Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

2 Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskummanuus Hyvinvointioppiminen ja osaaminen Matti Rimpelä 2

3 Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä eivät asiakkaita Matti Rimpelä 3

4 Bronfenbrenner: Ekologinen tulkinta Matti Rimpelä 4

5 Matti Rimpelä 5

6 Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu kehitysyhteisöistä: Perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi on yhteisöjen jäsen, ei asiakas Olennaista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus: Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? Miten kokonaisuus rakentuu? Matti Rimpelä 6

7 Kehitysyhteisö Matti Rimpelä 7

8 Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) Matti Rimpelä 8

9 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Arjen rytmit/ajankäyttö 3. Uni, lepo, rentoutuminen 4. Liikkuminen 5. Ruokailu 6. Itsehoito 7. Oppimaan oppiminen 8. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 9. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta Matti Rimpelä 9

10 Lapsesta aikuiseksi Biologinen kypsyminen varhaistunut Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt noin vuotta varhemmin kuin 1970-luvulla Suuret yksilöllinen vaihtelu Hitaasti kypsyminen vs. ongelmadiagnostiikka Sukupuolten väliset erot Tytöt lähes vuoden edellä poikia

11 Entä psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen? Muutoksesta ajassa ei tutkimustietoa Aikuistumisen vaatimukset kasvaneet: Yhteiskunta monimutkaistunut Hitaasti kehittyvät joutuvat kohtaamaan aikuistumisen vaatimukset liian varhain! Matti Rimpelä 11

12 Lapsen kehityksen kriittisiä vaiheita -9 kk 2 v. 5-7 v v v Matti Rimpelä 12

13 Lapsesta aikuiseksi mikä tärkeintä? Jatkuvuus aikuiset paikat moraali Jatkuvuus palveluissa erityisen tärkeää kriittisissä ikävaiheissa ja kun siinä on puutteita kotona Matti Rimpelä 13

14 Mitä syrjäytyminen on? Lapsi Hyvä ja hyödyllinen aikuinen Perhe Aikuisuuden vaatimukset AIKA Yhteiskunnan muutos Matti Rimpelä 14

15 Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongemat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta Matti Rimpelä 15

16 Masentuneisuuden muutos > 2010: Pojat vuotiaat. Kouluterveyskysely Vaikea Keskivaikea 6,2 5,6 6 6,3 6,3 5,5 2,1 2 2,1 2,2 2,2 2, Matti Rimpelä 16

17 Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea ,5 12, ,4 13,4 13, ,5 4,2 4,1 4,3 4, Matti Rimpelä 17

18 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat High education, employment Medium education, employment Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment Low education, unemployment / / / / / /11 Torikka ym Kouluterveyskysely

19 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9, Matti Rimpelä 19

20 Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta Matti Rimpelä 20

21 Syrjäytyminen on osattomaksi jäämistä oppimisesta ja osaamisesta Matti Rimpelä 21

22 Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma

23 Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin 2013 yhteensä noin 10 miljardia! Varhaiskasvatus + koulutus % varhaiskasvatus 2013 yhteensä 2,4 ME Sosiaali- ja terveyspalvelut % Muut noin 5% Matti Rimpelä 23

24 Mitä olemme saaneet aikaan? Matti Rimpelä 24

25 Tampere/ LANU -palvelut 2013 (oma tuotanto ja ostopalvelut) Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 25 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

26 Palvelujen säätyrakenne Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi -> papisto Sosiaalitoimi -> talonpojat Nuorisotoimi -> loisia Samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Matti Rimpelä 26

27 Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään? Uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä! Matti Rimpelä 27

28 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! Kokonaissuunnitelma johtamiseen ja kohtaamiseen Matti Rimpelä 28

29 On aika pysähtyä pohtimaan: Ongelmiin keskittymällä ei voi ongelmia vähentää Kun sillan alapuolella havaitaan lapsia joessa, kaikki ei voi keskittyä heidän pelastamiseensa. On myös kiirehdittävä rakentamaan sillalle kaiteita! Mitä tämä tarkoittaa lapsiperheiden, lasten ja nuorten arjessa? Matti Rimpelä 29

30 Kaksi tärkeintä kysymystä: 1. Millaiseen käsitykseen lapsen kehityksestä aikuiseksi toiminta perustuu? 2. Miten ymmärretään lapsen hyvinvoinnin kehitys ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen? Matti Rimpelä 30

31 Syrjäytymisen vähentämiseen eivät riitä hallintokuntarajojen ylittäminen, verkostoituminen, moniammatillisuus,. yhteiskuntatakuu. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelurakenne on uudistettava kokonaan Matti Rimpelä 31

32 Uusi toimintamalli 1. Lähtökohdaksi lasten kehitys aikuiseksi Lapsiperheen, lapsen ja nuoren tukeminen 2. Yhdistetään neuvolat, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja sen oppilashuolto toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Kohtaamisessa ei rajoja Ongelmista selviäminen ilman asiakkuutta ( hoitaminen ) 3. Yksi ja yhteinen lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiarviointien runko-ohjelma Raskauden alusta 20. ikävuoteen Ei erikseen terveystarkastuksia, pedagogista arviointia Vain yksi suunnitelma 4. Yhteinen tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta

33 Uudet ikärajat lapsen kehityksen ja yhteiskunnan muutoksen mukaan Aikuisuus alkamaan 21 vuotiaana Lastensuojelu -> 20 v. Oppivelvollisuus Matti Rimpelä 33

34 Yhdistetään erityistä osaamisen palvelut yhteen Kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto, lastenpsykiatria, eriytynyt erityisopetus yms. yhdeksi kokonaisuudeksi

35 Palvelurakenneuudistus unohtanut lapsiperheet, lapset ja nuoret Keskittynyt auringonlaskuun (vanhuksiin) Kuntien käyttömenoista yli 50 % lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan sisäistä uudistumista Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe ensimmäistä tärkeämpi

36 Valtakunnallinen kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan tutkimus- ja kehittämishanke Kokeilulaki mahdollistamaan hallintokuntarajattoman toiminnan ja tiedon hallinnan Keskitytään muutamaan kuntaan Sosiaalisen investoinnin rahasto Vahva tutkimustuki Arviointia alusta alkaen

37 Esteenä rakenteellinen välinpitämättömyys valtionhallinnossa ja kunnissa Paljon pyhäpuhetta, mutta ei lapsi- ja nuorisopolitiikan suunnitelmallista johtamista ei vastuunkantoa ei laadun hallintaa ei kustannus-vaikuttavuuden seurantaa