Mitä lukutaito-opettajan on hyvä tietää ja osata?



Samankaltaiset tiedostot
Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Opettajien koulutus ja kehittäminen -kysely (EU-SPEAK 2 -projekti)

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Monilukutaito. Marja Tuomi

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Arkistot ja kouluopetus

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Taina Tammelin-Laine Rauno Laine. S2-opetuksen kehittämispäivät, Helsinki

3. luokan kielivalinta

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

Eurooppalainen kielisalkku

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Mediakasvatus Lapin yliopistossa

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

Ilmaisun monet muodot

Kielikasvatus ja OPS2016

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Uudet opetusmetodit opetuksessa

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot

Suomen kielen ja kulttuurin koulutus. FM, EO Tiina Muukka Järvenpää

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Aikuisten perusopetus

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

Transkriptio:

Mitä lukutaito-opettajan on hyvä tietää ja osata? Taina Tammelin-Laine Lähtöruutu-hankkeen päätösseminaari, Helsinki 25.11.2014

Sisältö Miksi? Mitä? Miten?

Miksi?

Lukutaito-opettajan pätevyys onko aiheesta syytä keskustella? Parikeskustelu, aikaa 5 min Mitä ajatuksia teissä herää, kun aiheena on lukutaitoopettajan pätevyys / lukutaito-opettajalle tarpeelliset tiedot ja taidot? Onko aiheesta syytä keskustella? Miksi? Miksi ei?

Yleinen luulo: Lukutaito-opettajan voi toimia kuka tahansa, joka osaa itse lukea ja kirjoittaa suomea Keskustelua syytä olla, jotta tieto alan erityisyydestä lisääntyy Opettajien arvostus ei muuten kasva

Mitä?

Kuvauksia opettajille tärkeistä tiedoista ja taidoista Alfarådet (2013): Kompetensbeskrivning av lärare i grundläggande litteracitet för vuxna med andra modersmål än de nordiska Description of teachers competence in initial and functional literacy for adults with non-nordic mother tongues (2013) Suomennos tulossa Patsy Vinogradov (2013) EU-Speak 2 (tulossa)

Alfarådetin (2013) taitotietokuvaus Perustana Molemminpuolinen kunnioitus (opettaja oppijat) Myös oman äidinkielen tukeminen mahdollisuuksien mukaan Opetuksen merkityksellisyys ja mielekkyys Opetuksen sisältö, suunnittelu, toteutus Oppimateriaalien valinta Oppijoiden vastuu omasta oppimisestaan Motivaatio, sitoutuminen, itsetunnon kehittyminen

Taitotiedon osa-alueet Luku- ja kirjoitustaito globaalista, paikallisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta Aikuisen formaali oppiminen luovassa ja kriittisessä oppimisympäristössä Aikuisten oppimiseen/opetukseen soveltuvat materiaalit Suullisen viestintätaidon opettaminen ilman kirjoitetun kielen tukea Alkava ja funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito Arkipäivän matematiikka (numeeriset taidot)

Luku- ja kirjoitustaito globaalista, paikallisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta Opettaja hyödyntää käytännön opetustyössä eri teorioita, jotka liittyvät luku- ja kirjoitustaitoon (esim. psykologiasta, kielitieteistä, sosiologiasta ja kielipolitiikasta) Opettaja on tietoinen siitä, kuinka yksilön ja yhteiskunnan arvot ja asenteet luku- ja kirjoitustaitoa kohtaan vaikuttavat koulutusten suunnitteluun päättäjien tasolla (esim. kansallinen OPS) ja siten myös oppijoiden arkeen nyt ja tulevaisuudessa

Tiedot Opettaja tietää, että luku- ja kirjoitustaidon käsite on kompleksinen, ja pystyy keskustelemaan luku- ja kirjoitustaidosta laajasti historiallisesta, kielipoliittisesta, sosiokulttuurisesta ja kielitieteellisestä näkökulmasta tietää, että puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja niin yksi- kuin monikielisissä konteksteissa on tietoinen olemassa olevista kirjoitusjärjestelmistä, niiden historiallisesta kehityksestä, pääpiirteistä ja nykyisistä suhteista toisiinsa

Tiedot jatkuu tietää, kuinka viestintätapojen muuttuminen yhteiskunnassa vaikuttaa luku- ja kirjoitustaidon opetukseen tietää, kuinka yhteiskunnan näkemykset luku- ja kirjoitustaidosta ja monikielisyydestä vaikuttavat opetuksen sisältöön ja toteutukseen on luonut käsityksen siitä, miten oppijoiden aiemmat kokemukset kirjoitetun kielen käytöstä ja kouluopetuksesta sekä heidän nykytilanteensa (tarpeet, tavoitteet) vaikuttavat opetuksen sisältöön ja toteutukseen

Tiedot jatkuu on tietoinen psyykkisistä ja fyysisistä oppimisen esteistä (esim. PTSD) ja yleisistä näön ja kuulon vaikeuksista

Taidot Opettaja hyödyntää esim. didaktiikkaa koskevissa päätöksissään jatkuvasti sitä tietoa, jota hänellä on luku- ja kirjoitustaidosta hyödyntää opetusta suunnitellessaan niitä tietoja, joita hänellä on yhteiskunnan asenteesta luku- ja kirjoitustaitoa kohtaan osoittaa ymmärtävänsä ja olevansa kiinnostunut oppijoiden taustasta ja nykytilanteesta ja käyttää niitä tietoja opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa

Taidot jatkuu ymmärtää ja huomioi oppijoiden äidinkielen taidon vaikutuksen luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen toisella kielellä

Aikuisen formaali oppiminen luovassa ja kriittisessä oppimisympäristössä Ollessaan vuorovaikutuksessa oppijoiden kanssa opettaja osoittaa, että hänellä on tietoa ja kiinnostusta oppijoiden taustoista ja muuntaa heidän kiinnostuksen kohteensa oppimistavoitteiksi Opettaja muokkaa sisältöä ja opetusmenetelmiä oppijoiden tasolle soveltuviksi ja luo kannustavan ja luovan aikuisille suunnatun oppimisympäristön keräämällä jatkuvasti uutta tietoa ja arvioimalla omaa työskentelyään

Tiedot Opettaja tietää aikuisen oppimisesta omaa ajantasaista tietoa oppijoiden sosiaalisesta, kulttuurisesta ja kielellisestä taustasta omaa ajantasaista tietoa asioista, jotka liittyvät oppijoiden tilanteeseen uudessa kotimaassa ja saattavat vaikuttaa opetuksen sisältöön ja oppimiseen

Tiedot jatkuu on tietoinen siitä, millaisia tekstejä oppijat kohtaavat arkielämässään tietää, miten selvittää ja analysoida oppijoiden luku- ja kirjoitustaidon kehitystä tietää, miten muokata oppimistavoitteita yhdessä oppijoiden kanssa

Taidot Opettaja luo aikuisopetuksen periaatteisiin perustuvan oppimisympäristön ja käyttää aikuisopetuksen mukaisia opetusmetodeja tekee yhteistyötä tulkkien, omakielisten opettajien ja muiden oppijoiden äidinkieltä osaavien kanssa tukeakseen oppimista tukee oppijoiden äidinkielen taitojen käyttöä kohdekielen oppimiseen muuntaa oppijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet opetuksen tavoitteiksi

Taidot jatkuu asettaa oppimisen yleistavoitteet, osatavoitteet ja päivittäiset tavoitteet oppijoiden ymmärtämään muotoon käyttää opetusmetodeja, jotka tukevat oppijoiden aktiivista osallistumista ja omien kokemusten hyödyntämistä luo oppijoiden kanssa yhteisen metakielen, jota voidaan käyttää, kun keskustellaan opettamisesta ja oppimisesta arvioi omaa opetustaan ja oppijoiden kehittymistä sekä käyttämiään materiaaleja ja metodeja

Aikuisten oppimiseen/opetukseen soveltuvat materiaalit Opettaja osaa kriittisesti analysoida, valita ja hyödyntää relevanttia opetus- ja oppimismateriaalia ja muokata sitä oppijoiden toiveiden, tarpeiden ja nykyisen sekä tulevan tilanteen mukaan

Tiedot Opettaja on tietoinen ajantasaisista oppimateriaaleista, jotka sopivat suullisen ja kirjallisen kielitaidon opettamiseen aikuisille tietää, kuinka kuvat, symbolit, tekstit, äänet ja muut oppijoiden arkielämässä esiintyvät merkit välittävät viestejä ja kuinka oppijat vastaanottavat niitä tietää kuvien ja visuaalisten tekstien komponenteista ja käytöstä

Tiedot jatkuu tietää helppolukuisia aikuisille soveltuvia tekstejä tietää tietotekniikasta ja digitaalisista välineistä sekä siitä, miten oppijat niitä käyttävät ja miten niitä voi hyödyntää opetuksessa

Taidot Opettaja valitsee oppimateriaalin ja välineet ryhmän mukaan käyttää materiaalia, jota oppijat kohtaavat arjessaan valitsee materiaalia, joka haastaa oppijoita ja kannustaa kriittisyyteen tekstejä kohtaan kehittää ajantasaista materiaalia yhdessä esim. omankielisten opettajien ja oppijoiden kanssa opettaa systemaattisesti kuvien tulkitsemista ja tukee oppijoiden kuvanlukutaitoa

Taidot jatkuu osaa analysoida erityyppisiä tekstejä luettavuuden näkökulmasta osaa muokata tekstejä oppijoiden taitotasolle sopiviksi käyttämällä lukutaidon opetuksen menetelmiä ja luettavuuden periaatteita osaa analysoida multimodaalista materiaalia monikulttuurisesta aikuisten näkökulmasta käsin (esim. DigLin) hyödyntää opetuksessa yleisesti käytettyjä digitaalisia välineitä kuten älypuhelinta, tablettia ja älytaulua

Suullisen viestintätaidon opettaminen ilman kirjoitetun kielen tukea Opettaja kehittää yhdessä oppijoiden kanssa heidän suullista kielitaitoaan ilman kirjoitetun kielen tukea tai sen hyvin vähäisellä tuella, joka perustuu tuoreeseen tutkimukseen ja oppijoiden kielellisiin resursseihin, kulttuuriseen taustaan ja viestinnällisiin tarpeisiin

Tiedot Opettaja tuntee puhutun kielen, sen rakenteen, kieliopin ja käytön/toiminnan tietää fonologisen tietoisuuden merkityksen omaa asiantuntemusta opittavan kielen suullisen kielitaidon kehittämis- ja opetusmetodeista (ääntäminen, prosodia, pragmatiikka, kielioppi ja sanasto) ilman kirjoitetun kielen tukea tietää soveltuvia sanastonoppimismetodeja tietää suullisen kielitaidon analysoinnista ja arvioinnista

Tiedot jatkuu tietää suullisen kielitaidon eri tasojen merkityksen yksilölle, ryhmälle ja kurssille omaa vertailevaa tietoa kulttuurisidonnaisista keskustelumalleista ja kielten rakenteista sekä keskustelujen piirteistä tietää sekä kasvokkain tapahtuvan että digitaalisen suullisen viestinnän malleista on tietoinen kielellisestä vallan osoittamisesta suullisissa viestintätilanteissa

Taidot Opettaja käyttää metodeja ja materiaaleja, jotka on tarkoitettu suullisen kielitaidon opettamiseen ilman kirjoitetun kielen tukea tai sen vähäisellä tuella valitsee yhdessä oppijoiden kanssa soveltuvaa, oppimista tukevaa kuvallista ja muuta multimodaalista materiaalia, joka tukee ymmärtämistä käyttää metodeja, jotka kehittävät oppijoiden ääntämistä, prosodiaa, fonologista tietoisuutta ja suullisia viestintätaitoja

Taidot jatkuu käyttää omaa ja omakielisten opettajien asiantuntemusta oppijoiden äidinkielen äännesysteemistä, kun räätälöi yksilöllisiä opittavan kielen ääntämisharjoituksia käyttää opetuksen lähtökohtana autenttisia keskustelutilanteita, joita oppijat kohtaavat arjessaan kehittää systemaattisesti oppijoiden käytännön viestintätaitoja ja selventää ja käsittelee kulttuurisesti hyväksyttäviä keskustelukeinoja vertailevasta näkökulmasta käsin

Taidot jatkuu käyttää ja valitsee arviointitapoja, jotka keskittyvät sekä sisältöön muotoon käyttää opetuksessa digitaalista mediaa kuten älypuhelinta, tablettia, tietokonetta ja älytaulua

Alkava ja funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito Opettajalla on teoreettista ja pedagogista tietoa luku- ja kirjoitustaidon kehittymisestä ensikielellä ja opittavalla kielellä Tuon tiedon hän muuntaa aikuisille sopivaksi, haastavaksi ja viestintään perustuvaksi luku- ja kirjoitustaidon oppimisympäristöksi hyödyntämällä multimodaalisia tekstejä, joiden sisältö heijastaa oppijoiden arkea ja on heille siten mielekästä

Tiedot Opettaja tietää teorioista, jotka koskevat luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä ensimmäisellä ja toisella kielellä tietää yhtäläisyyksistä ja eroista kirjoitetun kielen kehittymisessä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla sekä ensimmäisellä että toisella kielellä tietää keskeisimmät käsitteet, joita käytetään luku- ja kirjoitustaidon tutkimuksessa on tietoinen yhteydestä, joka vallitsee seur. tekijöiden välillä: suullinen kielitaito ja se, millä kielellä ja miten luku- ja kirjoitustaitoa opetetaan

Tiedot jatkuu on tietoinen erilaisista kirjoitusjärjestelmistä ja nykyisistä opittavan kielen kirjoittamiskäytännöistä tietää, kuinka kirjoitettu kieli, ääni, kuvat ja muut semioottiset merkit vaikuttavat toisiinsa viestinnässä ymmärtää, että kirjoitetun kielen tietoisuuden kehittyminen on edellytyksenä jatkuvalle luku- ja kirjoitustaidon kehittymiselle tietää sekä psykolingvistisiä että sosiokulttuurisia lukustrategioita (bottom-up/top-down, synteettinen/analyyttinen, äänne/kokosana) ja kuinka niitä voidaan opetuksella tukea

Tiedot jatkuu tietää, kuinka alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa voi kehittää ja käyttää yhteiskunnan eri alueilla ja oppijan arkielämässä tietää yleisiä dysleksian ja muiden sellaisten psyykkisten ja fyysisten oppimisen esteiden tunnusmerkkejä, jotka voivat vaikuttaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen

Taidot Opettaja järjestää luovan kirjoitetun kielen ympäristön, jossa on metalingvististä keskustelua ja tukea kaikilla niillä kielillä, joita oppijat puhuvat selvittää oppijoiden äidinkielestä puhutun ja kirjoitetun kielen roolin ja luonteen sekä lukusuunnan ja oppijan taustoista esim. perheen luku- ja kirjoitustottumukset käyttää luku- ja kirjoitustaidon opetuksen perustana monenlaisia multimodaalisia materiaaleja, jotka soveltuvat aikuisten viestintätarpeisiin ja arkielämään

Taidot jatkuu kehittää systemaattisesti oppijoiden tietoisuutta kirjoitetusta kielestä, jotta lukemisen idea löytyisi analysoi aikuisten toisen kielen oppijoiden kirjoitetun kielen kehittymistä käyttää aiemmin testattuja opetusmenetelmiä mutta muokkaa ja soveltaa niitä kunkin oppijan tarpeisiin, oppimistyyliin ja taitotasoon sopiviksi keskittyy luku- ja kirjoitustaidon tarpeellisuuteen viestintävälineinä niissä ympäristöissä, joita oppijat kohtaavat

Taidot jatkuu suunnittelee, toteuttaa ja arvioi luku- ja kirjoitustaidon opetusta yhdessä oppijoiden kanssa ja heidän tarpeensa huomioiden seuraa, tukee ja arvioi jokaisen oppijan kirjallisten taitojen kehittymistä motoristen taitojen sekä kognitiivisten ja viestinnällisten taitojen näkökulmasta ohjaa oppijoita niiden luku- ja kirjoitusstrategioiden kehittämisessä, joita heidän tarvitsee osata käyttää itsenäisesti arjessaan kysyy neuvoa esim. erityisopettajilta ja alkuopettajilta ja tarvittaessa tekee yhteistyötä heidän kanssaan

Arkipäivän matematiikka (numeeriset taidot) Kehittäessään viestintään perustuvia matemaattisia taitoja opettaja käyttää opetuksen perustana oppijoiden käytännön kokemuksia matemaattisista tilanteista Opetettavia taitoja muokataan oppijoiden arkielämän tarpeiden, yhteiskunnan asettamien vaatimusten ja oppijoiden jatko-opintosuunnitelmien mukaan

Tiedot Opettaja tietää ja osaa selittää arkipäivän matematiikan käsitteen tietää oppijoiden käytännön kokemuksista matemaattisissa tilanteissa ja kuinka he selviytyvät niistä on tietoinen dyskalkuliasta ja siitä, miten se voi vaikuttaa matematiikan oppimiseen tietää matematiikan perustaitojen oppimisesta aikuisopetuksen näkökulmasta

Tiedot jatkuu on tietoinen siitä, miten yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskut sekä prosentit ja murtoluvut ilmenevät käytännön elämässä tietää aikuisopetukseen soveltuvista menetelmistä, joita käytetään opetettaessa ymmärtämään määriä ja kuvioita, mittayksiköitä, kellonaikaa, geometrisia muotoja, kaavioita, taulukoita ja erilaisia tilastotietoja tietää aikuisille suunnattuja matematiikan perustaitojen oppimateriaaleja tietää matematiikkaan sisältyvistä kielellisistä elementeistä

Taidot Opettaja järjestää sellaisen oppimisympäristön ja käyttää sellaisia opetustapoja, jotka tukevat oppijoita saavuttamaan ne matematiikan perustaidot, joita he tarvitsevat opinnoissaan ja arjessaan järjestää sellaisen oppimisympäristön, joka perustuu oppijoilla jo oleviin käytännön matematiikan taitoihin, kohentaa niitä taitoja ja innostaa oppijoita käyttämään taitojaan arjessa käyttää sellaisia opetusmetodeja, jotka kehittävät oppijoiden suullista kykyä keskustella matematiikasta

Taidot jatkuu osaa analysoida aikuisten toisen kielen oppijoiden matemaattisten taitojen kehittymistä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi matematiikan opetustaan seuraa, tukee ja arvioi jokaisen oppijan edistymistä yksilöllisesti tarvittaessa tekee yhteistyötä omakielisten opettajien tai erityisopettajan kanssa

Patsy Vinogradovin (2013) esittämä kuvaus (tiivistelmä) Kouluttajat tarvitsevat tietoa pakolaisista ja muista maahanmuuttajista oppijoiden lukutaitotasotyypeistä lukutaidosta lapsuudessa vs. aikuisuudessa aloittelevista (emergent) lukijoista toisen/uuden kielen oppimisesta tärkeimmästä tutkimuksesta lukemisen osa-alueista lukutaidon opettamisen eri metodeista yhteyksistä 1. ja 2. kielen luku- ja kirjoitustaidon välillä

EU-Speak 2 1,5 vuoden EU-hanke, jonka tavoitteena kartoittaa niitä taitotietoja, joita luku- ja kirjoitustaidon opettajilla on ja jotka he kokevat tärkeiksi luoda ja pilotoida verkossa opintopiirinä toteutettava opintomoduuli tietystä aiheesta

Kyselytutkimus taitotiedoista Yhteensä 308 osallistujaa Alankomaista, Australiasta, Espanjasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Saksasta, Suomesta (66), Yhdysvalloista Kyselyn perustana Alfarådetin taitotietokuvaus, vain numeeriset tiedot jätettiin tarkoituksella pois kyselystä

Kyselytutkimus taitotiedoista jatkuu Asteikolla 1 4 (1 = ei ollenkaan tärkeää, 4 = todella tärkeää) tärkeimpänä pidettiin kohdan Aikuisten oppimiseen/opetukseen soveltuvat materiaalit taitotietoja (ka. noin 2,42) vähiten tärkeimpänä pidettiin kohdan Luku- ja kirjoitustaito globaalista, paikallisesta ja henkilökohtaisesta näkökulmasta taitotietoja (ka. noin 2,17)

C1: Opettaja on tietoinen ajantasaisista oppimateriaaleista, jotka sopivat suullisen ja kirjallisen kielitaidon opettamiseen aikuisille C2: Opettaja tietää tietotekniikasta ja digitaalisista välineistä sekä siitä, miten oppijat niitä käyttävät ja miten niitä voi hyödyntää opetuksessa C3: Opettaja käyttää materiaalia, jota oppijat kohtaavat arjessaan C4: Opettaja pystyy analysoimaan erilaisia ajantasaisia materiaaleja ja varmistamaan niiden sopivuuden oppijoiden lukutaitotasolle

Mikä on tärkein tieto/taito, mitä lukutaito-opettaja tarvitsee? Parikeskustelu, aikaa 5 min Nimetkää yksi tieto tai taito, joka on mielestänne tärkein lukutaito-opettajan työssä. Miksi päädyitte kyseiseen valintaan?

Miten?

Lukutaito-opettajilla moninaiset tiedot ja taidot, jotka saavutetaan monien vaihtoehtoisten polkujen kautta Vakiintunutta tutkintoon sisältyvää koulutusta ei vielä ole Täydennyskoulutuksen vähyys vs. tarve

LESLLA (www.leslla.org) EU-Speak 2 -pilotti (osallistujia kaivataan) Omaehtoinen tutkimuksiin tutustuminen seminaareihin ja konferensseihin osallistuminen verkostoituminen

Lähteet NVL (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande) 2013. Kompetensbeskrivning av lärare i grundläggande litteracitet för vuxna med andra modersmål än de nordiska. Saatavilla http://www.nordvux.net/content/id/1232/kompe tensbeskrivning-av-larare-i-grundlaggandelitteracitet-for-vuxna-med-andra-modersmalan-de-nordiska (englanniksi ja ruotsiksi)

Vinogradov, P. 2013. Professional learning across contexts for LESLLA teachers: The unlikely meeting of adult educators in kindergarten to explore early literacy instruction. Minneapolis: University of Minnesota.

Muuta luettavaa Tammelin-Laine, T., Nieminen, L. & Martin, M. (toim.) 2013. Proceedings of the 8th Symposium on Low-educated Second Language and Literacy Acquisition (Jyväskylä 2012). Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Saatavilla osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41907

Kiitos taina.a.tammelin-laine@jyu.fi