Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Transkriptio

1 Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia kielenkäytön näkökulmasta? Kielenopetuksen nykytilasta Katse eteenpäin millä tavalla kielikoulutusta voisi viedä uusille urille? Muuttuvan maailman seuraamuksia kielenkäytön näkökulmasta? 1

2 Monikielinen, monimediainen arki Kielellä viestitään eri yhteisöissä, erilaisissa tiloissa Kieli koulussa 2

3 Mitä muutokset edellyttävät kielikoulutukselta? Kielikoulutuksen tulee antaa välineitä viestintäosaamisen kehittämiseen ja muutoksista selviämiseen Kansalliskielistä huolehdittava osana monipuolista kielivarantoa oman kieli- ja kulttuuripohja tärkeää kansalliskielet nähtävä osana yksilöiden ja yhteiskunnan monikielistymistä, ei tästä prosessista erillisinä saarekkeina Kielenopetuksen tulisi nykyistä paremmin huomioida kielten erilainen asema yhteiskunnassamme Kielten opiskelun nykytilanne Supistuvat kielivalikoimat kouluissa, A1 3. luokalla englanti ruotsi saksa ranska venäjä Ylioppilaskirjoituksissa kieliä kirjoitetaan vähemmän keskipitkä ruotsin kieli lyhyt ranska lyhyt saksa

4 Kyselytutkimus vuotiaille suomalaisille Kielten opiskelu eri elämänvaiheissa ja eri konteksteissa ennen kouluikää oppivelvollisuusiässä lukiossa amm. koulutuksessa ammattikorkeakoulussa yliopistossa kansalais- tai työväenopistossa kansanopistossa työnantajan järj. kursseilla ulkom. kielikursseilla itseopiskeluna ,1 18,2 21,8 14 9, ,5 40,5 86, % Kielten opiskelun yleisyys kansalais- ja työväenopistoissa englanti 42,5 ruotsi 14,6 saksa 11,9 ranska 13,8 suomi 2,2 venäjä 18,2 espanja 20,6 italia 12,7 muu 10, % Osoituksia kielitaidon tärkeydestä Aarresaari-raportti (2006): rekrytointitilanteessa korostetaan eniten englannin (80 %) ja ruotsin (65 %) kielen taitoa; äidinkieli ja englanti ovat jokaisen yleisvalmiuksia seuraavaksi saksa ja venäjä (40 %) (palvelualojen kasvun vuoksi), mutta myös ranskan (25 %), espanjan, italian ja kiinan (n. 15 %) kielten osaamistarve on noussut Englanti Suomessa kyselytutkimus (2009): 67% suomalaisista samanmielisiä väitteen englannin lisäksi suomalaisten täytyy osata ja oppia muitakin vieraita kieliä kuin englantia kanssa (Leppänen ym. 2009) erityisesti nuoret pitävät ruotsin osaamista tärkeänä tulevaisuudessa 4

5 Ruotsin kielen osaamisen tarve eri väestöryhmissä poliitikot viranomaiset toimittajat palvelualan työntekijät terveydenhuollon ja tieteentekijät nuoret yrittäjät työikäiset lapset teollisuuden työntekijät rakennusalan työntekijät vanhukset maahanmuuttajat 17,9 17,4 16,2 13,9 9 52, ,4 45,6 81, ,8 72,3 70, % III Katse eteenpäin millä tavalla kielikoulutusta viedään uusille urille? Tarvitaan tietoisuutta ja keskustelua siitä, millainen on opetuksen taustalla oleva kielikäsitys ja sen vaikutus opetuksen käytänteisiin ja millaisena kielten merkitys nähdään yhteiskunnassa Kieli järjestelmänä vai kieli sosiaalisena toimintana? Näihin sisältyvät oletukset kielitaidosta ja monikielisyydestä? 5

6 Kieli-, kielenoppimis-, monikielisyyskäsitys I Kieli muista kielistä erillinen, selvärajainen systeemi jaoteltavissa erillisiin osa-alueisiin: kielioppi, sanasto, ääntäminen jne kielillä ajatellaan olevan jonkinlainen sisäänrakennettu, samanlaisena pysyvä olemus yksikielisyyden ideologia Kielitaito ja kielen oppiminen päähuomio kielisysteemin eri elementtien hallinnassa oppiminen psykologisena, yksilöllisenä, pään sisäisenä prosessina vertauskuvana omaksuminen Monikielisyys: usean kielisysteemin hallintaa peräkkäinen monikielisyys, kielten erillisyys kielten sekoittaminen ongelma, ihanne yhden kielen käyttö kerrallaan Kieli-, kielenoppimis-, monikielisyyskäsitys II Kieli sosiaalisena toimintana, käytänteinä lähtökohtana kielen käyttö, sen muuntuvuus, tilanteisuus kieli on ennen muuta merkitysresurssi Kielitaito ja kielen oppiminen kielitaito ei ole kaikkiin tilanteisiin samanlaisena sovellettavissa kukaan ei hallitse mitään kieltä täydellisesti oppiminen on sosiaalista, yhteisöllistä vertauskuvana osallistuminen Monikielisyys: eri kieliresurssien samanaikaisuutta osittaiset kielitaidot kielten sekoittaminen ei (ainakaan lähtökohtaisesti) ongelma, ilmaisuresurssi siinä kuin yhden kielen käyttökin (vrt. pelikieli) Kielikäsitykset kielikoulutuksessa? Kieli systeeminä -näkökulma vallalla, sosiaalisen toiminnan näkökulma syrjässä Molemmat tosia, molempia tarvitaan Kieli- ja oppimiskäsitykset muuttuvat hitaasti Millaisia käsityksiä koulu tuottaa ja toisintaa? Miten kielikäsitys vaikuttaa tapaamme ajatella kansalliskielten käytöstä ja osaamisesta? Pidettävä erillään toisistaan? Taito on täydellistä hallintaa? Kielioppi ja sanasto opittava ensin, käyttö tulee vasta sitten? Kaksikieliset kielenkäyttötilanteet ongelmallisia? 6

7 Kielikoulutuksen keinoja kielikäsitysten muuttamiseen? Kielenopetuksen varhaistaminen kokemus- ja tehtävälähtöisyys Kielikylpyopetus ja kielen ja sisällön integroiva opetus rohkeammin käyttöön myös yksittäiset teemakokonaisuudet Kielen sosiaalinen olemus ja kielten erilaiset roolit yhteiskunnassa näkyvämmin esiin Miksi kansalliskieltä ruotsia opetetaan samoin kuin vieraita kieliä? Irrottautuminen oikeakielisyyden pakkomielteestä (Cangarajah 2007:238) > huomioitava opettajankoulutuksessa Yhtä tärkeä kuin kysymys: Mitä kieliä meidän tulisi oppia? on kysymys: Mitä meidän tulisi oppia kielestä? 7