HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk



Samankaltaiset tiedostot
Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

HUIPUT KEHIIN. WinNova T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. Päätösseminaari T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

Digitalisaation vahvistaminen

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Koulut kuntoon Espoon sisäilma-hackathon kokeilu. Jaana Suonsaari, kehittämispäällikkö / Espoon kaupunki, konsernihallinto palvelukehitys

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Erilaisten siltojen rakentaminen

Seurakehittäjien osaamisohjelma. Infotilaisuus 8.5.

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Akateemisen asiantuntijuuden kehittymisen itsearviointimatriisi Jari Rantamäki

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Pauliina Silvennoinen, lehtori Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

AMEO-strategia

Projektiopiskelu (6op) Projektitöiden aiheita

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Coaching-ohjelma 2013

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari Arja-Tuulikki Wilén

Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC. Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

sparraus Henna Hiilamo, Sitra

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Ajankohtaista opetushallinnosta

YVI-hanke Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Pedamuotoilulla opintojaksosta koulutuspalvelu-tuotteeksi

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus. Luonnos toimintamalliksi

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa

Palautetaan PDF muodossa yhdessä Ratkaisuidean kanssa viimeistään kello

Työelämän edellyttämän psykososiaalisen osaamisen. tunnistaminen ja arvioiminen. Fyysisten kuormitustekijöiden sekä työturvallisuuskysymysten

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

Lisätyn todellisuuden hankepilotit ja niistä opittua

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Jukka Karvinen

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena

Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Transkriptio:

HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö

HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen tunnistamiseksi sekä lahjakkaiden opiskelijoiden opinto- ja urapolkujen tukemiseksi. Luotujen yhteistyöverkostojen ja tuotettujen mallien arvioimiseksi HUIPUT KEHIIN projekti kehittää työkalun, jota kutsutaan innovatiivisuusmittariksi. Innovatiivisuusmittari on työkalu, jolla arvioidaan toisaalta arvioidaan sitä, kuinka otollisen ympäristön kyseiset mallit tarjoavat innovatiivisuuden kehittymiselle jatkossa.

Innovatiivisuusmittarin kehittämisen vaiheet ja aikataulutus: 1.Ohjausryhmä nimeää HUIPUT KEHIIN arviointitiimin kevät 2012 2.Arviointitiimi päättää mittarin teoreettisista perusteista elokuu 2012 3.HUIPUT KEHIIN tiimit työstävät mittariin sisällytettäviä arviointikohteita/teemoja syksy 2012 4.HUIPUT KEHIIN arviointitiimi valitsee mittariin sisällytettävät arviointikohteet/teemat syksy 2012 5.Arviointikohteiden/teemojen käsittely ohjausryhmässä joulukuu 2012 6.Mittarin / kysymyspatteriston laatiminen kevät 2013 7.Mittarin vastaajajoukon valinta kevät 2013 8.Mittarin käsittely ohjausryhmässä kevät 2013 9.Mittarin testaus, arvioidaan kehitetyt alueelliset mallit syksy 2013 10. HUIPUT KEHIIN arviointitiimi valitsee palkittavat mallit syksy 2013 11. Mittarin edelleen kehittäminen testikokemusten pohjalta syksy 2013 12. Lopullisen mittarin julkistaminen helmikuu 2014

Innovatiivisuusmittarin teoreettiset lähtökohdat Innovatiivisuusmittari on lähtökohdiltaan kasvatustieteellinen. HUIPUT KEHIIN arviointitiimi on valinnut mittarin teoreettiseksi lähtökohdaksi professori Kari Korpelaisen (2009) kehittämän mallin innovatiivisuuden olemuksesta: Lisätietoa: Korpelainen (2009): Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina Ammatillinen koulutus työelämän innovaatioiden edistäjäksi-projekti

Tehtävä HUIPUT KEHIIN tiimeille: Mitä asioita edellä esitetyn mallin neljällä osa-alueella (Idean tai arvon tunnistaminen, Uuden oppiminen, Uuden tuottaminen ja Arvon jakaminen) tulisi HUIPUT KEHIIN hankkeessa arvioida?

Innovatiivisuusmittari on työkalu, jolla arvioidaan toisaalta arvioidaan sitä, kuinka otollisen ympäristön kyseiset mallit tarjoavat innovatiivisuuden kehittymiselle jatkossa. Idean tai arvon tunnistaminen, arviointikohteet / teemat 1, Edistääkö menettelytapa/idea relevantin uuden tiedon tunnistamista? 2. Edistääkö menettely relevanttien uusien Ideoiden valintaa? 3. Auttaako menettely löytämään ja havaitsemaan uusia ongelmia? 4, Lisääkö menettely/malli idea herkkyyttä toimintaympäristöön (esim.työelämään) nähden? 5. Auttaako menettely/malli ennakoinnissa?

Innovatiivisuusmittari on työkalu, jolla arvioidaan toisaalta arvioidaan sitä, kuinka otollisen ympäristön kyseiset mallit tarjoavat innovatiivisuuden kehittymiselle jatkossa. Uuden oppiminen, arviointikohteet / teemat 6. Edistääkö tuotettu malli/menetelmä oppimista? Miten? 7.Onko mallin edistämä oppiminen lähinnä yksilöllistä vai yhteisöllistä? 8. Onko malli riittävän konkreettinen ja selkeä mahdollistaakseen oppimisen? taan ja saadaan käyttöön nopeasti? 9. Käytetäänkö oppimisessa päteviä menetelmiä? 10. Käytetäänkö toteutuksessa uutta teknologiaa (e-learning ym.)? 11. Onko mallissa huomioitu myös informaali oppiminen?

Innovatiivisuusmittari on työkalu, jolla arvioidaan toisaalta arvioidaan sitä, kuinka otollisen ympäristön kyseiset mallit tarjoavat innovatiivisuuden kehittymiselle jatkossa. Uuden tuottaminen, arviointikohteet / teemat 12. Edistääkö malli uuden tuottamista? 13. Pyritäänkö mallissa yhdessä tekemiseen ja yhteiskehittelyyn? 14. pyritäänkö oppimiseen kokeilujen, riskien ottamisen ja virheiden sallimisenkin avulla? (innovatiivinen oppiminen) 15. Edistääkö malli innovaatiokumppanuuksien ja verkostojen hyödyntämistä?

Innovatiivisuusmittari on työkalu, jolla arvioidaan toisaalta arvioidaan sitä, kuinka otollisen ympäristön kyseiset mallit tarjoavat innovatiivisuuden kehittymiselle jatkossa. Arvon jakaminen, arviointikohteet / teemat 16. Onko mallissa pohdittu opitun tai tuotetun uuden tiedon tai tuotosten levittämistä (tiedon jakamista, opettamista, myyntiä tms.? 16a. Onko pohdittu kenelle opitusta tai tuotetusta uudesta on hyötyä? 16b. Onko pohdittu sitä, miten he voivat hyötyä siitä? (argumenttianalyysi) 16c. Onko mallissa ajateltu tuotosten levittämistä yhteisössä tai sen ulkopuolella (esim. diffuusiotutkimuksen valossa, mielipidejohtajat, innovaatioiden leviäminen jne.)