Arkkitehti- ja insinööritoimisto MOTIIVI OY Vimpelin kunta ASEMAKAAVASELOSTUS 26.03.2013 VIMPELI Terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos, Asemakaavan muutos kortteleissa 16 A, 25, 25A ja 25 B
2 (21) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 20.03.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Vimpelin kokonaisasemakaavakartan terveyskeskuksen alueen kortteleita 16 A, 25, 25 A ja 25 B, sekä niihin liittyvät vesi-, lähivirkistys-, erityis- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Vimpelin keskustassa, kirkon viereisissä kortteleissa, Savonjoen rannalla. Alue rajautuu pohjoispuolelta Savonjoen pohjoispuoleiseen rantaan, itäpuolelta Patruunantiehen, eteläpuolelta Opintiehen ja länsipuolelta Mutkapolkuun (niin kuitenkin, että tieosuudet kaava-alueen läheisyydestä kuuluvat mukaan kaavaalueeseen). Opintien ja Patruunantien varressa kulkee kevyenliikenteen väylä. Kaavoitettava alue on noin 7,7 hehtaaria. Alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.
3 (21) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos. Tavoitteena on laatia alueelle asemakaavan muutos terveyskeskuksen laajentumistarpeiden johdosta. Kaavan tarkoituksena on myös selkeyttää ja ajantasaistaa vanha asemakaava. 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilöinä Järvi- Pohjanmaan organisaatiossa ovat toimineet kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu, vs. kaavoituspäällikkö Jyrki Tuomela, kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo ja tekninen johtaja Jouni Hänninen. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Maankäyttö- ja mittaustoimisto Alvar Aallon tie 2 62900 Alajärvi Järvi-Pohjanmaan Tekninen toimi Soinin Kunta Multiantie 27, 62800 SOINI Heikki Joensuu, kaavoituspäällikkö p. 044 2970 264 heikki.joensuu@alajarvi.fi Jyrki Tuomela, vs. kaavoituspäällikkö p. 044 2970 264 jyrki.tuomela@alajarvi.fi Pekka Isotalo, kaavoituspäällikkö pekka.isotalo@alajarvi.fi p. 044 2970 264 Jouni Hänninen, tekninen johtaja p. 044-550 1864 jouni.hanninen@soini.fi Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen Puhelin (06) 421 5000 Telefax (06) 421 5050 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Suunnittelija Kati Sulonen/ Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi
4 (21) Sisältö 1 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.4 Yhteystiedot 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 6 3 Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu lähiympäristö, palvelut ja virkistys 8 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto 8 3.1.5 Maanomistus 9 3.2 Suunnittelutilanne 9 3.2.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat 9 3.2.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat 10 3.2.3 Tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat alueella 12 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 13 4.3.1 Osalliset 13 4.3.2 Vireilletulo 13
5 (21) 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 13 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet 14 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet 14 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 14 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 15 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 15 4.5.1 Alustavat vaihtoehdot 15 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 15 4.5.3 Kaavoitusprosessin aikana tutkitut vaikutukset 16 5 Asemakaavan kuvaus 17 5.1 Kaavan rakenne 17 5.1.1 Mitoitus 17 5.1.2 Palvelut 17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 17 5.3 Aluevaraukset 17 5.3.1 Korttelialueet 17 5.3.2 Muut alueet 18 5.4 Kaavan vaikutukset 19 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 19 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 20 5.4.3 Vaikutukset talouteen 20 5.5 Ympäristön häiriötekijät 20 5.6 Kaava-merkinnät ja määräykset 20 5.7 Nimistö 20 6 Asemakaavan toteutus 20 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 20 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 20
6 (21) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Asemakaavaluonnos LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Seurantalomake LIITE 4 Havainnekuva 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta esitti 22.2.2011 Järvi-Pohjanmaan intervalliyksikön perustamisesta Vimpeliin. Vimpelin kunnanvaltuusto päätti 4.4.2011 15 intervalliyksikön perustamisesta Vimpeliin. Asemakaavan muutoksesta ilmoitettiin Järvi-pohjanmaan kaavoituskatsauksessa 2010. Kaavoituskatsauksessa ilmoitettiin, että kaavamuutos tehdään kortteleiden 16 A, 25, 25 A ja 25 B alueella. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen näytölle asettamisen yhteydessä helmikuussa 2012. Kaavaluonnos oli nähtävillä 23.2-23.3.2012. Kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.2013. Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.2013. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee terveyskeskuksen alueen kortteleita 16 A, 25, 25A ja 25B. Alue sijaitsee Vimpelin keskustassa. Asemakaavalla mahdollistetaan terveyskeskuksen laajeneminen sekä selkeytetään ja ajantasaistetaan olemassa olevaa Vimpelin kokonaisasemakaavakarttaa 2003. Asemakaavassa on myös varattu alue liikenneympyrälle opintien ja Patruunantien risteykseen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen.
7 (21) 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta. Kaavoitettava alue sijaitsee Vimpelin keskustassa terveyskeskuksen alueella ja se kattaa noin 7,7 hehtaarin alueen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Savonjoen pohjoispuoleiseen rantaan, itäpuolelta Patruunantiehen, eteläpuolelta Opintiehen ja länsipuolelta Mutkapolkuun (niin kuitenkin, että tieosuudet kaava-alueen läheisyydestä kuuluvat kaava-alueeseen). Suunnittelualue koostuu pääasiassa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennuksista, virkistysalueista sekä alueen länsipuolella olevista omakotitalo- ja rivitaloasunnoista. Alueen ympäristö on pääasiassa rakennettua ympäristöä. Koko Vimpelin keskusta-alue Lappajärveen saakka kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen, esimerkiksi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee kulttuuriarvoiltaan tärkeä kirkonseudun alue. Myös Savonjoki ja sen ranta-alueet ovat maisemansuojelun kannalta tärkeitä alueita. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääasiassa rakennettua ympäristöä ja sen suurimmat luonto- ja maisema-arvot perustuvat Savonjoen varteen. Alue on pääosin tasaista ja lievästi viettävää joensuuntaan.
8 (21) Pohjavesi Alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Pitkin Savonjokivartta kerrostuneista hietavaltaisista jokikerrostumista on kuitenkin saatavissa pientalouksien tarpeisiin pohjavettä. Arvokkaat luonnonkohteet ja ympäristönsuojelu Arvokkaita luonnonkohteita kaava-alueella on Savonjoen varsi. Suunnittelualueella ei kuitenkaan ole luonnonsuojelulain (LsL 29 ) mukaisia luontokohteita. Savonjoen vesi on ruskeaa ja sitä voidaan pitää hyvin rehevänä. Ravinnepitoisuudet ovat nousseet lievästi 1990-luvulla. Jokea kuormittavat etenkin metsätalous ja turvetuotanto. Savonjoen ranta-alueilta on löydetty liito-oravien reviiripuita, mutta ei suunnittelualueen ranta-aluieilta. 3.1.3 Rakennettu lähiympäristö, palvelut ja virkistys Asuminen Suunnittelualueella on omakotitalo- ja rivitaloasumista sekä sen lähiympäristössä on paljon pysyvää asutusta. Kaava-alueelta löytyy myös vanhusten asuntoja. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue kuuluu Vimpelin keskusta-alueeseen. Vimpeli on noin 3300 asukkaan kunta, jonka väestön ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa, mutta kirkonkylän väestö kasvaa. Rakennettu ympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat pääosin rakennettua asuin- ja keskustan palvelutoimintojenaluetta. Suunnittelualue on tärkeä sosiaali- ja terveyspalveluiden alue. Alueelta löytyy mm. seurakuntatalo, päiväkoti, terveyskeskus, sekä omakotitalo- ja rivitaloasuntoja. Alueen läheisyydestä löytyy valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen pyöreä puukirkko sekä vanha osuuskauppa liikerakennus. Vimpelin rakennuskanta on eri-ikäistä. Keskusta-alueelle sijoittuu sekä vanhaa että uuttaa rakennuskantaa. Vimpelin kunnan kiinteistöjen kuntoarvion mukaan Vimpelin kunnan rakennuskanta on suhteellisen uutta tai peruskorjattua. Palvelut Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ovat kaikki Vimpelin keskustan palvelut. Alajärven kaupunkiin on noin 20 kilometrin matka. 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Opintie, joka risteää suunnittelualueen itäpuolella kulkevaan Patruunantiehen. Patruunantie johtaa Vimpelintielle (Kantatie 68). Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin.
9 (21) 3.1.5 Maanomistus Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa, mutta yksityiset omistavat rakennetut omakotitalo- sekä rivitalotontit. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2009 ja ne tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Vimpelin keskustaan osoitettuun keskustatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan keskustatoimintojen alueena merkittyä aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Lisäksi alue kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen mv. Suunnittelualueen läheisyyteen kaavassa on osoitettu myös venesatama ja väylä, sekä valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kirkko. Vimpelin koko keskusta-alue Lappajärveen saakka kuuluu myös maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen.
10 (21) Kuva 3.Ote E-P:n maakuntakaavasta. 3.2.2 Kunnalliset ja muut alueelliset suunnitelmat Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön suunnitelma Järvi-Pohjanmaan kunnissa, Alajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä, on aloitettu strateginen alueidenkäytön suunnitelma, joka ohjaa alueen kuntien maankäyttöä vuoteen 2030. Keskeisiä tarkastelualueita strategiassa ovat Alajärven, Soinin ja Vimpelin keskustaalueet, muut taajamat, kyläalueet, työpaikka- ja teollisuusalueet, nykyiset ja potentiaaliset kaupallisen toiminnan alueet, matkailualueet sekä keskeiset liikenneväylät ja niiden solmukohdat. Strategiatyön keskeisiä lähtökohtia ovat kuntien omat kehittämistavoitteet, alueen yritysten kehittämistavoitteet sekä eri maankäyttömuodoista lähtevät toiminnalliset tavoitteet. Strategiatyötä peilataan alueen voimassa oleviin ja laadittavana oleviin kaavoihin (mm. maankäytön muutosalueiden ja toiminnallisen sisällön osalta) sekä maakuntakaavaan. Työssä otetaan huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
11 (21) Yleiskaava Kunnanvaltuuston 25.10.2004 hyväksymässä Vimpelin keskustan osayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä keskustatoimintojen alueeksi (C). Lähiympäristöön on osoitettu pääosin pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä toimisto-, hallinto-, palvelu-, ja liiketiloja, keskustaan soveltuvaa asumista, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa sekä niiden edellyttämää liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita (C). Kuva 4. Ote Vimpelin keskustan osayleiskaavasta muutos ja laajennus. Asemakaava Asemakaavan muutos koskee Vimpelin kokonaisasemakaavakarttaa 2003, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2003. Asemakaavan muutos koskee Vimpelin terveyskeskuksen alueen kortteleita 16 A, 25, 25A ja 25B. Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu asumiseen tarkoitettuja korttelialueita, joita ovat erillispientalojen korttelialueita (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Suunnittelualueella sijaitsee yleisten rakennusten (Y), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS), sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) korttelialueita. Kortteleihin liittyy katu- ja virkistysalueita. Alueella kulkee myös yleisen tien alue, sekä alueella sijaitsee vesialuetta, jonka yhteydessä venesatama/venevalkama (LV).
12 (21) Kuva 5. Ote Vimpelin terveyskeskuksen alueen asemakaava muutoksesta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa ja säätelee maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen sekä muiden rakentamista ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista Vimpelin kunnassa. Rakennusjärjestys täydentää ja tarkentaa lakien ja ministeriöiden määräyksiä sekä antaa niiden soveltamisohjeita. Kunnanvaltuusto hyväksyi Järvi-Pohjanmaan nykyisen rakennusjärjestyksen 4.4.2011 13. Pohjakartta Vimpelin keskeisten alueiden digitaalisten asemakaavan pohjakartan laatiminen valmistui 20.03.2013, joka päivitettiin asemakaavakarttaan. 3.2.3 Tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat alueella Tässä kappaleessa on esitelty tärkeimmät suunnittelualuetta koskevat tehdyt suunnitelmat ja selvitykset. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen taustalla on terveyskeskuksen laajeneminen sekä voimassa olevan Vimpelin kokonaisasemakaavakartan 2003 selkeyttäminen ja ajantasaistaminen. Myös liikenneturvallisuutta haluttaisiin parantaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
13 (21) Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta esitti 22.2.2011 Järvi-Pohjanmaan intervalliyksikön perustamisesta Vimpeliin. Vimpelin kunnanvaltuusto päätti 4.4.2011 15 intervalliyksikön perustamisesta Vimpeliin. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen toteutui osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedottamalla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat 23.2.-23.3.2012 välisenä aikana nähtävillä Vimpelin teknisen toimen ilmoitustaululla, sekä Järvi-pohjanmaan www-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä niiden ollessa nähtävillä joko kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteet tuli toimittaa Vimpelin kunnanhallitukselle nähtävilläoloaikana. Aineisto lähetettiin ennen nähtävilläoloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Lausuntoja jätettiin yhteensä 2 kappaletta. Vimpelin kunta pyysi lausunnot Etelä- Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnalta. Asukkailta tuli muistutus. Lausunnot: - Maakuntamuseo kertoi lausunnossaan, ettei voi ottaa kantaa vielä tässä vaiheessa, koska toimitetusta materiaalista puuttui kaavaselostus. - Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ollut asemakaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa. - Kaavaa vastustavissa lausunnoissa vastustettiin muun muassa uuden Mutkapolun leveyttä sekä pituutta, sillä uuden asemakaavaluonnoksen perusteella Mutkapolusta muodostuisi kiertotie ja näin ollen se kulkisi lausuntojen antajien pihojen lävitse. -Vastusta herätti myös uuden kaavan mukaisen Mutkapolun läntisellä puolella oleva YS-korttelialuevaraus, sillä lausunnoissa kerrottiin alueella sijaitsevan kiinteistön, joka
14 (21) on jokapäiväisessä käytössä ja sitä käytetään maatalous-, kotitalous-, ja konesuoja ja huoltotilana. - Lisäksi jokirantaan suunniteltua kävelypolku vastustettiin. Yleisötilaisuus Yleisötilaisuus pidettiin Vimpelin kunnantalolla 17.10.2012, jossa esiteltiin kaavaehdotus ja havainnekuva. - Jokirantaan haluttiin kävelypolku venevalkaman ja kirkon välille. - Mutkapolun leveys haluttiin kapeammaksi. - Yleisen leikkipuiston sijainnista keskusteltiin, haluttiin päiväkodin pihalle. Yleisötilaisuuden jälkeen tuli kirjallinen valitus asukkaalta. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat kunnanhallituksen toimesta nähtäville Vimpelin kunnan teknisen toimen ilmoitustaululle sekä Järvi-Pohjanmaan wwwsivuille. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava alajärven kunnanhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Aineisto lähetetään ennen nähtävilläoloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Täydennetään nähtävilläolon jälkeen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia alueelle asemakaavan muutos terveyskeskuksen laajentumistarpeiden johdosta. Kaavalla tarkoituksena on myös selkeyttää ja ajantasaistaa vanha asema-kaava. Alueella asuvien vanhusten asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta halutaan parantaa. Lisäksi halutaan luoda mahdollisuudet kirjaston tai muun palvelutoiminnan laajenemiselle. Myös Savonjoen sijaintia halutaan paremmin hyödyntää venevalkaman sijoittamisella lähivirkistysalueelle. 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueiden käyttötavoitteet ja suunnitelmat Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä Järvi-Pohjanmaan alueidenkäyttösuunnitelma tulevat ottaa huomioon asemakaavasuunnittelussa. Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Vimpelin keskustaan osoitettuun keskustatoimintojen alueeseen. Lisäksi alue kuuluu matkailun vetovoima-
15 (21) alueeseen mv. Vimpelin koko keskusta-alue Lappajärveen saakka kuuluu myös maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen. Yleiskaava Vimpelin keskustan osayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä keskustatoimintojen alueeksi. Asemakaava Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pääasiassa asumiseen tarkoitettuja korttelialueita sekä yleisten rakennusten ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueita. Nykyisessä asemakaavassa on myös haluttu turvata virkistysmahdollisuudet sekä alueelle on varattu tieyhteyksiä. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue sijaitsee Savonjoen rannan vieressä, joka on virkistys- ja luontoarvoiltaan merkittävä. Savonjokea ja sen ranta-alueita ei saa heikentää suunnittelulla. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kirkko, jonka arvoja tulee vaalia. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavat vaihtoehdot Terveyskeskuksen alueelle laadittiin alustavasti useita erilaisia periaateluonnoksia, joissa jokaisessa oli tarkoituksena mahdollistaa terveyskeskuksen laajeneminen, parantaa liikenneturvallisuutta alueella sekä ajantasaistaa ja selkeyttää jo olemassa olevaa asemakaavaa. Näistä periaateluonnoksista kehiteltiin yksi kaavaluonnos, joka laitettiin nähtäville helmikuussa 2012. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos 13.12.2011 Alueelta laadittiin lähtötietojen, esitettyjen tavoitteiden ja alustavien periaateluonnosten perusteella kaavaluonnos, joka oli nähtävillä 23.2.-23.3.2012. Luonnoksessa suunnittelualueelle muodostui viisi eri korttelialuetta sekä niihin liittyvät katu-, vesi- ja virkistysalueet. Aikaisempaan kaavaan verrattuna korttelialueet koostuvat enemmän samanhenkisistä alueista. Asuinalueet ovat keskittyneet pääasiassa suunnittelualueen länsipuolelle ja sosiaali- sekä yleisten rakennusten alueet itäpuolelle. Luonnoksessa on suunniteltu Mutkapolun jatkamista koko uuden korttelialueen ympäri, jolloin ajo asuintonteille tapahtuisi pääasiassa Mutkapolun kautta. Lakasenkujaa on lyhennetty ja kaavaan on varattu terveyskeskuksen tarvitsemaa ajoyhteyttä varten läpi-
16 (21) kuluyhteys Lakasenkujan ja Mutkapolun väliin. Savonjoen rantaa pitkin kulkevalle virkistysalueelle on kaavoitettu ohjeellisena yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Yleisiä parkkipaikkoja on luonnoksessa varattu kahteen eri paikkaan sekä YS-alueelle on varattu ohjeellisena parkkipaikka-alue, terveyskeskuksessa asioiville. Savonjoen rantaan on varattu uudelle venevalkamalle paikka. Kaavaluonnoksessa on myös varattu Opintien ja Patruunantien risteykseen liikenneympyrälle paikka. Kuva 6. Ote kaavaluonnoksesta 13.12.2011 Asemakaavaehdotus 4.5.3 Kaavoitusprosessin aikana tutkitut vaikutukset Kaavatyön aikana arvioidaan kaavan vaikutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutuksia on tarkemmin arvioitu kohdassa 5.4.
17 (21) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 7,7 ha, josta on virkistysalueita (VP) 0,6 ha, katu-alueita 1,4 ha, erilaisten asuinalueiden korttelialueita (AO, AR, AL) 1,9 ha, yleisten rakennusten, sosiaalitointa ja terveydenhuoltopalveluita palvelevien rakennusten sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueita (Y, YS, YK) 2,4 ha, liikenne-, pysäköinti- ja venevalkama-alueita (LV, LP) 0,3 ha sekä vesialuetta (W) 1,2 ha. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 15 050 krsm2. Tiedot alueelle muodostuvista käyttötarkoituksen mukaisista kerrosaloista ja pintaaloista on liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ovat kaikki Vimpelin keskustan palvelut. Alajärven kaupunkiin on noin 20 kilometrin matka. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla pyritään mahdollistamaan alueen rakentaminen huomioimalla samalla luonnonkohteet ja rakennettu ympäristö. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kortteli 16a Kortteli on varattu erillipientalojen korttelialueeksi. Korttelin tontille saa rakentaa I½-kerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeus on 250 krsm2, joka vastaa noin 0,17 tehokkuuslukua. Kaavassa on määräyksiä rakentamis tavasta. Kortteli 25 Kortteli on varattu asuinrakennusten korttelialueeksi. Kortelissa on erillispientalojen (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) korttelialueita. Alueella on kaavassa osoitetuilla kohdilla liittymäkieltoja, näiltä kohdin ei saa perustaa liittymää.
18 (21) Erillispientalojen (AO) tonteilla 1-4 on rakennusoikeutta 250 krsm2 ja tonttien koon vaihdellessa 895-2162 m2 välillä niin tehokkuusluku vaihtelee 0,12-0,28 välillä. Tonteille saa rakentaa I½ kerroksisia rakennuksia. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) tonteilla 5 on rakennusoikeutta 1100 krsm2 ja tontilla 6 on rakennusoikeutta 900 krsm2. Tonteille saa rakentaa IIkerroksisia rakennuksia. Tonttien tehokkuusluku on noin 0,28. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) tontilla 7 on rakennusoikeutta 800 krsm2 ja tehokkuusluku on 0,27. Kaavassa on määräyksiä alueista johonka ei saa sijoittaa rakennusta. Kortteli 25a Kortteli on varattu yleisten rakennuten ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kortelissa on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK), sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) korttelialueita. Alueelle saa rakentaa I-III-kerroksisia rakennuksia tontista riippuen. Alueella on kaavassa osoitetuilla kohdilla liittymäkieltoja, näiltä kohdin ei saa perustaa liittymää. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten (YS) tonteilla 1-2 on rakennusoikeutta yhteensä 7300 krsm2. Tontille 1 saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia ja rakennusoikeutta on 1100 krsm2. Tontilla 2 saa rakentaa III-kerroksisia rakennuksia ja rakennusoikeutta on 6200 krsm2. Tontilla 1 on tehokkuusluku 0,26 ja tontilla 2 0,54. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) tontilla 3 on rakennusoikeutta 2500 krsm2, tontin tehokkuusluku on 0,39. Tontille saa rakentaa I-kerroksisia rakennuksia. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) tontilla 4 on rakennusoikeutta 600 krsm2, tehokkuusluku on 0,63. Tontille saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Kortteli 25b Kortteli on varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Korttelin yleisten rakennusten (Y) tontille 1 saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Tontilla on rakennusoikeutta 600 krsm2 ja tontin pinta-ala on 1805 m2, tontin tehokkuusluku on 0,33. Tontilla on mahdollisuus torikäyttöön. 5.3.2 Muut alueet Puisto (VP) Savonjoen ranta-alue on puistoaluetta josta pääsee venevalkaman kautta vesistöalueelle. Puisto pidetään rakentamattomana muilta osin.
19 (21) Katualueet Kaava-alueelle tulee uusi katu Jokerinpolku kortelien 25 ja 25a välille. Kadulta on kulku korttelin 25 tonteille ja varaus lakasenkujan pihatien liittymälle. Lakasenkuja lyhenee korttelin 25a reunaan, Lakasenkujalta on yhteys molemmille yleiselle pysäköintipaikalle. Koska Patruunantie ja Opintie eivät ole maankäyttö ja rakennuslain 83.4. mukaisia maanteitä, niin ne on merkitty kaavaan katuna. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueelle muodostui neljä eri korttelialuetta sekä niihin liittyvät katu-, vesi- ja virkistysalueet. Kaava-alue kuuluu Vimpelin keskusta-alueeseen. Kaava ajantasaistaa ja selkeyttää jo olemassa olevaa asemakaavaa. Vimpeli kirkonkylän väestön uskotaan kasvavan. Kaava-alue mahdollistaa tiiviimmän asumisen rivitalojen muodossa, jolloin se on osayleiskaavan mukainen. Kaava mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti paikallisesti arvokkaan Åkermanin talon säilyttämisen, mutta rakennusta ei varsinaisesti suojella kaavamääräyksellä. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue mahdollistaa tiiviimmän asumisen rivitalojen muodossa. Viihtyvyyttä lisää Savonjoen rannan puistokaista. Korttelit on jaoteltu samanhenkisistä alueista ja näin se lisää yksityisyyttä ja viihtyvyyttä. Asuinalueet ovat keskittyneet pääasiassa suunnittelualueen länsipuolelle ja sosiaali- sekä yleisten rakennusten alueet itäpuolelle, jonne on myös mahdollista sijoittaa pienimuotoinen tori, joka elävöittää keskustan rakennetta. Taajamakuva Kaava tukee keskustan kerroksellista rakennuskantaa ja selkeyttää asumisen ja yleisten palvelujen taajamakuvaa. Liikenne Kadut pyritään säilyttämään ennallaan ja selkeyttämään parkkipaikkoja. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan keskustan liikenteen lisääntyessä, mahdollisen liikenneympyrän tai vastaavan toteuttamisen myöhemmässä vaiheessa Opintien ja Patruunantien risteykseen. Lakasenkujan lyhentyessä säilytetään kumminkin ajoväylä ja liittymis mahdollisuus Jokerinpolulle. Lakasenkujalta pääsee myös venevalkamalle. Palvelut Kaava-alueen läheisyydessä ovat kaikki Vimpelin keskustan palvelut ja kaava mahdollistaa terveyskeskuksen laajenemisen, jos tarvitsee erikoispalveluja niin Alajärven kaupunkiin on noin 20 kilometrin matka.
20 (21) Tekninen huolto Kaava-alueella on olemassa oleva teknillinen verkosto. Aikaisempaan kaavaan verrattuna korttelialueet koostuvat enemmän samanhenkisistä alueista, jolloin teknillisen verkon huolto/koko voidaan arvioida paremmin. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö Luonnontilaista ilmettä on haluttu säilyttää suunnittelualueella puistokaistan avulla. Pohjavesialueet Alueen lähellä ei ole pohjavesialueita. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Kaava mahdollistaa terveyskeskuksen laajenemisen ja tämä synnyttää työllistäviä vaikutusta rakentamisen ja palvelun lisääntymisen myötä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristöön vaikuttavia häiriötekijöitä ei kaavamuutoksesta johdu. 5.6 Kaava-merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 5.7 Nimistö Alueelle syntyy uusia katuja. - Jokerinpolku 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavapiirustus ja kaavamääräykset. Havainne kuvasta näkee olemassa olevien rakennusten sijainnit. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Kohta 2.3
LIITE 1 21 (21)