KIINTEISTÖN KUNTOTARKASTUS

KIINTEISTÖN KUNTOTARKASTUS Svapa Oy Muurarinkatu 2, 92120 Raahe Paavo Koskela p. 050 529 0012, paavo.koskela@svapa.fi www.svapa.fi 1(19)

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. Yleiskuvaus kohteesta... 4 2. KUNTOTARKASTUKSEN LÄHTÖTIEDOT... 6 2.1. Lähtötiedot... 6 2.2. Tarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät... 6 2.3. Mittausvälineet... 6 2.4. Rakennusteknisiä tietoja... 7 3. KUNTOTARKASTUKSEN TULOKSET... 9 3.1 Aluerakenteet... 9 3.1.1. Päällysterakenteet... 9 3.1.2. Putkirakenteet... 9 3.2. Rakennustekniikka... 10 3.2.1. Perustukset... 10 3.2.2. Alapohjat... 10 3.2.3. Rakennusrunko... 11 3.2.4. Julkisivut... 12 3.2.5. Yläpohjarakenteet... 13 3.3. Sisätilat... 14 3.4. Varastorakennus, kellarirakennus ja sauna... 15 3.5. LVI-järjestelmät... 16 3.5.1. Lämmitysjärjestelmät... 16 3.5.2. Vesi- ja viemärijärjestelmät... 17 3.5.3. Ilmastointijärjestelmät... 18 3.6. Sähköjärjestelmät... 18 4. SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET... 19 LIITTEET... 19 2(19)

JOHDANTO Tämän kuntotarkastuksen tavoitteena on selvittää n rakenteiden ja rakennusosien kunto. Kuntoarvio on laadittu KH- ohjekortin Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje. KH 90-00535- nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Raportin tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistön nykykunnosta Kuntoarviota voidaan hyödyntää kiinteistön kunnossapidon suunnittelussa ja korjausohjelman laadinnassa. Kunnossapito- ja korjausohjelmaa laadittaessa tulee huomioida että kuntoarvion laatimisen lähtökohtana on, että kiinteistön yleinen taso ja käyttötarkoitus vastaavat tarkastusajankohtaa. Kuntoarvioon ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia normaaleja huoltotoimenpiteitä. Raportissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6-10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6-10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6-10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1-5 vuoden kuluessa 3(19)

1. YHTEENVETO 1.1. Yleiskuvaus kohteesta Rakennus on yksikerroksinen vanha hirsirakenteinen koulu, joka on rakennettu 1930-luvulla. Kiinteistön rakenteita ja järjestelmiä on uusittu ja päivitetty ajan mukaisiksi vuosien varrella. Koulu on ollut opetuskäytössä 1960-1970- luvun taitteeseen. Koulurakennuksessa olevat 3 asuntoa on saneerattu 1980-luvun puolivälissä. Asunnoista 2 on tällä hetkellä vuokrattuna. Kaksi koululuokkaa on vuokrakäytössä tällä hetkellä. Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla ja on perustettu betoniperustukselle. Lattiapinnat ovat kokonaan maanpinnan yläpuolella. Rakennuksessa on tuulettuva alapohja. Maanpinnat ovat pääosin tasaiset talon vierustoilla, eivätkä vietä tarpeeksi poispäin perustuksista. Rakennukseen on tehty paljon korjauksia ja remontteja vuosien varrella. Havaitut puutteet tai ehdotetut toimenpiteet johtuvat pääosin alkuperäisestä toteutustavasta. Merkittävimmät korjaustarpeet ovat: Alapohjatilan tuuletusaukkoja on liian vähän ja alapohjatilassa on paljon sinne kuulumatonta tavaraa Alapohja- / lattiarakenteen korjaus Vesikatteen huolto ja yläpohjatilan kunnostus/ huolto (katon jiirit ovat vuotaneet) Ulkoverhouksen kunnostus ja huoltomaalaus Lahojen ikkunoiden uusiminen, vanhojen ikkunoiden kunnostus ja huoltomaalaus tai ikkunoiden uusiminen Ulkoportaiden uusiminen Ilmanvaihdon uudelleen suunnittelu ja ilmanvaihdon toteutus suunnitelman mukaisesti Sisätilojen remontointi erillisen suunnitelman mukaan sen jälkeen, kun lattia-, seinäja yläpohjarakenteet on korjattu Lisätutkimukset: Puurakenteisen alapohja-/ lattiarakenteen kuntotutkimus => alapohjarakenteen ja tuulettuvan alapohjatilan kunnostus kuntotutkimuksen jälkeen erillisen rakennesuunnitelman mukaisesti. Ilmanvaihdon uudelleen suunnittelu ja ilmanvaihdon toteutus suunnitelman mukaisesti. 4(19)

Rakennusten tulevan käytön ja kunnossapidon kannalta tärkeät huomioitavat asiat ovat: Ulkoverhouksen ja ikkunoiden puuosien huoltomaalaus, märkätilojen, asuinhuoneiden ja yhteisten tilojen säännöllinen huolto/ kunnossapito. Rakennuksen runkoa ei ole voitu kauttaaltaan tarkastaa, eikä hirsirungossa mahdollisesti olevia vauriota ole voitu luotettavasti kartoittaa, koska vaurioiden kartoittaminen vaatisi laajoja rakenteiden purkutoimenpiteitä. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksessa voida pois sulkea. Vanhoissa hirsirakennuksissa esiintyy yleisesti lahovaurioita, joita on voinut syntyä rakennukseen jossain vaiheessa sen elinkaaren aikana ja niiden olemassaolon todennäköisyyteen tulee siksi varautua jo pelkästään rakennuksen iän perusteella. 5(19)

2. KUNTOTARKASTUKSEN LÄHTÖTIEDOT 2.1. Lähtötiedot Kiinteistön nimi ja osoite Rakennuksen tyyppi Vanha koulurakennus, jossa on 2 koululuokkaa ja 3 asuntoa Varastorakennus Maakellarirakennus Saunarakennus Rakennusten lukumäärä 4 Rakennusajankohta Omistushistoria 1930-luvulla Nykyinen omistaja Siikajoen kunta Tarkastuksen ajankohta 26.04.2019 Tarkastuksen tarkoitus Arvio kiinteistön yleisestä kunnosta Tarkastuksen sisältö ja laajuus Puolueeton arvio rakennuksen rakennus- ja talotekniikasta Käytetyt asiakirjat Käyttötottumukset Pohjapiirros, leikkaus- ja julkisivupiirustukset Asunnoista 2 on tällä hetkellä vuokrattuna Kaksi koululuokkaa on vuokrakäytössä Märkätilojen kosteuden- ja vedeneristys Märkätiloissa vedeneristys on tehty muovimatolla Poikkeavat hajuhavainnot Tarkastuksen tekijä Talossa oli vanhan rakennuksen haju Paavo Koskela, RKM, Svapa Oy 2.2. Tarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät Alapohjatilaan ei ole kulkua. Alapohjan kunto tarkastettiin tuuletusaukoista., 2.3. Mittausvälineet Tarkastuksessa käytettiin mittareita - Vaisala HMI 41 (lämpö- ja kosteusmittalaite) ja HMP42 (mittapää) - Gann Hydrotest LG3 (mittalaite) B50 mittapää (pintakosteus) M18/ M20 mittapää (puun kosteus) 6(19)

2.4. Rakennusteknisiä tietoja Rakennustapa Perustukset Alapohja Ulkoseinärakenteet Väliseinät Välipohja Yläpohja Vesikate ja kattomuoto Märkätilojen runkorakenne Lämmitysjärjestelmä Lämmönlähde Lämmönjako Lämminvesivaraaja Vesijohdot Viemäriputket Jätevesijärjestelmä Ilmanvaihto Tulisijat Paikalla rakennettu hirsirakennus Betoniperustus Tuulettuva puurakenteinen alapohja Sisäverhouslevy, haltex- levy, hirsi, koolaus, julkisivun puuverhous Puurakenteisia Puurakenteinen Puurakenteinen Harjakatto, peltikate (koulu) Harjakatto, peltikate (varasto ja maakellarirakennukset) Harjakatto, bitumihuopakate (saun rakennus) Märkätilojen seinät ovat puurakenteisia Sähkölämmitys Sähkö Seinäpatterit Wc-tiloissa, asuinhuoneiden kylpyhuoneessa ja koulurakennuksen yhteisessä saunatilassa on lämminvesivaraaja. Lämminvesivaraajat on asennettu tilojen saneerausten ja muutosten yhteydessä. Kuparia Muovia Kunnallinen Painovoimainen ilmanvaihto Rakennuksessa on alkuperäisiä pönttöuuneja ja 2. kerroksen asunnossa on peltiverhoiltu takka Savuhormien nuohous - Erityistilat - 7(19)

Suoritetut korjaukset Kiinteistöön on tehty vuosien varrella tarvittavat huoltokorjaukset. Koulun vesikattopelti on uusittu 2000-luvun alussa. Varastorakennuksen vesikattopelti on uusittu 2000-luvun alussa. Viime vuosina kiinteistössä ei ole tehty, kuin pakolliset huoltokorjaukset. Suunnitellut korjaukset - 8(19)

3. KUNTOTARKASTUKSEN TULOKSET Kyseessä on vuonna 1930-luvulla rakennettu kiinteistö. Kiinteistö on ollut koulu- ja asumiskäytössä. Nykyisin rakennus on edelleen käytössä, koululuokissa on vuokralaiset ja kahden asunnon osalta asumiskäytössä. 3.1 Aluerakenteet 3.1.1. Päällysterakenteet Rakennuksen vierustat ovat sorapinnalla ja ruohopinnalla. Vierustat pintarakenteineen arvioitiin olevan 1980-luvulta tai vanhempia. Rakennusta ympäröivän maanpinnan muotoilussa esiintyi puutteita. Maanpinta ei kaada rakennuksesta poispäin kolmen metrin matkalla vähintään 15 cm, joten sadevedet voivat jäädä rakennuksen ympärille tai alapohjaan ja aiheuttaa vaurioita rakenteille. Sorapinnat ovat epätasaisia. Maanpintojen pudotus ja muotoilu rakennuksen seinän vieressä Kulkuväylien rakennekerrosten uusiminen, pintojen muotoilu Nurmialueiden maanpinnan kallistuksen korjaus tarvittavilta osin ja nurmipintojen rakennekerrosten uusiminen KL 2-3 3.1.2. Putkirakenteet Rakennuksen katolta tulevat sade- ja sulamisvedet on johdettu kouruilla ja syöksytorvilla rakennuksen vierustoille. Syöksytorvien alla ei ole rännikaivoja. Rakennusta ympäröivän salaojarakenteen olemassaolosta ei tehty havaintoja. Huomioiden rakennusajankohdan, rakennusta ei todennäköisesti ole salaojitettu. Kattovedet tulevat suoraan maahan ja alastulojen alla ei ole rännikaivoja. Sadevedet pääsevät kastelemaan rakennuksen seinän vierustoja. Perustukset ovat katkenneet useammasta kohdasta, joka myös viittaa puutteelliseen kuivatukseen rakennuksen vierustoilla => Maa jää märäksi ja talvella jäätyy => Perustuksiin tulee routavaurioita 9(19)

Sadevesikourut tulee puhdistaa kaksi kertaa vuodessa. Uudet rännikaivot tulee asentaa alastulojen alle samalla, kun rakennusten ympärille asennetaan salaojat ja siitä edelleen vedet tulee johtaa putkella avo-ojaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Salaojaputkistot tulee asentaa talon ympärille erillisen suunnitelman mukaisesti ja liitteenä olevan Pientalon kuivatusputkisto- ohjeen mukaan Maanpinnat tulee pudottaa alaspäin ja muotoilla seinän vieressä putkien uusimisen yhteydessä. Ulkoseinän vierustan routaeristys ja patolevyn asennus perustusta vasten erillisen suunnitelman mukaisesti Salaojaputkistot tulee huuhdella ja tarkastaa 5 vuoden välein. KL 1-2 3.2. Rakennustekniikka 3.2.1. Perustukset Rakennuksen perustuksena ovat betoniperustukset. Rakennuksen edessä on puuportaat. Perustukset ovat katkenneet useammasta kohdasta, joka viittaa puutteelliseen kuivatukseen rakennuksen vierustoilla. Rakennuksen edessä on puuportaat, jotka ovat lahovaurioituneet. Perustusten vaurioiden kunnostus ja mahdollinen pinnoitus hengittävällä pinnoitteella ulkopuolen kunnostusten yhteydessä Rakennuksen portaiden uusiminen ulkopuolen kunnostusten yhteydessä, portaiden puuosien maalaus KL 3-4 3.2.2. Alapohjat Alapohjarakenteena on betonianturoiden varaan perustettu puurakenteinen tuulettuva alapohja. 10(19)

Alapohjatilaan ei ole kulkuaukkoa. Ryömintätilassa on runsaasti eloperäistä tavaraa, puukantoja ja alapohjaa on pidetty kaatopaikkana. Alapohjan tuuletus ei ole riittävä, tuuletusaukot eivät ole riittävän isoja ja tuuletusaukkoja on liian vähän. Tuuletusaukoista tarkasteltuna lattian puurakenteet ovat kunnossa niiltä osin mitä tarkastusaukoista voitiin tarkastaa. Ensimmäisen kerroksen asuinhuoneiden lattioita on lisäkoolattu ja eristetty vanhojen lattiarakenteiden päälle. Asuinhuoneiden lattioissa on muovimatot. Alapohjatilaan huoltoaukon tekeminen Alapohjatilan siivous kaikesta eloperäisestä tavarasta Sen jälkeen alapohjatilan ja lattiarakenteen kuntotutkimus => Kuntotutkimuksen jälkeen erillisen alapohjarakenteen ja tuulettuvan alapohjatilan kunnostus tarvittavilta osin erillisen rakennesuunnitelman mukaan Tuuletusaukkojen suurentaminen ja lisääminen erillisen rakennesuunnitelman mukaan KL 1 KL 4 3.2.3. Rakennusrunko Rakennuksen runko on hirsirakenteinen. Rakennuksen hirsirunko on osin lahovaurioitunut alimmaisessa hirsikierrossa, ulkoverhouksen takana ei ole kunnollista taustatuuletusrakoa. Yläpohjatilassa olevissa hirsirakenteissa ja eristeissä on kosteus- ja lahovaurioita, jotka johtuvat vesikaton jiirin kattovuodoista ennen vesikattopinnoitteen uusimista. Rakennuksen kantavassa rungossa ei havaittu muita rakenteellisia vaurioita. Ulkoseinän alaosan hirsien lahovaurioiden selvitys ja lahonneiden hirsien uusiminen Yläpohjatilassa olevien hirsirakenteiden ja eristeiden vaurioiden laajuuden selvitys ja rakenteiden/ eristeiden vaurioiden korjaaminen tarvittavassa laajuudessa. KL 3/5 11(19)

3.2.4. Julkisivut Ulkoseinät Ulkoseinät ovat lautaverhoiltuja seiniä. Lautaverhous on huonokuntoinen. Maalipinta hilseilee jonkin verran. Vauriot johtuvat huollon puutteesta, lautaverhouksen takana ei ole kunnollista taustatuuletusrakoa. Ulkoverhouksen puuosien lahovaurioiden korjaus, kunnostus ja huoltomaalaus KL 2-4 Ikkunat Ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunat ovat osin alkuperäisiä. Asuinhuoneistojen ikkunat on uusittu 1980-luvulla, kun huoneistot on peruskorjattu. Ikkunoiden puuosat ovat kunnostuksen ja huoltomaalauksen tarpeessa. Osa ikkunoiden puuosista on lahovaurioituneita. Ikkunoiden vesipellit ovat liian vaakatasossa tai ne puuttuvat kokonaan ja ikkunanpielet tulevat liian lähelle vesipeltiä. Ikkunoiden puuosien kunnostus ja huoltomaalaus Alkuperäisten ikkunoiden uusiminen energiataloudellisempiin Vesipeltien uusiminen ikkunoiden maalauksen yhteydessä KL 1/4 Ulko-ovet Ulko-ovet ovat puurakenteisia. Ulko-ovet on uusittu 1980-luvulla tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Puuovien maalipinta on kunnostuksen tarpeessa. 12(19)

Toimenpide-ehdotus: Ulko-ovien puuosien kunnostus ja huoltomaalaus Ulko-ovien lukkojen ja saranoiden huolto/ rasvaus kerran vuodessa KL 3/4 3.2.5. Yläpohjarakenteet Yläpohja Yläpohjatila on puurakenteinen. Yläpohjatilassa on sammal- /hiekka- / muhaeristys ja osin villaeristys. Ulkoseinän hirsirakenteissa on lahovaurioita yläpohjaeristeen ja kylmän tilan liittymäkohdasta. Nämä lahovauriot ovat tyypillisiä vaurioita vanhoille hirsirakennuksille. Yläpohjatilassa olevissa hirsirakenteissa ja eristeissä on kosteus- ja lahovaurioita, jotka johtuvat vesikaton jiirin kattovuodoista ennen vesikattopinnoitteen uusimista. Puurakenteita on tummunut ja lahovaurioitunut yläpohjatilassa kattovuotojen vuoksi. Yläpohjaeristeissä on kosteusvaurioita. Talon päätyjen verhous on yläpohjatilan puolelta tummunut, tuuletuksen puutteellisuudesta johtuen. Putket on eristetty. Osa putkista on eristämättä. Yläpohjan räystään ja harjan tuuletusta tulee parantaa. Rakennusten päätyihin tulee asentaa harjatuuletusventtiilit ja talon keskelle tulee asentaa harjatuuletusventtiili. Yläpohjatilassa olevien hirsirakenteiden ja eristeiden vaurioiden laajuuden selvitys ja rakenteiden/ eristeiden vaurioiden korjaaminen tarvittavassa laajuudessa. Yläpohjatilassa olevien putkien eristyksen korjaus, putkien ympärillä pitää olla 100 mm eristettä ja liesituulettimen poistoputki pitää olla eristetty palonkestävällä villalla. Eristeet pitää kiinnittää hehkutetulla rautalangalla. KL 2/4 Vesikatto Vesikatteena on tiilikuvioitu peltikate. Alla on vanha huopakate ja pärekate. 13(19)

Vesikattopinnoite on uusittu 2000-luvun alussa. Vesikatolla kasvaa sammalta. Sadevesikouruissa on roskaa, roska maatuu ja kouruihin tulee reikiä. Jiirien kohdalla lumi ja jää on rutannut kattopeltejä. Savupiippujen läpivientipellitykset eivät ole tiiviitä. Savupiippujen yläosat ovat osin rapautuneet ja kaikissa piipuissa ei ole naakkaverkkoa piipun päällä. Savupiipuissa ei ole sadesuojia. Ilmanvaihtohormissa ei ole välikattoa, vesi ja lumi pääsevät kastelemaan putkien eristeitä. Vesikattopinnoitteen ja läpivientien huoltokorjaus Kattopinnoitteen puhdistus sammaleesta Ruttaantuneiden kattopeltien uusiminen jiirien kohdalla Savupiippujen kunnostus, naakkaverkkojen ja sadesuojien asennus piippujen päälle Tarpeettomien savupiippujen purku vesikattopinnan alapuolelle ja hormien eristys yläpohjatilassa koko piipun matkalta Iv-hormin välikatolle pellin asennus iv-putkien läpivientiin Sadevesikourujen ja alastulojen huolto, mahdollisten ohjaripeltien lisäys, siten että sadevedet menevät kouruun eivätkä tule kourun ja räystäslaudan välistä KL 1/4 3.3. Sisätilat Rakennus on rakennettu kouluksi ja opettajan asunnoksi. Koululuokat (2 kpl) toimivat tällä hetkellä varastotiloina ja kudontatilana. Rakennuksessa on kolme asuntoa, jotka on rakennettu/ kunnostettu 1980- luvulla. Rakennuksen sisätiloja on kunnostettu käyttövuosien aikana useampaan kertaan Sisätilojen pinnat (esim. maalipinnat) ovat kuluneet. Asuntohuoneistoja on remontoitu 1980-luvulla, huoneistot ovat tällä hetkellä nuhruisia ja asunnoissa on tunkkainen ilma. Tilat ovat kunnostuksen tarpeessa. Huoneistoissa on omat kylpyhuoneet, kylpyhuoneiden pintarakenteet ovat kuivia tällä hetkellä. Talon keskellä on ensimmäisessä kerroksessa yhteinen saunatila. Saunatilan pinnoitteet ovat kunnostuksen tarpeessa. Sisätilojen remontointi erillisen suunnitelman mukaan sen jälkeen, kun lattia-, seinä- ja yläpohjarakenteet on korjattu. KL 2/4 14(19)

3.4. Varastorakennus, kellarirakennus ja sauna Varastorakennus Rakennus on puuverhoiltu. Vesikatteena on peltikate Ulkoverhoukset ovat kunnostuksen ja huoltomaalauksen tarpeessa. Vesikattopinnoite on uusittu 2000-luvun alussa. Varastorakennuksessa ei ole sadevesikouruja ja alastuloputkia. Varastorakennuksen edustalla on betoniportaat, joista roiskuu vesi ulkoseinälle ja varastojen oviin. Puurakenteet ovat tästä syystä johtuen lahovaurioituneet seinän alaosassa ja ovien alaosassa. Sadevesikourujen ja alastuloputkien asennus Betonilaattojen purku pois varastojen ovien edestä Ulkoverhouksen kunnostus ja huoltomaalaus Vesikattopinnoitteen huolto ja lumiesteen asennus rakennuksen etupuolelle KL 1 4 Kellarirakennus Rakennus on puuverhoiltu. Vesikatteena on peltikate Ulkoverhoukset ovat kunnostuksen ja huoltomaalauksen tarpeessa. Vesikattopinnoite on uusittu, aika ei ole tiedossa. Rakennuksessa ei ole sadevesikouruja ja alastuloputkia. Kellarin lattialle ja seinän alaosaan nousee maasta vesi. Sadevesikourujen ja alastuloputkien asennus Ulkoverhouksen kunnostus ja huoltomaalaus Vesikattopinnoitteen huolto KL 3 15(19)

Saunarakennus Rakennus on hirsirakenteinen. Vesikatteena on bitumihuopakate Ulkoseinät ovat kunnostuksen ja huoltomaalauksen tarpeessa. Vesikattopinnoite on joskus uusittu huopakatteeksi ja savupiipun ympärille on asennettu Minerit- levy, joka sisältää asbestia. Saunan katto on rikkoutunut savupiipun alapuolelta ja katto vuotaa. Seinän yläosa ja kattorakenteet ovat kosteus-/ lahovaurioituneet vuotovaurion kohdalta. Rakennuksessa ei ole sadevesikouruja ja alastuloputkia. Saunarakennuksen vesikattopinnoitteen uusiminen Kosteus- ja lahovaurioiden korjaus Saunan hirsikehikon nostaminen irti maasta betoniperustuksen päälle KL 1 3 3.5. LVI-järjestelmät 3.5.1. Lämmitysjärjestelmät Lämmöntuotanto Järjestelmäkuvaus: Lämmitysjärjestelmä on suora sähkölämmitys, joka on asennettu 1980-luvulla. Lämmitysjärjestelmä on sähkölämmitys, joka on asennettu 1980-luvulla. Lämmitys hoidetaan sähköpattereilla. Lämmityspatterit ovat kunnossa tällä hetkellä. Lämmitysjärjestelmän muutos esim. maalämpöön muiden sisätilan remonttien yhteydessä KL4 Lämmönluovutus Järjestelmäkuvaus: Lämmitysjärjestelmä on suora sähkölämmitys, joka on asennettu 1980-luvulla. 16(19)

Lämmitysjärjestelmä on sähkölämmitys, joka on asennettu 1980-luvulla. Lämmitys hoidetaan sähköpattereilla. Lämmityspatterit ovat kunnossa tällä hetkellä. Lämmitysjärjestelmän muutos esim. maalämpöön muiden sisätilan remonttien yhteydessä Samalla rakennukseen voidaan asentaa lattialämmitys. KL4 3.5.2. Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesijohtoverkostot Järjestelmäkuvaus: Päävesimittari sijaitsee saunatilassa. Käyttövesiputket ovat kuparia. Päävesimittari sijaitsee sauna tilassa. Käyttövesiputket ovat kuparia. Käyttövesiputket on asennettu 1980-luvulla. Käyttövesiputkien uusimiseen varautuminen muiden sisäremonttien yhteydessä KL3 Viemäriverkostot Järjestelmäkuvaus: Jätevedet ohjataan kunnalliseen jätevesijärjestelmään. Viemäriputket ovat muoviputkia, jotka on asennettu 1980-luvulla. Viemäriputket ovat muoviputkia, jotka on asennettu 1980-luvulla. Viemärien toiminnassa ei havaittu ongelmia. Viemäriputken eristyksessä on puutteita alapohjatilassa. Viemäriputket on kannakoitava ja eristettävä alapohjatilassa. Putkien eristeen pitää olla kosteuden kestävää eristettä ja kannakkeiden ruostumattomasta teräksestä. KL 3/4 17(19)

Vesi- ja viemärikalusteet Järjestelmäkuvaus: Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääsääntöisesti vanhoja, tarpeen mukaan uusittuja. Vesi- ja viemärikalusteet on asennettu 1980-luvulla. Kalusteita on tarpeen mukaan uusittu. Asunnossa 2, kylpyhuoneen altaan hajulukko on irti. Asunnon 2 kylpyhuoneen altaan hajulukko on uusittava. Vesi- ja viemärikalusteiden uusimiseen varautuminen muiden sisäremonttien yhteydessä KL 1/4 3.5.3. Ilmastointijärjestelmät Järjestelmäkuvaus: Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihtolaitteet on asennettu kiinteistöön 1980-luvulla. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihtolaitteet on asennettu kiinteistöön 1980-luvulla. Ilmanvaihto on puutteellinen. Ilmanvaihtolaitteiden uusiminen muiden sisäremonttien yhteydessä KL 1/2 3.6. Sähköjärjestelmät Järjestelmäkuvaus: Sähkölaitteet on asennettu kiinteistöön 1980-luvulla. Sähkölaitteet on asennettu kiinteistöön 1980-luvulla. Sähkölaitteet on uusittu tarpeen mukaan muiden kunnostusten yhteydessä Sähkölaitteissa ei havaittu puutteita Sähkölaitteiden uusiminen muiden remonttien yhteydessä KL 4 18(19)

4. SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan kiinteistön käytölle. LIITTEET 1. Valokuvat, 26 sivua 2. Piirustukset, 2 s. 3. Tuulettuva alapohja ohje 4. Pientalon kuivatusputkisto esite, 8 s. 5. Kiinteistönhoitotehtävät, 2 s. 6. Käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 6 s. 7. Ohje märkätilat, 2 s. 8. Tarkkaile taloasi -esite, 1 s. SVAPA OY Raahessa 31.5.2019 Paavo Koskela Paavo Koskela, rkm 19(19)