Teemat. Verkko-ohjauksen mahdollisuudet. Uuden aikakauden taitteessa. Osallistumisyhteiskunta. Oppimisen (Internet)kulttuuri



Samankaltaiset tiedostot
Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva, aktivoiva opetus

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

IHME TEKEE EIHMEITÄ DIGITAALISIA TYÖVÄLINEITÄ JA SULAUTUVAA PEDAGOGIIKKAA TUTKIMUSMENETELMÄOPETUKSEEN

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Wikit ja blogit opetuksessa

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta?

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Digiohjausta kaikille!

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta Mervi Varja

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Etäopetuksen monet muodot

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Sosiaalisen median päivä Toriesitykset klo 13 15

Millainen on hyvä e-oppimateriaali ja miten niitä tehdään?

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakenteena ja käytänteenä: Toteutuuko oppilaiden välinen tasaarvo?

Teknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena

Opettajan pedagoginen ajattelu

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

Käteviä apulaisia ja loputonta ryteikköä arkipäivää digioppimisen uudisraiviolla Anne Rongas Creative Commons

Sosiaalinen media. Sosiaalinen media? Yhteisöllisen työskentelyn kolmio

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

AntiVirus koulunkäyntiä sairastapauksen sattuessa. Riia Palmqvist Heli Parhiala Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

FUAS Virtuaalikampus. Voimaa ja laatua kumppanuudesta Jaana Kullaslahti, HAMK

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Yleistä kanditutkielmista

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

SAMK - HILL. Vaikuta ja vaikutus Wirtaa muutokseen Timo Mattila, SAMK Johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki Antti Auer

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo !

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Transkriptio:

Teemat Verkko-ohjauksen mahdollisuudet Jarmo Levonen yliopettaja, HAMK / YAMK projektipäällikkö, YAMK Kehittämisverkosto Osallistumisyhteiskunta Ohjaus 2.0 Case 1: Blogit Case 2: Yhdistelmäopetus (Blended Learning) 7.12.2006 OPED-päätösseminaari Pohdinta Uuden aikakauden taitteessa Osallistumisyhteiskunta Tieto-, jne. yhteiskunta Uusia välineitä, toimintamuotoja jne. Talous & Tekniikka Uusi talous: Nopeasyklinen ja ennakoimaton Koulutus Uudet oppimisympäristöt ja pedagogiset menetelmät: Oppimisen, opetuksen ja ohjaukset vaatimukset muuttuvat Online, on-demand, milloin ja missä vaan Oppimisen kulttuurin muutos Koulutuksen evoluutio (Clyde Wilson) Keitä opetetaan? (kaikki vs. joitakin) Kuka opettaa? (opettaja vs. ei-opettaja) Opetuksen tavoite? (erityinen vs. yleinen) Historiallinen kehitys Metsästys-keräilykulttuurista työnjaollisesti eriytyneeseen (informaatio)teolliseen kulttuuriin 1. Kaikille, ei-opettaja, yleinen, esim. metsästys keräily 2. Joillekin, opettaja, erityinen, esim. kisällikoulutus, royals 3. kaikille, opettaja, yleinen, esim. yleissivistävä koulutus Oppimisen (Internet)kulttuuri Keitä opetetaan? (kaikki vs. joitain) Avoin yhteys kaikille (vrt. syrjäytyneet, 3rd world) Varhaisen erikoistumisen mahdollisuus (vrt. Linux) Kuka opettaa? (opettaja vs. ei-opettaja) Opettajan (+ITS) roolin moninaisuus: Opettaja, ohjaaja, mentori, tutori, kollaboraattori, jne. Ei-opettajuus muuttuu: Itse-opiskelu (materiaalit ja ympäristöt), opintopiirit, intressiryhmät, jne. Opetuksen tavoite? (yleinen vs. erityinen) Yleinen saavutettavuus, laaja käytettävyys Eriyttäminen, erityinen ja erikoistuminen 1

Oppimisympäristöjen kehittyminen Oppimisympäristöt osallistumisyhteiskunnassa 1. Tietokoneavusteinen opetus (CAI) (60-luku) Oppiminen: Oppiminen on passiivista olemassa olevan ja usein tarkasti määritellyn tiedon vastaanottamista Sovellutuksia: Drill-and-Practice ohjelmat - WWW ohjelmoitu opetus sovellukset (nykyaikana) 2. Älykkäät tutorointijärjestelmät (ITS) (70-luku) Oppiminen: Oppiminen on esitetyn ongelma-avaruuden hallintaa (ongelma-avaruus on alkutila, tavoite tila ja operaatiota joilla liikutaan tilasta toiseen), keskeistä ongelma-avaruuden representaation muodostuminen Sovellukset: Matematiikan ja ohjelmoinnin tutorohjelmat SHERLOCK (Lesgold et al.) 3. LOGO-Latina paradigma (80-luku) Oppiminen: Oppiminen on subjektiivista ja kokemuksellista konstruktiota (konstruktivismi), keskeistä on kognitiivinen itseorganisoituminen (pääosissa pää, kognitio) Sovellukset: LOGO-ohjelmointiympäristö, LEGO-LOGO 4. IT-perustainen kollaboratiivinen oppiminen (CSCL) (90-luku) Oppiminen: Oppiminen on oppia käyttämään autenttisten tekijöiden välineitä ja osallistua tekijöiden yhteisöön ja kulttuuriin, oppipoika, kisälli Sovellukset: Ongelma- ja projektikeskeinen oppiminen, ryhmien oppimisympäristöt, avoimet oppimisympäristöt Programmable Bricks (Resnick) 2

Oppiminen kontekstissa: Yhteisöllinen oppiminen (Jonassen & Land 2000) tavat YHTEISÖ historia Ohjaus 2.0 oppija (agentti) välittäjät (välineet, merkit mallit, menetelmät, teoriat) artefakti säännöt, lait roolit KONTEKSTI Web 2.0 Webin uudet yhteisölliset ja sosiaaliset palvelu-, toiminta-, vuorovaikutus-, jne. konseptit Räjähdysmäisesti kasvanut ilmiö Esimerkkejä Blogit, Wikipedia, jne. Web 1.0 Hakemistot Taksonomy Britannica Online Kotisivu Julkaiseminen Sisällön hallinta Web 2.0 Linkittäminen/tagging Folksonomy Wikipedia Weblogit Osallistuminen Wikit Web 2.0 kartta Case 1: blogit Ohjaus 2.0 3

Blogit (Levonen & Majava 2006) Blogisfäärin kehittyminen Mikrosisältö (micro content) Yksi merkintä, yksi asia (idea, tarina, linkki) Linkit toimivat laajoina alaviitteinä : Lyhyt merkintä voi sisältää paljon informaatiota Alhainen julkaisemisen kynnys Mikrokontribuutioiden kumuloituvuus Formaatin vaikutus sisältöön Julkinen ja avoin; Kronologinen rakenne Kumulatiivisuus; Merkintöjen pysyvyys Vuorovaikutuksen vaikutus sisältöön Kumulatiivinen yhteistuotanto (kommentit, linkit) Merkintöjen merkitys syntyy vuorovaikutuksessa Sisällön konteksti voi olla lokaali ja/tai globaali RSS tekijästä riippumattomana monikanavajulkaisemisena Blogien määrä Blogien kirjoittajat (Perseus Dev. Co. 2004) Ikä 10-12 13-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 % 1,3% 51,5% 39,6% 5,8% 1,0% 0,4% 0,3% Yhteisöllinen toiminta ja blogisfääri Levonen & Majava 2006 Blogit ja ohjaus 2.0? Toimintamalli Funktio Blogin arkkityyppi Yhteisö Identiteetin rakentaminen Nettipäiväkirja Julkinen keskustelu Vaikuttaminen Poliittinen blogi, mielipideblogi Vertaistuotanto Informaatiotuotanto Linkki- tai harrasteblogi Asiantuntijuus on hajautettua Tietämyksen rakentumista tuetaan useiden opetusmuotojen ja medioiden välityksellä Merkinnän muoto Kertomus Puheenvuoro Raportti Oppiminen on sosiaalista ja kollaboratiivista Suhdetta indikoiva linkki Keskeinen vuorovaikutustekn iikka Blogroll Kommentointi Linkki edeltävään puheenvuoroon Trackback Via-linkki RSS Asiantuntijuuden kehittäminen jakamisen ja osallistumisen avulla 4

Yhdistelmäopetus (Blended Learning) Case 2: Yhdistelmäopetus (Blended Learning) Ohjaus 2.0 Blended learning systems combine face-to-face instruction with computer-mediated instruction (Graham, in press) What is blended learning? It is the use of two or more distinct methods of training... (Elliot Masie in Epic 2003) Ks. www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin Blended learning - Katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen Jarmo Levonen & Taina Joutsenvirta & Raimo Parikka YHDISTELMÄOPETUS MONIMUOTO-OPETUS Mahdollistava (Enabling learning) Etä-, extra-, mobiili-, jne. Kehittävä (Enhancing learning) Opetuksen kehittäminen ja tehostaminen Muuntava / uudistava (Transforming learning) Mitä yhdistetään? (a la Curt Bonk 2003) Tiedon ja toiminnan eri muodot Opetuksen metodit On-line ja kasvokkain opetus Koulutus ja työssä oppiminen Uusi toimintatapa, uusia käytäntöjä (Bonk, Graham) Synkroninen ja asynkroninen opetus Live ja itse-ohjautuva opetus Pohdinta Haasteita Periferiasta keskustaan ( ja nopeasti ) Soveltuvuus ja tarkoituksenmukainen käyttö kehittymässä Julkisuus ja yksityisyys Internetissä Esim. ÄKT:n Tommi Kyyrän Mac ja Linux lipsahdus Jakamis- ja julkaisemiskulttuurin kehittäminen Weblogien julkaisumodaliteettien kehittyminen Weblogs, Photoblogs, Podcasting, jne. 5

blogit oppimisympäristössä Moninaisten oppimiskokemusten tarve Esim. variability teoria, Marton & Booth Kognitiivinen joustavuus Esim. cognitive flexibility teoria, Rand Spiro et al. Personalisointi Esim. opiskelijoiden kokemustaustan moninaisuus Oppimisympäristö Esim. muutokset oppimisympäristössä Sosio-kognitiivinen tietoisuus Esim. oppimiskulttuurin kehittäminen ja muuttaminen Ideoita, kommentteja, palautetta Web 2.0 Mahdollisuuksia oppimispäiväkirjat opiskelijayhteisöjen rakentuminen vapaus (kontrollivapaa alue) Haasteita (wiki) artikkeleiden käyttö verkkomateriaalin vertaisarvioinnin haaste Ongelmia haasteena, osana formaalista koulutusta blogi-perustaisen opiskelun arviointi Tulevaisuus Web 2.0 & blogit amk opetuksen kehittämisen ytimessä!?! Kiitos! Jarmo.Levonen@hamk.fi 6