Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa opasluonnos 23.11.2004

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUS JA OSALLISTUMINEN...5 1.1 KAAVOITUS ON MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA... 5 1.2 MIKSI OSALLISTUMISTA?... 6 Yhdyskuntien ja elinympäristön kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä... 6 Kaava syntyy vuorovaikutuksessa... 7 Osallistuminen täydentää edustuksellista demokratiaa... 7 Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa... 7 1.3 OSAPUOLET... 9 Kaavoittaja... 9 Osalliset... 10 Alueellinen ympäristökeskus... 11 Päätöksentekijät... 11 Tiedotusvälineet... 12 Hallintotuomioistuinten rooli... 12 2 VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA...13 2.1 SUUNNITTELU, OSALLISTUMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO... 13 Aloitusvaihe... 13 Valmisteluvaihe... 13 Ehdotusvaihe... 13 Hyväksymisvaihe... 15 2.2 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA... 15 Vireilletulosta ilmoittaminen... 15 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen... 17 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville... 18 Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä... 18 Kunnan kaavoituskatsaus... 19 3 OSALLISTUMISEN SUUNNITTELU...27 3.1 KAAVAN MERKITYKSEN ARVIOINTI... 27 3.2 OSALLISTEN TUNNISTAMINEN... 29 3.3 OSALLISTUMISMENETELMIEN VALINTA... 30 3.4 OSALLISTUMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN YHTEYDET... 33 3.5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 35 Sisältö ja laajuus... 35 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 36 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyden arviointi... 36 4 OSALLISTUMISMENETELMIÄ...39 4.1 TIEDOTTAMINEN... 39 Kunnan ilmoitus (kuulutus)... 40 Kirje... 41 Tiedote... 41 Esite... 42 Internet... 42 Nähtävillä pitäminen... 43 Näyttely... 43 Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet... 44

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 3 4.2 TIEDONHANKINTA... 45 Palaute... 46 Kysely... 46 Haastattelu... 48 Mielikuvakartta, tarrakartta... 49 4.3 VUOROPUHELU... 49 Yleisötilaisuus... 50 Ryhmätyömenetelmiä... 54 Kävelykierros... 55 Internetin keskusteluryhmät... 56 Seminaari tai paneelikeskustelu... 56 Suunnitteluvastaanotto, näyttelypäivystys... 57 4.4 YHTEISTYÖ... 57 Yhteistyöryhmä... 57 Neuvottelu... 59 Kokousvierailu... 59 5 VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ...60 5.1 KUNNAN SISÄINEN YHTEISTYÖ... 60 5.2 KEHITTÄMISKESKUSTELU... 60 5.3 VIRANOMAISNEUVOTTELUT... 61 Viranomaisneuvottelun tarve... 61 Viranomaisneuvottelujen järjestäminen... 61 5.4 MUUT KAAVANEUVOTTELUT... 64 5.5 LAUSUNNOT... 64 5.6 VIRANOMAISEN VALITUSOIKEUS JA OIKAISUKEHOTUS... 65 6 HAVAINNOLLISUUS JA YMMÄRRETTÄVYYS...66 6.1 KAAVA-AINEISTON HAVAINNOLLISUUS... 66 6.2 VIESTINNÄN SELKEYS JA YMMÄRRETTÄVYYS... 67 6.3 APUVÄLINEITÄ OSALLISTUMISTILAISUUKSIIN... 67 7 OSALLISTUMISEN RAPORTOINTI...68 7.1 PALAUTTEEN KÄSITTELY... 68 7.2 YHTEENVETO PALAUTTEESTA... 68 7.3 OSALLISTUMISEN RAPORTOINTI KAAVASELOSTUKSESSA... 70 LIITE 1. Oppaassa mainitut maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen pykälät

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 4 Esipuhe Tässä oppaassa käsitellään osallistumista yleis- ja asemakaavoituksessa. Osallistumista maakuntakaavoitukseen käsitellään Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan oppaassa 8, Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien kaavoittajille, alueellisille ympäristökeskuksille sekä muille kuntien ja valtion viranomaisille. Tämä on vaikuttanut sisällön painotuksiin ja esitystapaan. Tekijät toivovat, että opas tästä huolimatta palvelisi myös kaavoitukseen osallistuvia asukkaita, yrityksiä ja järjestöjä. Oppaan luonnoksen on laatinut psykologi Anne Vehmas Ramboll Finland Oy:stä. Työtä ohjaamaan perustettiin työryhmä, johon kuuluvat vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila Helsingin kaupungilta vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila Helsingin kaupungilta yliarkkitehti Ritva Laine Suomen Kuntaliitosta aluearkkitehti Ulla-Maija Upola Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kunnasta yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä (1.10.2004 saakka Uudenmaan ympäristökeskus) ja yliarkkitehti Katri Tulkki ympäristöministeriöstä. Työryhmän jäsenet osallistuivat opasluonnoksen tekoon kommentein, monin uusin ideoin sekä kokoamalla esimerkkiaineistoa.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 5 1 Kaavoitus ja osallistuminen Tässä oppaassa käsitellään osallistumista yleis- ja asemakaavoituksessa. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kaavoittajan avuksi osallistumisen suunnitteluun ja järjestämiseen. Osallistumista maakuntakaavoituksessa on käsitelty Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 julkaisusarjan oppaassa 8, Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. 1.1 Kaavoitus on maankäytön suunnittelua Kaavoituksella ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Kaavoilla suunnitellaan asumisen, työpaikkojen, palvelujen, liikenteen ja viheralueiden sekä muiden toimintojen sijoittamista. Kaava voi koskea uusien alueiden rakentamista tai muutoksia jo rakennetuille alueille. Kaavojen valmistelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Niillä on tietty työnjako ja omat tehtävänsä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa. Maankäytön päälinjat ratkaistaan maakunta- ja yleiskaavoissa, yksityiskohtaiset ratkaisut asemakaavoissa. Kaavajärjestelmä on hierarkkinen: maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ja yleiskaava puolestaan asemakaavoitusta. Kutakin kaavamuotoa koskevat omat sisältövaatimukset, joita tarkentavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavamuodot ja niiden tehtävät Maakuntakaava Laatijana kuntien muodostama kuntayhtymä, maakunnan liitto Kattaa koko maakunnan tai sen osan Koskee useamman kunnan yhteisiä asioita Osoittaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Ratkaisut periaatteellisia ja yleispiirteisiä Ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta Yleiskaava Laatijana kunta Kattaa koko kunnan tai sen osan (osayleiskaava) Ohjaa yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, sovittaa yhteen eri toimintoja Osoittaa alueet eri tarkoituksiin kuten asumiseen, virkistykseen, työpaikoille jne. Ratkaisut periaatteellisia ja yleispiirteisiä, mutta voidaan laatia myös suoraan rakentamista ohjaavaksi Ohjaa oikeusvaikutteisena asemakaavoitusta Asemakaava Laatijana kunta, ranta-asemakaavaehdotuksen voi laatia myös maanomistaja omistamalleen ranta-alueelle Voidaan laatia kunnan osaa tai vain yhtä tonttia varten Osoittaa alueet eri tarkoituksiin, ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta maankäyttöä

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 6 Osallistuminen ja eri toimijoiden vuorovaikutus kuuluvat kaavoitusmenettelyyn. Kaikki kaavamuodot ovat osallistumisen kannalta tärkeitä. Maakunta- ja yleiskaavoja valmisteltaessa kaivataan osallisten näkemyksiä mm. maakunnan tai kunnan kehittämisen tavoitteista ja alueiden käytön periaatteista. Asemakaavoja valmisteltaessa osallisten näkemyksiä tarvitaan erityisesti elinympäristöön ja arkielämän toimivuuteen vaikuttavien yksityiskohtaisten ratkaisujen tueksi. Usein asemakaavoitus kiinnostaa asukkaita yleiskaavoitusta enemmän. Koska asemakaavan peruslinjoista päätetään yleensä yleiskaavassa, on tärkeää herättää asukkaiden kiinnostus asuinympäristönsä suunnitteluun jo tässä vaiheessa. Oppaan keskeiset käsitteet Osallistuminen on kaavoittajan järjestämien osallistumismahdollisuuksien hyödyntämistä ja osallisten omaehtoista toimintaa. Osallistuminen voi olla yhtä lailla julkista toimintaa kuin taustavaikuttamista julkisuudelta piilossa. Kunnan tehtävänä on järjestää osallistumismahdollisuuksia, mutta niitä voivat tarjota muutkin kaavaprosessin toimijat. Kaavoittajan aktiivisia toimia osallistumisen aikaansaamiseksi kutsutaan myös osallistamiseksi. Vuorovaikutus on kaavoituksen eri toimijoiden kaavoittajan, osallisten, kunnan päätöksentekijöiden ja alueellisen ympäristökeskuksen välistä tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vuorovaikutusta syntyy osallistumismahdollisuuksien ja muun yhteydenpidon myötä. Avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu tarkoittaa suunnittelutapaa, jossa eri toimijat ovat mukana ja vuorovaikutuksessa keskenään. 1.2 Miksi osallistumista? Yhdyskuntien ja elinympäristön kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä Yhdyskuntien ja elinympäristön kehittämisessä kohdataan monitahoisia ongelmia. Niiden ratkomiseen tarvitaan monen alan asiantuntemusta, asukkaiden kokemuksia arkielämästä sekä julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten toimia. Maankäytön suunnittelu on samasta tilasta kilpailevien toimintojen ja usein myös ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Tarvitaan keskustelua, yhteistyötä ja sovittelua, jotta suunnittelun tuloksena voisi syntyä toteuttamiskelpoinen kaava. Kaavaratkaisu täyttää harvoin kaikkien odotukset. Reiluksi koetun kaavoitusprosessin jälkeen eri osapuolien on helpompi tyytyä lopputulokseen, vaikkei se olisikaan kaikilta osin omien toiveiden mukainen. Asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät tuntevat elinympäristönsä. Heillä on näkemyksiä sen parantamisesta ja yleensä myös halua toimia elinympäristönsä hyväksi. Osallistuminen tuo tämän voimavaran ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluun.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 7 Kaava syntyy vuorovaikutuksessa Eri osapuolet ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa kaavoitusprosessin kuluessa. Kun vuorovaikutus toimii, kaikki saavat suunnittelun eri vaiheissa oman näkemyksen muodostamiseen ja valintoihin tarvittavan tiedon. Keskustelu tuo julki erilaiset näkemykset. Parhaimmillaan opitaan ymmärtämään toisten näkökantoja ja löydetään yhdessä uusia ratkaisuja. Toimiva vuorovaikutus rakentaa osapuolten välistä luottamusta ja sitouttaa kaavan toteuttamiseen. Osallistuminen täydentää edustuksellista demokratiaa Osallistuminen tukee ja täydentää edustuksellista demokratiaa. Kunnan toimielimet tekevät kaavoitusta koskevat päätökset. Osallistuminen tuo eri osapuolten näkemykset ja tavoitteet mukaan suunnitteluun ja päätöksentekijöiden tietoon. Aktiiviset osallistujat vaikuttavat valmisteluprosessissa kaavan sisältöön ja siihen, mitä luottamushenkilöt saavat päätettäväkseen. Osallistumisella on myös itseisarvo. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon kuuluu yksilön perusoikeuksiin. Osallistumalla ihminen pyrkii muovaamaan ympäristöä tarpeitaan vastaavaksi. Tällaisen ympäristön hän voi kokea omakseen ja ottaa siitä vastuuta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on avoimeen tiedottamiseen, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä monipuoliseen asiantuntemukseen perustuva toimintatapa (MRL 1 ). Täten laki toteuttaa Suomen perustuslaissa säädettyä oikeutta jokaisen kansalaisen vaikuttaa omaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Laki korostaa vuoropuhelua. Kaavat tulee valmistella vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joihin ne vaikuttavat; yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen, hallinnon eri alojen asiantuntijoiden sekä valtion viranomaisten kesken. Laki korostaa myös osallisten tiedonsaantia kaavoituksen seuraamisen ja siihen vaikuttamisen edellytyksenä. (MRL 6 ja 62.) Samalla tavoin kuin kaavoitukseen myös katujen ja yleisten alueiden suunnitteluun sekä rakennusjärjestyksen valmisteluun liittyy velvoite vuorovaikutuksesta. Miksi osallistumista? Tietoa hankkeesta osallisille Tietoa osallisilta kaavoittajalle suunnittelua varten Eri näkökulmat, näkemykset ja niiden perustelut esiin Toisten näkökantojen ymmärtäminen Kilpailevien ja ristiriitaisten näkemysten sovittelu Mahdollisesti uusien ratkaisujen löytyminen Edustuksellisen päätöksenteon tukeminen Mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön Prosessin kokeminen oikeudenmukaiseksi Luottamuksen rakentuminen Sitoutuminen kaavan toteuttamiseen

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 8 Toimivan vuorovaikutuksen edellytyksiä Tiedonkulku Monenlaisten viestimien ja viestintätapojen käytöllä varmistetaan tiedon välittymistä eri osapuolille. Kohtaaminen, osallistumismahdollisuudet Vuorovaikutus sujuu parhaiten kasvokkain. Tarvitaan tilanteita, joissa osapuolet kohtaavat toisensa, keskustelevat ja tutustuvat toistensa näkökantoihin. Vuorovaikutuksen syntymistä voidaan tukea huolellisella osallistumismahdollisuuksien suunnittelulla ja järjestämisellä. Vuorovaikutus edellyttää tietoa, taitoa ja aikaa niin viranomaisilta kuin kansalaisiltakin. Selkeys ja ymmärrettävyys Suullisen ja kirjallisen viestinnän selkeys ja ymmärrettävyys lisäävät asian kiinnostavuutta ja vähentävät väärinkäsityksiä. Liian vaikealta näyttävä asia voi lannistaa osallisia. Havainnollisuus Havainnollistamalla esitetään vaikeaselkoinen asia helpommin ymmärrettävässä muodossa. Kaavakartan ratkaisuja voi havainnollistaa kuvilla, pienoismallilla, videolla tai sähköisellä mallinnuksella. Niiden avulla on helpompi luoda mielikuvaa tulevasta, koska ne muistuttavat todellista maisemaa. Kuunteleminen, kunnioitus Toimiva vuorovaikutus on erilaisten pyrkimysten yhteensovittamista ja oppimisprosessi kaikille osapuolille. Se edellyttää molemminpuolista kuuntelemista ja kunnioitusta yritystä ymmärtää toisen lähtökohtia ja näkemyksiä. Avoimuus, luottamus Vuorovaikutus toimii luottamuksen ilmapiirissä. Luottamuksen puute vaikeuttaa vuorovaikutusta; syntyy herkästi väärinkäsityksiä, ennakkoluulot vahvistuvat, unohdukset ja virheet tulkitaan tahallisiksi ja pikkuasiat voivat paisua suhteettomiin mittoihin. Rehellisyys, kuunteleminen ja kunnioitus synnyttävät luottamusta ja vahvistavat uskoa siihen, että toisella on hyvät pyrkimykset. Luottamus rakentuu vähitellen myönteisten kokemusten myötä. Sen rakentuminen vaatii työtä ja aikaa. Osallisten luottamusta nakertavat ristiriitainen viestintä, asioiden salailu, vain myönteisten vaikutusten kertominen tai hankkeen markkinointi. On tärkeää kertoa osallisille, mitä on jo päätetty ja mihin voi vielä vaikuttaa. Luottamuksen kehittymistä tukee koko kuntahallinnon myönteinen suhtautuminen avoimeen ja vuorovaikutteiseen työtapaan. Luottamus rakentuu ihmisten välillä, mutta se voi laajentua myös yhteisöjen ja organisaatioiden väliseksi.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 9 1.3 Osapuolet Yleis- ja asemakaavoituksen keskeisiä toimijaryhmiä ovat kaavoja valmistelevat viranomaiset, osalliset, kunnan luottamushenkilöt sekä alueellinen ympäristökeskus (kuva 1). Tässä luvussa kerrotaan eri osapuolista kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen kannalta. Kaavoituksen osapuolet Kaavoittaja Maanomistajat Kunnan hallintokunnat Asukkaat Virkamiesjohto Kuntalaiset Työssä käyvät Luottamushenkilöt Järjestöt ja yhdistykset Muut kunnat Yritykset Seutuyhteistyö Valtion viranomaiset Maakunnan liitto Alueellinen ympäristökeskus TIEDOTUSVÄLINEET Kuva 1. Kaavoituksen osapuolet (osalliset vihreällä) Kaavoittaja Kunta huolehtii yleis- ja asemakaavojen laatimisesta alueellaan. Käytännössä kaavan laatii kunnan palveluksessa oleva kaavoittaja tai työ teetetään konsultilla. Maankäyttö- ja rakennuslaki erottelee kaavoittajan ja kaavan laatijan käsitteet Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi. (MRL 20 ) Kaavan laatijan tulee olla pätevä tehtävään (MRL 10 ). Hänellä tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus (MRA 3 ). Kunnan kaavoittaja huolehtii kaavoitustehtävien hoidosta kunnassa. Kaavan laatija voi olla kunnan palveluksessa oleva kaavoittaja tai kunnan palkkaama konsultti. Tässä oppaassa käytetään ilmaisua kaavoittaja myös kaavan laatijasta. Kunnan kaavoittaja vastaa osallistumisen ja muun tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä kaavoituksessa sekä kunnan sisällä että valtion viranomaisten kanssa. Hän suunnittelee osallistumismenettelyt ja vastaa niiden toteuttamisesta. Konsultin tehtävät osallistumisen järjestämisessä sovitaan toimeksiannossa. Kaavoittajalla on keskeinen rooli kaavahankkeen vuorovaikutuksessa. Hän suunnittelee osallistumismenettelyt ja vastaa niiden toteuttamisesta. Hän tiedottaa, kokoaa tietoa ja pa-

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 10 lautetta sekä välittää sitä niin osallisten kuin päättäjienkin suuntaan. Hän järjestää erilaisia osallistumistilaisuuksia ja toimii usein niiden vetäjänä. Kaavoittaja sovittelee osapuolten välisiä ristiriitoja. Hän neuvottelee muiden suunnittelijoiden, eri alojen asiantuntijoiden, kunnan hallintokuntien, valtion viranomaisten ja osallisten kanssa. Hän esittelee asioita luottamushenkilöille kunnan toimielinten kokouksissa. Kaavoittaja toimii usein myös virallisena esittelijänä kaava-asioita käsittelevässä lautakunnassa. Kunnan kaavoittaja pitää yleensä yhteyttä asukasyhdistyksiin, yrittäjiin, toimittajiin ja viranomaisiin myös silloin, kun kaavahankkeita ei ole meneillään. Vuorovaikutuksen rakentaminen alkaa harvoin tyhjästä kaavahankkeen käynnistyessä. Kaavoittaja antaa kunnan kaavoitukselle kasvot henkilökohtainen tunteminen helpottaa vuorovaikutusta. Osalliset Osalliset koostuvat varsin erilaisista ryhmistä (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat. Kaavan vaikutukset määrittävät muiden henkilöiden osallisuuden. Osallisia ovat maanomistajien ohella kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon, elinkeinon harjoittamiseen tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, kun suunnittelu koskee niiden toimialaa. Tällaisia viranomaisia voivat olla valtion sektoriviranomaiset, maakuntien liitot, naapurikunnat tai kunnan omat hallintokunnat. Yhteisöt voivat olla maanomistajia, asukkaita tai eri intressejä edustavia yhdistyksiä tai yrityksiä, jotka vastaavat esimerkiksi tietoliikenteestä, energian jakelusta tai vesihuollosta. Sama henkilö voi olla osallinen monellakin perusteella, esimerkiksi asukkaana, yrittäjänä ja jonkin järjestön edustajana. (Esimerkkejä osallisista taulukko 1 luku 3.2.) Erilaisilla osallisten ryhmillä osallistumistavat painottuvat eri tavoin. Asukkaille, yhdistyksille ja eri intressiryhmille keskeistä on osallistuminen kunnan järjestämiin tilaisuuksiin sekä palautteen antaminen. Viranomaisten osallistumistapoina korostuvat neuvottelut ja lausunnot. Myös yhteisöiltä pyydetään lausuntoja. Osallistua voi myös omatoimisesti. Osalliset voivat muun muassa kirjoittaa yleisönosastoon, kerätä nimilistoja, ottaa yhteyttä kaavoittajaan tai luottamushenkilöihin tai toimia yhdistyksissä. Järjestöt ja yhdistykset voivat myös järjestää osallistumistilanteita yhteistyössä kaavoittajan kanssa. Osallisten oikeudet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisella on oikeus saada tieto kaavoituksen alkamisesta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä, osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osalliset voivat yleensä valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä. (Osallisuus ei sinällään tuo valitusoikeutta, mutta valitusoikeus on niin laaja, että se käytännössä on useimmilla osallisilla.) Valitusoikeus on kuntalain mukaisilla asianosaisilla ja kunnan jäsenillä, viranomaisilla niiden toimialaan kuuluvissa asioissa, maakunnan liitolla ja kunnalla, jonka alueella kaavalla on vaikutuksia, sekä rekisteröidyillä yhdistyksillä toimialueellaan toimialaansa kuuluvissa asioissa. (MRL 62 ja 191 )

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 11 Alueellinen ympäristökeskus Alueellinen ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Ympäristökeskuksen on lisäksi erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset.(mrl 18 ) Lisäksi ympäristökeskuksella on myös muuhun lainsäädäntöön perustuvia viranomaistehtäviä, joiden takia sen mukana olo kaavan valmistelussa on tarpeen. Nämä liittyvät esimerkiksi luonnonsuojelu- ja vesiasioihin. Tehtäviään ympäristökeskus toteuttaa ensisijaisesti neuvotteluin. Ympäristökeskuksen ja kunnan tärkeimmät yhteistyömuodot ovat kehittämiskeskustelu, kaavoista käytävät viranomaisneuvottelut ja kaavoja koskevat lausunnot. Oma sijansa yhteistyössä on myös ympäristökeskuksen antamalla neuvonnalla ja sen järjestämällä koulutuksella. Ympäristökeskus voi puuttua kaavoitukseen tekemällä oikaisukehotuksen kaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 195 ). Viranomaisena ympäristökeskuksella on valitusoikeus (MRL 191 ). Se voi hakea muutosta kaavan hyväksymistä koskevaan kunnanvaltuuston päätökseen hallinto-oikeudelta. Päätöksentekijät Kunnanvaltuusto hyväksyy yleis- ja asemakaavat. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen hyväksyminen voidaan siirtää johtosäännöllä kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. (MRL 37 ja 52.) Kunnan toimielimet tekevät myös kaavan valmistelua koskevia päätöksiä, esimerkiksi kaavoitukseen ryhtymisestä, kaavan tavoitteista, vaihtoehdoista sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Toimielimen päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää myös viranhaltijalle. Kunnan viranhaltijat toimivat kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijöinä ja tekevät näille päätösesitykset. Päätöksenteon perustaksi kunnan luottamushenkilöt tarvitsevat tietoa sekä kaavasta että osallisten näkemyksistä. He saavat nämä tiedot pääosin kaavoittajan välityksellä: kaavaasiakirjoista, kokousten esityslistoilta ja kaava-asian esittelijältä. Lisäksi luottamushenkilöt voivat kuulla osallisten näkemyksiä suoraan heiltä itseltään joko osallistumistilanteissa tai suorina yhteydenottoina.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 12 Tiedotusvälineet Laajan osallisuuden toteutuminen edellyttää julkisuutta ja julkista keskustelua. Merkittävissä kaavahankkeissa julkinen keskustelu on olennainen osa vuorovaikutusta. Joukkotiedotusvälineillä on suuri merkitys sekä tiedon välittämisessä että julkisen keskustelun areenana. Paikalliset sanomalehdet ovat keskeisessä asemassa hankkeesta tiedottamisessa. Uutisten ohessa ne tarjoavat hankkeen eri osapuolille mahdollisuuden kertoa näkemyksistään. Yleensä tiedotusvälineet haluavat pysyä riippumattomina ulkopuolisina eivätkä lukeutua varsinaisiksi osallistumisen osapuoliksi. Kaavahankkeen saama julkisuus ja siitä käyty julkinen keskustelu tukee vuorovaikutusta, mutta se voi myös vaikeuttaa sitä kärjistämällä ristiriitoja tai levittämällä väärinkäsityksiä. Näiden ehkäisemisessä auttaa ajoissa aloitettu ja avoin tiedotus. Kaavoittajan ja viestimien välisen yhteistyön sujuminen ja jatkuvuus on tärkeää. Molemminpuolista oppimista syntyy parhaiten henkilökohtaisen tuntemisen kautta pidempiaikaisessa yhteistyönsä. Hallintotuomioistuinten rooli Hallinto-oikeudet käsittelevät valitukset, jotka koskevat kunnan päätöstä kaavan hyväksymisestä. Jatkovalitukset hallinto-oikeuden päätöksestä tehdään korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan lainmukaisuus voidaan valituksella saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sekä kaavan sisällön että valmistelu- ja hyväksymismenettelyn osalta. Tuomioistuin voi hyväksyä valituksen kokonaan tai osittain taikka hylätä sen. Tuomioistuin ei voi muuttaa kaavaa, vaan valituksen hyväksyminen johtaa kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseen kokonaan tai tietyltä osalta. Tuomioistuin voi kuitenkin tehdä kaavaan oikaisuluonteisia korjauksia.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 13 2 Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 2.1 Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko Kaavan laadinta on monitahoinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi. Se voidaan jakaa aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheeseen. Vaiheesta toiseen jatkuvat kaavasuunnittelu, osallistuminen, vaikutusten arviointi ja päätöksenteko. Nämä prosessit kytketään toisiinsa jo aloitusvaiheessa siten, että ne tukevat ja hyödyntävät toisiaan. Tässä luvussa kuvataan pääpiirteissään osallistuminen ja päätöksenteko kaavoituksen eri vaiheissa. Yhteenveto on esitetty kuvassa 2. Kaavoitusprosessin yksityiskohdat vaihtelevat kaavan merkittävyyden ja kuntien omien käytäntöjen mukaan. Aloitusvaihe Ennen kaavoitukseen ryhtymistä kunta arvioi suunnittelutarpeen ja kaavan laatimisen edellytykset. Aloite kaavan laadinnasta voi tulla myös maanomistajalta, kuntalaiselta tai yritykseltä. Kunta tekee kaavan laatimista tai muuttamista koskevat päätökset. Merkittävistä uusista kaavoista päätetään yleensä kunnan kaavoitusohjelmassa, mutta myös tapauskohtaisesti. Kaavoitus alkaa työn suunnittelulla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta (vireilletulosta ilmoittaminen), osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä osallistumismahdollisuuksista. Merkittävistä kaavoista järjestetään viranomaisneuvottelu. (MRL 63 ja 66.) Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta tärkein, koska silloin tehdään merkittävimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut. Osallistumismahdollisuuksia järjestetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan. Osallistumisjärjestelyt vaihtelevat kaavan merkittävyyden mukaan yksinkertaisista hyvinkin monimuotoisiin. Osallisille on kuitenkin aina tarjottava mahdollisuus tutustua kaavan valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteensä. Saatu palaute hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa. Osallistumisen järjestämistä käsitellään tarkemmin oppaan myöhemmissä luvuissa. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus käsitellään yleensä jossakin kunnan luottamushenkilöelimessä ennen kuin se asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat nähtävilläoloaikana jättää kaavasta muistutuksen. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot viranomaisilta ja järjestöiltä. (MRL 65.)

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 14 Suunnittelu Osallistuminen Päätöksenteko ALOITUSVAIHE Kaavoitustarpeen arviointi Suunnittelun ohjelmointi Alustavat tavoitteet Selvitystarpeet, aluerajaus Vaikutusarviointien laajuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) VALMISTELUVAIHE Tavoitteiden tarkennus Perusselvitysten laadinta ja täydennys Kaavaratkaisun periaatteet Vaihtoehdot Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaavaluonnos valmistuu Palautteen käsittely Kaavaehdotuksen laadinta Ilmoitus vireilletulosta ja OAS:stä Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osallistumistilaisuuksia ja viranomaisyhteistyötä kaavan merkittävyyden mukaan Kaava-aineisto (-luonnos) nähtävillä Mielipiteet Päätös kaavan laatimisesta kaavoitusohjelmassa tai kaavakohtaisesti (Kaavaratkaisun valinta) EHDOTUSVAIHE Muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedot ja vastineet Kaavaehdotuksen tarkistaminen (tarvittaessa) Kaavaehdotus nähtävillä Lausunnot Muistutukset Vastaus muistutusten tekijöille pyydettäessä Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Kaavaehdotuksen hyväksyntä HYVÄKSYMISVAIHE Kaavan hyväksyminen Tiedottaminen kaavan hyväksymisestä Viranomaisen mahd. oikaisukehotus (Muutoksenhaku) (Tuomioistuimen ratkaisu) Kuulutus kaavan voimaantulosta Kuva 2. Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko vaiheittain

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 15 Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Merkittävistä kaavoista järjestetään viranomaisneuvottelu, kun muistutukset ja lausunnot on saatu. Muistutuksen tehneet saavat kaavoittajalta perustellun vastauksen, jos ovat sitä etukäteen pyytäneet ja osoitteensa ilmoittaneet. Ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, jos muistutukset ja lausunnot johtavat merkittäviin muutoksiin. (MRL 65 ja 66 sekä MRA 18 ja 19 ) Hyväksymisvaihe Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen hyväksyminen voidaan kunnan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Kunta ilmoittaa hyväksymistä koskevasta päätöksestä niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä pyytäneet (MRL 67 ), sekä saattaa päätöksen yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200.2 ). (Tarkemmin s. 19.) Kunnan jäsenillä, eräillä yhteisöillä ja valtion viranomaisilla on oikeus hakea muutosta kaavan hyväksymispäätökseen hallinto-oikeudelta. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alueellinen ympäristökeskus voi tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen. (MRL 188, 195 ja 200.) Tuomioistuin pyytää kunnalta lausunnon valituksista ja pyytää toimittamaan kaavaa koskevat asiakirjat. On tärkeää, että kunta toimittaa tuomioistuimen käyttöön kaikki valituksen ratkaisemisen kannalta tarpeelliset asiakirjat. Tuomioistuimet saattavat pyytää lausunnon myös alueelliselta ympäristökeskukselta tai ympäristöministeriöltä. Valittajille varataan mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista. Tuomioistuimet voivat lisäksi järjestää katselmuksia, kun se on valitusten ratkaisemisen kannalta tarpeellista. 2.2 Tiedottaminen ja osallistuminen kaavoituksen eri vaiheissa Kaavoituksesta tiedotetaan sen kaikissa vaiheissa. Seuraavassa käsitellään kaavan vireilletulosta ilmoittamista, tilaisuutta mielipiteen esittämiseen, kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville ja kaavan hyväksymisestä tiedottamista. Lisäksi kerrotaan kunnan kaavoituskatsauksesta ja sen käytöstä kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamisessa. Tiedottamisen periaatteita ja menetelmiä esitellään luvussa 5.1. Vireilletulosta ilmoittaminen Kaavoituksen alkaessa kunta ilmoittaa osallisille kaavoituksen vireilletulosta. Vireilletulosta kerrotaan siten, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (MRL 63 ). Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vireilletulosta voidaan ilmoittaa joko kaavakohtaisella ilmoituksella tai kunnan kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Siitä on hyvä ilmoittaa myös kunnan Internetsivuilla.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 16 Kaavakohtainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi voidaan käyttää muita osallisten tiedonsaannin kannalta toimivia tapoja. (Ainakin) viranomaisille ja yhdistyksille on hyvä tiedottaa myös kirjeellä. Erityisesti silloin, kun kaava on merkittävä, saattaa olla tarpeen käyttää sanomalehti-ilmoituksen lisäksi lehdistötiedotetta, tiedotustilaisuutta tai joka talouteen jaettua kirjettä. Jos osallisina on toisen kunnan jäseniä, tulee huolehtia siitä, että hekin saavat tiedon vireilletulosta. Merkitykseltään vähäisen kaavahankkeen alkamisesta voidaan ilmoittaa pelkästään osallisille lähetetyllä kirjeellä. (MRA 30 ) Kaavoituskatsauksen käyttöä vireilletulosta ilmoittamiseen käsitellään kohdassa Kunnan kaavoituskatsaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma voidaan pitää esillä kunnan ilmoitustaululla ja/tai suunnittelualueen lähellä sijaitsevassa julkisessa tilassa, kuten kirjastossa, tai se voidaan lähettää osallisille kirjeessä vireilletulosta ilmoittamisen yhteydessä. Se on suositeltavaa julkaista kunnan Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkinen asiakirja, jonka tulee olla kansalaisten saatavissa kunnan viranomaisilta. Osallisille on suositeltavaa varata mahdollisuus antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta suunnittelun alkaessa. Näin sitä koskevat mahdolliset erimielisyydet tulevat esiin ja ne voidaan selvittää ajoissa. Mahdollisuudesta antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voidaan ilmoittaa osallisille samalla, kun ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta. Jotkut kunnat asettavat osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan sitä edellytä. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. MRA 30 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 17 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen Kunnan tulee järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Asetuksessa kerrotaan tarkemmin mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa (MRA 30.1 ). Siinä ei kuitenkaan määritellä tiettyä, kaikissa tilanteissa sovellettavaa vähimmäistasoa, vaan annetaan mahdollisuus järjestää osallistuminen kuhunkin kaavoitushankkeeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Lähtökohtana on tällöin maankäyttö- ja rakennuslain periaate, jonka mukaan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt suunnitellaan kaavan tarkoituksen ja merkityksen edellyttämällä tavalla (MRL 63 ). Tilaisuus mielipiteen esittämiseen voidaan järjestää asettamalla kaavan valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa joko kirjallisesti tai suullisesti tai järjestämällä erityinen kaavaa koskeva tilaisuus tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Osallisten ohella myös muut kunnan jäsenet voivat tällöin kertoa mielipiteensä. (MRA 30.) Kaavan valmisteluaineiston nähtäville asettaminen on toimiva tapa järjestää tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Sitä käytetään yleisesti muun muassa kaavaluonnoksen esittelyyn. Erityinen kaavaa koskeva tilaisuus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi silloin, kun osallisia on suhteellisen vähän. Jos kaikki osalliset eivät voi osallistua tilaisuuteen, on lisäksi varattava jokin muu mahdollisuus tutustua kaavaan. Mielipiteiden esittämiseen on suositeltavaa antaa määräaika. Muun sopivan tavan käyttö tulee kysymykseen erityisen merkittävien tai merkitykseltään vähäisten kaavojen valmistelussa. Laajojen, vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen valmistelussa on usein tarpeen käyttää tavanomaisen nähtäville asettamisen tai yleisötilaisuuden lisäksi myös muita osallistumismenetelmiä. Näitä käsitellään tarkemmin luvussa 4. Vaikutuksiltaan vähäisessä asemakaavan muutoksessa, jossa osallisia on vain muutama, voidaan tilaisuus mielipiteen esittämiseen järjestää esimerkiksi lähettämällä kaavan valmisteluaineisto osallisille tutustumista varten kirjeessä. Tilaisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan sellaisella tavalla, joka kulloinkin palvelee parhaiten osallisten tiedonsaantia (MRA 30 ). Tiedotustapa pitää kertoa osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Yleensä asiasta ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi asiasta kerrotaan Internetissä, jos se vain on kunnalle mahdollista. Silloin kun kaavalla on olennaisia vaikutuksia toisen kunnan alueella, on huolehdittava osallisten tiedonsaannista myös oman kunnan ulkopuolella. Vähäisessä kaavahankkeessa, jolla ei ole yleistä merkitystä, on muuna sopivana tiedottamisen tapana pidetty osallisille lähetettyä kirjettä. Esimerkki: Vaikutuksiltaan vähäisessä asemakaavamuutoksessa, jossa on vain muutamia osallisia, on mahdollista yhdistää vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointimenettelyistä tiedottaminen sekä tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lähettämällä osallisille kirje, jossa ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta, toimitetaan valmisteluaineisto tutustumista varten sekä kerrotaan, miten siitä voi esittää mielipiteensä. Tällainen vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutos voi koskea esimerkiksi paria omakotitonttia tai kaavan toteuttamista koskevia teknisluonteisia tarkistuksia.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 18 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kunta asettaa yleis- ja asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville valmisteluprosessin päätteeksi ennen sen hyväksymistä. Kaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutosehdotus voi olla nähtävänä tätä lyhyemmän ajan, kuitenkin vähintään 14 päivää. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus esittää mielipiteensä kaavaehdotuksesta (muistutus). Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. (MRL 65, MRA 19 ja 27.) Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Jos kunnalliset ilmoitukset julkaistaan vain kunnan ilmoitustaululla, käytetään ilmoittamiseen lisäksi ainakin yhtä paikkakunnalla yleisesti leviävää sanomalehteä. Tieto nähtävillä olosta on huolehdittava myös niille osallisille, jotka ovat toisten kuntien jäseniä. (MRA 19 ja 27.) Asemakaavan ja välittömästi rakentamista ohjaavan yleiskaavan kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeellä muualla kirjoilla oleville maanomistajille ja haltijoille. Lisäksi asemakaavaehdotuksesta on lähetettävä erillinen ilmoitus kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen. (MRA 19 ja 27.) Muistutuksen tehneillä on oikeus saada kunnalta perusteltu kannanotto mielipiteeseensä. Muistutuksen tekijän pitää pyytää tätä kirjallisesti muistutuksen tekemisen yhteydessä ja ilmoittaa kunnalle osoitteensa. Vastaus on suositeltavaa lähettää ennen kaavan hyväksymistä. Jos muistutuksessa on useita allekirjoittajia, kunta voi lähettää vastauksen vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Tämä vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. (MRL 67.) Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä Kunnan on viipymättä ilmoitettava kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, kunta voi lähettää tiedon kaavan hyväksymisestä vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Tämä vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. Päätös asema- ja yleiskaavan hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200.2 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoittaminen on tärkeää, jotta eri osapuolet tietävät, että päätös on tehty ja valitusaika on alkanut. Kaava tulee voimaan valitusajan päätyttyä tai valitusten ratkaisemisen jälkeen, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. (MRL 200.1, MRA 93 ). Edellä sanottu koskee myös tilannetta, jossa kunnanhallitus on määrännyt kaavan tulemaan voimaan siltä osalta, johon valitukset eivät kohdistu (MRL 201 ). Voimaantulosta ilmoittamista tarvitaan, jotta viranomaiset ja kuntalaiset saavat tietää, milloin kaavaa ryhdytään soveltamaan.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 19 Kunnan kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7.) Kaavoituksen vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös kunnan kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (MRL 63 ). Kaavoituskatsauksen käyttöä puoltaa, että se on valmis tiedotuskanava, jonka välityksellä muutoinkin tiedotetaan kaavoituksesta. Kunnat ovat käyttäneet kaavoituskatsausta kaavakohtaisen tiedottamisen ohella, mutta harvoin ainoana tapana ilmoittaa vireilletulosta. Tämä on ollut sikäli perusteltua, että tutkimusten mukaan kaavoituskatsausta ei vieläkään tunneta kovin hyvin. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla (MRL 7 ). Silloin kun kaavoituskatsausta käytetään vireilletulosta ilmoittamiseen, on otettava huomioon myös osallisten tiedonsaanti. Tällöin voi olla tarpeen ilmoitus sanomalehdessä. Usein hyvä tapa tavoittaa osalliset on katsauksen jakaminen kaikkiin kotitalouksiin. Kaavoituskatsauksen julkaiseminen kunnan www-sivuilla täydentää muuta tiedottamista. Silloin kun kaavoituskatsausta käytetään vireilletulosta ilmoittamiseen, tämä tulisi selvästi käydä ilmi tiedottamisesta. Myös kaavojen esittelystä tulisi ilmetä, onko kysymys vireille tulosta ilmoittamisesta vai ilmoitetaanko vireille tulosta myöhemmin erillisellä ilmoituksella. Kaavoituskatsauksesta voidaan tiedottaa monella tavalla Paikallislehden aukeama Kunnan oma tiedotuslehti tai muu julkaisu joka kotiin jaettuna Lehti-ilmoitus ja kaavoituskatsaus saatavana kaavatoimistosta Lehti-ilmoitus ja näyttely Internet

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 20 Esimerkkihanke: Joensuun Penttilän osayleiskaava Penttilän osayleiskaava Joensuun kaupungissa edustaa merkittävää hanketta, jonka vuorovaikutus oli monipuolinen ja laaja. Hanke käsitti koko Penttilän kaupunginosan ja pienen osan viereistä Niinivaaran kaupunginosaa. Kaavan tarkoituksena oli mahdollistaa entisen Penttilän saha-alueen muuttaminen keskustamaisen asumisen ja työpaikkojen alueeksi sekä kahden pienemmän alueen ottaminen pientalo-, rivitalo- ja pienkerrostalotuotantoon. Samalla ratkaistiin mm. kaupunginosan kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kysymyksiä. Suunnittelualueen maapinta-ala oli noin 350 ha. Osayleiskaava mahdollistaa 3500-5000 asukkaan lisäyksen Penttilän nykyiseen noin 1700 asukkaan asukasmäärään. Vuorovaikutus ALOITUSVAIHE 1998 marraskuu Kaavoituskatsauksessa 1. kerran 2000 toukokuu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2000 kesäkuu Vireilletuloilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä, Lennäkki suunnittelualueen talouksiin Ensimmäinen yleisötilaisuus 2000 elokuu Asukaskysely Penttilän asukkaille, otokselle joensuulaisia, valtuutetuille VALMISTELUVAIHE Tavoitteet 2001 huhtikuu Toinen yleisötilaisuus (asukastyöryhmän perustaminen) 2001 toukokuu Asukastyöryhmän ensimmäinen kokous 2001 touko-kesäkuu Luonnos tavoitesuunnitelmasta nähtävillä, kuulutukset 14 lausuntoa viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta 17 mielipidettä Päätöksenteko KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto 2000 helmikuu KH päätti osayleiskaavan laatimisesta 2001 toukokuu KH 2001 elokuu KV hyväksyi tavoitesuunnitelman

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 21 Luonnos 2001 lokakuu Luonnosseminaari luottamusmiehille 2001 marras-joulukuu Kaavaluonnos nähtävillä, kuulutukset Kolmas yleisötilaisuus 18 lausuntoa, 66 mielipidettä EHDOTUSVAIHE 2001 huhtikuu Asukastyöryhmän 9. kokous (viimeinen) 2002 kesä-heinäkuu Kaavaehdotus nähtävillä 3 lausuntoa, 7 muistutusta 2001 marraskuu KH 2002 kesäkuu KH 2002 elokuu KH hyväksyi vähäiset muutokset kaavakarttaan, täydennykset aineistoon ja vastineet muistutuksiin. KH esitti valtuustolle hyväksymistä HYVÄKSYMISVAIHE 2002 elokuu 2002 syyskuu KV hyväksyi osayleiskaavan yksimielisesti Valitus hallinto-oikeuteen (koski pientä osa-aluetta) 2002 lokakuu KH päätti osayleiskaavan voimaan tulemisesta 2002 lokakuu muilta kuin valituksenalaiselta osaltaan Kuulutus kaavan voimaan tulosta em. osiltaan 2004 helmikuu Kuopion hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 2004 huhtikuu Kuulutus kaavan voimaantulosta kaikilta osiltaan Edellisten lisäksi useita kaupunginhallituksen iltakouluja, joissa on käsitelty sekä kaavaa että saha-alueen maaperän puhdistamiseen liittyviä kysymyksiä kaksi YVAa kuulemisineen: o Joensuun kaupunki, UPM-Kymmene Oyj: Penttilä-hanke, Penttilän alueen kunnostuksen ympäristövaikutusten arviointi, 25.6.2001 o Joensuun seudun jätehuolto Oy: Pilaantuneiden maiden erityiskaatopaikan ympäristövaikutusten arviointi, 15.6.2001 Viranomaisneuvottelut ja muut kaavaneuvottelut Asukastyöryhmä kokoontui hankkeen keskeisissä vaiheessa nähtäville asetettavan ehdotuksen valmistumiseen asti jotakuinkin samassa aikataulussa kaupungin omien suunnittelu- ja päätöskokousten kanssa. Kaavoitus Joensuussa Joensuu on noin 52 700 asukkaan kasvava kaupunki Pohjois-Karjalassa. Koko kaupungin alueella on voimassa vuonna 1996 hyväksytty oikeusvaikutukseton yleiskaava. Parhaillaan on käynnistymässä yhdeksän Joensuun seudun kunnan yhteisen yleiskaavan laatiminen. Kaupungin maapinta-alasta noin 46 % on asemakaavoitettu. Vuosittain kaupungissa on vireillä keskimäärin 20-25 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Yleiskaavoitusta ohjaa kaupungin alueella kaupunginhallitus ja asemakaavoitusta tekninen lautakunta. Yhteisen yleiskaavan laatimista ohjaa seutuhallitus. Valtaosan kaavoista laatii kaupungin oma organisaatio, mutta osa suunnittelusta teetetään konsulteilla.

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 22 Esimerkkihanke: Helsingin Kapteenskanmäen asemakaavamuutos Kapteenskanmäen alueen asemakaavan muutos on esimerkki merkittävästä hankkeesta, jossa osallistumista järjestettiin aloitus- ja valmisteluvaiheessa. Asemakaavan muutos sai alkunsa, kun kaupunki osti asuintonteiksi kaksi voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten tonttia. Kaava-alueeseen kuului myös viereisiä puisto-, urheilu- ja katualueita. Tavoitteena oli sovittaa uusi täydennysrakentaminen alueelle niin, että maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja virkistysarvot säilyvät. Kaavaehdotuksessa puistoksi ja virkistysalueeksi merkittiin Vantaanjoen varsi ja suurin osa Kapteenskanmäkeä, kun taas rakentamista osoitettiin kadunvarsien puistoalueille. Alueelle muodostettiin 20 uutta pientalotonttia. Kaava-alueen laajuus on 11,4 ha ja kokonaisrakennusoikeus noin 6 912 k-m 2. Vuorovaikutus ALOITUSVAIHE 2002 maaliskuu Kaavoituskatsauksessa (jaetaan jokaiseen talouteen) Päätöksenteko 2001 marraskuu päätös aloittamisesta: lautakunta hyväksyi toimintasuunnitelman 2002 huhtikuu Vireilletulosta kirje yhdistyksille, viranomaisille ja vaikutusalueen talouksille. Kirjeen liitteenä kolme vaihtoehtoa rakentamisen sijoittamisesta. Ilmoitus paikallislehdessä. 2002 toukokuu OAS ja rakentamisalueiden vaihtoehdot esillä 3 viikkoa virastossa, Internetissä, koululla ja Malmitalolla (monitoimitalo) Kaavapäivystys (2 iltaa) Malmitalolla Kävelykierros alueella ja keskustelutilaisuus alueen koululla (47 osallistujaa) Neuvottelu rakennusviraston kanssa 31 kirjallista mielipidettä (yhdessä 58 allekirjoitusta) X lausuntoa VALMISTELUVAIHE 2003 toukokuu Kirje yhdistyksille, viranomaisille ja kaikille vaikutusalueen talouksille, ilmoitus Paikallislehdessä Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto esillä 3 viikkoa virastossa, Internet-sivuilla ja Malmitalolla Kaavapäivystys ja keskustelutilaisuus Malmitalolla Neuvottelu kiinteistöviraston kanssa 24 kirjallista mielipidettä X lausuntoa EHDOTUSVAIHE 2003 joulukuu - 2004 tammikuu Kunnallinen ilmoitus Helsingin tiedotuslehdissä (5 kpl) Kaavaehdotus nähtävillä 4 viikkoa viraston ilmoitustaululla 3 muistutusta x lausuntoa HYVÄKSYMISVAIHE 2 valitusta 2003 lokakuu lautakunnassa kaavaehdotus ja mielipiteet 2004 huhtikuu lautakunnassa muistutukset, lausunnot ja vastaukset 2004 syyskuu Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, opasluonnos 23 Osallistumistilaisuuksia järjestettiin aloitusvaiheessa tavallista enemmän, koska hanke oli herättänyt runsaasti keskustelua jo ennen kaavan vireille tuloa. Kaupungin tekemän tonttikaupan jälkeen Kapteenskanmäen rakentamisen vastustamiseksi kerättiin 1700 nimen adressi. Keskustelun pohjaksi laadittiin kolme vaihtoehtoa rakentamisen sijoittamisesta. Mielipiteet eri vaihtoehtojen välillä jakaantuivat siten, että yleensä rakentamista vastustettiin oman asunnon lähellä. Esimerkiksi Kapteenskanmäen vieressä asuvat vastustivat mäelle rakentamista, mutta kauempana asuvat puolestaan uskoivat uusien asukkaiden tuoman sosiaalisen kontrollin rauhoittavan ja siistivän aluetta. Lisäksi joen varren virkistysalueelle suunnitteilla olevia lähiliikuntapaikkojen pelättiin tuovan lisää häiritsevää liikennettä ja pysäköintiä. Kaavaluonnos oli yhdistelmä kolmesta esitetystä vaihtoehdosta. Luonnosvaiheen palautteessa vastustettiin edelleen asuinrakentamiseen osoitettuja alueita. Toisaalta keskustelutilaisuudessa kiiteltiin, että rakentaminen oli sijoitettu alueelle hienovaraisesti. Alueen tontteja ja rakentamismahdollisuuksia on kysytty kaavoittajilta jatkuvasti sen jälkeen, kun alueen suunnittelu esiteltiin kaavoituskatsauksessa. Nämä asiasta kiinnostuneet osalliset osallistuvat vain harvoin kaavan valmisteluun. Kaavoitus Helsingissä Helsingissä on noin 559 000 asukasta. Vuosittain kaupungissa tulee vireille noin 90 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Koko Helsingin kattava yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2003. Osayleiskaavoja on laadittavana (vuonna 2004) seitsemälle alueelle, joista kolme on vanhaa satama-aluetta. Niihin on suunnitteilla yhteensä vajaa 70 000 asukasta ja noin 40 000 työpaikkaa. Kaikki kaavat laaditaan kaupunkisuunnitteluvirastossa, mutta suunnittelun pohjaksi teetetään jonkin verran konsulttitöitä. Virastossa on noin 60 asemakaavoittajaa ja 7 yleiskaavoittajaa. Osallistumisen kehittämistä ja toteuttamista varten virastossa on kaksi vuorovaikutussuunnittelijaa. Kartta / kuva