Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012
Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet vuosittain Laskennan apuna taulukot Tavoitteena ymmärtää ja hyödyntää eri tekijöiden vaikutukset Auttaa löytämään kehittämiskohteet viljelykierrossa 04.02.2012
Kasvientypen tarve Karkeat kivennäismaat ( Mr, Hk,Ht) perussatotaso Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 kevätvehnä 42 55 69 83 97 111 121 131 kaura, ohra 34 45 57 68 79 91 101 111 ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 45 60 75 90 105 120 130 140 Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 rehunurmi 85 113 142 170 180 190 200 210 220 siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 90 100 110 120 130 140 Savi- ja hiesumaat Luomun Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 kevätvehnä 45 60 75 90 105 120 130 140 kaura, ohra 42 55 69 83 97 111 121 131 ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 53 70 88 105 123 140 150 160 Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 rehunurmi 85 113 142 180 190 200 210 220 230 siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 100 110 120 130 140 150 Eloperäiset maat Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 kevätvehnä 27 35 44 53 62 71 81 91 kaura, ohra 23 30 38 45 53 60 70 80 ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 27 35 44 53 62 71 81 91 Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 rehunurmi 65 87 108 130 140 150 160 170 180 siemennurmi, kuivaheinä 30 40 50 60 70 80 90 100 110
Biologinen typensidonta monivuotiset kasvit apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 % typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %) kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,7 apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100 Sato kg ka 1500 12 24 29 35 41 47 53 59 2000 16 31 39 47 55 63 71 79 2500 20 39 49 59 69 79 88 98 3000 24 47 59 71 82 94 106 118 3500 27 55 69 82 96 110 124 137 4000 31 63 79 94 110 126 141 157 4500 35 71 88 106 124 141 159 177 5000 39 79 98 118 137 157 177 196 5500 43 86 108 130 151 173 194 216 6000 47 94 118 141 165 188 212 236 6500 51 102 128 153 179 204 230 255 7000 55 110 137 165 192 220 247 275
Biologinen typensidonta yksivuotiset kasvit apilan typpipitoisuus km. = 3,3 vaihtelu 2,8-3,6 % typensidonta kok. typestä = 70 vaihtelu 50-90 % (multamaa 50 %) kokonaiskasvu / korjattava sato = kerroin 1,5 (Juuristo on pienempi kuin monivuotisilla) apilapitoisuus % 20 40 50 60 70 80 90 100 Sato kg ka 1500 10 21 26 31 36 42 47 52 2000 14 28 35 42 49 55 62 69 2500 17 35 43 52 61 69 78 87 3000 21 42 52 62 73 83 94 104 3500 24 49 61 73 85 97 109 121 4000 28 55 69 83 97 111 125 139 4500 31 62 78 94 109 125 140 156 5000 35 69 87 104 121 139 156 173 5500 38 76 95 114 133 152 172 191 6000 42 83 104 125 146 166 187 208 6500 45 90 113 135 158 180 203 225 7000 49 97 121 146 170 194 218 243
Viherlannoitusvaikutus (= maanpäällinen pois korjattavissa oleva osa kasvusto) Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni Typpeä vapautuu % 25 15 30 15 37 10 50 10 Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1500 8 5 11 5 15 4 24 5 2000 10 6 14 7 20 5 32 6 2500 13 8 18 9 25 7 40 8 3000 15 9 22 11 30 8 48 10 3500 18 11 25 13 35 9 56 11 4000 20 12 29 14 40 11 64 13 4500 23 14 32 16 45 12 72 14 5000 25 15 36 18 50 14 80 16 5500 28 17 40 20 55 15 88 18 6000 30 18 43 22 60 16 96 19 6500 33 20 47 23 65 18 104 21 7000 35 21 50 25 70 19 112 22 Vanhan kasvuston typpipitoisuus alenee: taulukosta valitaan alemman luokkan lannoitusvaikutus Kasvuston silppuaminen ja tehokas muokkaus nopeuttaa typen hajoamista --> koko viherlannoitusvaikutus lasketaan ensimmäiselle vuodelle Hävikit vaikuttaa seuraavan vuoden lannoitusvaikutukseen merkittävästi
Esikasvivaikutus (= kasvin juuristo ja sänki) kerroin Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6 kerroin 0,6 nurmi 2 1,15 1. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6 kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni Typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10 Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1500 2 3 6 3 9 2 14 3 2000 2 4 9 4 12 3 19 4 2500 3 5 11 5 15 4 24 5 3000 4 5 13 6 18 5 29 6 3500 4 6 15 8 21 6 34 7 4000 5 7 17 9 24 6 38 8 4500 5 8 19 10 27 7 43 9 5000 6 9 22 11 30 8 48 10 5500 7 10 24 12 33 9 53 11 6000 7 11 26 13 36 10 58 12 6500 8 12 28 14 39 11 62 12 7000 8 13 30 15 42 11 67 13
Esikasvivaikutus (= juuristo ja sänki) kerroin Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6 kerroin 1,15 nurmi 2 1,15 2. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6 kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10 Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1500 3 5 12 6 17 5 28 6 2000 5 7 17 8 23 6 37 7 2500 6 9 21 10 29 8 46 9 3000 7 10 25 12 34 9 55 11 3500 8 12 29 14 40 11 64 13 4000 9 14 33 17 46 12 74 15 4500 10 16 37 19 52 14 83 17 5000 12 17 41 21 57 16 92 18 5500 13 19 46 23 63 17 101 20 6000 14 21 50 25 69 19 110 22 6500 15 22 54 27 75 20 120 24 7000 16 24 58 29 80 22 129 26
Esikasvivaikutus (= juuristo ja sänki) kerroin Esikasvivaikutus (juuristo ja satojätteet) Juuriston määrä sadosta: nurmi 1 0,6 kerroin 1,6 nurmi 2 1,15 3. vuotinen apilanurmi nurmi 3 1,6 kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N kg/tonni 27 N kg/tonni 32 N kg/tonni typpeä vapautuu % 10 15 30 15 37 10 50 10 Sato kg ka 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 1500 5 7 17 9 24 6 38 8 2000 6 10 23 12 32 9 51 10 2500 8 12 29 14 40 11 64 13 3000 10 14 35 17 48 13 77 15 3500 11 17 40 20 56 15 90 18 4000 13 19 46 23 64 17 102 20 4500 14 22 52 26 72 19 115 23 5000 16 24 58 29 80 22 128 26 5500 18 26 63 32 88 24 141 28 6000 19 29 69 35 96 26 154 31 6500 21 31 75 37 104 28 166 33 7000 22 34 81 40 112 30 179 36
Muut esikasvitekijät Olkien määrä typpivähennys kg/ha t/ha N liuk/t N kg/ha Jälkivaikutus N/ha Naudan kuivikelanta 10 1,2 12 0,6 6 1500-12 Naudan lietelanta 10 1,9 19 0,2 2 2000-16 naudan virtsa 10 2,2 22 0 0 2500-20 Sian kuivikelanta 10 1,3 13 1 10 3000-24 Sian lietelanta 10 2,9 29 0,4 4 3500-28 Sian virtsa 10 1,8 18 0 0 4000-32 kananlanta 10 5,1 51 3 30 Palkoviljat 20-40 kg/ha Maan kasvukunto muuttaa typpivaikutusta: avokesanto 30-70 kg/ha hyvä + 20 kg/ha peruna, juurikasvit, naatit kynnetty 20-40 kg/ha huono - 30 kg/ha vihannekset, naatit kynnetty 20-60 kg/ha olki tonni -8 kg/ha Kesannon niitto kesällä: 50 % niitetystä kasvustosta huomioidaan 04.02.2012
Lomake TYPPIHUOLTOSUUNNITELMA Vuosi 2002-2008 Versio Pvm 09.12.2002 Tila Leppäkerttu Tilatunnus Laatija Reijo Käki Kierto Multavan savimmaan kierto Kierron pituus ProAgria, kymenlaakso Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lohkon nimi Lohkon numero Pinta-ala ha Kasvi Apilanurmi vehnä kaura+ns Apilanurmi Apilanurmi vehnä kaura+ns Lajike kesanto kesanto kesanto Satopotentiaali kg/ha 4500 6000 6000 Palkokasvi % 50 80 75 Typen tarve N kg/ha 60 110 110 Olkien kyntö Muut korjaukset Tarve yht. N kg/ha 60 110 110 Typen lähteet Käytettävissä kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha N-sidonta 100% 78 20 188 175 20 Ek.vaikutus 1. v. Ek.vaikutus 2. v. 19 10 69 19 Viherlann. vaik. 1.v. 32 60 Viherlann. vaik. 2.v. 16 16 Viljelykiertovaikutus 15 15 15 15 15 15 15 N-lannoitus, kgn/ha 93 66 61 203 190 144 70 Typen yli-/alijäämä kg/ha 04.02.2012
Karkeat kivennäismaat Kasvientypen tarve ( Mr, Hk,Ht) perussatotaso Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 kevätvehnä 42 55 69 83 97 111 121 131 kaura, ohra 34 45 57 68 79 91 101 111 ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 45 60 75 90 105 120 130 140 Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 rehunurmi 85 113 142 170 180 190 200 210 220 siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 90 100 110 120 130 140 Savi- ja hiesumaat Luomun Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 kevätvehnä 45 60 75 90 105 120 130 140 kaura, ohra 42 55 69 83 97 111 121 131 ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 53 70 88 105 123 140 150 160 Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 rehunurmi 85 113 142 180 190 200 210 220 230 siemennurmi, kuivaheinä 45 60 75 100 110 120 130 140 150 Eloperäiset maat Satotaso, kg/ha 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 kevätvehnä 27 35 44 53 62 71 81 91 kaura, ohra 23 30 38 45 53 60 70 80 ruis, syysvehnä, herne, härkäpapu 27 35 44 53 62 71 81 91 Satotaso, kg ka/ha 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 rehunurmi 65 87 108 130 140 150 160 170 180 siemennurmi, kuivaheinä 30 40 50 60 70 80 90 100 110 04.02.2012
Lomake TYPPIHUOLTOSUUNNITELMA Vuosi 2002-2008 Versio Pvm 09.12.2002 Tila Leppäkerttu Tilatunnus Laatija Reijo Käki Kierto Multavan savimmaan kierto Kierron pituus ProAgria, kymenlaakso Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lohkon nimi Lohkon numero Pinta-ala ha Kasvi Apilanurmi vehnä kaura+ns Apilanurmi Apilanurmi vehnä kaura+ns Lajike kesanto kesanto kesanto Satopotentiaali kg/ha 4500 2000 2000 6000 6000 5000 2500 Palkokasvi % 50 80 75 Typen tarve N kg/ha 60 60 55 110 110 140 69 Olkien kyntö Muut korjaukset Tarve yht. N kg/ha 60 110 110 Typen lähteet Käytettävissä kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha N-sidonta 100% 78 20 188 175 20 Ek.vaikutus 1. v. Ek.vaikutus 2. v. 19 10 69 19 Viherlann. vaik. 1.v. Viherlann. vaik. 2.v. 32 16 60 16 Viljelykiertovaikutus 15 15 15 15 15 15 15 N-lannoitus, kgn/ha 93 66 61 203 190 144 70 Typen yli-/alijäämä kg/ha
Palkokasvien lannoitusvaikutus Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia typenlähteet ja arvioida saavutettavissa oleva satomäärä Typenlähteiden ja typentarpeen erotus korvataan täydennyslannoitteilla Käytettävissä olleen typen ja satotason erotus on hävikki! Hävikkien minimointi suunnittelun tavoitteena 04.02.2012
Laskennan tarkoitus Havainnollistaa: 04.02.2012 1. Viljelykierron suunnittelua 2. Viherkesannon kokonaismassan vaikutus 3. Viherkesannon typpipitoisuuden vaikutus 4. Yksi- ja monivuotisten nurmien eron 5. Ravinnehävikkien kohdat 6. Täydennyslannoitustarpeen 7. Olkimäärän vaikutuksen
Fosforin ja kaliumin varastot ja rapautuminen eri maalajeilla FOSFORI Ruokamulta 0 25 cm hieta savi turve 1,5 t/ha 1,5 t/ha 0,1 0,5 t/ha Jankko 25 100 cm 2 3 t/ha 2 3 t/ha 0,3 1,5 t/ha Rapautuminen kg/v 5 20 kg 5 20 kg 5 15 kg KALIUM hieta savi turve Ruokamulta 0 25 cm 60 t/ha 60 t/ha 0,1 0,5 t/ha Jankko 25 100 cm 180 t/ha 180 t/ha 0,3 1,5 t/ha Rapautuminen kg/v 10 50kg 50 150 kg 10 50 kg
Fosfori Luonnonmukaisessa viljelyssä hyödynnetään eloperäiseen ainekseen sitoutunutta fosforia Hyvä maan rakenne mahdollistaa laajan juuriston Juuriston määrän kaksinkertaistuminen vähentää vaadittavan fosforipitoisuuden puoleen Maasta vapautuva fosforin vaikutus lannoitustarpeeseen Viljavuusluokka Viljelykierto Huono Huononl.Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea 3 apilanurmea, 2 viljaa 15-10 10-5 5-0 -5-5.. -10-10.. -12 2 apilanurmea, 3 viljaa 20-15 15-10 10-5 3..-2-2..-7-8..-10 Peruna ja vihanneskierrot 25-20 20-15 15-10 10-5 3..-2-5..-8 Rajala 2000
Fosfori Maan fosforipitoisuuden ollessa tyydyttävä, on kenttäkokeissa saatu vain vähäisiä sadon lisäyksiä Fosforin saanti maasta fosforipitoisuuden mukaan hyvä/korkea > 15 kg/ha/v tyydyttävä 5-15 kg/ha/v huono/huononlainen > 5 kg/ha/v Ravinnepoistuma korvataan täydennyslannoitteilla!
Kalium Savi ja hiesupitoisissa maissa kaliumia rapautuu luonnostaan Turvemailla kaliumin taseen tulee olla lähellä tasapainoa Erilaisissa viljelykierroissa tarve on erilainen Maasta vapautuva kaliumin vaikutus lannoitustarpeeseen Turvemaat KHt,Hk,Mm,Lj Hs,He,HHt,HtMr Savimaat Viljavuusluokka Kaliumia mgk/l 50 90-100 130-160 240-280 Viljelykierto Huono/huonolTyyd/välttävä Tyydyttävä Tyyd/hyvä 3 apilanurmea, 2 viljaa -5-22 -43-65 2 apilanurmea, 3 viljaa 12-5 -20-35 Peruna ja vihanneskierrot 20 3-17 -45 Rajala 2000
Ravinnetaseet tasapainoon Typpi- ja kaliumin tase tarkastellaan vuosittain Typpitase on suuntaa antava, hävikeistä kertova ja typen kiertoa havainnollistava laskelma Fosforin tase tarkastellaan viljelykierron pituisena jaksona Kertoo täydennyslannoituksen tarpeen Kertoo mistä ravinteet tulee ja mihin ne menee Ravinnetaseet auttaa tekemään tasapainoisen viljelykierron ja lannoitussuunnitelman erilaisille tiloille