Talouden tasapainottamisohjelma nro 3. Ohjausryhmän esitys

Talouden tasapainottamisohjelma nro 3 Ohjausryhmän esitys

Tasapainottamisohjelman nro 3 taustaa Talouden tasapainottamisohjelman nro 3 euromääräinen menosäästöjen/tulonlisäysten tavoite on nettona vuositasolla 750.000 euroa (toimintakate). Tasapainottamisohjelma kattaa vuodet 2016 2018. Jatketaan olemassa olevaa hankintakieltoa sekä vaikeutettua virkojen ja toimien täyttömenettelyä. Lomarahojen vaihto vapaaksi ja ns. ostovapaiden käyttö mahdollistetaan jatkossakin. Mahdollisesti voimaantulevan yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia ei huomioida tasapainottamisohjelmassa. Jos yhteiskuntasopimus tulee voimaan, se pienentänee ostovapaista ja lomarahavapaista saatavaa säästöä. Lomautuksia ei käytetä vuonna 2016, painotetaan vapaaehtoisten toimien (lomarahojen vaihto vapaaksi ja ostovapaat) käyttöä, irtisanomiset ovat mahdollisia ja määräaikaisuudet tarkastellaan. Yleisesti menot (palkat, lämmitys, polttoaineet, korot) ei juuri nouse inflaation vuoksi. 2

Euromääräiset tavoitteet Lomaraha ja ostovapaat yhteensä 50.000 /v Kiinteistöverojen nosto yhteensä 99.000 /v, josta ei-vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveron osuus 34.000 (1,15 % -> 1,30) ja yleisen kiinteistöveron osuus 65.000 (1,00% -> 1,20 %) 3

Hallintokuntakohtaiset euromääräiset tavoitteet Hallintokunta TP2015, t TA2016, t Muutos Säästöehdotus, t %:na Yleishallinto (kh:n alainen) -821-911 -90 30-3,3 %toimintakate Muut kh:n alaiset -401-362 39 20-5,5 %toimintakate Tukipalvelut 1) -1 420-1 028 392 0,0 %toimintakulut toimintakulut ja Tekninen jaosto 2) -4 006-3 868 138 50-1,3 % poistot Pirkkalan yta -13 188-12 487 700 210-1,7 %toimintakate Peruskoulut -4 184-4 380-196 200-4,6 %toimintakate Varhaiskasvatus -1 813-2 037-224 125-6,1 %toimintakate Hyvinvointiltk -361-424 -63 50-11,8 %toimintakate Rakennus- ja ympäristöltk -150-184 -34 15-8,2 %toimintakate Yhteensä -26 344-25 682 662 700-2,7 % 1) Muiden hallintokuntien ratkaisut vaikuttavat säästön määrään, tukipalveluiden säästöt tuodaan ilmi toteutumaseurannassa 2) Muiden hallintokuntien ratkaisut vaikuttavat säästön määrään 4

Säästötavoitteet Säästötavoite on vuoden 2016 alkuperäisestä talousarviosta. Lisäksi huomioidaan edellisestä tasapainottamisohjelmasta siirtyvät säästötavoitteet, jos ne eivät jo joltain osin sisälly talousarvion 2016 lukuihin. Mahdollisimman paljon säästöjä toteutetaan jo vuonna 2016, jos se toiminnan järjestämisen kannalta on mahdollista. 5

Yleishallinto Yleishallinnon säästöt 30.000 euroa: - keskitetty atk 18.000 euroa, kp 3120 (Ylämäen koulun 100 MB:n yhteys 10.000 euroa, kehityshankkeet 6.000 euroa, tietoliikenne 2.000 euroa) - henkilöstöhallinto 8.000 euroa, kp 3110 (työterveyshuollon kustannukset 10.000 euroa / nettovaikutus 5.000 euroa, pikkujoulut 3.000 euroa) - joukkoliikenne 4.000 euroa, kp 3211 Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Kts. edellä -30.000 Hallintojohtaja Yhteensä -30.000 6

Tukipalvelut Tukipalveluiden säästöt riippuvat muiden hallintokuntien toimenpiteistä ja tarpeiden muutoksista. Ahtialan päiväkodin lakkauttamisen myötä vapautuvan laitoshuoltajan toimi voidaan muuttaa kiertäväksi monipalvelutyöntekijäksi, jolloin säästettäisiin sijaiskuluissa. Säästyneet eurot on esitetty varhaiskasvatuksen säästötoimenpiteissä. Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Yhteensä Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 7

Sote, oma Sotiemme veteraanit 10.000 euroa, kp 5701 Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Yhteensä -10.000-10.000 Hallintojohtaja 8

Elinkeinotoimi ja matkailu Elinkeinotoimen säästöt 7.600 euroa, kp 3500: - toimisto- ja asiantuntijapalvelut 1.300 euroa - matkustus- ja kuljetuspalvelut 300 euroa - muut palvelut (elinkeino- ja maaseututyöryhmä) 6.000 euroa Matkailun edistämisen säästö 2.000 euroa, kp 3510: - painatukset ja ilmoitukset 2.000 euroa Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Kts. edellä -9.600 Kehittämispäällikkö Yhteensä -9.600 9

Maaseututoimi Maaseututoimen säästöt 2.400 euroa, kp 4001: - toimisto- ja asiantuntijapalvelut 2.000 euroa - painatukset ja ilmoitukset 200 euroa - kirjallisuus 100 euroa - elintarvikkeet 100 euroa Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Kts. edellä -2.400 Kehittämispäällikkö Yhteensä -2.400 10

Yhteenveto Toimenpide 2016 2017 2018 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Keskitetty atk -18 000-18 000 Hallintojohtaja Henkilöstöhallinto -8 000-8 000 Hallintojohtaja Joukkoliikenne -4 000-4 000 Hallintojohtaja Sotiemme veteraanit -10 000-10 000 Hallintojohtaja Elinkeinotoimi -7 600-7 600 Kehittämispäällikkö Toimenkuvamuutokset/elinkeinotoimi -13 300-13 300-0,5Kunnanjohtaja/siirtynyt tavoite 1) Matkailun edistäminen -2 000-2 000 Kehittämispäällikkö Maaseututoimi -2 400-2 400 Kehittämispäällikkö Yhteensä -52 000-13 300 0-65 300-0,5 1) Ks. hyvinvointilautakunnan tavoitteet 11

Tekninen toimi Henkilöstön määrää tarkennetaan v. 2016 (edellisestä tasapainottamisohjelmasta siirtynyt tavoite) Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Henkilöstövähennys -33.000-1 Kunnanjohtaja/ kehitysjohtaja 1.8.2016 alkaen Yhteensä -33.000 12

Kiinteistötoimi Toimisto- ja asiantuntijapalvelujen ostojen karsiminen 28.400,- Leasing-vuokrien säästö 5.000,- Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Toimisto- ja asiantuntijapalvelut -28.400 Tarkastusmestari Leasing-vuokrat -5.000 Tarkastusmestari Yhteensä -33.400 13

Kaavatiet ja yleiset alueet Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito, säästö 300,- Kalusto, säästö 300,- Rakennusmateriaalit, säästö 3.800,- Muu materiaali, säästö 2.200,- Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito -300 Kunnanrakennusmestari Kalusto -300 Kunnanrakennusmestari Rakennusmateriaalit -3.800 Kunnanrakennusmestari Muu materiaali -2.200 Kunnanrakennusmestari Yhteensä -6.600 14

Viemärilaitos Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito, säästö 3.000,- Koneiden, kaluston ja laitteiden kunnossapito, säästö 7.000,- Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito Koneiden, kaluston ja laitteiden kunnossapito Yhteensä -10.000-3.000 Kunnanrakennusmestari -7.000 Kunnanrakennusmestari 15

Yhteenveto Toimenpide 2016 2017 2018 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Henkilöstövähennys -33 000-33 000 Kunnanjohtaja/kehitysjohtaja/ -1siirtynyt tavoite Asiantuntijapalveluiden ostot -28 400-28 400 Tarkastusmestari Leasing-vuokrat -5 000-5 000 Tarkastusmestari Kaavatiet ja yleiset alueet -6 600-6 600 Kunnanrakennusmestari Viemärilaitos -10 000-10 000 Kunnanrakennusmestari Yhteensä -50 000-33 000 0-83 000-1 16

Erikoissairaanhoito pyritään lisäämään erikoissairaanhoidon palveluseteleiden käyttöä -> sairaanhoitopiirin kustannusten väheneminen haasteena erikoissairaanhoidon kustannusten ennustettavuus pienellä väestöpohjalla erikoissairaanhoidossa ylitysuhka vuodelle 2016 (ulkoiset ostot), sen vuoksi vuodelle 2016 ei ole realistista arvioida säästöjä Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö PSHP:n esh:n käytön väheneminen palvelusetelien käyttöä lisäämällä 0-75.000-75.000 - ylilääkäri Yhteensä 0-75.000-75.000 17

Perusterveydenhuolto suun terveydenhuollon kustannuksista voi syntyä säästöä, mikäli saadaan rekrytoitua hammaslääkäri työsuhteeseen tulevina vuosina selkeät sulut lomakausina, pelkästään päivystysvastaanotot myös perusterveydenhuollon palveluissa (vähentää sijaiskuluja, mutta voi lisätä päivystyskustannuksia Lempäälässä ja Valkeakoskella) neuvolaikäisten lasten määrä vähenee, mutta toistaiseksi lisääntynyttä tarvetta kouluterveydenhuollossa: jatkossa vähemmän neuvolapalveluiden tarvetta? Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Yhteensä 18

Sosiaalipalvelut vuodelle 2016 ei ole varauksia uusille asiakkaille, joten jokainen uusi asiakas ylittää talousarvion kehitysvammaisten laitoshoidon päättyminen, jos asiakkaalle löytyy asumispalvelupaikka: esim. jos asumispalvelupaikan vuorokausihinta on 200, säästöä vuositasolla enintään 30.000 henkilökohtaisen avun palkanlaskenta sähköiseen palveluun (säästö 5.000 /v) oletus, että perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle ei vähennä kustannuksia Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö kehitysvammaisten laitoshoidon päättyminen (edellyttää sopivaa asumispalvelupaikkaa) Sähköinen palvelu henkilökohtaisen avun palkanlaskennassa Yhteensä -30.000-25.000 vammaispalvelupäällikkö -5.000 vammaispalvelupäällikkö 19

Vanhusten palvelut Lisätään hoivaosaston yhteisiä tiloja muuttamalla yksi kahden hengen huone yhteisiksi tiloiksi (edellisestä tasapainottamisohjelmasta siirtynyt tavoite) potilaspaikat vähenevät, jatkossa 16 potilaspaikkaa potilaspaikkojen vähentäminen muuttaa henkilöstömitoitusta Tavoitetaan kaksi positiivista asiaa: AVIn vaatimaa lähihoitajan vakanssia (1.12.2014) ei tarvitse täyttää; saavutetaan samalla laadukkaampaa vanhusten hoivaa. yhteiset tilat voidaan toteuttaa vuonna 2016, koska kyseisen osaston potilasmäärä on muuttunut vakanssi on lakkautettu ja osastolla aiemmin käytetystä ylimääräisestä määräaikaisesta hoitohenkilöstöstä hoitomitoituksen turvaamiseksi on voitu luopua Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Asiakasmaksutulon alenema 23.000 Henkilöstömenon alenema -35.000-1 Vanhustyön johtaja Yhteensä -12.000 20

Vanhusten palvelut ympärivuorokautisen hoivan henkilökuntamitoitus on jo laskettu alarajalle, sen laskeminen ei ole enää mahdollista (toimintaluvat, lainsäädäntö ja henkilöstön jaksaminen rajoittavat) vähennetään edelleen pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja: henkilöstön vähentäminen/siirtäminen kotihoitoon o ylipaikoilla asukkaita, mutta vanhoja asukkaita, jotka eivät nykyisillä kriteereillä saisi paikkaa, ei voi inhimillisesti katsoen siirtää pois asumispalvelupaikoilta kotihoidossa tiukempi kriteerien noudattaminen: lievää palvelutarvetta enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin (omaisten ja/tai vapaaehtoisten apu) perhehoidon lisääminen (edellyttää perhehoitajaksi ilmoittautuvia) voisi vähentää ympärivuorokautisen hoivan kustannuksia luovutaan siivouksen palvelusetelistä, kustannukset asiakkaan itsensä maksettavaksi tai palvelu omaisten/vapaaehtoisten tehtäväksi (kustannukset noin 7.500 vuonna 2015 ja noin 6.000 vuonna 2014) Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Siivouksen palvelusetelistä luopuminen -7.000 Vanhustyön johtaja Yhteensä -7.000 21

Hallinnon vyörytykset Pirkkalan keskushallinnon vyörytysten osuuksia yhteistoimintaalueelle tarkennetaan vuodesta 2016 alkaen siten, että Vesilahden kunnan säästö on vuositasolla 30.000,- Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Keskushallinnon vyörytykset -30.000 Pirkkalan kansliapäällikkö Yhteensä -30.000 22

Yhteenveto Toimenpide 2016 2017 2018 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoidon palvelusetelit -75 000-75 000-150 000 Ylilääkäri Kehitysvammaisten laitoshoidon päättyminen -25 000-25 000 Vammaispalvelupäällikkö Sähköinen palvelu palkanlaskennassa -5 000-5 000 Vammaispalvelupäällikkö Hoivaosaston yhteiset tilat -12 000-12 000 Vanhustyön johtaja / siirtynyt tavoite Siivouksen palveluseteli -7 000-7 000 Vanhustyön johtaja Hallinnon vyörytykset -30 000-30 000 Pirkkalan kansliapäällikkö Yhteensä -42 000-112 000-75 000-229 000 23

Varhaiskasvatus Perhepäivähoitajan eläköityminen ja toimen täyttämättä jättäminen. Varhaiskasvatuslain (aikuinen/lapsi) suhdelukumuutosten (nyt 1:7, 1.8.2016 1:8) vaikutus. Yhden lastenhoitajan vähennys. Ahtialan päiväkodin lakkauttaminen. Ahtialan päiväkodin lapset sijoitetaan päivähoitoon muihin Vesilahden varhaiskasvatusyksiköihin. Tästä syntyy yhden lastenhoitajan vähennys. Toimintakuluista säästyy puhtaanapito- ja pesulapalvelut 28 900, rakennusten ja huoneistojen vuokrat 12 200, leasingvuokrat 1 000 ja ICT-kulut 2 000. Ari Perämaa ja Pertti Uusi-Erkkilä esittivät eriävän mielipiteen Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Perhepäivähoitajan eläköityminen ja toimen täyttämättä jättäminen Varhaiskasvatuslain muutos suhdelukuun -11 700-16 300-1 Varhaiskasvatuksen johtaja -12 500-17 500-1 Varhaiskasvatuksen johtaja Ahtialan päiväkodin lakkauttaminen -74 100-1 Varhaiskasvatuksen johtaja Yhteensä -24 200-107 900-3 24

Perusopetus Koulunkäynninohjaajien työaikojen lyhentäminen Koulunkäynninohjaajien vähentäminen Yläkoulun 8.-luokkien (lv 16-17) yhdistäminen viidestä ryhmästä neljäksi Paikallisten sopimusten purkaminen Tuntikehys / luokanopettajan vähentäminen Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Koulunkäynnin ohjaajien työaikojen lyhentäminen -3 500-3 500 Sivistysjohtaja Koulunkäynnin ohjaaja, määräaikainen yläaste -7 500-7 500-0,5 Sivistysjohtaja Koulunkäynnin ohjaajien vähentäminen -60 000-2 Sivistysjohtaja Yläkoulun 8.-luokkien lv 16-17 yhdistäminen viidestä ryhmästä neljäksi -23 750-23 750 Sivistysjohtaja Paikallisten sopimusten purkaminen -7 900 Sivistysjohtaja Tuntikehys / luokanopettajan vähentäminen -25 000-25 000-1 Sivistysjohtaja Yhteensä -34 750-59 750-92 900-3,5 25

Iltapäivätoiminta ja talousarvion muutos Tulojen lisäys Iltapäivätoiminnan toimintamaksujen korotus ja selkeyttäminen Talousarvion korjaus Yläasteen talousarvion korjaus +10.000 Kirkonkylän koulun tuntikehyksen muutos uuden opetussuunnitelman siirtymävuosien johdosta +5vvt, +12.500 Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Iltapäivätoiminnan toimintamaksujen korotus ja selkeyttäminen -14 000-14 000 Sivistysjohtaja Talousarvion korjaus 6 250 16 250 Sivistysjohtaja Yhteensä -7 750 2 250 26

Yhteenveto Toimenpide 2016 2017 2018 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Perhepäivähoitajan eläköityminen -11 700-16 300-28 000-1 Varhaiskasvatuksen johtaja Varhaiskasvatuslain muutos suhdelukuun -12 500-17 500-30 000-1 Varhaiskasvatuksen johtaja Ahtialan päiväkodin lakkauttaminen -74 100-74 100-1 Varhaiskasvatuksen johtaja Koulunkäynninohjaajien työaikojen lyhentäminen -3 500-3 500-7 000 Sivistysjohtaja Koulunkäynninohjaaja, määräaikanen yläaste -7 500-7 500-15 000-0,5 Sivistysjohtaja Koulunkäynninohjaajien vähentäminen -60 000-60 000-2 Sivistysjohtaja Yläkoulun 8.-luokkien lv 16-17 yhdistäminen viidestä ryhmästä neljäksi -23 750-23 750-47 500 Sivistysjohtaja Paikallisten sopimusten purkaminen -7 900-7 900 Sivistysjohtaja Tuntikehys / luokanopettajan vähentäminen -25 000-25 000-50 000-1 Sivistysjohtaja Ip-toiminnan toimintamaksujen korotus -14 000-14 000-28 000 Sivistysjohtaja Talousarvion korjaus 6 250 16 250 22 500 Sivistysjohtaja Yhteensä -66 700-165 400-92 900-325 000-6,5 27

Elinkeino-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi / tavoitteet Elinkeino- (ml. matkailu), kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävänkuvien uudelleenjärjestely niin, että kustannusvaikutus on -85.000 / -2 htv (edellisestä tasapainottamisohjelmasta siirtynyt tavoite) Tästä on toteutunut osa-aikaeläköitymisen johdosta 0,5 htv ja jonka eurot ovat mukana talousarvio 2016 luvuissa ( 24.000 ) -> säästötavoite vuosille 2016-2018 vielä -61.000 Kehittämispäällikön eläköitymisen (-1htv) ja uuden kehitysjohtajan (+0,5 htv elinkeinoon kohdistuvaa) arvioitu säästö 13.300 12.700 on elinkeinotoimelle jäävä tavoite, jota ei ole saatu tässä tasapainottamisohjelmassa katettua. Kirjastonjohtajan jäädessä kokonaan eläkkeelle ostetaan kirjastonjohtajan palvelut toiselta kunnalta ( 17.000 ) Loput säästötavoitteesta ( 18.000 ) sisältyy hyvinvointilautakunnan, elinkeinotoimen ja yleishallinnon yhteiseen henkilöstövähennystavoitteeseen (v. 2018-0,75 htv). Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Toimenkuvamuutokset/elinkeinotoimi -13.300-0,5 Kunnanjohtaja Kirjastonjohtajan palvelujen osto -17.000-0,5 Sivistysjohtaja Yhteensä -30.300 28

Kirjasto Kirjaston aineistomäärärahan vähentäminen Kirjaston vesipisteen poistaminen Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Kirjaston aineistomäärärahan vähentäminen -10.000 Kirjastonjohtaja Kirjaston vesipisteen poistaminen -700 Kirjastonjohtaja Yhteensä -10.000-700 29

Liikunta Palkitsemisten vähennys -1 000 Materiaalikulujen ja palvelujen ostamisen vähentäminen Liikuntapaikkojen ja uimarantojen kunnostus Kalustohankintojen vähentäminen Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Palkitsemisten vähennys -1.000 Sivistysjohtaja Materiaalikulujen ja palvelujen ostamisen vähentäminen Liikuntapaikkojen ja uimarantojen kunnostus -1.100 Sivistysjohtaja -1.000 Sivistysjohtaja Kalustohankintojen vähentäminen -8.000 Sivistysjohtaja Yhteensä -2.100-9.000 30

Nuoriso Leiritoiminnan muuntaminen kesä- ja päivätoiminnaksi Sijaiskulujen vähentäminen Materiaalikulujen ja palvelujen ostamisen vähentäminen Kalustohankintojen vähentäminen Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Leiritoiminnan muuntaminen kesä- ja päivätoiminnaksi -11.000 Sivistysjohtaja Sijaiskulujen vähentäminen -2.020 Sivistysjohtaja Materiaalikulujen ja palvelujen ostamisen vähentäminen -2.200 Sivistysjohtaja Kalustohankintojen vähentäminen -2.000 Sivistysjohtaja Yhteensä -6.220-11.000 31

Kulttuuritoimen painokulut Kulttuuri Materiaalikulujen ja palvelujen ostamisen vähentäminen Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Kulttuuritoimen painokulut -2.000 Sivistysjohtaja Materiaalikulujen ja palvelujen ostamisen vähentäminen Yhteensä -2.700-700 Sivistysjohtaja 32

Hyvinvointilautakunnan alaiset muut vähennykset, tulot ja talousarvion muutos Hyvinvointi- ja kasvatus- ja opetuslautakunnan yhdistäminen Henkilöstön vähennys. Toimenkuvien läpikäynti kaikkien hyvinvointilautakunnan, elinkeinotoimen ja yleishallinnon työntekijöiden osalta kuntastrategia ja sote-uudistuksen jälkeiset kunnan tehtävät huomioiden. Jos selvitysten jälkeen henkilöstösäästöä löytyy hyvinvointilautakunnan ulkopuolelta, voidaan ko. säästö käyttää hyvinvointilautakunnan v. 2018 henkilöstön vähennyksen kattamiseksi. Liikunta- ja kuntosalimaksujen korotus Talousarvion korjaus Etsivä nuorisotyö +1500 Seutunuorisoasiamies +2500 Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Hyvinvointi- ja kasvatus- ja opetuslautakunnan yhdistäminen -1.200-1.200 Sivistysjohtaja Henkilöstön vähennys -23.880-0,75 Sivistysjohtaja/kunnanjohtaja Liikunta- ja kuntosalimaksujen korotus -4.000 Sivistysjohtaja Talousarvion korjaus +4.000 Sivistysjohtaja Yhteensä -1.200-25.080-0,75 33

Yhteenveto Toimenpide 2016 2017 2018Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Kirjastonjohtajan palvelun osto -17 000-17 000-0,5Sivistysjohtaja Kirjaston aineistomääräraha -10 000-10 000 Kirjastonjohtaja Kirjaston vesipisteen poistaminen -700-700 Kirjastonjohtaja Liikuntatoimen palkitsemiset -1 000-1 000 Sivistysjohtaja Materiaalikulujen ja palvelujen oston vähentäminen -1 100-1 100 Sivistysjohtaja Liikuntapaikkojen ja uimarantojen kunnostus -1 000-4 000 Sivistysjohtaja Kalustohankintojen vähentäminen -8 000-8 000 Sivistysjohtaja Leiritoiminnan muuntaminen -11 000-11 000 Sivistysjohtaja Sijaiskulujen vähentäminen -2 020-2 020 Sivistysjohtaja Materiaalikulujen ja palvelujen oston vähentäminen -2 200-2 200 Sivistysjohtaja Kalustohankintojen vähentäminen -2 000-2 000 Sivistysjohtaja Kulttuuritoimen painokulut -2 000-2 000 Sivistysjohtaja Materiaalikulujen ja palvelujen oston vähentäminen -700-700 Sivistysjohtaja Hyvinvointi- ja kasvatus- ja opetuslautakunnan yhdistäminen -1 200-1 200-2 400 Sivistysjohtaja Henkilöstön vähennys -23 880-23 880 Sivistysjohtaja/ -0,75kunnanjohtaja Liikunta- ja kuntosalimaksujen korotus -4 000-4 000 Sivistysjohtaja Talousarvion korjaus 4 000 4 000 Sivistysjohtaja Yhteensä -21 020-38 900-25 080-85 000-1,25 34

Rakennusvalvonta Rakennusvalvontataksan korotuksella valvontamaksujen käyttöönoton tuomat lisätulot arviolta noin 10 %, itsekannattavuustavoite Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Taksan korottaminen -4.000-4.000 Rakennustarkastaja Yhteensä -4.000-4.000 35

Yksityistiet Pitäydytään ainakin vuonna 2017 peruskorjausavustusten myöntämisestä Pitäydytään kiireellisiin korjauksiin tarkoitetusta avustusmäärästä, 1000, vuonna 2016 Varataan vain 1000 kiireellisiin korjauksiin tarkoitettua avustusta vuodelle 2017 Peruskorjausavustusten myöntäminen 15 % mukaan vuonna 2016 Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Peruskorjausavustusten myöntäminen Kiireellisistä avustuksista pitäytyminen Peruskorjausavustus 15 % mukaan -3.000 Rakennustarkastaja -1.000 +1.000 Rakennustarkastaja -2.000 Rakennustarkastaja Yhteensä -3.000-3.000 +1.000 36

Ympäristönsuojelu Viranhaltijoiden päivystys Vesilahdessa vain parillisen viikon tiistaina, säästö matkakuluissa Kestävän kehityksen kokouksia vähennetään Ympäristönsuojelun paikkatietolisenssi poistetaan Taksan korotuksella valvontamaksujen käyttöönoton tuomat lisätulot Toimenpide 2016 2017 2018 HTV Vastuuhenkilö Päivystys kerran viikossa -1.000 Ympäristöpäällikkö Keke-kokousten vähentäminen -400 Ympäristöpäällikkö Karttaliittymän lisenssin poisto -500 Ympäristöpäällikkö Taksan korottaminen -800-1.200 Ympäristöpäällikkö Yhteensä -2.200-1.700 37

Yhteenveto Toimenpide 2016 2017 2018 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Rakennusvalvontataksan korotus -4 000-4 000-8 000 Rakennustarkastaja Peruskorjausavustusten myöntäminen -3 000-3 000 Rakennustarkastaja Kiireellisistä avustuksista pitäytyminen -1 000 +1 000 0 Rakennustarkastaja Peruskorjausavustus 15 % mukaan -2 000-2 000 Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelun päivystys kerran kahdessa viikossa -1 000-1 000 Ympäristöpäällikkö Keke-kokousten vähentäminen -400-400 Ympäristöpäällikkö Karttaliittymän lisenssin poisto -500-500 Ympäristöpäällikkö Ympäristönsuojelun taksan korottaminen -800-1 200-2 000 Ympäristöpäällikkö Yhteensä -9 200-8 700 +1 000-16 900 0 38

Kertaluonteiset erät/kiinteistöjen myynnit Kiinteistö Toimenpide Aikataulu Vastuutaho Suomelan halli Myynti ennen tieoikaisua selvitetään 2016 selvitys Kunnanjohtaja Kurkiniityn päiväkoti Narvan paloasema Myydään tai puretaan asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Jos puretaan, tontille kaavassa reilusti rakennusoikeutta Selvitetään keväällä 2016, toimisiko paloasema kunnan varastotilana (Lammasniemen varasto poistetaan). Jos paloasema ei tule kunnan varastoksi, myynti kesällä 2016 Kunnanjohtaja 2016 Tekninen jaosto/ kunnanrakennusmestari Majakka Myydään 2016 Tekninen jaosto/ kunnanjohtaja Reimari Puretaan ja myydään tonttina 2016 Tekninen jaosto/ kunnanjohtaja Ristiveräjän päiväkoti Nykyinen kk:n kirjasto Myydään, kun on päätös Narvan uuden torialueen rakentamisesta ja toritoiminnan jatkuvuus on turvattu katkeamattomana 2016 Kunnanhallitus Myydään uuden kirjaston valmistumisen jälkeen 2017 Kunnanjohtaja/ kunnanhallitus 39

Kunnanhallitus 09.05.2016 123 123 118 liite n:o 1 27 71 71 152 154 65 13 84 922-420-1-80 69 42 42 922-420-1-55 92 81 2 1 20 20 I 922-420-1-74 922-420-1-73 922-420-1-72 4 3 94 53 16 35 35 72 1 RA 922-420-1-75 83 1 47 60 2 RA 2 922-420-1-79 85 79 922-420-1-78 6 19 7 922-420-1-93 48 68 922-420-1-82 4 76 8 93 97 I 3 922-420-1-77 922-420-1-76 52 83 82 91 5 82 922-420-1-81 23 95 88 5 66 6 33 40 7 8 65 94 65 SM 12 11 11 50 139 139 143 141 137 1 135 133 922-420-1-68 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos 1:2000 PIENENNÖS 1:4000 131 129 127 125 123 121 121 119 117 3 AO I 2 Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) 115 Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: SM Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. 113 12 111 111 Korttelin numero. 1 Ohjeellisen rakennuspaikan numero. I Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. AO RA Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 109 109 enintään 300 k-m2. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen lomaasuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talous107 107 rakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Loma105 105 asuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Yleiset määräykset: Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Kaava-alueen vesihuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa haja-asutusalueita koskevaa jätevesiasetusta sekä kunnan vesihuoltomääräyksiä. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla +78.80 m ( N60 ). Hämeenlinna 24.3.2016 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä... 103 103

10 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos 1:2000 PIENENNÖS 1:4000 Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 32 SM Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen 55 (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 75 39 SM 88 1 60 2 10 922-420-1-84 69 12 92 1 I AO RA Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. Korttelin numero. Ohjeellisen rakennuspaikan numero. 922-420-1-85 62 922-420-1-94 Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. Erillispientalojen korttelialue. 89 Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla65kooltaan enintään 250 k-m 2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen lomaasuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomaasuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. 922-420-1-68 77 sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen 922-420-1-95 (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Yleiset määräykset: Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. 54 30 Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. 82 Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen 26 muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Kaava-alueen vesihuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa haja-asutusalueita koskevaa jätevesiasetusta sekä kunnan vesihuoltomääräyksiä. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla +78.80 m ( N60 ). Hämeenlinna 24.3.2016 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä... 29 66 3 72 4 67 85 922-420-1-83 18 4 RA I 5 42 63 6 89 7 65 8 91 99 83 82 76 74 72 7 70 68 66 64

1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON ALUEEN RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS Korttelit 1,2,4,7,8 ja12 RA ja 3 AO. KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS / 24.3.2106 Laatija: Dipl.ins Juha Poutanen, YKS 361 Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna puh. 03-6122552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Hyväksymiskäsittelyt: Kunnanhallitus : vireilletulo 1.6.2015, kaavaluonnos 9.11.2015 Kunnanvaltuusto: 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.2. Alueen sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla rantaalueilla Vakkalanselän alueella. Kaava-alueiden etäisyys Narvan kyläkeskuksesta on noin 4-5 km, Narvassa on mm. erityyppisiä yksityisiä palveluja, kuntapalvelut saa Vesilahden kirkonkylästä, noin 15 km.

2 Alla sijaintikartta kaavamuutosalueista 1.3. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on nostaa Laukon voimassaolevan ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei lisätä. Kaavamuutoksella muutetaan myös yhden korttelin käyttötarkoitus AO-käyttöön, kortteliin on jo rakennettu AOtyyppinen asuinrakennus. Kaavamuutosalueen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, tavoitteena huomioidaan myös maisema-alueeseen sopeutuva suunnittelu ja toteutus yhtenä kaavan lähtökohtana. 1.4 Kaavan liiteaineisto - osallistumis- ja arviointisuunnitelma tark. 15.3.2016 - vastineet kaavaluonnoksen 6.8.2015 lausuntoihin, - arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, v.2015 - kaavakartat 1:2000, 2 kpl ja kaavamääräykset. 2. Tiivistelmä Kaavamuutoksessa on voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaisten RA-rakennuspaikkojen rakennusoikeuksia nostettu Vesilahden kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi rantayleiskaavan rakennusoikeusmääräyksen mukaan. 3 RA-korttelin rakennuspaikat on muutettu AO-käyttöön ja samalla yhdistetty kaksi korttelin 3 RA-rakennuspaikkaa yhdeksi jo rakennetuksi AO-rakennuspaikaksi. Kaavamuutosalueet käsittävät vain voimassaolevan kaavan mukaiset RA-korttelialueet.

3 Kaava-alueella tehtiin kesällä 2015 arkeologinen inventointi, jossa löydettiin 4 kpl uusia muinaismuistokohteita, niistä 3 kpl sijoittuu RA-rakennuspaikkojen alueelle. Muinaismuistokohteista yksi on vanha torpan paikka ja kaksi vanhoja hiilihautoja ja yksi kaavamuutosalueen ulkopuolelle sijoittuva ehkä vanha kaivo tai vastaava. Kohteet merkitään kaavaan Pirkanmaan maakuntamuseon ohjeiden mukaisesti. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat pääosin peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Pyhäjärven Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy maaston topografian ja puuston peitteisyyden puolesta Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja sähköverkosto ja rakennuspaikat ovat pääosin jo lohottuja omiksi tiloiksi. 3.1.2. Luonnonympäristö Kaava-alue on talousmetsää rakentamattomien tonttien alueilla ja tonttimaata rakennettujen rakennuspaikkojen alueilla. Rantayleiskaavan yhteydessä alueelta on tehty luontoselvitykset v. 2000 tienoilla. Kaavamuutosalueella ei ole todettu silloin olevan erityisiä luontoarvoja. Vesilahden kunnan arvokkaat luontokohteet on tutkittu vuonna 2010 ( Kari Laamanen ), selvityksessä ei ole osoitettu kohteita kaavamuutosalueille, Laukon Päiretniemessä on noin 2 ha:n suuruinen lehtoalue, joka ei kuitenkaan rajoitu kaavamuutosalueille. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on osittain rakennettuna 18 kpl nykyisiä RA-tontteja, kaavamuutoksessa on mukana yhteensä 44 RA-tonttia. Kaava-alueelle on rakennettu jo aiemmin tiestöä kortteleiden takareunoja sivuten. Rakennetuille tonteille ja osin myös rakentamattomille tulee sähköverkko. Palvelut Kaupallisia peruspalveluja saa Narvan taajamasta noin 4-5 km. Kunnallisia palveluja saa Vesilahden kirkonkylästä noin 15 km. Kaava-alueilta on lyhyet yksityistieyhteydet yleiselle maantielle N:o 301. Vesistö Pyhäjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen Tampereen eteläpuolella.

4 Järven ala on noin 121 km2. Keskisyvyys on 5.5 m ja suurin syvyys 50 m. 3.1.4. Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa huomioidaan ranta-asemakaavaan soveltuen seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva- vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamuutosalueen kuuluessa valtakunnalliseen arvokkaaseen laajempaan Pyhäjärven alueita koskevaan maisema-aluerajauksen, kaavassa huomioidaan maisema-aluerajauksen tavoitteet. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei kuitenkaan ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle maakuntakaavan luonnoksessa oli osoitettu pienvenesataman paikka kartanon matkailutoimintoja varten. Kartanon matkailua palveleva laituri on kuitenkin tarkoitus sijoittaa maanomistajan tavoitteen mukaan Pajalahden etelärannalle kaavamuutosalueen ulkopuolelle, josta paikasta on lyhyt kävelymatka kartanon matkailua

palvelevalle talouskeskusalueelle ja joka näinollen palvelee paremmin Tampereen suunnasta tulevaa laiva- ja pieneveneliikennettä. Liitekartta: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaava 5 Liitekartta: Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys-inventointi, Pirkanmaan ELY-keskus 2014. Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu 10.12.2002. Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan RA-korttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella.

Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa 3.12.1991 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Nykyisen ranta-asemakaavan tonttikohtainen rakennusoikeus on RA-tonteilla enintään 100 k-m2 ja kaavamuutosalueeseen kuulumattomille RA-2 tonteilla enintään 300 k-m2. Voimassaolevan ranta-asemakaava, rasteroidut alueet ovat mukana kaavamuutoksessa. 6

7 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään voimassaolevan kaavan pohjakarttaa, jota on täydennetty v. 2016 ajantasaisella kiinteistöjaotuksella, rakennukset on mitattu maastossa v. 2015. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Kaavan suunnittelun tarve Aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta ovat tehneet nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat, jotka ovat hakeneet poikkeamislupia voimassaolevan kaavan enimmäisrakennusoikeuksista ja tässä yhteydessä kunta on suositellut kaavamuutokseen ryhtymistä. Muutokseen on liittynyt sittemmin kaikki voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaiset mantereella sijaitsevat RA-rakennuspaikat. Kaavamuutoksessa eivät ole tarkoituksella mukana voimassaolevan kaavan RA-2 rakennuspaikat ( 6 kpl ), joilla on jo nykyisessä kaavassa muita RAtontteja suurempi tonttikohtainen rakennusoikeus eivätkä Sammassaarissa sijaitsevat kolme RA-tonttia, joille ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa nykyistä suurempaa rakennusoikeutta tonttien saarisijainnin perusteella. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen vireillelaitosta 1.6.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnassa suunnittelutyön ajan alkaen 22.6.2015. Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksessa 31.3.2015. Kaavamuutosluonnos on pidetty nähtävillä kunnassa 26.11.2015-18.12.2016 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE. 4.3. Osalliset 4.3.1. Yksityiset ja yhteisöt: Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo

8 Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy 4.3.2. Vireilletulo Kaava on laitettu kuntaan vireille 4.2015 aikana. Vesilahden kunta on kuuluttanut kaavamuutoksen vireilletulon 22.6.2015. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnanvirastolla suunnittelutyön aikana. Vireilletulosta on kuulutettu myös Lempäälän-Vesilahden Sanomat lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto. Museoviraston ja Maakuntamuseon kanssa on pidetty neuvonpitoa alueella olevien muinaismuistokohteiden merkinnöistä kaavassa. Mielipiteitä OAS:stä ei jätetty määräaikaan 14.8.2015 mennessä mielipiteitä. Vastine OAS vaiheen lausunnoista on selostuksen liitteenä. Kaavamuutosluonnos on pidetty nähtävillä kunnassa 26.11.2015-18.12.2016 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty lausuntovastineessa, LIITE. Muinaismuistokohteiden osalta on pidetty neuvottelu Pirkanmaan Maakuntamuseolla 8.3.2016 museoviranomaisten ja muinaismuistokohteiden maanomistajien kesken. Neuvottelussa sovittiin sm-kohteiden kaavamerkinnöistä, korttelin 2 RA tontti 8:n vanhan torpanpaikan osalta pidetään vielä tarkistava maastoneuvottelu keväällä. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Yleistä Kaavamuutoksella on osoitettu 41 kpl RA-rakennuspaikkoja ja 2 kpl AOrakennuspaikkoja. RA-rakennuspaikkojen rajaus ei poikkea voimassaolevan kaavan rajauksista., voimassaolevan kaavan 3RA kortteli on osoitettu muutoksessa kahdeksi AO-rakennuspaikaksi. Kaavamuutosalueet käsittävät RA- ja AOkorttelialueita sekä SM-alueita. 5.2 Mitoitus Kaava-alueen mitoitus on määräytynyt voimassaolevan ranta-asemakaavan ja rantayleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikkojen kokonaismäärä vähenee kaavamuutoksella yhden RA-tontin verran, kun kaksi voimassaolevan kaavan RAtonttia yhdistetään yhdeksi jo rakennetuksi AO-tontiksi. Kaava-alueen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nousee RA-tonttien osalta 100 k-m2:stä 150 k-m2:iin ja uusien AO-tonttien osalta tonttikohtainen rakennusoikeus on enintään 300 k-m2. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 15

9 m2:n suuruisen kevyen vajan tai katoksen, jota ei lasketa kerrosalaan eli vaja tulee 150 k-m2:n lisäksi. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Erillispientalojen korttelialue ( AO ) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2, saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. 5.3.2. Loma-asuntojen korttelialueet ( RA ) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen loma-asuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaan laskemattoman yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2, saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Loma-asuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä tai rakennusalalla muuten osoitetun mukainen ( kapea niemitontti RA 8 / tontti 1 sekä korttelin 2 tontti 8 SM-alueen vuoksi. ). Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Vähimmäisetäisyydet rantaviivasta eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. 5.3.3. Tekninen huolto ja tiestö Vesihuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtakunnallista hajaasutusalueiden jätevesiasetusta ja kunnan omia vesihuoltomääräyksiä. Käyttövesi saadaan alueelle jo rakennetuista tai rakennettavasta rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueen rakennuspaikoille tulee jo valmiit autotiet tonttien takana, sähköverkosto tulee jo kaavamuutosalueen rakennetuille tonteille. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa huomioidaan seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

10 Kaavamuutosalue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maakuntakaavan maisema-alueelle, kaavaratkaisut rakennuspaikkojen sijoittelusta on määritetty jo voimassaolevan kaavan perusteella, kaavamuutoksessa on rakennusalarajauksilla ja muilla kaavamääräyksillä huomioitu arvokkaan maisema-alueen tavoitteet ja olosuhteet. Alue on myös peitteistä metsämaata, joka edistää rakennusten sijoittumista rantamaisemaa häiritsemättä. Kaava-alue ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi määritellylle aluerajaukselle, joka rajaus käsittää pääosin Laukon kartanon talouskeskusalueen ja ympäröivät peltoalueet. Kaavamuutosalueet eivät myöskään näy korkeus- ja muiden maastoesteiden takia kartanon talouskeskusalueelle. Liitekartta Rakentamisen toteuttamisen ohjaamiseksi on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet huomioimaan kaava-alueen sijoittuminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemarajausalueelle. Kaava-alueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet on osoitettu museoviranomaisten ohjeiden, neuvottelun 8.3.2016 ja suoritetun maastokatselmuksen 19.4.2016 mukaisesti. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä.

11 Kaava-alueen rakennuspaikat ovat jo voimassaolevan kaavan mukaisia, ne ovat palvelujen saavutettavuudeltaan edullisissa paikoissa noin 4-11 km:n päähän palveluista. Kaava-alue tukeutuu lähinnä Narvan kyläkeskukseen, jossa on kaupallisia palveluja. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Kaava-alueen mitoitus ja luontoarvotekijät on määritetty ja tutkittu jo rantayleiskaavassa sekä aiemman ranta-asemakaavan yhteydessä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamääräyksissä on määritetty alimmat rakentamiskorkeudet mahdollisia tulvia varten. Kaava-alueen rakennuspaikat sijoittuvat pääosin nopeasti nousevaan rinteiseen maastoon. Korkeusarvoissa on huomioitu Pyhäjärven säännöstelykorkeudet. Alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaava-alueen rakennuspaikoilta voidaan hakea palveluja kunnan keskustaajamasta myös joukkoliikennettä ( linja-autot ) käyttäen maantietä 2992 pitkin.. Myös nopeasti yleistyvillä sähköpolkupyörillä voidaan hakea palveluja varsinkin kesäaikana hyväpintaista maantietä käyttäen mm. Narvan taajamasta. 5.4.2 Rantayleiskaavan huomiointi, ohjausvaikutus ja vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alueen lähiympäristössä on myös muuta vanhempaa vakituista asutusta ja uudempaa vakituista asutusta mm. Laukon kartanon vanhoissa asuinrakennuksissa. Myös kauempana Laukon niemellä sekä Kuralan ja Vakkalan kylissä on muuta vakituista asutusta. Kaava-alueen voidaan muuten katsoa kuuluvan kuuluu Narvan kyläkeskuksen vaikutuspiiriin. Asumisen tarpeet ja mm. sosiaalipalveluiden saatavuus Kunnallisia peruspalveluja saadaan Vesilahden kunnan keskustaajamasta sekä kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja Narvan kyläkeskuksesta. Kunta järjestää myös vanhusten koti- ja ateriapalveluja asukkaille. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. Ympäristöhaittojen vähentäminen

12 Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikat sijoittuvat pääosin peitteisille metsäalueille. Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. rakennusalojen osalta ja kaavamääräyksissä sanallisesti. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamuutoksessa on huomioitu muutosalueiden kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen Pyhäjärven laajaan maisema-alueeseen. Rakentamisen ohjaamiseksi on kaavaa varten tehty erilliset rakentamistapaohjeet. Kaavassa on huomioitu alueelta löydetyt muinaismuistokohteet ja niiden osalta on neuvoteltu museoviranomaisten kanssa soveltuvat kaavarajaukset ja -määräykset niiden huomioimiseksi niiltä osin kuin ne sijoittuvat RA-tonttien yhteyteen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaaalueet on osoitettu voimassaolevassa kaavassa metsätalousalueille vapaina rantaosuuksina. 5.4.3 Tehdyt erillisselvitykset Kaavan vaikutuksia on voitu arvioida myös mm. seuraavien ylemmänasteisten kaavojen ja tehtyjen erillisselvitysten perusteella: - Maakuntakaavojen aineistot - Rantayleiskaavan aineistot - Pirkanmaan maakuntamuseon tieto alueen arkeologisesta tilanteesta v. 2015 - Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, 2015 - Maastokatselmus Pirkanmaan Museo 19.4.2016, SM-kohteet. - Vesilahden arvokkaat luontokohteet 2010 ( Kari Laamanen ) - Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 2014 5.4.4 MRA 1 :n mukainen vaikutusten selvittäminen Viitataan jo edellä käsiteltyihin valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimusten vaikutusten huomioimiseen, lisäyksenä seuraavaa MRA 1 :n osalta. 5.4.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavan jo voimassaolevan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen ei voida katsoa aiheuttavan merkityksellistä heikentämistä tai haittaa ihmisten elinoloihin ja elinympäristön laatuun. 5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon

Ilmaan ja ilmastonmuutokseen kaavamuutoksella ei ole käytännössä vaikutusta. Päinvastoin, rakennusoikeuden maltillinen korottaminen mahdollistaa oleskelun rakennuspaikoilla pidempään, jolloin turha edestakainen ajoneuvoliikenne vähenee. Palveluja voidaan hakea myös kevyt- ja joukkoliikennettä käyttäen. Rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta sovelletaan jätevesien käsittelystä annetun valtakunnallisen asetuksen ( 209/2011 ) määräyksiä ja kunnan ympäristösuojelumääräyksiä. 5.4.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-. ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. Kaavalla ei ole välittömiä yhdyskuntarakenteellisia tai -taloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamiskustannuksista vastaavat kokonaan maanomistajat. Kaavaalueelle tulee jo tie- ja sähköverkosto. 13 5.4.4.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa rakennuspaikkoja sijoitettaessa ja rakennusaloja määritettäessä. Kaavamuutosalueella on tehty arkeologinen inventointi keväällä 2015. Inventoinnissa löydettiin 3 kpl aiemmin tuntemattomia pistemäisiä kohteita ja 1 kpl alueellinen muinaismuistokohde. RA-rakennuspaikkojen alueille sijoittuvat kohteet on merkitty kaavakartoille ja kaavamääräykseen museoviranomaisilta ( Pirkanmaan Maakuntamuseo, Museovirasto ) saatujen ohjeiden, neuvottelun 8.3.2016 ja maastokatselmuksen 19.4.2016 mukaisesti. Merkinnät turvaavat muinaismuistokohteiden säilymisen kaava-alueella ilman niihin kajoamista. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaavan toteutus tapahtuu maanomistajan päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteuttamisen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Toteutusta ohjaavat laaditut rakennustapaohjeet.

14 LIITTEET : - Osallistumis-ja arviointisuunnitelma, tark. 15.3.2016 - Vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin kaavaluonnoksesta, 24.3.2016 - Arkeologinen inventointi, v. 2015, Mikroliitti Oy - Kaavakartta 1:2000, 2 kpl ja kaavamääräykset

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3AO, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA tark. 15.3.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen prosessisuunnitelma, missä kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä eri vaiheissa kaavaan voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merki-tykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Suunnittelualueen yleissijainti ja rajaukset. Rajauksia voidaan tarkistaa hankkeen aikana. YHTEYSTIEDOT Vesilahden kunta Kaavan laatija: Aluearkkitehti Leena Lahtinen Juha Poutanen, DI, YKS 361 Puh. 040 3354 223 puh. 0400 480338 leena.lahtinen@vesilahti.fi toimisto@poutanenoy.fi 1

KAAVA-ALUEET VOIMASSA OLEVASSA RANTA-ASEMAKAAVASSA Kaavamuutosalueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla alueilla Vakkalanselän ranta-alueilla. kaavarajaukset 1 ja 2 2

KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on nostaa Laukon ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei muuteta. Kaavamuutoksen yhteydessä muutetaan yksi RA-kortteli pysyvän asuntojen AO-kortteliksi. Muutoksessa huomioidaan alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat. Muutokseen on liittynyt sittemmin voimassaolevan ranta-asemakaavan kaikki ne tontit, joilla on nykyisessä kaavassa 100 k-m 2 :n rakennusoikeus, saaritontteja lukuunottamatta. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 1.6.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat kaikki peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja rakennuspaikat ovat pääosin lohottuja omiksi tiloiksi. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen (sininen vaakaraidoitus). Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle on osoitettu pienvenesataman paikka, jonka sijainti on tässä vaiheessa alustava. 3

Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu 10.12.2002 Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan RAkorttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella. rantayleiskaava 4 Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa 3.12.1991 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on yhteensä 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Kaavakartat esitetty sivulla 2. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Kaavamuutoksen laadinnassa voidaan käyttää lisäksi seuraavia laadittuja selvityksiä: Pirkanmaan Liitto, maakuntakaavojen aineistot Vesilahden kunta, rantayleiskaavan aineistot Laukon ranta-asemakaava, aineistot Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan ELY-keskus Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään uusina selvityksinä. Arkeologinen inventointi RA-korttelialueilta, tehty keväällä 2015. Mahdollinen jatkotutkimustarve arkeologisen selvityksen perusteella. Laukon ranta-asemakaavan muutosta laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset rantamaisemaan ja valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset vesistöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset vakituisen asumisen osoittamisen osalta

VAIKUTUSALUE Asemakaavalla on vaikutusta eniten kaavamuutosalueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Vaikutuksia tarkastellaan myös laajemmalta alueelta liittyen vakituisen asumisen osoittamiseen. OSALLISET Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy OSALLISTUMINEN Kaavaprosessin eri vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta (luonnosvaihe) ja kaavaehdotuksesta. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Laukon ranta-asemakaavan muutos VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu on pidetty 31.3.2015 ELY-keskus Pirkanmaa. Kaavamuutosluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa pidetty neuvottelu muinaismuistokohteista 8.3.2016. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja. 5

KAAVAHANKKEEN KULKU Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus maalis-, huhtikuu 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. 22.6.2015 suunnittelutyön ajan Viranomaisneuvottelu 31.3.2015 Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavamuutosluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kevät-kesä 2015 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen, 30 pv. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. joulukuu 2015, tammikuu 2016 6

Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus helmi-, maaliskuu 2016 Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen) asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. huhtikuu 2016 kesäkuu 2016 Kaavan osalta voi hakea muutosta 30 pv:n sisällä päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. 7

VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 SAADUT LAUSUNNOT SEKÄ VASTINEET NIIHIN, KAAVALUONNOS 6.8.2015 pvm. 1.2.2016 Lausuntojen antaja ja sisältö referoituna 1. LAUSUNNOT Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Vesilahden Laukon ranta-asemakaavanmuutoksen valmisteluaineistosta ja luonnoksesta. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Vesilahden maisema-alueelle sekä osin valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi määritellyn Laukon kartanon viereen. Maakuntamuseo on 27.8.2015 antamassaan lausunnossa (DIAR: 257/2015) todennut, että muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2015) on löytynyt kolme kaavamuutosalueelle sijoittuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Museo on edellyttänyt inventointiraportin täydentämistä historiallisten lähteiden osalta, mikä on tärkeää erityisesti kohteen 1 (Jussilanhaka) merkityksen ja potentiaalisen laajuuden sekä tarvittavien jatkotutkimusten arvioinnin kannalta. Varsinaisen kartta-aineiston lisäksi on syytä tutkia muita lähteitä torpan perustamisajan selvittämiseksi. Maakuntamuseo toistaa, että lähtökohtaisesti kiinteän muinaisjäännöksen alueelle ja sen lähiympäristöön ei voida osoittaa rakentamista tai muuta kohteen säilymistä ja arvoa vaarantavaa maankäyttöä. Kaavamuutoksessa tulee pyrkiä ratkaisuun, joka turvaa alueen arkeologisen perinnön säilymisen. Kaavaluonnoksen maankäyttömerkinnät ovat ristiriidassa muinaisjäännössuojelun kanssa. Maakuntamuseo on esittänyt, että RA-aluevarausten rajoja siirretään huomioimaan muinaismuistolain vaatimukset ja tarvittaessa osoitetaan korvaavia rakennuspaikkoja toisaalta. Kaavamuutosalueen rajausta on tarvittaes Kaavanlaatijan vastineet Mikroliitti Oy on täydentänyt Jussilanhaan torpan paikan historiallisia lähteitä ja täydennetty raportti on toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseolle. Voimassaolevan kaavan RA-rakennuspaikkoja ei voi siirtää nykyisiltä paikoiltaan toisaalle, tontit on myyty tai siirtyneet perinnönjaossa toisille omistajille ja teoreettinenkin siirtäminen aiheuttaisi kiinteistökauppojen / jakojen purkuvelvoitteen vero- ja muine seuraamuksineen, joten siirto on käytännössä mahdoton suorittaa. Maanomistajat eivät myöskään halua siirtoja. Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa on pidetty 8.3.2016 neuvottelu, jossa olivat mukana ne maanomistajat, joiden tonteille sijoittuu muinaismuistokohteita. Neuvottelussa sovittiin kaavaratkaisuista, joilla muinaismuistokohteet voidaan osoittaa kaavassa ja turvata niiden säi-

VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 sa laajennettava. Museo toistaa myös, että tonttien ja rakennusalojen sijoituksesta tulee neuvotella muinaismuistolain 13 :n mukaisesti. Kaikki kaavan edellyttämät arkeologiset tutkimukset on suoritettava pääsääntöisesti kaavaprosessin yhteydessä. Kaavaselostuksesta museo huomauttaa, että kohdasta 3.1 (Selvitys suunnittelualueen oloista) ja asemakaavan kuvauksesta (kohta 5) puuttuvat tiedot alueen arkeologisesta perinnöstä, eikä kaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin ole arvioitu. Myöskään maisema-alueen tällä suunnittelualueella olevista piirteistä ei asemakaava- aineistossa ole selvitystä, eikä myöskään kaavan vaikutuksia näiltä osin ole arvioitu. Maisemaa on pyritty huomioimaan esittämällä puuston säilyttämistä tonteilla, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että kaavahankkeesta pidetään uusi viranomaisneuvottelu. Myös muinaismuistolain edellyttämät neuvottelut on järjestettävä. Täydennetty selvitysaineisto ja kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. lyminen ilman tonteilla suoritettavia kaivauksia. Jussilanhaan torpan paikan osalta tehdään vielä tarkentava maastokatselmus alkukeväästä. Kaavaselostukseen täydennetään vaikutusten arviointia arkeologisten kohteiden käsittelystä kaavassa. Valtakunnallisen maisema-alueen osalta kaavaselostukseen täydennetään vaikutusten arviointia. Sm-alueiden merkitsemisestä kaavassa on pidetty neuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa 8.3.2016. Uutta viranomaisneuvottelua ei enää tarvita. 20.1.2016 Pirkanmaan ELY-keskus, sähköpostiviesti Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolella Pyhäjärven Vakkalanselän ranta-alueella. Rantaasemakaavan tavoitteena on nostaa nykyistä rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta siten, että se on Vesilahden rantaosayleiskaavan ja nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen. Lisäksi tavoitteena on muuttaa yksi loma-asuntojen korttelialue (RA) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Todetaan keskuksen kaavan jatkokäsittelyä puoltava kannanotto.

VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 3 ELY -keskuksen käsityksen mukaan kaavan rakennuspaikkojen tulee olla riittävän suuria rakennusoikeuden korotuksia ajatellen ja rakennuksien rantaetäisyydet tulee suhteuttaa rakentamisen määrään. Ranta-asemakaavan selostukseen on liitetty viranomaisneuvottelussa edellytetyt perustelut, miksi kaikki nykyisen kaavan tontit eivät ole mukana muutoksessa sekä vaikutusten arvioinnit. Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristöarvoihin sekä uudisrakentamisen soveltuvuuteen maisemaan ja naapuritilojen rakennuskantaan. Kaavan tonttikokoja ei voida muuttaa, koska tontit on pääosin lohottu ja myyty ulkopuolisille. Rantaetäisyydet noudattavat kunnan rakennusjärjestystä ja rakennuslautakunnan lausunnon mukaisia arvoja. Kaavasuunnittelussa on erikseen huomiotu alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemarajausalueelle, kaavan toteutusta varten on laadittu rakennustapaohjeet ohjaamaan suunnittelua ja rakennusvalvonnan työtä. Pirkanmaan ELY-keskus ei näe tarpeen antaa kirjallista lausuntoa valmisteluaineistosta eikä ranta-asemakaavan luonnoksesta. 8.1.2016 Pirkanmaan Liitto Suunnittelualueen sijainti valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on Laukon ranta-asemakaavamuutoksen laatimisessa tärkeä lähtökohta, ja maisemaan sopeutuva suunnittelu on siten perusteltua nostaa myös yhdeksi kaavan tavoitteeksi. Alueen valtakunnallisten arvojen turvaamiseksi kaavaa laadittaessa on tarpeellista syventää selostuksessa esitettyä kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia, ja sen tulosten perusteella täydentää rakentamisen laatua koskevia kaavamääräyksiä. Rakennuspaikkojen lukumäärää ei tule jatkosuunnittelussa nostaa luonnoksessa esitetystä määrästä. Kaavasuunnittelussa on erikseen huomiotu alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemarajausalueelle, kaavan toteutusta varten on laadittu rakennustapaohjeet ohjaamaan suunnittelua ja rakennusvalvonnan työtä. Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon kohdan mukaisesti. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei nosteta, päinvastoin korttelissa 3 AO yhdistetään kaksi vanhan kaavan rakennuspaikka yhdeksi uudeksi rakennuspaikaksi.

VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 4 Maisema-arvojen vaalimiseksi on hyvä sisällyttää kaavaan rakentamistapaohjeet, jotka tarjoavat tietoa arvokkaaseen ympäristöön sopeutuvasta rakentamistavasta uudisrakentamista alueelle suunnitteleville henkilöille sekä rakentamista ohjaavalie kunnan rakennusvaivonnalle. Laukon maisema-aluetta koskeva Pirkanmaan EL V-keskuksen laatima selvitys "Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden päivitysinventointi" on käytettävissä tukemaan ranta-asemakaavan laadintaa. Pirkanmaan liitto puoltaa Laukon rantaasemakaavamuutoksen jatkovalmistelua Kaavaa varten on laadittu rakennustapaohjeet. Selvitys on huomioitu kaavasuunnittelussa ja lisätty tehtyihin selvityksiin. Todetaan liiton puoltava lausunto. 1.9.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta Valtakunnallisesti arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla tulee rakentamiseenkiinnittää erityistä huomiota ja erityisesti huomioida rakennusjärjestyksen 4 määräykset; uudisrakennuksen on sijoituksensa,kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksen 17 mukaan rakennettaessa rantaalueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, julkisivumateriaaleihin ja väritykseen. Saunarakennuksen koko on ollut aiemmin pohja pinta-alaan sidottu, nyt kerrosalaan. Siten saunarakennuksista muodostuu massaltaan suurempia kuin aikaisemmin. Kaavasuunnittelussa on erikseen huomiotu alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemarajausalueelle, kaavan toteutusta varten on laadittu rakennustapaohjeet ohjaamaan suunnittelua ja rakennusvalvonnan työtä.

VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 Siksi tulee määrittää materiaalit ja väritykset rakennuksille, jotta ne eivät herätä liikaa huomiota rantamaisemassa. Esim. tumma katemateriaali ja metsä luontoon soveliaiden värien valinta on tärkeää. Ranta-asemakaavan rakennusoikeuksissa tulee ottaa huomioon yhteneväkäytäntö rakennuksien etäisyydestä rantaviivasta ja rakennusoikeuksienmäärästä verrattuna muuhun Vesilahden rantaalueen kaavoitukseen. Rantaosayleiskaavan lomarakennuspaikkojenrakennusoikeus on rakennusjärjestyksen mukaan 150 k-m2.vanhojen rantakaavojen lomarakennuspaikkojen rakennusoikeus vaihtelee 100 k-m2-150 k-m2 välillä. Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä on luvussa viisi rakentaminen ranta-alueilla :ssä 16 rakentamisen määrä ranta-alueella sanottu seuraavaa: Katteista ja värityksistä on annettu ohjeet rakennustapaohjeissa. Jo toteutettujen rakennuspaikkojen osalta on kiinnitetty huomiota täydennysrakentamisen soveltumisesta aiempaan rakentamiseen muotojen ja väritysten osalta. Kaavamääräyksiä on tarkennettu lausunnon mukaisesti. Rantaosayleiskaava-alueiden sekä Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaava- alueiden ulkopuolisella ranta-alueella saa rakennuspaikalle rakentaa yhden enintään 105 m2 suuruisen lomarakennuksen sekä yhden enintään 25 m2 suuruisen yksikerroksisen erillisen saunarakennuksen, jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50% rakennusalasta sekä yhden enintään 20 m2 suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m2 suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Tämä kevyt vaja tai katos EI ole kerrosalaan laskettavaa rakennusoikeutta, vaan kevyen rakennelman mukainen ilmoitusmenettelyä edellyttävä toimenpide. Siten Laukon rantaasemakaavan muutosalueella rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2.

VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 Ja rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa yhden enintään 15 m2 suuruisen kevyen vajan tai katoksen vähintään 30 metriä rannasta. Uusien AO tonttien tonttikohtainen rakennusoikeus on luonnoksessa merkitty 450 k-m2. Ranta-alueella ranta- tai asemakaavoissa ei Vesilahdessa ole näin suuria rakennusoikeuksia suosittu. Asuinrakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeus saa olla enintään 300 k-m2 Kaava-alueella olevat mahdolliset muinaisjäännökset ja niiden suoja- alueet tulee merkitä riittävän tarkasti ja laajasti, jotta luvanhakijoiden lupakäsittelyn yhteydessä pyydettävien lausuntojen määrä ei muodostu ongelmaksi. AO-rakennuspaikkojen rakennusoikeus on korjattu 300 k-m2:iin. Muinaismuistokohteiden merkinnöistä on saatu Pirkanmaan maakuntamuseolta tarkat ohjeet. Tekninen lautakunta 8.12.2015 Tekninen jaosto tutustuu Laukon rantaasemakaavan muutoksen valmisteluaineistoon ja kaavaluonnokseen sekä päättää antaa seuraavan lausunnon: Laukon ranta-asemakaavan muutoksen valmisteluaineistossa ja kaavaluonnoksessa ei ole huomautettavaa teknisen toimen vastuualueen alaisista toiminnoista tai niihin liittyvistä suunnitelmista Todetaan lautakunnan puoltava lausunto kaavaluonnoksesta. Hämeenlinna 24.3.2016 Juha Poutanen, dipl.ins kaavan laatija

2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat... 4 Muinaisjäännökset... 5 1 VESILAHTI JUSSILANHAKA... 5 2 VESILAHTI PÄIRENNIEMI... 10 3 VESILAHTI PAJALAHTI... 11 4 VESILAHTI PRITKOOLINLAHTI W... 12 peltoaluetta Pajalahden läntisimmän pohjukan luoteispuolella Perustiedot Alue: Vesilahti. Laukon kartanon luoteis-, pohjois- ja koillispuolella, Pyhäjärven Säijänselän etelärannalla sijaitsevia rantakaavan muutosalueita. Tarkoitus: Selvittää onko voimassa olevan kaavan RA-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: maastotyö 17.4.2015 Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Aiemmat tutkimukset: Luettelo Vesilahden pitäjän kiinteistä muinaisjäännöksistä: Väinö Maajoki 1939; Vesilahden inventointi: Laakso, Pukkila & Vuorinen 1995 / Tampereen museot Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Sepänmaa ja Ville Laakso, raportin viimeistely ja valmistelu T Jussila. Tulokset: Tutkimusalueilta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa löytyi neljä historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta: talon tai torpan paikka tähän liittyvine muine rakenteineen, maakellarin tai muun kivikkoon tehdyn kuopparakenteen jäännökset sekä kaksi hiilihautaa. Tutkitut alueet vihreällä ja havaitut muinaisjäännökset 1-4 punaisella pallolla. Muuta lähialueen muinaisjäännökset eri symbolein.

3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta keväällä 2015 ellei toisin mainittu. Kohdekuvauksissa myös YKJ koordinaatit (PI). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaajat: Timo Sepänmaa ja Ville Laakso. Inventointi Laukon kartanon luoteis-, pohjois- ja koillispuolisilla rannoilla on voimassa olevaan rantaasemakaavaan tekeillä rakennusoikeuksien lisäämiseen tähtäävä kaavamuutos. Aikaisempaan 1990-luvulla hyväksyttyyn kaavaan liittyen muinaisjäännösinventointia ei kaava-alueella ole tehty. Kaavamuutokseen vedoten Pirkanmaan maakuntamuseo vaati muinaisjäännösinventoinnin suorittamista kaava-alueella ja tarkkuusinventointia rakentamattomilla tonteilla. Hankkeen kaavakonsulttina toimiva Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Timo Sepänmaa ja Ville Laakso tekivät maastotutkimukset 17.4.2015, työn kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastotyö tehtiin normaalin asemakaavatason muinaisjäännösinventoinnin menetelmin mutta hieman tarkemmin, minkä katsottiin tässä maastossa olevan täysin riittävä tapa työn tarkoituksen ja tavoitteen saavuttamiseksi. Maastotyö rajautui voimassa olevan kaavan rakennetuille ja rakentamattomille RA-alueille ja niiden läheisyyteen. Muuta aluetta ei tarkemmin tutkittu. Tutkimusalueelta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Lähialueelta, Laukon kartanon mailta tunnetaan ennestään neljä kiinteää muinaisjäännöstä: kolme rautakautista kalmistokohdetta Pajalahdenranta ja Riihimäki, tähän yhtenäisenä muinaisjäännösalueena liittyvä Riihimäki sekä Laukon puisto. Nämä em. kohteet sijaitsevat tämän inventoinnin tutkimusalueilta noin 800 1000 m kaakkoon ja etelälounaaseen. Vesilahden perusinventointia on tehty vuosina 1939 (Väinö Maajoki) ja 1995 (Jouko Pukkila ja Ville Laakso). Ainakaan jälkimmäisen inventoinnin yhteydessä ei liikuttu tähän tutkimukseen liittyvillä alueilla. Tässä inventoinnissa tonttimaat liepeineen ja lähialueineen tarkastettiin maastossa kattavasti silmänvaraisesti. Rakentamattomilla alueilla maan alaisille muinaisjäännöksille sopiviksi arvioiduissa maastoissa tehtiin myös koekuoppia ja käsikairausta. Paikoin tehtiin myös metallinilmaisinharavointia. Valmisteluvaiheessa tarkasteltiin aluetta kuvaavia vanhoja karttoja, pääosin yleiskarttoja 1700-1900 luvuilta, mutta myös v. 1773 isojakokarttaa, jossa ei yhden torpan ohella (kohde 1) ollut mitään arkeologisesti mielenkiintoisia merkintöjä muualla tutkituilla alueilla. Niihin ei ole merkitty alueelle asutusta tms. muinaisjäännöstä tuottavaa toimintaa kuin alueen länsiosaan (kohde 1). Alueesta laadittiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta maastomalli, jonka perusteella pyriittiin paikantamaan ennakkoon arkeologisesti mielenkiintoisia maastoja ja maarakenteita tutkittavilta alueilta. Inventoinnissa löytyi neljä historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta: torpan paikka tähän liittyvine muine rakenteineen, maakellarin tai muun kivikkoon tehdyn kuopparakenteen jäännökset sekä kaksi hiilihautaa. 22.5.2015 Ville Laakso Timo Sepänmaa

4 Yleiskartat Kaavan rakennusalueet - tonttimaat on rajattu sinisellä. Havaitut muinaisjäännökset nro 1-4 punaisella. Ote 1840-luvun Vesilahden pitäjänkartasta tutkimusalueen kohdalta Ote v. 1909 Senaatinkartasta tutkimusalueen kohdalta

5 Ote v. 1954 peruskartasta tutkimusalueen kohdalta Muinaisjäännökset 1 VESILAHTI JUSSILANHAKA Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: asuinpaikka: torpanpaikka Koordin: N: 6805 351 E: 311 973 Z: 85 P: 6808 207 I: 3312 068 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 7,9 km länteen, Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen Pajalahden suun länsipuolella rannassa. Paikka on Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen, Pyhäjärven Pajalahden luoteispuolella, pelto-alueiden ja Vakkalanselän rajaamalla matalalla, metsäisellä kumpareella. Alueella todettiin noin 45 x 30 m:n alalla viisi maanpinnalle erottuvaa rakennetta sekä lisäksi kulttuurikerrosta ja löytöjä yhdeltä alueelta, jossa maanpinnalla ei ollut havaittavissa rakenteita. A: (N 6805337 E 311975). Rakennuksenperusta, osittain kivi- osoittain maaperustainen, koko noin 10 x 6 m, uuni noin 3 m laajuisena kumpareena perustusten keski- kaakkoisosassa. B: (N 6805333 E 311965). Röykkiö, halkaisija noin 3 m, korkeus noin 70 cm. Vaikuttaa pelkistä kivistä kootulta. Tulkinta: luultavimmin raivausröykkiö, mutta uunin jäännös tai hautaröykkiökin ovat mahdollisia. Kohteet C, D ja E sijaitsevat melko tasaisen alueen pohjoiskoillisreunalla, törmän päällä, osittain kalliopohjalla.

6 C: (N 6805362 E 311989). Moreeniin kaivettu kuoppa, koko noin 4 x 3 m, syvyys noin 1 m. Ilmeisesti maakellari. D: (N 6805364 E 311986). Rakennuksenperusta koko noin 5 x 5 m, multa- ja kivipenkki, uunin jäännös kaakkoisosassa. Uuniin tehdyssä koekuopassa tiilenkappaleita. E: (N 6805364 E 311986). Matala röykkiö tai kiveys, koko noin 5 x 3 m, korkeus 30 cm. Ilmeisesti ainakin osaksi kalliopohjalla. Vierelle, noin 1 m luoteislaidasta koilliseen tehdyssä koekuopassa havaittiin tummaa likamaata, jossa oli runsaasti tiilensiruja, joitakin palamattoman luun kappaleita sekä kappale tuluspiitä. Ulkoisesti sekä sijaintinsa perusteella (sijaitsee törmän reunalla, näkymä järvelle) muistuttaa rautakautista hautarauniota, mutta koekuopan löytöjen perusteella lienee historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. F: (N 6805343 E 311957). Matala tasalakinen noin 10 x 10 m laajuinen alue, joka on ympäristöään vähäkivisempää. Alueelle tehdyssä koekuopassa havaittiin likamaata ja vihreää epätasaista ikkunalasia. Lasi lienee 1800-luvun puoliväliä vanhempaa. Alue on kuusivoittoista sekametsää. Maaperä on paikoin moreenia, paikoin vähäkivistä hietaa. Kohteet vaikuttavat varsin hyvin säilyneiltä. Kyseessä on torpan paikka, joka on merkitty v. 1773 kartalle sekä 1840-luvun Vesilahden pitäjänkarttaan. Torppaa - tai mitään rakennuksia ylipäätään - ei ole enää merkitty myöhempiin karttoihin, kuten v. 1909 senaatinkarttaan ja 1954 peruskarttaan. Torppa on siten hylätty viimeistään aivan 1900-luvun alussa. Ns. Kuninkaan kartassa (1796-1804) kohdalle ei ole merkitty mitään, mutta paikalle menee sama tie joka merkitty pitäjänkartalle 1840l. Kuninkaan tiekartasto Suomessa 1790 -teoksen kartassa s. 172 on Pajalahden suun länsirannalle merkitty kylä (useita taloja) jonka voi tulkita sijaitsevan samalla paikalla sijaitsevaksi missä torpanpaikka. Taloryhmän yläpuolella on kartassa teksti "Paidaniemi". On epäselvää tarkoittaako nimi taloryhmää vaiko itäpuolella sijaitsevaa niemeä joka nykyään tunnetaan Päireniemenä. V. 1773 kartan selityksissä mainitaan: nro 25, Strandvik Dagsvåreks torp anlags år 1750 och är bos af Hendrick Matsson... Sen perusteella torppa olisi perustettu v. 1750. Tarkka hylkäysajankohta ei ole tiedossa. Torpan paikka on kuitenkin arkeologisesti hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus jonka asutus ja käyttö on päättynyt yli 100 v sitten. Vaikka 1700-l puoliväliä myöhemmät torpanpaikat eivät lähtökohtaisesti ole muinaisjäännöksiä, niin tässä tapauksessa paikka täyttää Museoviraston historiallisen ajan muinaisjäännöksistä antaman suojeluohjeen muinaisjäännöskriteerit. Muinaisjäännöksen pohjoisosa ulottuu hieman voimassa olevan kaavan RAalueelle.

7 Muinaisjäännösrajaus suoja-alueineen punaisella ja havaitut rakenteet. Torpanpaikka kuninkaankartalla 1706-1804, pitäjänkartalla 1840-l ja Senaatinkaralla 1909 Kuninkaan tiekartasta 1790 ei ole otetta, siinä samoille kohdin on merkitty taloryhmä. Strandvik torp (nro 25) v. 1773 kartalla (H88 9/2)

12 4 VESILAHTI PRITKOOLINLAHTI W Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: hiilihauta Koordin: N: 6805 735 E: 313 763 Z: 80 P: 6808 591 I: 3313 858 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 6,5 km luoteeseen. Vanhalla rantatörmällä soikea kuoppa, mitat noin 2,5 x 3,5 m, syvyys noin 40 cm. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa todettiin vahvaa nokimaata, millä perusteella kyseessä lienee hiilihauta. Kuopasta jatkuu pohjoiseen, vanhan rantatörmän yli matala ura, millä perusteella kyseessä saattaa olla myös poikkeuksellisen pieni tervahauta. Maaperä on hietaa, puusto pääasiassa kuusta. Hiili- tai tervahauta sijoittuu voimassa olevan kaavan RA-alueelle, tontin itäosaan. Suojeltavaksi alueeksi esitämme kaksi metriä haudan ulkovallin ulkoreunoista. Suojelualueen laajuuden päättää Museovirasto.