TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014

Lopen kunta TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Käsittely: Kunnanhallitus 28.11.2011 ( 345) Valtuusto 12.12.2011 ( 85)

1 VARMOIN ASKELIN TULEVAISUUTEEN Puoli vuotta kestänyt työ on saatu päätökseen: Vuoden 2012 talousarvio on valmis. Talousarviovalmistelu käynnistyi keväällä kunnanhallituksen hyväksyessä talousarvioraamin, kehyksen, johon hallintokunnat velvoitettiin omassa talousarviovalmistelussaan pyrkimään. Asetettu raami oli tiukka, mutta realistinen. Menokehystä laadittaessa lähdettiin noin 3 %:n kustannustason nousuarviosta ja tulorahoituksen osalta lähtökohtana oli erittäin maltillinen kasvu. Koko kuluva vuosi on antanut aihetta varovaiseen tulevaisuuden ennustamiseen. Maailmantalouden tilan epävakaisuus heijastuu epävarmuutena kuntataloudessa saakka. Kuluvan vuoden suunnitelman mukainen talousarvion toteutuminen on antanut hyvän pohjan ensi vuoden suunnittelulle. Edellisen vuoden tapaan toiminnallisena lähtökohtana on ollut nykyinen toiminta. Mitään varsinaisia uusia toiminta- tai palvelukokonaisuuksia ei talousarvio sisällä. Huomiota on pyritty kiinnittämään toiminnan tehostamiseen ja uusien toimintatapojen hyväksikäyttöön, kaikilla kunnan palvelualoilla. Talousarviovalmistelussa lähtökohtana ja koko valmistelun ajan punaisena lankana on ollut kunnan taloudellisten resurssien rajallisuus. Lautakuntakäsittelyn jälkeen talousarviokokonaisuus oli noin 700.000 euroa alle raamitavoitteen. Tuossa vaiheessa matkaa asetetun raamin mukaiseen lopputulokseen tuntui olevan kohtuuttomasti. Johtoryhmän sitoutuneen ja määrätietoisen työskentelyn tuloksena hallintokuntien esitysten pohjalta saatiin kuitenkin lopulta aikaiseksi kokonaisuus, joka on tulokseltaan lähes asetetun raamin mukainen. Talousarviokokonaisuuden yksityiskohtaisen läpikahlaamisen ja kustannuserien tarkastuslaskennan tuloksena syntyi nyt käsissä oleva, tulokseltaan 323.150 euroa ylijäämäinen talousarvioesitys. Talousarviovalmistelua on helpottanut verotulojen ennakoimaamme myönteisempi kasvu, korkotason säilyminen matalana, kunnan positiivisena säilynyt väestönkasvu ja ennätyksellisen alhainen työttömyysprosentti. Myös valtionosuudet ovat toteutuneet kuntien jakoperusteissa tapahtuneista muutoksista huolimatta ennakoitua suurempina. Kaikkien positiivisten tekijöiden osalta kehitys säilynee jatkossakin myönteisenä. Tulevaisuuden suurimmat epävarmuustekijät ja haasteet liittyvät kunnan väestönkasvun mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiovaateisiin, erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen, kunnan omaan palvelutuotantoon liittyvien investointien rahoituksellisiin haasteisiin sekä tietenkin valmisteilla olevaan kuntarakenneuudistukseen. Nämä isot haasteet, arkipäivän pienempien haasteiden rinnalla, edellyttävät taloudellisten realiteettien huomioimista ja maltillista suhtautumista uusiin menoeriin. Jatkossakin on aktiivisesti etsittävä uusia, aiempaa tehokkaampia tapoja tehdä työtä, tuottaa ja järjestää palveluita ja tartuttava rohkeasti uusiin ideoihin, muutosta pelkäämättä. Vuoden 2012 aikana pääsemme toivottavasti käytännön tasolla valmistelemaan pitkään työn alla ollutta sosiaali- ja perusterveydenhuollon integraatiota. Tätä työtä helpottaaksemme laadimme parhaillaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkosuunnitelmaa pyrkien huomioimaan tulevaisuuden palvelutarpeet. Suunnitelman pohjalta pääsemme toivottavasti jatkossa kehittämään sote-sektoriamme määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti, kuntalaisten pitkän tähtäimen palvelutarpeiden pohjalta.

2 Varhaiskasvatuksen siirtäminen sivistystoimen alaisuuteen ja uuden kasvatus- ja sivistystoimen perustaminen on osoittautunut jo lyhyessä ajassa oikeaksi ratkaisuksi. Niin koulu- kuin varhaiskasvatussektorillakin riittää väestöltään kasvavassa kunnassa työtä. Tavoitteenamme on poistaa vähitellen varhaiskasvatuksen ja koulumaailman välillä oleva näkymätön, mutta olemassa oleva toiminnallinen raja. Yksi konkreettinen toimi tämän tavoitteen saavuttamiseksi on uusien esiopetustilojen rakentaminen Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen. Rakennushanke käynnistetään vuoden 2012 aikana ja tavoitteena on, että ensimmäiset esikoululaiset pääsisivät aloittamaan lukukautensa uusissa tiloissa elokuussa 2013. Pitkän tähtäimen tavoitteena on esiopetuksen siirtäminen muissakin taajamissa koulujen yhteyteen. Launosissa asiaan tartutaan Kirkonkylän hankkeen jälkeen, Launosten koulun laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä, toivottavasti jo vuonna 2014. Vuoden 2012 talousarvion toimintakulut ovat 45.534.790 ja toimintatuotot 8.050.070. Verotuloarvio on 24.188.000 ja valtionosuuksien arvioitu kokonaismäärä 15.320.000. Investointien nettomäärä on hieman aiemmin suunnittelemaamme suurempi, 1.961.500. Tämä tulee vaikuttamaan kunnan velkamäärän laskuun hidastavasti, vaikka korkotaso pysyisikin matalana. Kiitän jokaista talousarviovalmisteluun osallistunutta tahoa. Erityisesti tietenkin kiitän minulle mittaamattoman arvokasta johtoryhmää: Jokaista jäsentä yksilönä ja lisäksi koko johtoryhmää erinomaisen hyvänä tiiminä. Myös kunnanhallitus ansaitsee lämpimän kiitokseni ja kunnioitukseni. Työskentely on koko talousarvioprosessin ajan ollut määrätietoista ja loogista. Luottamushenkilöt kautta linjan ovat antaneet minulle ja koko johtoryhmälle valmistelurauhan, selkeästi osaamiseemme luottaen. Tästä on hyvä jatkaa, rakentavalla yhteistyöllä teemme Lopesta vielä nykyistäkin paremman paikan asua, elää ja yrittää! Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA 3

4

5

6

7 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous kasvoi alkuvuoden 2011 aikana vahvasti noin neljän prosentin luokkaa, mutta toki täytyy muistaa kansainvälisen taantuman vaikutus vertailuvuoden lukuihin. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen jälleen heikentyneet merkittävästi, minkä johdosta myös Suomen viennin näkymät ovat huonontuneet alkuvuoden optimismista. Tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi kokonaisuutena jäädä vuonna 2011 edellisvuoden tasolle, joskin toimialoittaista vaihtelua on. Eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämäisyys ja velkakannan nopea kasvu ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä. Kotimainen kysyntä on investointitoiminnan ansiosta kasvanut voimakkaasti. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2011 kolmisen prosenttia, mikä osaltaan tukee työllisyyttä. Talousarviovuonna kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan ja investointien jäävän vuoden 2011 tasolle. Ennustelaitosten esittämät arviot maamme kokonaistuotannon kehityksestä vuodelle 2011 olivat alkuvuonna varsin optimistisia ja liikkuivat pääosin 3,5 4 prosentin haarukassa. Vuoden edetessä julkaistuissa ennusteissa kasvulukuja on tiputettu alkuvuonna julkaistuihin verrattuna ja syksyiset arviot talouskasvusta liikkuvat 2,5 3,5 prosentissa. Vuotta 2012 koskevissa ennusteissa kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu selvästi. Jos maailmantalouden epävarmuus heijastuu vientikysyntään ja arviot kotimaisen kysynnän vaimeudesta toteutuvat, on talouden painuminen taantumaankin mahdollinen. Ennustelaitosten syksyiset arviot kokonaistuotannon kasvusta ovat pääosin 1,2 2 prosentin välillä. Poikkeuksen muodostaa PTT, jonka syyskuinen arvio ennustaa vuodelle 2012 1,5 prosentin laskua. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuonna 2011 keskimäärin 3,3 %. Osaltaan kotimaisia kustannuspaineita hillitsemään keskusjärjestöt ovat valtion tukemana neuvotelleet keskitetyn palkkaratkaisun, jonka lopullinen toteutuminen riippuu toimialakohtaisista palkkaneuvotteluista ja selvinnee marraskuun 2011 loppuun mennessä. Vuonna 2012 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan noin 2 2,5 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2010 keskimäärin 2,5 %. Valtiovarainministeriön arvio vuodelle 2011 on samaa luokkaa eli 2,6 %. Talousarviovuotta koskevat palkkaratkaisut ovat vielä osaksi avoinna, mutta esitetyt arviot keskimääräiseksi ansiotason nousuksi liikkuvat kolmen prosentin molemmin puolin. Työllisyyden osalta selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työttömyysaste nousi pari prosenttia. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Vuonna 2011 työttömyysaste alenee noin kahdeksaan prosenttiin, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa talousarviovuonna, jos kokonaistuotannon kasvu toteutuu valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Viimeaikaiset talouden käänteet ovat kuitenkin tuoneet ennusteeseen epävarmuutta. Keskimääräiset ennusteet vuoden 2012 työttömyysasteeksi ovat 7,5 prosentin luokkaa, synkin on PTT:n ennuste 8,3 %. 2.2. Kuntien taloudellinen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu hidastui Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2010 hieman ja oli neljä prosenttia. Palkkausmenot kasvoivat 2,8 %, mutta tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvu nopeutunee noin neljään prosenttiin. Talousarviovuodelle kasvun arvioidaan olevan samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa tätä nopeampaan kasvuun. Kustannuskehitystä on pyritty hallitsemaan mm. neuvotellulla keskitetyllä palkkaratkaisulla.

8 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan vuonna 2011 kohoavan 2,5 %. Palkkasumma on kasvanut tätä nopeammin - tammi-syyskuussa 4,3 % - mikä johtuu mm. henkilökunnan määrän ja rakenteen muutoksesta. Talousarviovuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan vajaat kolme prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan lukumääräisesti säilyvän talousarviovuonna nykyisellä tasollaan, kasvanee kunta-alan palkkasumma saman verran kuin ansiotasoindeksi. Kunnan talousarvioehdotukseen on laskettu 2,8 prosentin korotusvaraus syksyn 2011 tasoon. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen tasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Ennakoitua työttömyysvakuutusmaksun 0,25 prosenttiyksikön korotusta ei tehdä, jos neuvoteltu raamisopimus palkkaratkaisuksi toteutuu. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2010 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %, vuonna 2011 kustannustason nousun arvioidaan olevan samaa luokkaa. Talousarviovuonna kustannustason kohoamisen arvioidaan hieman nopeutuvan 3,1 prosenttiin, tämä edellyttäen, että kunta-alalle saadaan keskitetyn palkkaratkaisun tasoinen palkkasopimus. Kuntien verotulot lisääntyivät vuonna 2010 yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kasvoivat parisen prosenttia, mutta yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät tuntuvasti. Yhteisöveron osalta kehitystä selittää se, että se supistui vuonna 2009 merkittävästi ja vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kuntaryhmän jako-osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Kunnallisveron tilitykset ovat vuonna 2011 tammi-syyskuussa kasvaneet noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvuvauhti hidastunee loppuvuotta kohden. Kunnallisveron tuottoa lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin 0,19 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2009 käyttöönotetun työtulovähennyksen kasvattaminen vähentää tilityksiä. Kuntien tuloveron tilitysten arvioidaan vuonna 2011 kokonaisuudessaan kasvavan edellisvuoteen verrattuna 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, missä on huomioitu tämänhetkiset näkymät kokonaistaloudellisesta kehityksestä ja ansiotason noususta sekä valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetut veroperustemuutokset. Syksyn 2011 arvio ennustaa kuntien yhteisöveron tilitysten kasvavan vuonna 2011 noin 15 prosenttia, osittain kuntien ryhmäosuuden väliaikaisen korotuksen ansiosta. Jako-osuuden korotusta jatketaan vuosina 2012 2013, tosin se pudotetaan viiteen prosenttiin. Hallitus on lisäksi esittänyt yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille jako-osuutta korottamalla. Kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan vuonna 2012 laskevan kokonaisuudessaan noin kahdeksan prosenttia. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan vuosina 2011 2012 kasvavan varsin maltillisesti. Lopen kunnan talouden kehitykseen on yleisen korkotason muutoksilla suuren lainamäärän johdosta merkittävä vaikutus. Korkotaso on vuoden 2011 aikana hieman noussut, mutta on kuitenkin yhä historiallisen alhaisella tasolla. Markkinoiden nykyennusteen mukaan 6 kk:n euribor jopa laskisi muutaman kymmenyksen nykytasosta talousarviovuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja sen jälkeen loppuvuotta kohden hienokseltaan nousisi. Ennusteessa on epävarmuutta, joka liittyy maailmantalouden yleiseen kehittymiseen. Yleiset arviot vuoden 2012 kokonaiskehityksestä ennakoivat kuntasektorin talouden kiristyvän. Tilikauden tuloksen arvioidaan kokonaisuutena olevan lievästi positiivinen, mutta vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, mikä johtaa siihen, että kuntasektorin velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan 91 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2012, minkä johdosta keskimääräinen tuloveroprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä ja on talousarviovuonna 19,25. Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa kaikkiaan noin 80 M, mutta kaikkiaan tulonsaajien kannalta kunnallisverotuksen tuotto vähenee, koska toteutettavien verovähennysten korotusten johdosta kuntien verotulot laskevat noin 263 M. Verovähennysten johdosta tapahtuva verotulojen väheneminen korvataan kunnille valtionosuuksien kautta.

9 2.3. Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS 1990-2010 Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos ka./v 1990 7 405 1995 7 506 101 20,2 2000 7 578 72 14,4 2005 7 964 386 77,2 2006 8 006 42 2007 8 122 116 2008 8 146 24 2009 8 244 98 2010 8 273 29 61,8 2011 8 352 + 79, ennakkotieto syyskuu 2011 Loppi on vahvasti kasvukunta niin, että asukasluvun kasvuvauhti on 2000-luvulla ollut suhteellisesti mitaten Kanta-Hämeen kolmanneksi kovin. Väestönlisäyksen vaikutukset ovat heijastuneet voimakkaasti kunnan talouden kehitykseen välttämättömien investointien toteuttamisesta johtuvan velkamäärän kasvun sekä peruspalvelujen tuottamisen tarpeen kasvamisen vuoksi. Tilastokeskuksen vuodelta 2009 olevan väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa lähivuosina vuosittain noin 70-80 hengellä, on sen mukaan suunnitelmakauden lopussa 8.600 ja ylittää 9.000 asukkaan rajan vuonna 2020. LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE Ikäryhmät 0-4 5-14 15 19 20 34 35 49 50 64 65 79 80- Yht. Vuosi 2000 434 1 061 466 1 071 1 688 1 581 959 318 7 578 % 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2 Vuosi 2005 473 1 125 458 1 039 1 731 1 764 1 040 334 7 964 Vuosi 2006 492 1 119 458 1 053 1 732 1 743 1 082 327 8 006 Vuosi 2007 510 1 105 486 1 064 1 740 1 796 1 081 340 8 122 Vuosi 2008 503 1 112 491 1 056 1 721 1 819 1 084 360 8 146 Vuosi 2009 503 1 122 509 1 071 1 717 1 854 1 093 375 8 244 Vuosi 2010 504 1 126 500 1 057 1 722 1 842 1 131 391 8 273 % 6,1 13,6 6,0 12,8 20,8 22,3 13,7 4,7 Koko maa 5,6 10,9 6,2 18,8 19,4 21,6 12,7 4,8 Tarkastelujaksolla suurimmat suhteelliset muutokset ovat tapahtuneet työikäisen väestönosan kesken siten, että 20 49-vuotiaiden osuus on pienentynyt ja suhteellisesti voimakkaimmin on lisääntynyt 50 64- vuotiaiden osuus. Nuorimman ja eläkeikäisten ikäryhmän osuudet ovat lievästi kasvaneet. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Lopella on 20 34-vuotiaiden osuus huomattavasti keskimääräistä pienempi johtuen siitä, että Lopelta mennään muualle opiskelemaan. Huomioitavaa on, että 0 14- vuotiaiden osuus on Lopella 3,2 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 0,9 % yli maan keskiarvon kyse on ikäryhmistä, joissa kunnallisten palvelujen kysyntä on suurinta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 1.530:stä vuoteen 2020 mennessä 2.070:een ja vuoteen 2030 mennessä 2.440:een eli 25,6 %:iin kokonaisväkiluvusta.

10 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VUONNA 2009 15 vuotta täyttäneet tutkinnon suorittaneet keskiaste korkea-aste % % % Loppi 6 619 61,1 40,9 20,2 Kanta-Häme 144 512 64,8 39,6 25,2 - kaupungit 95 100 65,3 38,9 26,5 - muut kunnat 49 412 63,8 41,1 22,7 Koko maa 4 463 104 66,2 38,9 27,3 Koulutusaste on Lopella hitaasti noussut, sillä vuonna 2000 oli 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä tutkinnon suorittaneita 51,1 %, joista keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,0 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 16,1 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on Lopella keskimääräistä pienempi. Koulutustason alhaisuutta selittänee se, ettei Lopella ole lukion jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia. 1990-luvulla saatu oma lukio lienee osaltaan vaikuttanut koulutustason nousuun. 2.4. Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS 2000-2011 Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % 2000 10,6 12,2 12,9 2005 8,4 10,0 10,6 2006 7,4 9,0 9,5 2007 5,8 7,5 8,2 2008 5,6 7,1 7,6 2009 7,5 9,0 9,8 2010 6,8 9,3 10,0 10/2011 5,6 7,5 8,6 Lopen työllisyystilanne on ollut hyvä kunnan työttömyysaste on ollut helmikuusta 2010 alkaen Hämeen ELY-keskusalueen kunnista matalin ja on selkeästi parempi kuin maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä oli syyskuussa 2011 yhteensä 197, joista alle 25-vuotiaita oli 16 ja yli vuoden työttömänä olleita 46. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 221, 28 ja 51 eli työttömyys on kaikilla em. mittareilla laskenut.

11 2.5. Nettomuutto iän mukaan 0-6 7-14 15 24 25 34 35 64 65- Yhteensä 2000-04 166 18-283 226 214 17 358 2000-04 ka./v 33,2 3,6-56,6 45,2 42,8 3,4 71,6 2005 35 43-49 64 55 2 150 2006 32 8-62 44 30 0 52 2007 36-8 -39 75 49-8 105 2008 39 4-63 56 2-3 35 2009 17 13-49 53 47-7 74 2010 44-9 -63 37 21 7 37 2005-10 ka./v 33,8 8,5-54,2 54,8 34,0-1,5 75,5 Yhteensä 369 69-608 555 418 8 811 Lopelle muuttajat ovat olleet pääosin nuoria lapsiperheitä. Lopelta muutetaan ainakin väliaikaisesti muualle jatko-opiskeluiässä. 2.6. Työpaikat Lopella Elinkeino 2007 2009 Maa- ja metsätalous 306 284 Teollisuus; Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 211 207 Rakentaminen 239 230 Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 504 515 Informaatio ja viestintä; Rahoitus ja vakuutustoiminta; Kiinteistöala 42 38 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 177 224 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveysja sosiaalipalvelut 539 549 Muut palvelut 67 73 Tuntematon 48 39 YHTEENSÄ 2 133 2 159 Työlliset yhteensä 3 613 3 576 Työpaikkaomavaraisuus % 59,04 60,37 Elinkeinoryhmittely yllä perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimialaluokitukseen. Sitä on muutettu vuonna 2008, minkä johdosta aikaisemmat vertailuluvut ko. ryhmittelyllä puuttuvat. Työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla heikentynyt kolmisen prosenttia (vuonna 2000 = 63,19 %), mitä osaltaan selittää kunnan asukasluvun kasvu. Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 384 hengellä, kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä 142:lla. Pääryhmittelyä tarkastellen maa- ja metsätalouden työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 92:lla. Eniten on kasvanut palvelusektori, jossa työpaikat ovat lisääntyneet 254:llä 1.399:ään, myös jalostuksen työpaikat ovat hieman lisääntyneet, 18:lla 437:ään. Muualta vuonna 2009 kävi Lopella työssä 662 henkilöä (vuonna 2000 = 365), mikä on 30,7 % kunnassa olevista työpaikoista (18,1 %). Loppilaisista 2.079 kävi työssä kunnan ulkopuolella, kun määrä vuonna 2000 oli 1.540.

12 3. KUNNAN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN Kunnassa on viime vuosina tehty joukko tervehdyttämistoimia talouden tasapainottamiseksi. Taloustilanteen helpottamiseen on lisäksi saatu ulkopuolista helpotusta suotuisasti kehittyneiden erikoissairaanhoitomenojen ja yleisemminkin asiakaspalvelujen ostojen ansiosta. Lisäksi pitkään jatkunut yleisen korkotason historiallinen alhaisuus on tuntuvasti vähentänyt lainanhoitokuluja ja tuonut näin helpotusta käyttötalouteen. Tapahtuneen kehityksen myötä kunta on vuonna 2011 tekemässä kolmantena vuonna peräkkäin selkeästi ylijäämäisen tilinpäätöksen. Talouskehityksen suunnan kääntyminen ei kuitenkaan olisi tapahtunut ilman, että hallintokunnat ovat vakavasti suhtautuneet käyttötaloutensa rajaamiseen ja talousarvion mukaiseen toteuttamiseen. Kunnan vuoden 2012 talousarvioon ei sisälly erityisiä uusia tervehdyttämistoimia. Ei pidä kuitenkaan uskotella, että kunnan talousongelmat olisi ohitettu ja siten käyttötalouden paisuttamiselle olisi tilaa. On huomioitava, että kunnan talouden nykyinen tasapaino on herkkä ja tilanne saattaa nopeastikin kääntyä kunnalle epäedulliseen suuntaan kunnasta riippumattomista syistä. Yleiseen talouskehityksen arviointiin kohdistuu merkittäviä epävarmuustekijöitä ja lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämäisen talouden tasapainottaminen saattaa edellyttää jäsenkunnilta lisäpanostuksia. Sen johdosta on tärkeätä, että talouteen haetaan nyt mahdollisimman vankkaa puskuria edessä olevista haasteista selviämiseksi. Lisäksi kunnan velkamäärän kehityssuunta on pidettävä laskevana, koska yleinen korkotaso tulee jatkossa joka tapauksessa nousemaan ja siten rasittamaan käyttötaloutta. Pitemmällä tähtäimellä Lopella on edessään mittavat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeisiin ja jo pelkästään siitä on ennakoitavissa merkittäviä työvoiman lisäyspaineita. Valtionosuuksiin on kohdistettu huomattavia leikkauksia, joiden vaikutus tulevina vuosina vain korostuu. On myös mahdollista, että kaikkia talousarviovuoteen kohdistuvia leikkauksia ei vielä ole nähty. Ja kuten edellä on todettu, terveydenhuoltomenoihin kohdistuu lisäyspaineita, jotka todennäköisesti lähivuosina tulevat myös realisoitumaan. On selvää, että toimintamenoja leikkaavia rakenteellisia muutoksia tarvitaan jatkossa, joten olosuhteiden muutoin mahdollistaessa ne tulee tilanteen tullen myös toteuttaa. Kunnan toimintamenoissa talouden todellinen liikkumavara on lakisääteisten palvelujen tuottamisen edellyttämän rahoituksen jälkeen niin pieni, ettei niiden merkittävä leikkaaminen ole mahdollista ilman rakenteellisia muutoksia. Tästä osoituksena on myös se, että kunnan toimintamenoihin käyttämä asukaskohtainen rahamäärä on selvästi alle valtakunnallisen keskitason vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan kunta käytti toimintamenoihin asukasta kohti laskien 852 euroa vähemmän kuin samankokoiset kunnat keskimäärin, kokonaissummana tämä merkitsee noin 7,0 miljoonaa euroa. Kunnan talouden tasapainottamiseksi tuloverotusta korotettiin vuodelle 2009 0,75 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2012 talousarvio on valmisteltu edelleen saman 20,00 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2012 talousarvioehdotus on kyetty valmistelemaan ylijäämäiseksi taloudelliset realiteetit tunnustaen tiukalla menoraamilla ja tiiviissä vuoropuhelussa hallintokuntien kanssa. Lisäksi talouden hyvä kehitys vuonna 2011 antaa hyvän pohjan talousarviolle. Lopputulosta tukee investointiohjelma, joka mahdollistaa velkataakan keventämisen ja joka sitä kautta tuo liikkumavaraa käyttötalouteen. Terveen käyttötalouden kautta investoinnit voidaan nykyistä enemmän rahoittaa omalla tulorahoituksella lainarahoituksen sijaan. Talousarvioehdotus sisältää aikaisempien tervehdyttämisohjelmien noudattamisen. Hallintokunnittain niistä keskeisimpiä ovat: Perusturva Perusturvatoimessa tulee edelleen panostaa toimiin, joiden avulla pystytään vaikuttamaan vähentävästi laitospalvelujen tarpeeseen. Hoitosijoitukset tulee käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. Asiakkaiden kotiuttamista laitoksista tulee jatkaa olosuhteiden sen mahdollistaessa ja käyttää edullisempia laitospaikkoja aina, kun se on olosuhteiden puolesta mahdollista.

13 Kasvatus- ja sivistystoimi Lasten päivähoidossa tulee jatkuvasti pitää huolta siitä, että käytännöt eri päivähoitoalueilla ovat yhdenmukaiset. Päivähoitopaikan tarjoamisessa kunnan aluetta tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin hoitopaikka voidaan osoittaa muustakin kuin lähimmästä päivähoitoyksiköstä, mikäli se on kokonaisjärjestelyn kannalta perusteltua. Perhepäivähoito säilytetään myös jatkossa tärkeänä osana lasten päivähoitopalvelujen tarjontaa. Avustajaresurssin määrä on Lopella selvästi korkeampi kuin seudun muissa kunnissa. Koulutoimen tulee etsiä keinot, joilla oppilasavustusta voidaan vähentää. Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella nykyistä laajemmin koulualuekokonaisuutta, huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet. Iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen ryhmäkokoraja on 10. Mikäli ryhmäkoko putoaa toimintavuoden aikana alle em. rajan, ryhmä lakkautetaan. Opettajasijaista voi käyttää lyhyissä sijaistarpeissa vain poikkeustapauksissa. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan muiden opettajien toimesta oman toimen ohella. Opetusryhmiä muodostettaessa huomioidaan valtuuston määrittämät ryhmäkokokriteerit ikäluokan koosta riippumatta. Tekninen toimi Kiinteistöhoidossa tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota energiatalouden parantamiseen. Kiinteistöhuollossa hyödynnetään tukityöllistettyjä ostopalveluiden sijaan. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa joko vähentämällä lainanottoa tai maksamalla pois vanhoja lainoja. Seuraavat kohteet myydään: Räyskälän leirikeskusalue Vojakkalan koulu Läyliäisten paloasema Prammi 2-3 yksittäistä asunto-osakehuoneistoa, mukaan lukien Kentänkulman hammashoitolatilat Jos kohteita ei saada myytyä, ne voidaan kunnanhallituksen erillisellä päätöksellä myös vuokrata. Lisäksi: Taksapolitiikan on oltava aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten asettamissa rajoissa. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden. Tarvitaan vielä usean vuoden myönteinen kehitys ennen kuin taseen tunnusluvuissa saavutetaan valtakunnallinen keskiarvotaso.

14 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2012 Talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat henkilöstömuutokset: Kasvatus- ja sivistyslautakunnan toimialueella, varhaiskasvatuksen tehtäväalueella uusi lastenhoitajan toimi resurssihoitajaksi päiväkoteihin 1.1.2012 alkaen Päiväkoti Sirkuksessa yhden lastentarhanopettajan ja kahden lastenhoitajan määräaikaisen toimen vakinaistaminen 1.8.2012 alkaen Päiväkoti Satakielessä yhden lastentarhanopettajan ja 2 lastenhoitajan määräaikaisen toimen vakinaistaminen 1.8.2012 alkaen erityisvarhaiskasvatuksessa kolmen määräaikaisen avustajan toimen vakinaistaminen nimikkeellä erityisavustaja 1.8.2012 alkaen Talousarvioehdotukseen sisältyy lisäksi seuraavat nimikemuutokset: Tehtäväalue Nykyinen nimike Uusi nimike Keskushallinto asiahallintasihteeri johdon sihteeri Yleinen sosiaalityö sosiaalityöntekijä työllisyyskoordinaattori Kehitysvammahuolto palveluohjaaja sosiaaliohjaaja Vanhustenhuolto vanhusten päivätoiminnan ohjaaja ohjaustoiminnan artenomi hoitoapulainen lähihoitaja Lasten päivähoito ryhmäperhepäivähoitaja ryhmäavustaja hoitoapulainen ryhmäavustaja laitoshuoltaja ryhmäavustaja Vesi- ja viemärilaitos erikoisammattimies vesilaitoksen hoitaja (virka) ammattimies vesilaitoksen apuhoitaja Vanhusten päivätoiminnan ohjaajan toimen muuttaminen ohjaustoiminnan artenomin toimeksi lisää palkkauskustannuksia noin 2.300 /vuosi. Muulta osin nimikemuutoksilla ei ole vaikutusta palkkauskustannuksiin. Talousarvion kohtaan Henkilöstö on kirjattu tehtäväalueittain vuosien 2011 2014 kohdalle kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin ja työpanoksen kohdentumiseen perustuen. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

15 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen määrärahat ja tuloarviot sekä erikseen talousarvion perusteluissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidemmälläkin aikavälillä ohjaava asiakirja. Talousarvion perusteluissa on erikseen todettu ne tehtävät tai kustannuspaikat, jotka toimivat nettoyksikköinä eli niiden määrärahan sitovuustaso on tulojen ja menojen erotus. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, hallintokuntien tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia eivätkä valtuustoon nähden sitovia. Kuel-maksut on laskettu talousarvioon kokonaisuudessaan palkkaperusteisesti. Kuitenkin maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamiskäytännön edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä. Talousarviorakenteessa on huomioitu varhaiskasvatuksen siirto perusturvalautakunnan alaisuudesta kasvatus- ja sivistyslautakunnan toimialueelle. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan sitovuudesta ja käyttövaltuuksista. Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt rakentamismäärärahat ovat hankekohtaisesti sitovia. Seuraavien menoluokkien menojen yhteismäärät kohdassa mainituin poikkeuksin ovat valtuustoon nähden sitovia: 1. Käyttöomaisuuden arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Peruskorjaus- ja muutostyöt 4. Liikenneväylät 5. Lopen vesilaitos 6. Teknisen toimen irtain omaisuus Menoluokkien 1 ja 2 osalta kunnanhallitus päättää kustannuspaikkojen välisistä määrärahasiirroista, menoluokkien 3 6 sisäisistä siirroista päättää tekninen lautakunta. Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain tuloslaskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla, joista viimeinen on tilinpäätös. Hallintokunnilla on käyttöoikeuksiensa kautta jatkuva mahdollisuus toimialueensa talousarvion toteutumisen seurantaan ja raportointiin.

16 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova määräraha. Vastaavasti tuloista ovat verotulot, valtionosuudet ja korkotulot valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita. Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan erän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten lainojen enimmäismäärä.

17 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot + 10 896 083 8 010 020 8 050 070 8 019 500 8 049 280 Valmistus omaan käyttöön + 57 441 40 900 56 700 56 700 56 700 Toimintakulut - 44 895 349 43 682 830 45 534 790 45 836 040 46 237 910 Toimintakate -33 941 825-35 631 910-37 428 020-37 759 840-38 131 930 Verotulot + 23 125 768 23 506 500 24 188 000 24 517 080 24 849 960 Valtionosuudet + 14 314 349 14 611 700 15 320 000 15 320 000 15 320 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + 88 713 99 600 82 790 82 790 82 790 Muut rahoitustuotot + 18 376 10 000 10 000 10 000 10 000 Korkokulut - 429 936 575 600 469 290 499 290 419 290 Muut rahoituskulut - 12 742 10 500 10 500 10 500 10 500 Vuosikate 3 162 703 2 009 790 1 692 980 1 660 240 1 701 030 Poistot käyttöomaisuudesta - 1 456 486 1 409 230 1 369 830 1 389 530 1 329 080 Arvonalentumiset - 15 400 Satunnaiset tuotot + 807 482 Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos 2 498 299 600 560 323 150 270 710 371 950 Tilikauden yli-/alijäämä 2 498 299 600 560 323 150 270 710 371 950 Suunnitelmakauden talous on lähtökohdiltaan ylijäämäinen. Talousarvion tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on liitteenä. Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran tulorahoituksella pystytään kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskeinen tunnusmerkki on se, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Talousarvioehdotuksessa vuosikate riittää kattamaan poistot, mutta ei aivan investointien määrää. Suunnitelmakausi on kuitenkin vuosittain kyetty valmistelemaan tulokseltaan ylijäämäiseksi. Tilanteen vakiinnuttaminen edellyttää tervehdyttämistoimien täysipainoista hyödyntämistä, kunnan myönteisen yleisen kehityksen jatkumista ja tarkkaa taloudenpitoa. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2012 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioimatta. Palkkauskustannusten ja asiakaspalvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 1-2 %. Verotulojen kertymä on arvioitu hitaasti nousevaksi. Yhteisöverotuksessa kuntasektorin jako-osuuden tilapäinen korotus jatkuu vuosien 2012 2013 ajan, joskin korotus putoaa 10 %:sta 5 %:iin. Muutoin verotulojen osalta laskenta perustuu palkkasummakehityksen arvioituun kasvuun, jota kunnan väestökasvu täydentää. Valtionosuuksien tasoon ei laskennassa odoteta reaalista muutosta.

18 Poistot Poistojen määrä on tasapainottumassa, kun investoinnit vähenevät suunnitelmakaudella edellisiin vuosiin verrattuna. Kehitys helpottaa paineita myös käyttötalouden kautta muodostuvaa vuosikatetta kohtaan. 6.2. Rahoituslaskelma TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tulorahoitus Vuosikate (+/-) 3 162 703 2 009 790 1 692 980 1 660 240 1 701 030 Satunnaiset erät (+/-) 807 482 Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -1 354 603-350 000-250 000-250 000-250 000 Tulorahoitus yhteensä 2 615 582 1 659 790 1 442 980 1 410 240 1 451 030 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit (-) -4 508 915-1 202 300-2 091 500-1 060 000-3 420 000 Rahoitusosuudet investointeihin (+) 962 344 150 000 130 000 50 000 440 000 Käyttöomaisuuden myyntituotot (+) 2 013 241 350 000 250 000 250 000 250 000 Investoinnit -1 533 329-702 300-1 711 500-760 000-2 730 000 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto 1 082 253 957 490-268 520 650 240-1 278 970 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys (+) Antolainojen lisäys (-) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 2 500 000 1 500 000 4 000 000 3 500 000 5 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -3 660 881-4 094 470-4 319 540-4 486 903-4 541 370 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -120 576 236 980 588 060 336 663 820 340 Rahoitustoiminnan kassavirta -1 281 458-2 357 490 268 520-650 240 1 278 970 Kassavarojen muutos -199 205-1 400 000 Lainakanta 31.12. 21 825 214 19 230 744 18 911 204 17 924 302 18 382 932 Lainamäärä euroa/as. 2 638 2 293 2 235 2 101 2 138 Asukasluku 8 273 8 386 8 460 8 530 8 600 Laskelmassa on vuoden 2011 lainanotto korjattu talousarviosta poiketen siten kuin se toteutuu. Eri vuosien asukasluvut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennusteeseen.

19 Rahoituslaskelma osoittaa, että velkamäärän laskevan suunnan säilyttäminen on etenkin vuonna 2014 haasteellista investointiohjelman takia. Muulta osin tulorahoitus riittää sangen hyvin kattamaan investointien määrän ja tällä mittarilla suunnitelmakauden talous on tasapainoinen. Kunta tarvitsee tulokseltaan selkeästi ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, jotta lainamäärä saadaan pidettyä laskevana ja sen myötä kunnan taserakennetta ja talouden tunnuslukuja paremmaksi. 6.3. Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon: TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kunnallisvero 20 410 771 20 802 500 21 553 000 21 876 300 22 307 360 - tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kiinteistövero 1 467 789 1 474 000 1 480 000 1 480 000 1 480 000 Yhteisövero 1 247 208 1 230 000 1 155 000 1 160 780 1 062 600 YHTEENSÄ 23 125 768 23 506 500 24 188 000 24 517 080 24 849 960 Kunnallisverotuloa ennakoidaan kertyvän vuonna 2011 yli budjetoidun, mikä antaa hyvän lähtökohdan talousarvion tasapainottamiselle. Talouskehityksen yleisestä epävarmuudesta johtuen talousarvio perustuu laskentaan, jossa vuoden 2012 kunnallisverotuksen pohja on vain hieman korkeampi kuin vuoden 2011 arvioitu kertymä ja kunnallisverotulojen kasvu perustuu hyvään väestökehitykseen. Niukkaan verotulon kasvuarvioon vaikuttaa osaltaan veroperusteisiin tulevat kuntien verotuloja vähentävät muutokset, jotka kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta. Koko maan tasolla kunnallisverotilitysten arvioidaan vuonna 2011 kasvavan noin 3,6 % ja vuonna 2012 kasvun jäävän 1,4 %:iin. Jatkovuosille ennustetaan runsaan kolmen prosentin kasvua ja suunnitelmavuosien laskelma perustuu reaalitasolla tähän arvioon sekä kunnan väestöennusteeseen. Laskenta perustuu 20,00 prosentin tuloveroon koko suunnitelmakauden. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan valtakunnallisesti kasvavan vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna kaikkiaan viitisentoista prosenttia. Vuonna 2012 tilityksiin ennakoidaan 8 %:n laskua yleisen talouskehityksen ja kuntaryhmän jako-osuuden pienenemisen johdosta. Kuntien ryhmäosuuden tilapäinen korotus poistuu nykynäkymin vuoden 2014 alusta lukien ja tämän johdosta yhteisöverotulojen arvioidaan tuolloin vähenevän noin kymmenen prosenttia. Talousarvioehdotus noudattelee perusteiltaan yleistä arviota yhteisöverotulojen kehityksestä. Kiinteistöveron tuottoon ei odoteta merkittävää muutosta suunnitelmakaudella. Laskenta perustuu nykyisiin kiinteistöverotuksen perusteisiin koko suunnitelmakauden. Koiraveroa ei peritä suunnitelmakaudella.

20 6.4. Valtionosuudet Talousarvioesityksessä valtionosuudet on huomioitu valtion budjettiesityksen ja muiden talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden perusteella, jotka pohjautuvat tarkistettuun valtion kehyspäätökseen vuosille 2012-15. Valtionosuuspäätökset tehdään joulukuussa. TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Yleinen valtionosuus 14 314 349 14 611 700 15 320 000 15 320 000 15 320 000 Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uusittu vuoden 2010 alusta se oli askel kohti yhden valtionosuuden järjestelmää. Uudistuksessa ns. yhden putken eli kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset, yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset, asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi sekä entinen yleinen valtionosuus. Yhden putken järjestelmän ulkopuolelle ovat vielä mm. aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalaisopistotoiminta, liikunta- ja nuorisotyö sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen toisen asteen koulutus eli Lopella lukio. Valtionosuusuudistuksessa suurimmat muutokset tapahtuivat esi- ja perusopetuksen rahoituksessa, jossa siirryttiin vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistetaan talousarviovuonna hallitusohjelman mukaisesti kaikkiaan 631 M :n leikkaukset, mikä kuntakohtaisesti vähentää valtionosuuksia 118 /asukas. Valtionosuuksiin vaikuttaa lisäksi kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Se ei vaikuta maksettavien valtionosuuksien kokonaismäärään, mutta kuntakohtaisesti sillä on poikkeava vaikutus Lopen valtionosuuksia se leikkaa Kuntaliiton laskelman mukaan 68.521 euroa. Vuoden 2012 valtionosuusperusteisiin tehdään valtion budjettiesityksen mukaan 3,7 %:n suuruinen indeksitarkistus. Vuosina 2001 2007 tehdyt vajaat indeksitarkistukset säilyvät myös jatkossa kuntien rasitteena valtionosuutta vähentävinä, samoin muut aikaisemmin päätetyt vähennykset ja lisäykset vaikuttavat jatkossakin valtionosuuden määrään. Lisäksi valtionosuusperusteissa kunnille kompensoidaan lainsäädännöstä johtuvat verotulomenetykset ja tältä osin Lopelle kompensoidaan valtionosuuksissa vuosien 2010 2012 verotulomenetyksiä 1.383.499 euroa. Kuntaliitto on tehnyt alustavan laskelman vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin. Laskelman mukaan vaikutukset lisäävät kokonaisuudessaan Lopen saamaa rahoitusta 20 /asukas. Laskelmassa on huomioitu yhteisöveron viiden prosenttiyksikön lasku (-26 /as) sekä peruspalvelujen valtionosuuden muutoksina valtionosuuksien leikkaus (-118 /as), kustannusten jaon tarkistus (76 /as), kiinteistöveron poisto tasauksesta (-8 /as) sekä indeksikorotukset, määräytymistekijät ym. muutokset (97 /as). Kunnan vuoden 2012 valtionosuuden määräytymisperusteet on tiivistetty liitteenä olevaan laskelmaan. Hallitusohjelmaan sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen koulutuksen menosäästöt toteutetaan pääosin vuosina 2013 2015.

21 6.5. Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2011 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi 3.000.000 euroa, uuden pitkäaikaisen lainan nosto jää 1.500.000 euroon. Se merkitsee sitä, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee noin 2,5 M ja, että tilinpäätöksessä lainakanta kokonaisuudessaan on noin 2.250 euroa asukasta kohti eli 340 euroa vähemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Näin strategiassa asetettu tavoite lainamäärän kääntämisestä laskuun valtuustokauden loppuun mennessä on toteutunut etupainotteisesti. Vuoden 2012 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin 420.000 euroa. Talousarvion valmisteluajankohtana tarkasteltuna korkotason odotetaan ensin laskevan, mutta kääntyvän sen jälkeen talousarviovuoden loppua kohden loivaan kasvuun. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin 4.319.500 euroa eli lainojen hoitoon käytetään talousarviovuonna kaikkiaan runsaat 4,7 M. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2012 on noin 4.000.000 euroa. Kunnan velkamäärä pienenee suunnitelman mukaan ja siinä päästäneen varsin lähelle koko maan keskiarvoa. 6.6. Talousarvion yhteenveto vuodelle 2012 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kasvu % Keskusvaalilautakunta Tulot 12 000 23 800 98,3 Menot -125-10 680-36 580 242,5 Netto -125 1 320-12 780-1 068,2 Tarkastuslautakunta Menot -20 218-23 690-24 690 4,2 Kunnanhallitus Tulot 4 608 614 1 936 850 1 924 090-0,7 Menot -5 533 858-3 504 440-3 605 540 2,9 Netto -925 244-1 567 590-1 681 450 7,3 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Tulot 133 297 159 650 172 050 7,8 Menot -272 134-308 900-324 130 4,9 Netto -138 837-149 250-152 080 1,9 Perusturvalautakunta / Terveydenhuolto Menot -12 801 484-12 906 450-13 291 290 3,0 Perusturvalautakunta / Sosiaalitoimi Tulot 1 961 198 2 077 420 1 931 490-7,0 Menot -8 845 613-9 553 790-9 820 130 2,8 Netto -6 884 416-7 476 370-7 888 640 5,5

22 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kasvu % Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tulot 891 938 856 570 962 930 12,4 Menot -13 140 918-13 415 600-14 193 280 5,8 Netto -12 248 980-12 559 030-13 230 350 5,3 Vapaa-aikalautakunta Tulot 70 374 57 050 57 050 Menot -334 652-320 950-359 830 12,1 Netto -264 278-263 900-302 780 14,7 Tekninen lautakunta Tulot 3 288 103 2 951 380 3 035 360 2,8 Menot -3 946 348-3 638 330-3 879 320 6,6 Netto -658 244-686 950-843 960 22,9 Käyttötalous yhteensä Tulot 10 953 524 8 050 920 8 106 770 0,7 Menot -44 895 349-43 682 830-45 534 790 4,2 Toimintakate -33 941 825-35 631 910-37 428 020 5,0 Verotulot 23 125 768 23 506 500 24 188 000 2,9 Valtionosuudet 14 314 349 14 611 700 15 320 000 4,8 Rahoitustulot 107 089 109 600 92 790-119,5 Rahoitusmenot -442 678-586 100-479 790-18,1 Rahoitus, netto -335 589-476 500-387 000-18,8 Tulot yhteensä 48 500 730 46 278 720 47 707 560 3,1 Menot yhteensä -45 338 027-44 268 930-46 014 580 3,9 Vuosikate 3 162 703 2 009 790 1 692 980-15,8

23 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Perustehtävä Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestyksen järjestelytehtävät. TALOUSARVIO 2012 Määrärahat ja tuloarviot TP2010 TA2011 TA2012 2011-12 TS2013 TS2014 +/- % Toimintatuotot 12 000 23 800 98,3 12 000 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 125 10 680 36 580 242,5 12 000 Toimintakate -125 1 320-12 780-1 068,2 0 Poistot Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Vuonna 2012 järjestetään presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Vaalilain 188 :n mukaisesti oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta presidentinvaalissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta, josta kertyy Lopella noin 12.000 /vaali. Jos presidentinvaalin toinen vaali toimitetaan, korvaus suoritetaan kaksinkertaisena.

24 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI Perustehtävä Kuntalain 9. luvussa on määritelty tarkastustoimen tehtävät, joita lautakunta ja tilintarkastaja toteuttavat: Tarkastuksen organisointi sekä tavoitteiden toteutumisen ja talouden tilan arviointi (Kuntalaki 71 ) Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuuden sekä valtionosuusperusteiden oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden varmistaminen (Kuntalaki 73 ja 75 ). TALOUSARVIO 2012 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite 2012 Kunnan toiminnan lainmukaisuuden ja luotettavuuden varmistaminen Valtuuston ja lautakuntien asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Päätösten, tilinpäätöksen ja toiminnan laillisuustarkastus ja vastuuhenkilöiden kuuleminen Vuotuinen toimintakertomus ja tilinpäätös, vastuuhenkilöiden kuuleminen, vertailutietojen hyödyntäminen Määrärahat ja tuloarviot TP2010 TA2011 TA2012 2011-12 TS2013 TS2014 +/- % Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 20 218 23 690 24 690 4,2 24 770 24 840 Toimintakate -20 218-23 690-24 690 4,2-24 770-24 840 Poistot Tilintarkastuksesta vastaa Oy Audiator Ab.

25 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO Perustehtävä Huolehtia osaltaan kunnan kehittämisestä, edunvalvonnasta ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnan resursseista, joita tarvitaan kunnan kehittämisessä, viranomaistoimintojen hoidossa ja kunnan palvelutuotannossa. TALOUSARVIO 2012 Sitovat tavoitteet Strategian mukainen valtuustokauden tavoite 1. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja työllistäminen 2. Toteutettavien rakenne- ja palvelutuotannon muutosselvitysten laadukas toteuttaminen Rakenne- ja palvelutuotannon muutosten onnistunut täytäntöönpano 3. Lopen Vuokratalot Oy:n talous kestävällä pohjalla suunnitelmakauden 2010-2013 aikana Tavoite 2012 Nuorten työpajatoiminta vakiinnutetaan Sote-organisaation toiminnallinen suunnitelma Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut käyty ja tarvittavat täytäntöönpanopäätökset tehty Toteutetaan konsernineuvotteluissa hyväksyttyä toimenpideohjelmaa Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Työpajatoimintaan osallistuvien nuorten lukumäärä Täytäntöönpanosuunnitelma Pöytäkirjat ja päätökset, organisaatiota ja toimintaa vastaava talousarviorakenne Toteutetut toimenpiteet Vastuuhenkilö Hallintopäällikkö Kunnanjohtaja Talousjohtaja, hallintopäällikkö Talousjohtaja Toiminnalliset tavoitteet Strategian mukainen Tavoite 2012 valtuustokauden tavoite 1. Kunnan hallittu kasvu Kunnan asukasluvun ja yritysten määrän kehitys säilyy positiivisena Väkiluku ja palvelutarjonta Väkiluvun kasvu tasapainossa 0,5 1 % 2. Kunnan taajamissa Kaikissa kunnan (Kirkonkylä, Launonen, taajamissa myynnissä Läyliäinen) kunnan omakotitontteja kaavoittamia, kunnallistekniikalla varustettuja tontteja myynnissä Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Kunnan asukasluku kasvaa, kunnassa toimivien yritysten määrä lisääntyy Toteutunut väkiluvun kasvu 15 myytyä/vuokrattua omakotitonttia Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö Kunnanjohtaja, maankäyttöpäällikkö

26 Strategian mukainen valtuustokauden tavoite 3. Koordinoitu ylikunnallinen yhteismarkkinointi 4. Käyttötalous tasapainossa kestävällä pohjalla siten, että - veroprosentti ei merkittävästi poikkea talousalueen kuntien yleisestä tasosta - maksut ja taksat eivät merkittävästi poikkea talousalueen kuntien yleisestä tasosta 5. Taloudellisesti kestävä investointisuunnitelma 6. Tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan 7. Kunnan keskeisille palvelusuoritteille on laskettu hinta 8. Kunnan velkamäärä kääntyy laskuun valtuustokauden loppuun mennessä Tavoite 2012 Seutukunnan yhteisen markkinoinnin tuloksellinen toteuttaminen Veroprosentit ennallaan Tarkistetut maksut ja taksat käyttöönotettu Taloudellisiin resursseihin sopeutettu investointisuunnitelma vuosille 2012-2016 Toteutetaan talousarvion mukaiset talouden tervehdyttämistoimet Sosiaalisektorin palveluiden hinnoittelu sote-integraation toiminnallisen suunnittelun ohessa Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Osallistuminen messuille, lehti-, tvym. markkinointiin, yhteinen matkailuesite 2012 Tulos > 0 Päivitetyt maksut ja taksat käytössä vuoden alusta / maksujen ja taksojen taso verrattuna talousalueen muut kunnat Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku paranee Talousarvion 2012 toimenpideohjelman toteutus Sote-palveluiden laskutushinta Velkamäärä säilyy laskevana Vastuuhenkilö Kehittämispäällikkö Talousjohtaja Talousjohtaja Talousjohtaja Talousjohtaja Talousjohtaja Talousjohtaja Määrärahat ja tuloarviot TP2010 TA2011 TA2012 2011-12 TS2013 TS2014 +/- % Toimintatuotot 258 744 258 910 101 010-61,0 98 720 99 190 Valmistus omaan käyttöön 4 Toimintakulut 1 732 627 1 759 390 1 598 110-9,2 1 604 860 1 611 610 Toimintakate -1 473 878-1 500 480-1 497 100-0,2-1 506 140-1 512 420 Poistot 3 500 14 000 14 000