Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Nero-seminaari/MLL 7.5.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä 2013. sivut 17-47 Rimpelä M. MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta lehti 2014/1: sivut 14-20. Rimpelä M. Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? Kirjassa Särkelä R (toim.) Hyvinvointitalous, SOSTE. Helsinki 2014. Rimpelä M. Kiista oppivelvollisuudesta kertoo rakenteellisesta välinpitämättömyydestä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5:560-68 2 1
Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia ja nuoria, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi lapset ja nuoret putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa. 3 Mitä tarvitaan käytännössä? innostusta luottamusta yhteistä ymmärrystä yhdessä osaamista 4 2
Mitä tarkoitan? Sama tutkimustulos/tilanne kaksi tulkintaa Tulkinnat lähtevät usein ongelmista Erikoistunut ammattihenkilöstö määrittelee ja tunnistaa ongelmia Ensin on tunnistettava ongelma ja sitten se siirretään juuri tähän ongelmaan erikoistuneen ammattihenkilön ratkaistavaksi ja myös ehkäistäväksi Onko vaihtoehtoa? Esimerkkitapaus: Lasten masentuneisuuden suhde koulumenestykseen Miten tulkitsemme? 5 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 60 50 40 Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja2 20 10 0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-6 3
Miten vastaamme tähän haasteeseen? Lisää mielenterveyspalveluja? Psykiatreja, psykologeja ja psykiatrisia erikoissairaanhoitajia vai natural mentoring / arkinen tuki Google Scholar 2014: Yli 10 000 osumaa Läheinen aikuinen kuuntelee ja tukee Lisää oppimisen iloa? myönteistä tukea oppimisessa varhaislapsuudesta alkaen kotona ja myös varhaiskasvatuksessa kannustavia oppimiskokemuksia haasteista riippumatta oppimiseen erityitukea viimeistään 4-5 vuotiaista alkaen 7 Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta (= lasten hyvinvoinnin edistäminen), jota rakennetaan! Yhteinen yli sektori- ja ammattirajojen Yksinkertainen niin että myös vanhemmat sen ilman erityistä ponnistelua ymmärtävät 8 4
Ongelmista hyvinvoinnin vahvistamiseen Jospa hetkeksi unohtaisimme huolen vyöhykkeet, varhaisen puuttumisen riskien tunnistamisen ja ongelmien ennalta ehkäisyn Yhteinen ymmärrys lapsen luonnolliseen kehitykseen perustuvasta hyvinvoinnin vahvistamisesta - ilman ongelmien uhkaa? Miten rakennamme lapselle hyvää arkea? Seuraavassa muutamia ehdotuksia 9 Ehdotuksia yhteiseen ymmärrykseen 1. Lapsen luonnollinen kehitys aikuiseksi 2. Pärjäämiskyky 3. Kehitysyhteisöistä rakentuva kehitysympäristö 4. Hyvinvointioppiminen 5. Vanhemmuus vs. kasvatus -> kasvatuskumppanuus 10 5
1. Lapsen kehityksestä aikuiseksi Herkkyys/kriittiset vaiheet ja tasanteet vuorottelevat UUSI 4. kr. vaihe ->2, 2-5, 5-7, 7-11, 11-14, 14-16, 16-19, 19 -> Suuri yksilöllinen vaihtelu Murrosiässä 3-4 vuoden luonnollisia vaihe-eroja Näkyvät jo varhaislapsuudessa, korostuvat nuoruudessa Kriittisessä vaiheessa tuen tarve kasvaa Olennaista jatkuvuus: Ympäristö + ihmiset + moraali Rimeplä: Hyvinvointioppimista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa 11 Uusi 4. kriittinen vaihe aikuistumisessa Keskimäärin biologinen kypsyminen varhaistunut, mutta psyykkinen ja sosiaalinen viivästynyt? yksilölliset erot lisääntyneet Ympäristö muuttunut monimutkaisemmaksi Aikuisuuden vaatimukset kasvaneet Seurauksena: Kasvava osa 17-vuotiasta ei ole kypsynyt vastaamaan aikuisuuden haasteisiin ¾ poikia, tyttöjen osuus kasvamassa Siksi koulutuksen tulisi jatkua kaikille 20. ikävuoteen Rimeplä: Hyvinvointioppimista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa 12 6
Vaarassa hitaasti kypsyvät ja muuten erilaiset Palvelut kronologisen iän mukaan, oletetaan esim.: Kaikki 7 vuotiaat kypsiä ekaluokalle Kaikki 13-vuotiaat selviytyvät hajautetussa aineopetuksessa Kaikki 17-vuotiaat valmiita rakentamaan omaa tulevaisuuttaan Sosiaalinen osaaminen kypsynyt hitaasti - ei valmiutta selvitä uudessa yhteisössä Poikia noin ¾ - useimmiten häiriköivät Tyttöjä noin ¼ - useimmiten kääntyvät sisäänpäin Normaalisuuden rajat kaventuneet -> Poislähettämisen kulttuuri Tulkitaan henkilökohtaiseksi ongelmaksi Ohjataan asiakkaaksi ongelmiin erikoistuneelle ammattihenkilölle Rimeplä: Hyvinvointioppimista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa 13 2. Pärjäämiskyky Resilience -> runsas kv. kirjallisuus Pärjääminen -> selviytyminen, palautuminen Samaa juurta: Työkyky, oppimiskyky, opiskelukyky Ensin individual psycjolocical resilience Sitten perheen pärjäämiskyky/ family resilience Sovelletaan myös turvallisuuspolitiikassa, merenkulussa, Testataan haasteissa, kriisitilanteissa miten niistä selviydytään, palaudutaan tavalliseen arkeen Henkilön/yhteisön kyky selviytyä arjen haasteista ja kriiseistä Mieluummin ilman erityistä asiakkuutta??? 14 7
Tärkeintä ei ole suojeleminen vastoinkäymisiltä ja kriiseiltä vaan opettaminen selviytymään niistä sekä ympäristön (fyysinen ja sosiaalinen) palvelujen ja muun tuen kehittäminen ja järjestäminen niin, että ne auttavat erilaisia lapsia ja nuoria palaamaan mahdollisimman pian hyvään arkeen Rimeplä: Hyvinvointioppimista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa 15 Miten voimme vaikuttaa pärjäämiskykyyn? Henkilön/yhteisön ominaisuudet Ympäristö -fyysinen -sosiaalinen Palvelut Hyvinvointipääoman kuluminen ja uusiutuminen Aika 16 8
Lapsiperheen pärjäämiskyvystä Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - asuinalu, perherakenne - toimeentulo - - palvelut Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen pärjäämiskyky Kasvatusosaaminen ja vanhemmuus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit 17 3. Kehitysyhteisöistä koostuvat kehitysympäristöt Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ja nuoret ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita 18 9
Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsen kasvuympäristö Kehitysyhteisöjä 19 Lapsi varttuu aikuiseksi kehitysekosysteemissä, joka rakentuu useista rinnakkaisista kehitysyhteisöistä: Perhe Päiväkoti Harrastukset Media Asuinalue Koulu Katu 20 10
Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita! Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta Olenko hyväksytty? Kuulunko todella? Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut Vanhempien tukeminen ja kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää 21 Koulu Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Perhe Palvelut Varhaiskasvatus Palvelujen päätehtävä tukea kehitysyhteisöjä? -> Lapset/nuoret oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, Tavoitteeksi erikoistuneiden asiakkuuksien vähentäminen 22 11
4. Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 23 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. nuoret auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30! 24 12
Kaikkia päivähoidon ja koulun ammattihenkilöt ovat ainakin pitäisi olla - lapsen hyvinvoinnin asiantuntijoita! Lapsen kehitys oppiminen osaaminen ja sen arviointi opettaminen Yhteistoiminta vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa -> Kasvatuskumppanuus 25 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Oppimaan oppiminen 3. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 4. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito 26 13
Sosiaalisesta pätevyydestä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) 27 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös ei ole läheskään aina yksilöllinen taito: Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012 28 14
Sosiaalinen tilanne säätelee vuorovaikutusta Lapsen maine ryhmässä säätelee, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana -> sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä 29 Noidankehä 1. Sosiaaliset taidot ja emootioiden säätely kehittyvät hitaasti 2. Ei osaa toimia ryhmässä rakentavasti Häiritsee, on epäempaattinen 3. Muut vastaavat torjunnalla 4. Ei tule hyväksytyksi ryhmässään. 5. Ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehity! 30 15
SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) 25 20 Pojat Tytöt 15 10 Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 31 Mitä tehdään, kun sosiaalinen kehitys on viivästynyt? Käytöshäiriön hoidosta sosiaalisen pätevyyden vahvistamiseen Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus http://www.med.utu.fi/sivustot/voimaperheet/ Käytöshäiriö ei ainakaan aluksi - ole lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutuksessa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen 32 16
Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan 33 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen Toiminta 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta 2. 3. 34 17
Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän! 35 5. Kasvatus ja kasvatuskumppanuus Kansanedustaja Eero Heinäluoman haastattelu: (Helsingin Sanomat 7.5.2015, A 16) Yksilön hommia ei voi sysiä yhteiskunnan hoidettavaksi. Heinäluoman mukaan yksilön on otettava enemmän vastuuta esimerkiksi lastenkasvatuksesta. Tämä tulkinta on historiallisesti uusi, voimistunut 1990-luvulta alkaen Aikaisemmin kasvatus ymmärrettiin kaikkien lapsen lähellä olevien aikuisten yhteiseksi tehtäväksi 36 18
Julkinen sektori investoi sukupolvien uusiutumiseen Lapsille ja lapsiperheille suoraan suunnatut palvelut koulutuksesta erikoissairaanhoitoon 9-12 miljardia euroa/vuosi, josta yli 80 % universaalipalveluihin ja yleisen tukeen neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus, oppilas- ja opiskelijahuolto Päivähoito ja koulut/oppilaitokset ovat kodin ohella lasten tärkeimmät kehitysyhteisöt On kysyttävä: Miksi niiden osuutta lapsen kasvatuksessa ja vanhempien tukemisessa alettiin 1990-luvulta alkaen väheksyä? 37 1974: Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma kasvatuskeskustelulle ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu.. Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt omaaloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista. kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään. 38 19
1974: Lapsipoliittinen ohjelma/mll..neuvolatoiminnan, päivähoidon vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle, tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä lastenhoidosta annettava nykyistä Rimeplä: selvempi Hyvinvointioppimisesta asema. ja 39 Vanhemmuus ja välittäminen vai kasvatus? Vanhemmuus ja välittäminen lasten hyvinvointikeskustelun/tutkimuksen ydinkäsitteeksi 1990-luvulla Suuret teemat 2000-luvulla Vanhemmuus hukassa Kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle, koululle, päivähoidolle Jos välittäisimme enemmän, ongelmia olisi vähemmän Väitän: Olemme olleet harhapoluilla! 40 20
Onko vanhemmuus hukassa? Ei, vanhemmuus on tänään paljon vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin! Kuritusväkivalta vähentynyt Isät enemmän mukana lasten elämässä Lapsen kehityksestä tiedetään paljon enemmän Mutta, vanhemmuus on vaikeampaa Sama vanhemmuus, joka oli vahvaa 1970 luvulla, ei riitä 2010-luvulla Kun vanhemmat eivät osaa tai/ja eivät jaksa, lapsen kehitys vaarantuu enemmän kuin aikaisemmin 41 Vanhemmuuden kritiikki haittaa kasvatuksen tukemista Jokainen isä ja äiti pohtii: Osaanko kasvattaa viisaasti? Onko vanhemmuuteni hukassa? Enkä välitäkään riittävästi/oikein? Syyllistäminen/syyllistyminen Vanhemmuuden kritiikki kohdistuu herkkään kohtaan: olenko epäonnistumassa isänä/äitinä 42 21
Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosiraportti 2012. vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammattiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuutta koskeva huoli. Osa apua hakeneista vanhemmista kokee, ettei viranomaisilla ole keinoja auttaa heitä. Pahimmillaan kohtaamiset ammattilaisten kanssa lisänneet vanhempien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. 43 Kaikki lapsen lähellä toimivat aikuiset ovat kasvattajia Vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset Naapurit Ammattihenkilöt kehitysyhteisöissä ja palveluissa Aikuiset harrastuksissa Esimerkki 1970 luvulta: 44 22
Mistä kasvatus rakentuu?? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen 45 Kasvatuksen ydinteeemoja Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Kasvatus Jaksaminen Valta 46 23
Monimuotoista kasvatusvalmennusta Uusia mahdollisuuksia uuden teknologian avulla 47 Voimaperheet tutkimusohjelma Turun lastenpsykiatrian tutkimuskeskus vanhempien lapsensa kanssa arjessa pitkäjänteisesti käyttämät keinot vähentävät selvästi lasten käytösongelmia. Eniten hyötyä on myönteisten ratkaisumallien varhaisesta tarjoamisesta, ei syyllisten hakemisesta. 48 24
huomion kiinnittäminen lapseen, ihan tavallisten asioiden tekeminen yhdessä, positiivisen palautteen antaminen normaaleistakin asioista ja lievän, ei-vaarallisen negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen. 49 positiivinen seuraus motivoi niin lapsia kuin aikuisiakin paremmin kuin rangaistuksen tai haukutuksi tulemisen uhka. 50 25
Tiivistäen Yhteistä kasvatusvalmennusta kaikille kasvattajille Palvelujen ammattihenkilöt kasvattajia ja vanhempien kasvatusvalmentajia kasvatuskumppanuuden asiantuntijoita Mitä useampia aktiivisia kehitysyhteisöjä lapsella on sitä tärkeämpää on niiden yhteinen kasvatuskumppanuus 51 Viestini ei ollut uusi Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi he putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja ja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa. 52 26
Lopuksi: Lapsiperhe ei ole riskiprojekti vaan ilon ja onnen lähde Kiitos mielenkiinnosta! matti.rimpela@uta.fi 53 27