karhilahti, suullinen tiedonanto), mutta pikkujyrsijäkannoista riippuvaisten petolintujen ja pöllöjen kannalta laskentavuosi oli huono, koska alueen pikkujyrsijäkannat olivat heikot koko lounaisen Suomen alueella. Suurin osa alueen pesimälinnustosta on tyypillistä havumetsien ja asutuksen reunametsien pesimälajistoa. Kanalintuja ei fasaania lukuun ottamatta enää alueella esiinny. Osa alueen Peippo on alueen runsaslukuisin pesimälintu 8
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 metsäkuvioista on varttuneita ja alueella esiintyy vanhan metsän tyyppilajeja. Alueella havaittiin pesimäaikana hömötiainen, töyhtötiainen, puukiipijä (2 paria) ja tiltaltti (2 paria). Alueen lahopuissa havaittiin runsaasti tikkojen ruokailujälkiä ja alue kuuluu palokärjen ja mahdollisesti myös harmaapäätikan laajaan reviiriin. Kasvillisuusselvityksen yhteydessä heinäkuussa alueella havaittiin myös pikkutikka, joka on saattanut pesiä jossain alueen metsäkuviossa. 4.3.2 Alueella pesivät Lintudirektiivin liitteen I pesimälajit Palokärki (Dryocopus martius) 1 pari Alueella havaittiin ääntelevä vanha palokärki sekä kesäkuussa että heinäkuussa. Havainto koski aikuista yksilöä ja paikkalintuna laji pesinee jossain lähistöllä. Laji on saattanut pesiä jossain inventointialueella, mutta lajin pesäkoloa ei inventoinnissa havaittu ja lajin poikaset jättävät pesän jo toukokuun lopussa kesäkuun alussa. Palokärjen reviiri on tavallisesti useiden neliökilometrien laajuinen ja emot liikkuvat pesimäaikaankin kaukana pesäkololta. Lajin ruokailujälkiä tavattiin alueen kaikista metsäkuvioista. 4.3.3 Alueella pesivät tai havaitut kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) mainitut lintulajit Pikkutikka (Denrocopos minor) 1 pari? Vain varpusen kokoinen pikkutikka havaittiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä lohkon 4 alueella. Kansallisessa uhanalaislistauksessa laji luetaan vaarantuneeksi (VU). Laji on täysin lahopuusidonnainen ja se viihtyy tiheissä lehdoissa, joissa on runsaasti lahoavaa pienpuuta, Pesänsä laji kovertaa umpilahoon pökkelöön. Laji on saattanut pesiä suunnittelualueella Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 2 paria Kansallisessa uhanalaistarkastelussa vaarantuneihin (VU) lintulajeihin luettava tiltaltti pesi inventointialueella kahden parin voimin. Kummatkin koiraat havaittiin alueen keskiosan kuusivaltaisella alueella. Laji suosii varttuneita kuusimetsiä ja sen reviiri on pienikokoiseksi linnuksi poikkeuksellisen suuri, jopa yli 10 ha. Tiltaltin pesinnän varmistaminen on vaikeaa, sillä osa laulavista koiraista on pesimättömiä. Tiltaltti pesii alueella kahden parin voimin 9
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 5. Yhteenveto Suunnittelualueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, mutta Kuuanvuoren kallioalue ja jyrkänne (lohko 9) ovat Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (avokalliot, jyrkänteet), jotka on huomioitava alueen metsänkäsittelytoimenpiteitä suunniteltaessa. Alueella esiintyvät lehtolaikut ovat epäselvärajaisia ja lajistoltaan vaatimattomia, eivätkä ne täytä Metsälain määritelmiä erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Suunnittelualueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä, kuten lähteitä tai puroja. Lohkon 2 ketoalue on perinnebiotooppi, mutta varsinaista perinnemaisemaa ei alueella ole. Alueen kasvilajistoon kuuluu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. joista tummatulikukka on merkittävin. Alueella ei havaittu liito-oravan elinpiirejä, mutta lohkojen 7,8 ja 9 alueet ovat osittain liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Muista Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella esiintyy todennäköisesti ainakin pohjanlepakoita ja mahdollisesti myös muita lepakoita. Lepakoille sopivia talvehtimis- tai pesäpaikkoja ei suunnittelualueelta kuitenkaan löytynyt. Alueella ei ole viitasammakolle soveliasta elinympäristöä. Alueen pesimälinnustoon kuuluu yksi Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälaji (palokärki), jonka laaja reviiri ulottuu alueelle. Muista Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella saattaisi esiintyä harmaapäätikka, jota ei nyt kuitenkaan alueella havaittu. Alueella ei esiinny vaateliasta tai uhanalaista putkilokasvilajistoa. 6. Lähteet ja kirjallisuus Hämet- Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Karhilahti, A. 2003: Raision kaupungin liito-oravaselvitys. Raision kaupunki Korkiamäki, Päivi; Lehtomaa; Leena: Raision kaupungin arvokkaat luonto- ja maisema-alueet. Raision kaupunki 1994. 19 s. Lehtomaa, Leena 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Lunnas, Tuuli; Lehtomaa, Leena. 1999: Raisionlahden kasvillisuusselvitys. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa & Raision kaupunki. - 14 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rantala, Sari; Rantala, Lasse; Lehtomaa, Leena: Kasvisto- ja kasvillisuuskuvaukset: Viheriäisten ja Kukonpään alue, Kimalistonmäki ja Pähkinäsaari, Järviniityn itäpuolinen rinne, Kuuanvuori / Matikainen, Jyrki: Viheriäisten ja Kukonpään alueen linnustoselvitys. Raision kaupunki 1997. 23 s. Rassi, P., Alanen, A.,Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Siivonen, Yrjö: Raision kaupungin lepakkokartoitus: kartoitusraportti. 2003. - 23 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset 10
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008 7. Liitteet 1. Lohkokartta 11
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 Yleiskuva alueen pohjoisosasta Suomen Luontotieto Oy 11/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen LIITE 6
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetty menetelmä... 4 4. Tulokset... 4 5. Yhteenveto... 5 6. Lähteet ja kirjallisuus... 6 7. Liitteet... 7 2
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 1. Johdanto Raision kaupunki /Outi Pekkala tilasi keväällä 2008 Suomen Luontotieto Oy:ltä Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivityksen. Alueelta on v. 2008 tehty luontoarvojen perusselvitys, jonka yhteydessä alueelta tehtiin myös liito-oravaselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2008). Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen kaavoituksen tausta-aineistona. Tehtävän yhteyshenkilönä Raision kaupungilla on toiminut Olli Arvola ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen (ent.oja). Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 2. Tutkimusalue Tutkimusalue alue sijaitsee Raision kaupungin luoteisosassa melko lähellä Raision keskustaa. Kasvimaantieteellisesti inventointialue sijaitsee hemiboreaalisella vyöhykkeellä, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Hemiboreaaliselle alueelle ovat tyypillisiä lajistollisesti rikkaat jalopuulehdot, joita myös Raision kaupungin alueella esiintyy. Suunnittelualueen metsät ovat kuitenkin valtaosaksi tyypillistä boreaalisen vyöhykkeen havumetsää, jossa mänty ja kuusi vuorottelevat valtapuina. Alueen eteläpää on hyvin kallioista ja maalaji on kalliopaljastumien välissä pääosin moreenia. Alueen niityt ja tasamaa ovat kerrostunutta entisen merenpohjan Yleiskuva alueen länsireunalta idänsuuntaan 3
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 savikkoa. Suunnittelualue rajautuu eteläosiltaan voimalinjaan ja Kuuanvuoren metsäalueeseen. Lännessä alue rajautuu tiehen ja pohjoisessa sekä idässä asutukseen ja asutuksen reunametsään. Alueen pellot eivät ole enää viljelykäytössä ja metsiä on hoidettu viimeisten vuosien aikana puistometsinä. Vuoden 2008 inventoinnin jälkeen alueen ympäristössä on tapahtunut vain pieniä muutoksia. Alueen länsireunalla on tehty Tapaninpäivän 2011 myrskyn seurauksena myrskytuhohakkuita, mutta muuten alueen metsät ovat säilyneet lähes samanlaisina. 3. Aineisto ja käytetty menetelmä Asemakaava-alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Alueelle tehtiin maastokäynnit ja 24.3. ja 12.4.2013. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. Maastoinventoinnin suoritti ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöissä avusti Tikli Matikainen. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Työssä tarvittavan karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. 4. Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä ja vain osa alueesta on liito-oravalle optimaalista elinympäristöä (Kuuanvuoren puoleinen reuna-alue). Alueen pohjoisosa on lä- Liito-oravan jätökset on helppo huomata hangen pinnalta 4
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 hes puhdasta kuusikkoa, jossa liito-oravan elinmahdollisuudet ovat vähäiset. Alueen keskiosassa laji saattaisi esiintyä, mutta tyypillistä lajin lisääntymisympäristöä tämä alue ei ole. Asemakaava-alueen eteläreunalla (alueen poikki kulkevan pyörätien eteläpuolella) on lajille sopivaa elinympäristöä ja erityisesti Kuuanvuoren rinteiden alaosissa ja pellon reunamilla on haapaa kasvavia laikkuja, joissa on myös muutama kolopuu. 5. Yhteenveto Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta ja ilmeisesti myös asemakaava alueen eteläpuolella sijaitseva aiemmin asuttu Kuuanvuoren elinpiiri on ollut jo usean vuoden asumaton. Kuuanvuoren elinpiiriltä lajia etsittiin tuloksetta v. 2011. Nyt inventoidulla asemakaava-alueella on lajille soveliasta elinympäristöä erityisesti asemakaava-alueen Kuuanvuoren puoleisella reunalla, jossa on järeää kuusikkoa sekä muutamin paikoin myös kookkaita haapoja. Asemakaava-alueen muut osat eivät ole liito-oravalle optimaalista elinympäristöä. Asemakaavan mahdollistamien toimien toteutuminen ei uhkaa lähialueen liito-oravapopulaation elinmahdollisuuksia eikä estä lajin liikkumista metsäalueiden välillä. Alueella ei havaittu liito-oravia Kuuanvuoren rinteillä on liito-oravalle optimaalista elinympäristöä 5
Suomen Luontotieto Oy Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2013 6. Lähteet ja kirjallisuus Finnlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): 28-30 Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Karhilahti, A. 2003: Raision kaupungin liito-oravaselvitys. Raision kaupunki Korkiamäki, Päivi; Lehtomaa; Leena: Raision kaupungin arvokkaat luonto- ja maisema-alueet. Raision kaupunki 1994. 19 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. WWF raportti nro 8. Oja Jyrki & Oja Satu 2008: Raision Kuuanlaakson asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2008. Suomen Luontotieto Oy 53/2008 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 6