Yhtymähallitus LIITE 1 Sivu 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2019 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2024

Yhtymähallitus 27.08.2018 125 LIITE 1 Sivu 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021 JA TALOUSARVIO 2019 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2024

Sivu 2 2

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 3 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021... 5 1.1 Talousarvion lähtökohdat... 5 1.1.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvion laadinta... 5 1.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 1.1.2019... 5 1.1.3 Sairaanhoitopiirin strategiakartta... 6 1.1.4 Maakunta- ja soteuudistus... 6 1.1.5 Tyksin erva-alueen järjestämissopimus vv 2017 2021 ja Länsirannikon yliopistollinen sairaala... 7 1.1.6 Yleinen taloudellinen tilanne... 7 1.1.7 Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinnan kehittämisalueet kaudella 2019 2021... 8 1.1.8 Taloussuunnitelma 2019 2021 ja vuoden 2019 talousarvio... 9 1.1.9 Väestökehitys Satakunnassa... 10 1.1.10 Toiminnallisia selvityksiä ja muutoshankkeita vuonna 2019... 10 1.2 Sairaanhoitopiirin henkilöstö... 12 1.2.1 Henkilöstöohjelma... 12 1.2.2 Henkilöstösuunnittelu... 12 1.2.3 Rekrytointi... 13 1.2.4 Yhteistoimintamenettely vuonna 2019... 13 2 TALOUSARVIO 2019... 14 2.1 Ohjeet ja sitovuus... 14 2.1.1 Suunnitteluohje... 14 2.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiirin organisointi vuonna 2019... 15 2.1.3 Käyttötalouden määrärahojen perusteet ja laadintaohjeet... 15 2.1.4 Talousarvioesitys vuodelle 2019... 16 2.1.5 Palveluhinnasto... 17 2.1.6 Investoinnit vuoteen 2024 ja niiden rahoitus... 19 2.1.7 Peruspääoman korko... 20 2.1.8 Tilivelvolliset... 20 2.2 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet... 21 2.3 Talousarvion sitovuustasot... 26 2.4 Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus vuonna 2019... 27 2.5 Jäsenkuntien lausunnot ja kuntainfo... 27 2.6 Investointisuunnitelma vuosille 2019-2024... 28 2.6.1 Investoinnit vuosina 2019-2024 (Me)... 28 2.6.2 Investointien rahoitus... 34 2.7 Toimialueiden toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019... 35 2.7.1 Sairaanhoidon toimialue... 35 2.7.1.1 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue... 35 2.7.1.2 Konservatiivisen hoidon vastuualue... 36 2.7.1.3 Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue... 38 2.7.1.4 Operatiivisen hoidon vastuualue... 40 2.7.1.5 Psykiatrisen hoidon vastuualue... 41 2.7.2 Sosiaalipalvelujen toimialue... 43 2.7.3 Huoltokeskus... 45 2.7.4 Yhtymähallinnon toimialue... 47 2.7.5 Liikelaitos SataDiag... 50 2.8 Tuloslaskelmaosa... 52 2.8.1 Palvelumaksut... 53 2.9 Käyttötalousosa... 54 2.9.1 Sairaanhoidon toimialue... 54 2.9.1.1 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue... 56 2.9.1.2 Konservatiivisen hoidon vastuualue... 57 2.9.1.3 Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue... 59 2.9.1.4 Operatiivisen hoidon vastuualue... 60 2.9.1.5 Psykiatrisen hoidon vastuualue... 62 2.9.2 Sosiaalipalvelujen toimialue... 63 2.9.3 Huoltokeskus... 65 3

2.9.4 Yhtymähallinto... 66 Sivu 4 2.9.5 Liikelaitos SataDiag... 67 2.10 Laskennalliset arviot kuntien palvelujen ostoista vuonna 2019... 69 2.10.1 Jäsenkuntien palvelumaksut yhteensä... 69 2.10.2 Sairaanhoito... 70 2.10.3 Yleislääketieteen päivystys... 73 2.10.4 Sosiaalipalvelut... 74 2.10.5 Peruspääoman korko 0,15 %... 75 2.10.6 Arvio osuuksista lainojen lyhennyksiin... 75 LIITTEET 4

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021 Sivu 5 1.1 Talousarvion lähtökohdat 1.1.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvion laadinta Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säädökset sisältyvät kuntalain säännöksiin. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Valtuusto osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen ja rahoitustarpeen kattamiskeinot. Mahdollisesti kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään neljän (4) vuoden kuluessa sen syntymisestä. Taloussuunnittelussa noudatetaan kuntalain lisäksi Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) suositusta JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio- ja suunnitelma, jossa on määritelty valtakunnallisesti yhdenmukainen rakenne taloussuunnitelmalle ja talousarviolle. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 ja vuoden 2019 talousarvio laaditaan ottaen huomioon Satakunnan sairaanhoitopiirin perussopimuksessa 1.1.2009 - kuntayhtymän tehtävästä, sairaanhoidosta, sosiaalipalveluista, talousarviosta ja - suunnitelmasta sekä suoritteiden hinnoittelusta mainitut seikat. 1.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat 1.1.2019 1.1.2019 lukien Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien määrä on 17. Muut kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluja palveluhinnaston mukaisilla perusteilla. 5

1.1.3 Sairaanhoitopiirin strategiakartta Sivu 6 1.1.4 Maakunta- ja soteuudistus Vireillä olevan valtakunnallisen maakunta- ja soteuudistuksen perusperiaatteena on maakuntamalli 1.1.2021. Satakunnan oma sotevalmistelu Satasote käynnistyi alkuvuonna 2016. Sen tavoitteena oli varmistaa Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen ja hallinnollinen toteutus viimeistään 1.1.2019 lukien. Ns. väliaikainen Satakunnan maakunnan muutoshallinto on korvannut Satasoten ja se aloitti toimintansa 1.7.2017. Sairaanhoitopiirin toiminta päättyy aikaisintaan 31.12.2020. 6

1.1.5 Tyksin erva-alueen järjestämissopimus vv 2017 2021 ja Länsirannikon yliopistollinen sairaala Sivu 7 TYKSin erva-alueen järjestämissopimuksen vv 2017 2021 mukaan TYKSin erva-alueilla toimii kolme sairaanhoitopiiriä, joiden tavoitteena on yhdessä varmistaa, että Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan alueilla on kolme päivystävää, kattavasti erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa. Varsinais-Suomen ja Vaasan sekä Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteistyönä valmistui joulukuussa 2017 puoltava selvitys yhteisestä yliopistollisesta sairaalasta teemalla: Länsirannikon yliopistollinen sairaala. Tämänhetkiset maakunta- ja sotelakiluonnokset eivät kuitenkaan mahdollista maakuntien yhteisesti omistaman liikelaitoksen perustamista. 1.1.6 Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen Suomen kansantalouden ja kuntatalouden tilanne on ollut pitkään harmaa. Vuodesta 2016 lähtien talouskasvu oli kuitenkin ennakoitua parempaa, johtuen erityisesti yksityisen kulutuksen kasvusta ja rakennusinvestointien lisääntymisestä. Suomen pankin mukaan vuonna 2017 Suomen bruttokansantuote kasvoi noin 3 prosenttia, mikä on selkeä parannus aiempiin vuosiin verrattuna. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus (19.12.2017): Talouden suhdannenäkymät vuosina 2017 2019 Vauhdikkaan vuoden jälkeen Suomen talouden kasvu hidastuu kahden prosentin tuntumaan ennustejaksolla. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Myös yksityisten investointien kasvu hidastuu, mutta investoinnit nousevat pitkästä aikaa yli 19 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkötyökustannukset nousevat, mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Työn tuottavuus kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Suotuisa suhdanne lisää työllisyyttä ja työttömyys alenee. Työllisyysaste lähentelee 71 prosenttia v. 2019. Julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu. Alijäämistä ei kuitenkaan päästä eroon nousukauden aikana. Kuntataloutta on koetellut ja koettelee Satakunnassa vuodesta 2015 alkaen erityisesti valtionosuusuudistus, jonka vaikutukset vuosina 2015 2019 vähentävät Satakunnan kuntien valtionosuuksia suhteessa eniten Suomen maakunnista. Toisaalta satakuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarve tulee lisääntymään tulevina vuosina ja sitä kautta kustannukset uhkaavat edelleen kasvaa. Ns. kilpailukykysopimus alentaa julkisen sektorin henkilöstökuluja määräaikaisesti vielä vuosina 2018 2019, mutta kuntasektorin uudet voimaan astuvat virka- ja työehtosopimukset nostavat henkilöstökuluja vuonna 2018 keskimäärin 0,86 prosenttia ja koko sopimuskauden 1.2.2018-30.3.2020 aikana kustannusvaikutus on noin 3,5 prosenttia. Kuntaliiton ennusteen (1.3.2018) mukaan kuntien verotulojen muutos on vuonna 2018 yhteensä +1,2 % ja vuonna 2019 yhteensä +3,8 %. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan palkansaajien ansiotasoindeksi kasvaa vuonna 2018 +2,0 % ja vuonna 2019 +2,0 %. Peruspalvelujen hintaindeksi muuttuu VM:n ennusteen mukaan vuonna 2018 +0,6 % ja vuonna 2019 +1,3 %. Tehdyt valtion vero- ja valtionosuusratkaisut, kuntasektorin palkkaratkaisut sekä vireillä oleva maakuntahallinto vaikuttavat kuntien talouteen. Valtionosuuden leikkaukset vuosina 7

2016 2019 vähentävät edelleen Satakunnan kuntien valtionosuuksia siirtymäkaudella n. Sivu 8 10 15 prosenttiyksikköä, mutta Suomen yleinen talouskehitys näyttää valoisammalta kuin vuosiin ja kuntien verotuloennusteet ovat positiivisia. Mahdolliseen maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät valtakunnalliset ja maakunnassa tehtävät päätökset tulevat vaikuttamaan olennaisesti sairaanhoitopiirin toimintojen järjestämiseen, tuotantoon ja taloudelliseen kehitykseen. Vireillä olevan sote- ja maakuntauudistuksen rahoitukselliset vaikutukset eivät ole täysin vielä tiedossa. 1.1.7 Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinnan kehittämisalueet kaudella 2019 2021 Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation sisäisiä ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menettelyitä ja toimintatapoja, joiden avulla varmistetaan toiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja jatkuvuutta, raportoinnin ja tiedon riittävyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta, resurssien ja omaisuuden turvaamista sekä lainsäädännön, päätösten ja sääntöjen noudattamista. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan avulla tunnistetaan organisaation toimintaan mahdollisesti vaikuttavat tapahtumat ja saatetaan riskit organisaation hyväksymälle tasolle. Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Riskienhallinta tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja talousarvion toteutumista. Riskienhallinta edellyttää toimintaympäristön ja uhkatekijöiden aktiivista kartoitusta ja arviointia. Riskienhallinta on osa normaalia johtamista ja päivittäistoimintaa. Sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kannalta olennaisten ja merkittävien riskien tunnistaminen ja hallinta tapahtuvat vuotuisen talousarvion laadinta- ja toteutusprosessissa. Sairaanhoitopiirissä toimii riskienhallinnan johtoryhmä, joka koordinoi omalta osaltaan riskienhallinnan järjestämistä ja seurantaa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tuetaan ulkoisella ostopalvelulla riittävän asiantuntemuksen hankkimiseksi. Sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kannalta olennaiset ja merkittävät riskit ovat: - Osaamisen ja osaajien yllättävä menettäminen sekä rekrytoinnin haasteet - Toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit - Tiedonhallintaan liittyvät riskit - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistuksen keskeneräisyys Vuosien 2019 2021 riskienhallinnan painopisteet 1. Tiedonhallintaan liittyvät riskit Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien hallintaa yhdessä 2M-IT Oy:n kanssa; ajantasaisten ohjeiden ja kuvausten laadinta ja ylläpito. Laaditaan tietotilinpäätös vuodelta 2019. 2. Kokonaisriskien hallinta Saatetaan sairaanhoitopiirin kokonaisriskien hallinta ajan tasalle ja jalkautetaan se osaksi normaalia johtamistoimintaa. 3. Viestintä ja maineenhallinta Panostetaan asiakaspalveluun ja viestintään. Järjestetään asiakaspalvelu- ja viestintäkoulutusta ja vahvistetaan positiivisen mielikuvan säilyvyys ja kehittyminen olemalla aktiivisesti näkyvillä mediassa. Rakennetaan Satasairaalan brändi ja hyödynnetään sitä viestinnässä. 8

1.1.8 Taloussuunnitelma 2019 2021 ja vuoden 2019 talousarvio Sivu 9 Sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden palvelumaksut 10% Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien palvelumaksujen muutos vv 2012- TAE 2019; sairaanhoito 8% 6% 4% 2% 0% -2% *) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TA 18 TAE19-4% Sairaanhoidon palvelumaksut Valtuusto / hyvitys Ensihoitopalvelut Erityistason ostopalvelut Yle muutokset 1.1.2017 Palkkojen sopimuskorotukset *) TP 17 Yleislääketieteen päivystyksen muutoksen vaikutus sairaanhoitoon n. +5,0 Me, ilman tätä muutosta sairaanhoidon muutosprosentti 1,3 % verrattuna tp16 Vuosien 2017 2019 kuntayhtymäsuunnitelmassa yhtymävaltuusto antoi taloussuunnitelmakaudelle raamin, minkä mukaan sairaanhoitopiirin/sairaanhoidon käyttötalouden menojen tavoitteellinen keskimääräinen muutos on -1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötalousmenojen pieneneminen vaikuttaa hillitsevästi palvelujen hintojen nousuun. Vuosille 2018-2019 solmittu Kuntatyönantajien virka- ja työehtosopimus (Kvtes) ei kuitenkaan mahdollista vuoden 2019 osalta edellä mainitun raamin toteuttamista. Sairaanhoitopiirin vuoden 2019 palkkasumma verrattuna vuoden 2018 palkkasummaan kasvaa pelkästään pakollisten sopimuskorotusten johdosta lähes 3 prosenttia. Talousarvion 2019 palkkasumma verrattuna vuoden 2018 alkuperäiseen talousarvioon kasvaa yli 3 prosenttia. Sairaanhoitopiirin välittömät henkilöstökustannukset edustavat yli 50 prosenttia kokonaismenoista, ja lisäksi kansallisen palkkaratkaisun vaikutus heijastuu myös muihin menoeriin. Vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmakaudelle 2019-2021 asetettavassa raamissa on huomioitu em. tekijät. Sosiaalipalvelut on budjetoinut ja toteuttaa toimintaansa käytyjen kuntaneuvottelujen ja saatujen/saatavien asiakasmaksusitoumusten mukaan. 9

Sivu 10 1.1.9 Väestökehitys Satakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin väestönkehitys vuoteen 2040 ja Satakunnan väestörakenteen muutos ilmenevät seuraavista kaavioista: Muutos-% 2017-2025 Muutos-% 2017-2040 Väestö 31.12.2017 Väestö 30.6.2018 Vuosi 2025 Vuosi 2030 Vuosi 2040 Eura 11 910 11 854 11 893 11 744 11 448-0,1 % -3,9 % Eurajoki 9 521 9 580 9 362 9 273 9 045-1,7 % -5,0 % Harjavalta 7 151 7 133 7 007 6 883 6 618-2,0 % -7,5 % Honkajoki 1 707 1 703 1 645 1 606 1 540-3,6 % -9,8 % Huittinen 10 207 10 172 10 081 9 976 9 792-1,2 % -4,1 % Jämijärvi 1 867 1 841 1 914 1 907 1 870 2,5 % 0,2 % Kankaanpää 11 585 11 524 11 249 11 046 10 666-2,9 % -7,9 % Karvia 2 403 2 393 2 181 2 101 1 970-9,2 % -18,0 % Kokemäki 7 381 7 317 7 085 6 916 6 654-4,0 % -9,8 % Merikarvia 3 156 3 115 2 913 2 819 2 662-7,7 % -15,7 % Nakkila 5 521 5 493 5 426 5 319 5 115-1,7 % -7,4 % Pomarkku 2 166 2 175 1 967 1 874 1 743-9,2 % -19,5 % Pori 84 587 84 547 86 074 86 152 85 614 1,8 % 1,2 % Rauma 39 620 39 470 40 192 40 225 39 931 1,4 % 0,8 % Siikainen 1 476 1 468 1 455 1 414 1 350-1,4 % -8,5 % Säkylä 6 903 6 886 6 557 6 406 6 180-5,0 % -10,5 % Ulvila 13 237 13 148 12 576 12 270 11 696-5,0 % -11,6 % Yhteensä 220 398 219 819 219 577 217 931 213 894-0,4 % -3,0 % Yhteenvetona ylläolevasta kaaviosta voidaan todeta, että väestön lukumäärä tulee laskemaan Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella melko tasaisesti aina vuoteen 2040. 1.1.10 Toiminnallisia selvityksiä ja muutoshankkeita vuonna 2019 Satasairaala Satakunnan keskussairaalaa kehitetään laajan päivystyksen sairaalana ja opetussairaalana. Vuosien 2019 2027 aikana Satakunnan keskussairaalan tavoitteena on Satasairaalahankkeen toteutuksella pienentää sairaansijamäärää noin 475 sairaansijasta noin 350 sairaansijaan (joista enintään n. 100 ss on psykiatriassa). Tämän mahdollistaa edelleen lisääntyvä polikliininen hoito ja erilaisten etähoitojen kehittäminen ja palvelun tuottaminen lähipalveluna mm. viemällä erikoissairaanhoidon konsultaatioita alueen terveyskeskuksiin. Päiväsairaalatyyppistä toimintaa laajennetaan, ja vuoden 2019 alusta alkaen toiminta keskitetään tätä tarkoitusta varten saneerattaviin toimitiloihin. Toiminnallisia selvityksiä ja muutoksia vuoden 2019 talousarvioon 1. Sairaanhoito: Satasairaala -hankkeen suunnitelmaa jatketaan; etusijalla on psykiatrian päivystyksen ja vuodeosastotoiminnan siirron toteutus Satakunnan keskussairaalan yhteyteen. 10

Satakunnan keskussairaala on terveydenhuoltolain perusteella määrätty ns. laajan päivystyksen sairaalaksi 1.1.2017 lähtien; sairaalan resursseja lisätään päivystysvelvoitteen edel- Sivu 11 lyttämällä tavalla. 2. Sosiaalipalvelut: Aikuisiässä vammautuneiden henkilöiden siirtyminen laitoksesta (Mänty) avohuollon yksiköksi yhteistyö Porin YH-asuntojen ja Koy Satakruunun kanssa on edelleen meneillään. Merikarvian asumisyksikön (pienryhmäkoti ja tukiasunnot) rakentaminen ja toiminnan aloittaminen on suunniteltu syksylle 2019 tai keväälle 2020. Tähän liittyvä ARA- varaus on saatu ja jatkoselvittelyt ovat meneillään. Eurajoen uuden asumisyksikön (ryhmäkoti ja tukiasunnot) ARA-hakemus on tehty syksyllä 2018. Mahdollinen rakentaminen alkaa 2019 ja toiminta 2020. Porin perusturvan vammaispalvelujen ja sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen yhdistymiskartoitukset ja neuvottelut aloitetaan syksyllä 2018. Asiasta sovittiin sairaanhoitopiirin ja Porin perusturvan johtoryhmien yhteiskokouksessa keväällä 2018. 3. Muut muutoshankkeet: Mahdollisesti tarvittavat lisäresursoinnit muihin uusiin välttämättömiin toimintoihin hoidetaan vuonna 2019 toimialueen /liikelaitoksen sisäisin ja/tai niiden välisin resurssisiirroin. 11

1.2 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Sivu 12 1.2.1 Henkilöstöohjelma Henkilöstöjohtamisen tavoitetila määritellään seuraavasti: Sairaanhoitopiiri on toimialueellaan toimialansa parhaiden asiantuntijoiden työpaikka. Sairaanhoitopiiri tunnetaan hyvästä työilmapiiristä sekä erinomaisista mahdollisuuksista kehittää ja kehittyä. Vakaa talous tekee sairaanhoitopiiristä turvallisen työpaikan. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys, jotka ovat edellytyksiä tulevalle tulokselliselle toiminnalle. Lähtökohta henkilöstöjohtamisessa on johtamisen kiinteä yhteys sairaanhoitopiirin uudistumiskykyyn ja toiminnan vaikuttavuuteen sekä työhyvinvointiin. Vuosina 2019-2020 sairaanhoitopiiri pyrkii välttämään lomautuksia ja irtisanomisia tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Keinoja tähän ovat mm: aiemmin ja tässä suunnitelmassa yhteistoiminnassa sovittujen toiminnallisten ja rakenteellisten muutoshankkeiden jatkaminen ja toteutus tarvittaessa yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2019 talousarvioon liittyvistä toiminnallisista muutoksista, joilla on henkilöstövaikutuksia harkinta vakanssien täyttämättä jättämisestä eläkkeelle jäämisten ja muiden palvelusuhteiden päättymissyiden yhteydessä, tehtävien uudelleen organisointi jne. muuttuvien ja tarpeellisten toimintojen edellyttämien henkilöstömuutosten toteuttaminen sairaanhoitopiirin sisäisillä vakanssi- ja henkilöstösiirroilla. henkilöstön sijoittaminen muihin tehtäviin sairaanhoitopiirissä myös siten, että toteutetaan tapauskohtaisesti työnantajan lakisääteisiä velvoitteita laajempaa uuteen tehtävään kouluttamista esimerkiksi oppisopimuksella toimintojen uudelleenjärjestelyt toiselle toimijalle liikkeenluovutuksina tai vastaavin henkilöstöä koskevin sopimusehdoin Henkilöstövoimavarat ovat koko sairaanhoitopiirin käytössä ja niitä käytetään joustavasti eri toimialueiden välillä ja sisällä esim. työkierto. Erityisesti painopistealueina ovat osaamiseen perustuvan työvuorosuunnittelun käyttöönotto sekä lainavuorojärjestelmän optimaalinen hyödyntäminen. Muutosten vaatimat pysyvät henkilöstösiirrot toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti. 1.2.2 Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rakennetta ja määrää sekä niiden kehittämistä koskeva henkilöstösuunnitelma laaditaan toimialueittain. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuonna 2019. 12

Vuosittain laaditaan lakisääteinen koulutussuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota irtisa-sivnomisuhan alaisten, ikääntyvien tai pitkään koulutusta vailla olleiden työntekijöiden ja vi- 13 ranhaltijoiden erityistarpeisiin ja määritellään keinot vastata niihin. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on henkilöstömäärän hallinta ja henkilöstövoimavarojen käyttäminen tehtävämäärien ja toiminnallisten muutosten edellyttämällä tehokkaalla tavalla. Tämän tavoitteen seuranta toteutuu vuoden 2019 henkilöstökertomuksessa. 1.2.3 Rekrytointi Rekrytointien edellytyksenä on, että tehtävän hoitamista ei voida muulla tavalla järjestää. Sairaanhoitopiirin johtaja ja liikelaitoksen johtaja liikelaitoksen osalta antavat vuonna 2019 vain välttämättä tarvittavien ao. virkojen ja toimien täyttöluvat sekä hyväksyvät tarvittavat toimien nimikemuutokset. Sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden virkamuutokset päättää yhtymähallitus ja liikelaitoksen osalta liikelaitoksen johtokunta. Rekrytointia tehostetaan edelleen ja toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti niihin alueisiin, joihin on tavanomaista vaikeampaa saada osaavaa työvoimaa. Sairaanhoidollisella toimialueella sijaitseva yksikkö toteuttaa hoitohenkilöstön keskitettyä sijais- ja varahenkilöstön hallintaa. 1.2.4 Yhteistoimintamenettely vuonna 2019 Sairaanhoitopiiri turvaa potilashoidon ja asiakaspalvelut sekä pyrkii vuonna 2019 pidättäytymään henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Keinona tähän ovat toiminnalliset ja rakenteelliset uudistukset sekä henkilöstömenoihin kohdistuvat säästöt. Tarvittaessa käydään uudistusten ja säästötoimenpiteiden edellyttämät, laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa säädetyt ja sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksessa määritellyt yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintamenettelyä toteutetaan piiritasolla yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunta voi asettaa erillisen, suppeamman valmisteluryhmän neuvottelujen tehokkuuden varmistamiseksi. 13

2 TALOUSARVIO 2019 Sivu 14 2.1 Ohjeet ja sitovuus Talousarvion laadintaprosessia koskevat yleiset ohjeet sisältyvät kuntalakiin ja sairaanhoitopiirin voimassa oleviin ohjeisiin. Talousarvion laadintaohjeessa määritellään talousarvion suunnitteluohjeet, joihin sisältyvät raami, toiminnan organisointi, määrärahojen perusteet, hinnoitteluperusteet, talousarvion sitovuustasot, sitovat toiminnalliset tavoitteet, konserniohjeet sekä laadinta-aikataulu. 2.1.1 Suunnitteluohje Toiminta suunnitellaan erityisesti toiminnallisina säästöjä tuottavina muutoshankkeina, joissa varmistetaan myös hoidollisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaiset tulokset. Toimintakuluihin tulee sisällyttää vain vakituisten ja muiden välttämättömien vakanssien palkkausmäärärahat. Hoitohenkilöstön alle 13 päivän sijaisuuksia ei budjetoida sairaanhoidon toimialueelle. Vuoden 2019 talousarviossa huomioidaan ns. kilpailukykysopimus täysimääräisenä, kuten tehtiin myös vuosien 2017-2018 talousarviossa. Suunnittelussa otetaan huomioon sairaanhoitopiirin arvot: hyvä hoito ja palvelu, siten että välitön potilas ja asiakasturvallisuus eivät saa vaarantua. Talousarvioehdotuksessa tulee erityisesti tavoitella pitkäaikaisia ja kestäviä sekä pysyviä ratkaisuja Satakunnan erikoissairaanhoidon ja jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen hyvien, laadukkaiden ja taloudellisesti järjestettyjen palveluketjujen aikaansaamiseksi. Talousarvioehdotukseen vielä mahdollisesti sisältymättömät sairaanhoitopiirin sisäiset ja sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien väliset kustannuksia vähentävät muutoshankeehdotukset palvelutuotannon tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi tulevaisuudessa tulee asettaa tärkeysjärjestykseen ja niihin pitää liittää arvio niiden taloudellisista vaikutuksista. Sosiaalipalvelujen käyttötalous suunnitellaan olemassa olevien ja tulevien maksusitoumusten mukaan. Investointiohjelmaan sisällytettävillä hankkeilla varmistetaan Satakunnan keskussairaalan säilyminen ja kehittyminen osana Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Investointisuunnittelulla tavoitellaan sairaansijojen vähentämistä enintään 350 sairaansijaan, jolla saavutetaan vähintään 7 % tuottavuushyöty sekä vähintään n. 200 henkilötyövuoden vähennys vuositasolla. 14

Sivu 15 Merkittäviin investointiesityksiin pitää liittää arvio niiden käyttötalousvaikutuksista. Investointien pitää lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta henkilöstön kokonaismäärä ei saa kasvaa. 2.1.2 Satakunnan sairaanhoitopiirin organisointi vuonna 2019 Satakunnan sairaanhoitopiirin toimialueorganisaatio on vuonna 2019 tilanteen 1.1.2018 mukainen. 2.1.3 Käyttötalouden määrärahojen perusteet ja laadintaohjeet Menot Tavoitteena on, että vuonna 2019 henkilökuntaa ei lomauteta eikä irtisanota tuotannollisten ja/tai taloudellisten seikkojen vuoksi. Henkilöstöbudjetti laskettiin todellisten palkkojen mukaisesti ammattiryhmittäin niin, että laskelma tehdään todellisen tilanteen 1.3.2018 mukaisesti. Henkilöstöbudjettiin otetaan mukaan vakituiset vakanssit (virat ja toimet) sekä tarvittavat välttämättömät määräaikaiset virka - ja toimenhaltijat. Palkkabudjetti tehtiin uusien sopimusten mukaisesti. Niiden vaikutukset vuonna 2019 ovat: - 1.1.2019 paikallinen järjestelyerä 1,2 % (KVTES), 0,7% (LS), 0,9% (TS) sekä keskitetty järjestelyerä 0,3% (TS) - 1.4.2019 lukien 1,0 % yleiskorotus (KVTES, LS, TS) - Vuoden 2019 tilinpäätökseen kirjataan lomapalkkavaraus täysimääräisenä ns. Kikyn päättyessä, mikä lisää palkkamenoa n. 1,0 Me. - Palkkakuluissa huomioidaan lomarahojen määräaikainen leikkaus -30 % (n. 2,0 Me), kuten vuosien 2017-2018 talousarviossa - Vuoden 2018 sopimuskorotukset huomioidaan myös vuoden 2019 palkkoja budjetoidessa Sairaanhoidon henkilöstösivukulut laskettiin 21,05 %:n mukaan, jonka lisäksi tulee varhemaksu 1,2 Me aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja sairaanhoitoon 4,6 Me eläkemenoperusteisia maksuja, jotka ovat yhteensä n. 25,2 % palkkasummasta (tp 2017 26,2 %). Sosiaalikuluissa ns. kiky vaikuttaa vuonna 2019 seuraavasti: eläkevakuutusmaksu alenee 0,4 % sekä työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee 1,04 %. 15

Toimialueille ja liikelaitokselle annettiin ohjeeksi ottaa talousarvioon henkilöstön lakisääteiseen täydennyskoulutukseen määrärahavaraus (osallistumismaksut, matkat ja majoitus), Sivu 16 joka on suuruudeltaan enintään vuoden 2018 talousarvion mukainen. Liikelaitoksen sekä logistiikka- ja hankintapalvelujen myynti sairaanhoitopiirin toimialueille pitää varmistaa palvelusuunnitelman mukaisesti. Tarvikemäärärahat budjetoitiin niin, että välttämättömät tarpeet katetaan. Toimialueet käyvät tarvikemäärärahatarpeensa läpi huoltokeskuksen kanssa, ja em. yksiköt sopivat talousarvioon sisällytettävät ulkoiset ja sisäiset määrärahat ja niiden keskinäisen suhteen. Huoltokeskus ottaa huomioon Satasairaalan toteuttamispäätöksestä aiheutuvat vanhojen rakennusten purkukustannukset ja kertapoistot. Lääkehankinnat käydään läpi toimialueiden ja apteekin yhteistyönä. Apteekki budjetoi ulkoiset lääkehankinnat, ja sopii toimialueiden kanssa lääkehankintojen sisäisestä kohdistamisesta talousarviota varten. Vaativan erityistason ostopalveluihin sekä muihin ulkopuolisiin sairaanhoidon ostopalveluihin (potilaan valinnanvapaus) varataan vuoden 2019 talousarvioon 43.150.000 euroa, joka on 1,3 Me enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa, mutta merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2017 toteutumassa. Yksiköiden tulee suunnitella toimenpiteitä, joilla tavoitellaan muihin sairaanhoitopiireihin suuntautuvan kiireettömän somaattisen sairaanhoidon yhä laajempaa kotiuttamista (potilaan valinnanvapaus). Sisäiset vuokrat lasketaan toimialueille/vastuualueille sairaaloittain/laitoksittain. Tyhjien tilojen vuokrat sisällytetään käytössä oleviin neliövuokriin ja siten sisällytetään käytössä oleviin vuokriin. Ostopalvelujen määrärahojen osalta on tavoiteltu vuonna 2019 vuoden 2018 talousarvion tasoa, esim. 2M-IT Oy ja Satakunnan pelastuslaitos Tuotot Menokehyksen mukaisessa budjetoinnissa lopputuottajien myyntituotot arvioidaan nollatuloksen mukaisesti. Myyntituottoihin sisältyvät myös vastuualueille kirjattavat lääkäreiden ja hoitohenkilöstön koulutuskorvaukset ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan erityisvaltionosuuksia. Asiakasmaksuihin sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa ei suunnitella maksujen korotuksia 1.1.2019 alkaen. 2.1.4 Talousarvioesitys vuodelle 2019 Yhtymähallituksen talousarvioehdotuksen 2019-raami edellytti, että käyttötalous /kustannusten kasvu on enintään 3 %:a verrattuna talousarvioon 2018. Vuoden 2019 talousarvioehdotus on toimintakuluiltaan 3,8 %:a korkeampi kuin vuoden 2018 talousarvio; so. n. +12,5 Me. 16

Sivu 17 2.1.5 Palveluhinnasto Keskeiset toimintakuluja kasvattavat tekijät: - sopimusten mukaiset palkkakorotukset sivukuluineen 5,3 Me - lomapalkkavaraus kirjataan täysimääräisenä ns. Kikyn päättyessä 1,0 Me - tietohallinto; Satakunnan alueen yhteinen Effica ym:t; 0,7 Me - erityistason ostopalvelut 1,3 Me - hoitotarvikkeet (esim. diabetesanturi) 0,9 Me - apteekkivalmisteet 0,6 Me Yhteensä: 9,8 Me Jäsenkuntien palvelumaksujen arvioidaan nousevan vuonna 2019 keskimäärin 3,5 % verrattuna talousarvioon 2018 ja sairaanhoidossa nousuarvio on 3,4 %. Tuotteiden hinnoittelu (ulkoinen ja sisäinen) perustuu omakustannushintoihin sisältäen suunnitelmanmukaiset poistot sekä rahoituserät. Omakustannushinnat perustuvat yksikköön aiheuttamisperiaatteella kohdistettujen tuottojen ja kulujen laskentaan. Aiheuttamisperiaatteessa ja hinnoittelussa noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Vastuualuetasolla omakustannushinnoittelun tulee toteutua ilman yli- / alijäämää. Ulkoinen hinnoittelu Laskutuksen perusteena ovat käynnit, hoito- ja käyttöpäivät sekä hoitojaksot. Konservatiivisen, operatiivisen ja lasten ja naistentautien sekä synnytysten vastuualueilla vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian laskutuksen perusteena on NordDrg -ryhmien mukainen tuotteistus. Hintoihin sisältyvät kuntayhtymän liikelaitoksen tuottamien sisäisten palveluiden kustannukset. Palveluhinnasto valmistellaan syyskauden kuluessa ja käsitellään yhtymähallituksessa 12.12.2018. Sisäinen hinnoittelu ja vyörytykset Sisäisten palvelujen myynti ja ostot sisällytetään toimialueiden ja liikelaitoksen talousarvioihin. Vuonna 2019 vyörytykset sallitaan vain yhtymähallinnolle, tarkastustoimelle ja toimialueiden ja liikelaitoksen yhteiskustannuspaikoille. Vyörytykset toteutetaan vuoden 2017 tilinpäätöksen sekä vuoden 2019 talousarvion perusteella. Kuntayhtymän liikelaitokselle kohdennettavat vyörytykset ovat tilinpäätöksessä enintään talousarvion suuruiset. Hyväksytyn talousarvion pohjalta sisäisiä palveluja tuottavat yksiköt laativat 31.12.2018 mennessä tuotekohtaiset hinnastot, jotka vahvistaa ao. toimialueen johtaja tai liikelaitoksen johtaja. 17

Kalenterivuoden aikana mahdollisesti tehtävät muutokset sisäiseen hinnastoon tulee tehdä Sivu 18 ao. toimialueen johtajan tai liikelaitoksen johtajan päätöksellä. Em. päätösvalta ei koske takautuvasti voimaan astuvia hinnanmuutoksia tai palautuksia/hyvityksiä, joista päättää yhtymähallitus. Laboratorio- ja kuvantamispalveluissa hinnoitellaan erikseen virka-ajan ja päivystysajan tutkimuspalvelut. Sairaanhoidon ostopalvelut Ostopalveluina potilaille (sairaanhoitopiirin lähete) hankitut erikoissairaanhoidon ostopalvelut laskutetaan jäsenkunnilta ja sopimusasiakkailta sairaanhoitopiirin palveluhinnaston mukaan. Ostopalveluina lähetteellä potilaille hankitut vaativan erityistason ostopalvelut esim. Tyks ja HUS laskutetaan jäsenkunnilta ja sopimusasiakkailta palveluntuottajien veloittamalla hinnalla (ns. läpilaskutuksena). Muiden kuin sairaanhoitopiirin lähetteillä hankitut sairaanhoidon ostopalvelut (potilaan valinvapaus) laskutetaan jäsenkunnilta palveluntuottajien veloittamalla hinnalla (ns. läpilaskutuksena). Erityistason ostopalvelut ja muut ulkopuoliset ostopalvelut (potilaan valinnanvapaus) budjetoidaan ao. sairaanhoidon vastuualueen yhteiskustannuspaikkaan. Seuranta tapahtuu erikoisala- ja tuottajakohtaisesti. Näistä on raportointivelvoite johtajaylilääkärille kuukausittain. Mikäli palveluntuottajaa muutetaan, siitä pitää ennen muutosta raportoida johtajaylilääkärille. Palveluseteli Sairaanhoitopiirissä on käytössä palvelusetelit silmätautien poliklinikkapalveluissa, fysioterapia-, toimintaterapia-, puheterapia-, ratsastusterapia ja apuvälinepalvelujen ostossa oman toiminnan ja maksusitoumuskäytännön lisäksi. Em. palvelusetelikäytäntöä jatkettaneen vuonna 2019. Erityisvelvoitteet Talousarviossa erityisvelvoitemaksuosuudella 64,87 euroa/asukas (61,77 euroa/asukas ta 2018) katetaan seuraavien toimintojen kustannuksia: Ensihoito ja päivystys: - ensihoitopalvelut 9 757 000 euroa (ta 2018 9 409 000 euroa) - henkinen hyvinvointi 20 000 euroa (ta 2018 20 000 euroa) - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 267 300 euroa (ta 2018 155 700 euroa) - potilassiirtokuljetukset 374 000 euroa (ta 2018 472 000 euroa) Konservatiivinen hoito: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 162 200 euroa (ta 2018 166 200 euroa) - kuntoutusohjaus 180 200 euroa (ta 2018 172 600 euroa) - potilassiirtokuljetukset 269 400 euroa (ta 2018 253 400 euroa) Operatiivinen hoito: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 1 525 000 euroa (ta 2018 1 356 300 euroa) 18

- kuntoutusohjaus 90 000 euroa (ta 2018 90 000 euroa) - potilassiirtokuljetukset 135 000 euroa (ta 2018 228 000 euroa) Sivu 19 Lasten- ja naistentaudit sekä synnytykset: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu 45 500 euroa (ta 2018 71 800 euroa) - kuntoutusohjaus 45 000 euroa (ta 2018 44 000 euroa) - potilassiirtokuljetukset 63 000 euroa (ta 2018 23 000 euroa) Psykiatrinen hoito: - potilassiirtokuljetukset 54 800 euroa (ta 2018 54 000 euroa) Yhtymähallinto: - osuus Myrkytystietokeskuksen toiminnan rahoituksesta 55 000 euroa (ta 2018 55 000 euroa) - osuus professuureista ja yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen 254 300 euroa (ta 2018 251 000 euroa) - sähköisen reseptin käyttömaksut 90 000 euroa (ta 2018 60 000 euroa) - sähköisen potilaskertomuksen käyttömaksut 335 000 euroa (ta 2018 240 000 euroa) Liikelaitos: - ruumiinavaukset 230 000 euroa (ta 2018 230 000 euroa) - tartuntatautien seuranta ja ehkäisy 225 000 euroa (ta 2018 225 000 euroa) - laadunvarmennus 90 500 euroa (ta 2018 90 500 euroa) - lääketieteellisen fysiikan asiantuntemus valmiustoiminnassa 30 000 euroa (ta 2018 30 000 euroa). Erityisvelvoitemaksut laskutetaan ennakkomaksuina talousarvion mukaisesti kuukausittain. Lopulliset erityisvelvoitemaksuosuudet hyvitetään tai lisälaskutetaan jäsenkunnilta tilinpäätöksen sisältämien kulujen mukaisesti talousarviovuoden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Erityisvelvoitteina perittävät kustannukset ovat vuoden 2019 talousarviossa yhteensä: 14 298 200 euroa. (ta 2018 13 697 500 euroa) 2.1.6 Investoinnit vuoteen 2024 ja niiden rahoitus Investoinnit esitetään määräraharajojen mukaan eriteltynä laitteisiin ja rakennusinvestointeihin. Esitettävät rakennusinvestoinnit perustuvat toiminnallisiin sekä teknisiin tarpeisiin. Esitettävien investointien lähtökohtina ovat Satakunnan keskussairaalan sairaala-alueen uusi tarkennettu kehittämissuunnitelma, Masterplan, Satasairaala -hankkeen projektisuunnitelma sekä yhtymävaltuustolle 13.11.2017 järjestetyssä infotilaisuudessa esitetyt hankkeet vuoteen 2023 saakka. Merkittävämmät investoinnit vuoteen 2027 asti ovat tavoitteellisina seuraavat: - Apteekkirakennuskokonaisuus; valmistuminen vuonna 2018 ja käyttöönotto vuoden 2019 alkupuolella. - Satasairaala -hanke: päivystyssairaalan laajennus sisältäen erityisesti suuria potilasmääriä käsittävät poliklinikkatilat, kuntoutuksen, psykiatrian tarvitsemat toimitilat, sekä alueelle mahdollisesti sijoittuvan perusterveydenhuollon/sosiaalipalveluiden tarvitsemat tilat. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2019 2027 ja alkaa psykiatrian talolla. 19

Sivu 20 - Honkaluodon alueelle, logistiikkakeskuksen välittömään läheisyyteen rakennetaan koko sairaanhoitopiirin alueen kattavan apuvälinetoiminnan tarvitsema Maakunnallinen apuvälinekeskus vuosina 2018-2019 - Yksittäisiä osastojen peruskorjauksia toteutetaan isompien investointien edellyttämällä /mahdollistamalla tavalla. Em. merkittävät yli 5 Me investoinnit on käsitelty/tullaan käsittelemään VATE:ssä ja niihin haetaan STM:n poikkeuslupa tarvittaessa. Investointien rahoitus tapahtuu poistorahoituksella ja lainarahoituksella vuonna 2019. 2.1.7 Peruspääoman korko Peruspääoman koron määräksi vuonna 2019 arvioidaan 0,15 % (tilinpäätös 2017 toteuma 0,0 % ja tilinpäätös 2016 toteuma 0,0 %). 2.1.8 Tilivelvolliset Kuntalain 125 :ssä määrätään tilivelvollisuudesta ja tilivelvollisista. Satakunnan sairaanhoitopiirin tilivelvolliset vuonna 2019 ovat: - yhtymähallituksen jäsenet - liikelaitoksen johtokunnan jäsenet - sairaanhoitopiirin johtaja - johtajaylilääkäri - hallintoylihoitaja - toimialueiden johtajat - liikelaitoksen johtaja - vastuualuejohtajat - sairaanhoidon toimialueen vastuuyksiköiden esimiehet - toimialueylihoitaja - ylihoitajat - talousjohtaja - palvelusuhdepäällikkö / KT-yhdyshenkilö - konsernilakimies - henkilöstöjohtaja Tilivelvollinen vastaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta voimassa olevan lainsäädännön, yhtymävaltuuston päätösten ja sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti. Tilivelvollinen on viime kädessä vastuussa siirretyn päätösvallan perusteella alaistensa tekemistä päätöksistä. Edellä mainitun sijainen on velvollinen tekemistään päätöksistä sijaisuusaikana. 20

2.2 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sivu 21 Kuntayhtymän arvoista ja päämääristä johdetaan sitovat toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet viidestä näkökulmasta. Kukin toimialue määrittelee lisäksi tarvittaessa omat tarvittavat esim. toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset lisätavoitteensa em. tavoitteiden pohjalta tarvittaessa vastuualue- /vastuuyksikkötasolle. Tavoitteiden yhteydessä esitetään millä mittareilla niitä mitataan. Nämä esitellään ja käsitellään sairaanhoitopiirin johtoryhmässä erikseen. 1. PALVELUIDEN LAATU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Palvelut järjestetään ja tuotetaan huomioiden lakisääteinen palvelutuotantovelvoite ja potilaiden ja asiakkaiden laatutarpeet 1. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue: Ensihoitopalveluiden saatavuus 31.12.2019 mennessä A ja B tehtävät Alueluokka Mediaani (50%) (90%) Ydintaajama 6 min 9 min Muu taajama 8 min 17 min Asuttu maaseutu 15 min 26 min Koskee SatKs:n ensihoidon potilaita 1.1. - 31.12.2019 C ja D tehtävät Koko maakunta (90%) C tehtävät 30 min D tehtävät 120 min Tavoittamisviiveet lasketaan yksikön saamasta hälytyksestä kohteen tavoittamiseen. Toteutuma raportoidaan osuutena tehtävistä, jotka tavoitetaan asetettujen tavoitteiden puitteissa. A-luokan tehtävä: Korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä: Todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta. C-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia. D-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi. 21

2. Sairaanhoidollisen toimialueen vastuualueet (ensihoito ja päivystys, konservatiivinen, lasten- ja naistentaudit sekä synnytykset, operatiivinen ja psykiatrinen hoito) Sivu 22 Muistutukset ja valitukset sekä potilasvahingot Lähetteiden käsittely Kiireettömän somaattisen erikoissairaanhoidon ns. hoitotakuupotilaiden hoitotoimenpiteet 3. Sairaanhoidollinen toimialue ja liikelaitos 4. Psykiatrisen hoidon vastuualue 5. Sosiaalipalveluiden toimialue 6. Sairaanhoidon toimialue ja liikelaitos 7. Sairaanhoidollinen toimialue ja sosiaalipalvelujen toimialue Muistutusten ja valitusten sekä potilasvahinkojen lukumäärä vähenee edellisestä vuodesta Erikoisalat käsittelevät lähetteet seitsemän (7) vuorokauden kuluessa (lakisääteinen aikaraja 21 vrk) Toimenpiteet toteutetaan 6 kuukauden kuluessa Potilaiden ns. polikliininen hoitotakuu toteutuu 3 kk:n kuluessa Lasten ja nuorten (alle 23 - vuotiaiden) henkilöiden psykiatrian palvelujen ns. hoitotakuu toteutuu 3 kk:n kuluessa Asiakastyytyväisyyskyselyt: Asiakkailla kyllä vastauksien osuus 80 % Asiakkaan läheisten kyselyn tulokset tavoitetasolla 4,0 (skaalaus 1-5) Toimialueella toteutetaan ISO 9001:2008 laatujärjestelmä Sairaanhoidon toimialueella ja liikelaitoksessa on käytössä asiakaspalaute- ja palvelun laatua/asiakastyytyväisyyttä mittaava menettely. Asiakastyytyväisyys 1 5 asteikolla 4,0. Kokemusasiantuntijaverkosto ja asiakasraati ovat mukana palveluiden (mm. asiakaspalvelu, potilashoito, hankesuunnittelu ja opastus) kehittämisessä 31.12.2019 kuukausittain kuukausittain kuukausittain kuukausittain 31.12.2019 1.1.-31.12.2019 auditointisuunnitelman mukaisesti 1.1. 31.12.2019 31.12.2019 22

Liikelaitos 1. Kuvantamispalvelut järjestetään ja tuotetaan huomioiden potilaiden ja kliinisten yksiköiden tarpeet Poliklinikan päivystyspotilaat Ajanvarauspotilaat Tavoiteaika päivystyksestä tuleville tutkimuksille < 3 tuntia Tutkimukset valmistuvat ennen toivottua tekoaikaa, niissä tutkimuksissa mihin tavoiteaika on merkitty. 1-4 kk, 1 8 kk, 1.1. - 31.12.2019 Sivu 23 2. PROSESSIEN SUJUVUUS Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Sairaanhoitopiirin palvelutuotanto on vaikuttavaa ja tuottavaa 1.1. 31.12.2019 Operatiivisen ja konservatiivisen hoidon vastuualueiden tuottavuus Kirurgian ja sisätautien erikoisalojen vakioitujen episodien määräindeksi ja vakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohden ovat THL: n vuotuisessa benchmarking selvityksessä paremmat kuin Suomen sairaanhoitopiirien ko. erikoisalojen koko maan indeksi. Päivystyksen läpimenoajat Läpimenoajat lyhenevät edelliseen vuoteen verrattuna NHG benchmarkingin viimeisen saatavilla olevan raportin mukaan 31.12.2019 Sairaanhoidon kokonaistuottavuus kasvaa Sairaanhoitopiirin sairaanhoidon DRGtuottavuusseuranta DRG-pisteen hinta alenee edellisestä vuodesta 1.1. 31.12.2019 23

3. HENKILÖSTÖN AIKAANSAANNOSKYKY Sivu 24 Tavoitteet Mittarit ja tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Henkilöstön osaamista ja jaksamista kehitetään työn vaativuutta vastaavaksi Toimialueiden ja liikelaitosten kehityskeskustelut käydään 80 %:sti (vakituinen ja yli 6 kk palveluksessa ollut henkilöstö) 1.1. - 31.12.2019 Henkilötyövuosien ja työpanoksen tuloksellinen käyttö Sairauspoissaoloja vähennetään erityisesti johtamista kehittämällä Henkilöstön osaamista kehitetään työn vaativuutta vastaavaksi Asiakaspalvelu Toimialueiden henkilötyövuodet ja työpanokset toteutuvat vuonna 2019 edellistä vuotta pienempinä kuitenkin niin, että mahdolliset liikkeenluovutukset otetaan huomioon työpanosta vähentävänä tai lisäävänä tekijänä. Toimialueiden sairauspoissaolopäivien määrä laskee sairauspoissaolopäivinä/henkilötyövuosi mitattuna edelliseen vuoteen verrattuna; erikseen 1-5 päivää ja tätä pidemmät sairauspoissaolot Lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutumista ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan ammattiryhmittäin koulutukseen osallistuneiden määrinä ja koulutuspäivien määrinä sekä osallistujakohtaisesti toteutuneina koulutuspäivien määrinä. Koulutukset luokitellaan ja niihin osallistumista seurataan aihealueittain. Koko henkilökunnalle järjestetään asiakaspalvelukoulutusta 1.1. - 31.12.2019 1.1. - 31.12.2019 1.1. -31.12.2019 1.1. 31.12.2019 4. PALVELUIDEN UUDISTUMINEN Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Yhtymähallinto: Potilaiden ja asiakkaiden korkeatasoista hoitoa tuetaan tutkimuksella, opetuksella ja kehittämishankkeilla Kehittämishankkeiden hyödyntäminen käytännössä Valmistuneiden projektien käyttöönotto ja hyödyt raportoidaan verrattuna hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan 1.1. - 31.12.2019 24

5. TALOUS Sivu 25 Tavoitteet Toiminta ja mittarit: Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Toiminta on vaikuttavaa ja tuottavaa sekä taloudellista Sairaanhoitopiiri (piiritaso sekä kaikki toimialueet) Käytössä on asetettuja toiminnallisia tavoitteita vastaavat voimavarat Käyttötalouden sitova menomääräraha Määräraha riittää kuukausittain, välitp 1-4 kk välitp 1-8 kk tp 31.12.2019 Investointitalouden sitova menomääräraha; sairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhteensä Määräraha riittää 31.12.2019 Sairaanhoitopiirin (ml. liikelaitos) tilikauden tulos Tilikauden tulos on > + 0 Me 31.12.2019 Taseyksiköt: Sosiaalipalvelut Logistiikka- ja hankintakeskus Tilikauden tulos on > + 0 euroa 31.12.2019 Nettobudjetoitu yksikkö: 31.12.2019 Tutkimus- ja kehittäminen Omarahoitusosuus riittää Tilikauden tulos on > + 0 euroa Liikelaitoksen toiminta on laadukasta, tuottavaa ja kannattavaa Kuntayhtymän liikelaitos SataDiag Liikelaitoksen tilikauden tulos on >+ 0 Me 31.12.2019 Liikelaitoksen investoinnit Määräraha riittää 31.12.2019 Liikelaitos maksaa kuntayhtymän siihen sijoittamalle peruspääomalle 3 % koron. 31.12.2019 25

2.3 Talousarvion sitovuustasot Sivu 26 1. Yhtymähallituksen sitovuustaso yhtymävaltuustoon nähden Sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen vastuulla yhtymävaltuustoon nähden on - sairaanhoitopiirin tilikauden tulos - käyttötalouden menomäärärahojen yhteismäärän riittävyys vähennettynä liikelaitoksen ja taseyksiköiden (sosiaalipalvelut ja logistiikka- ja hankintakeskus) menomäärärahoilla. Mukaan otetaan sisäiset ostot liikelaitokselta ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköltä. Yhtymähallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminnan nettobudjetoidun yksikön osalta otetaan huomioon vain omarahoitusosuus. Mukaan otetaan myös korko- ja rahoituskulut. - investointimäärärahan riittävyys. 2. Toimialueiden ja niiden taseyksiköiden sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden Toimialueen vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - toimialueen käyttötalouden ulkoinen menomääräraha lisättynä ostoilla liikelaitokselta ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköltä. Toimialueiden menomäärärahat eivät sisällä omien taseyksiköidensä menomäärärahaosuutta. Yhtymähallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminta on nettobudjetoitu yksikkö. Yksikön sitova menomäärärahaosuus sisältää omarahoitusosuuden (menoista vähennetään ulkopuolelta saatava rahoitus). Yksikön menoja voi/pitää tilikaudella muuttaa talousarviosta poikkeavia ulkoisia tuottoja vastaavasti. Sosiaalipalvelujen ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköiden vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - taseyksikön tilikauden tulos. 3. Liikelaitoksen johtokunnan vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - liikelaitoksen tilikauden tulos - investointimäärärahan riittävyys. Yhtymähallitus päättää taseyksiköiden (sosiaalipalvelut ja logistiikka- ja hankintakeskus) ja liikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen tilikauden tuloksen salliessa mahdollisista sopimushyvityksistä ulkoisille sopimusasiakkaille ja sisäisille asiakkaille tilikauden ostojen suhteessa. Taseyksiköiden ja liikelaitoksen tilikauden tulos kirjataan erikseen yksiköiden taseisiin ja se sisältyy koko sairaanhoitopiirin tulokseen ja taseeseen. 26

2.4 Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus vuonna 2019 Sivu 27 Tytäryhteisöt ovat: - Kiinteistö Oy Rauman sairaala - Satakunnan sairaalaparkki Oy - Kiinteistö Oy Uotilantie 5 - Kiinteistö Oy Satakruunu Konsernitavoitteet sairaanhoitopiirin konsernin tytäryhteisöille; - yhtiöiden toiminta ei saa olla tappiollista, eikä perusteettoman voitollista - Kiinteistö Oy Rauman sairaalan toiminnan tavoitteena on, että yhtiö omistaa ja ylläpitää sekä kehittää Rauman aluesairaalan kiinteistöä ja sen arvoa omistajan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhtiö tarjoaa Rauman kaupungille mukaantuloa yhtiön omistajaksi esim. terveyskeskusosan apporttimenettelyllä. - Kiinteistö Oy Satakunnan sairaalaparkin tehtävänä on toteuttaa erityisesti Satakunnan keskussairaalan pysäköintipaikkoja sekä hoitaa sairaanhoitopiirin ja yhtiön välisen palvelusopimuksen perusteella Satakunnan sairaanhoitopiirin käytössä/hallinnassa olevat P-alueet ja määrätä niistä perittävät maksut - Kiinteistö Oy Satakruunun toiminnan tavoitteena on toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion sisältämät, sosiaalipalveluiden toimialueen käyttöön tulevat asumisyksiköt ja muut omistajan tarvitsemat ja hyväksymät toimitilat 2.5 Jäsenkuntien lausunnot ja kuntainfo Sairaanhoitopiirin perussopimuksen 16 :n mukaan: Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksesta 2019 2021 ja vuoden 2019 talousarviosta kokouksessaan 27.8.2018, 20.9.2018 mennessä. Ns. kuntajohtajainfo pidetään 30.8.2018. Yhtymähallitus esittää suunnitelman ja vuoden 2019 talousarvion yhtymävaltuustolle käsiteltäväksi kokoukseen 12.11.2018. 27

2.6 Investointisuunnitelma vuosille 2019-2024 Sivu 28 2.6.1 Investoinnit vuosina 2019-2024 (Me) v. 2019 v. 2020 v.2021 v.2022 v. 2023 v. 2024 v.2025-- Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50 1,50 1,50 2,00 2,00 2,00 Laitehankinnat -liikelaitos 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 UNA ytimen hankinta 0,80 1,00 SK H-uudisrakennus 0,10 Maakunnallinen apuvälinekeskus 6,8 M 6,80 SK Satasairaala 124,5 M 3,20 20,50 23,30 16,00 16,00 16,00 29,50 1. vaihe 45,0 M. 2. vaihe 79,5 M -ei sisällä laitteita ja ICT SK, osastojen peruskorjaukset, 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 päiväsairaala, B0, B1, A1, A5, M1, M2 ja R0 Pienet peruskorjaukset; sairaanhoito 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Pienet peruskorjaukset; sosiaalipalvelut 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 Rakentaminen yhteensä 15,50 25,90 28,70 21,40 21,40 21,40 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 19,80 30,40 32,20 25,40 25,40 25,40 Rakennuskustannukset RKI 103,6 (2015=100) Yleistä Satakunnan keskussairaalan sairaala-alueesta tehty kehittämissuunnitelma ulottui myös viereiseen ns. Samkin alueeseen. Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2018 alussa ja hyväksyttiin yhtymähallituksessa jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon erikoissairaanhoidon investointitarpeiden lisäksi myös Sote -uudistuksen investointitarpeiden vaatimat tilavaraukset. Suunnitelmassa tarkistettiin myös alueen logistiikka sekä soveltuminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tulevien rakennusmassojen sijoittelu tapahtuu uuden tarkistetun kehittämissuunnitelman mukaan. Alueen asemakaavan tullaan hakemaan tarvittavat muutokset. Valtiovallan Sote -suunnitelman mukaan rakennusinvestointien toteutusvastuu ja rahoitus siirtyy Maakuntien Tilakeskus Oy:lle 1.1.2021 alkaen. H- uudisrakennus, apteekkirakennuskokonaisuus H- uudisrakennukseen tulevat sijoittumaan sairaala-apteekki, obduktio, tekninen keskus sekä vähäinen määrä hallinnollisia toimistotiloja. Rakennuksen laajuus on 4.442 n-m2 ja 35.644 m3. Kohteen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy. Maanrakennus- ja perustyöt valmistuivat 14.8.2017 ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät välittömästi maanrakennus- ja perustustöiden valmistuttua. Urakkasopimusten mukaan rakennus on valmis ja rakennuttajalle luovutettu marraskuussa 2018. Rakennuksen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuoden 2019 alkupuoliskon aikana. Sairaala-apteekin puhdastilojen käyttöönottoon on varattava noin puolen vuoden validointi- ja mittausaika. 28

Yhtymähallitus on kokouksessaan 10.7.2017 vahvistanut H- uudisrakennuksen enimmäis-sivkustannuksiksi 20.885.000 (alv 0 %). Vuoden 2019 talousarviossa on H- uudisrakennuk- 29 sen puhdastilojen validointiin ja mittauksiin varattu 100.000 euron määräraha. Maakunnallinen apuvälinekeskus Kevään 2016 kumppanuusneuvotteluissa kaikki kunnat ilmaisivat myönteisen tahtotilan Satakunnan alueelle rakennettavasta apuvälinekeskuksesta, jonka tehtävänä on hallinnoida Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä käytettäviä apuvälineitä ja potilaille lainattavia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, lukuun ottamatta kuulon-, näön- ja hengityksen apuvälineitä. Suunnitelma maakunnallisesta apuvälinekeskuksesta on valmistunut. Suunnitelmassa on kuvattu nykytila sekä suunniteltu ja kuvattu koko maakunnan kattavan apuvälinekeskuksen toiminta. Satasote selvityksessä apuvälinetoiminnan suunnittelu kuuluu Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -valmisteluryhmän toimeksiantoon. Tätä suunnitelmaa on näin ollen tehty yhteistyössä Satasote valmistelutyöryhmän kanssa. Apuvälinetoiminnan tavoitteeksi on asetettu: oikea apuväline, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikealla asiakkaalla, oikein käytettynä ja tehokkaasti toimitettuna. Suunnittelutyöryhmässä koko maakunnan apuvälineiden hankinnan, rekisteröinnin, korjauksen/vastaanottotarkastuksen sekä vaativien apuvälinesovitusten keskittäminen koettiin perustelluksi. Tällä toimintamallilla saadaan aikaiseksi varastotilojen pieneneminen toimipisteissä, sekä tasalaatuiset huolto- ja puhdistuspalvelut koko maakunnan alueella. Apuvälineiden huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että potilaalla on aina käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Uutena toimintana käynnistyvä muiden kuin lääkinnällisen apuvälinetoiminnan apuvälineiden hankinta-, määräaikaishuolto- ja korjaustoiminta sekä siihen liittyvä apuvälineiden puhdistus edellyttää henkilöstöresurssien keskittämistä sekä lisäämistä. Näin saadaan toteutettua myös viranomaismääräykset nykyistä paremmin. Apuvälinehuoltoon ja asiakaspalveluun lisätään uusia henkilöresursseja, jolloin toimiva apuvälineprosessi mahdollistaa asiakkaiden nopeamman, joustavamman ja laadukkaamman palvelun. Apuvälinekeskus tullaan rakentamaan Porin kaupungin Honkaluotoon. Sairaanhoitopiiri on käynyt neuvotteluja tarvittavan tontin vuokraamisesta Porin kaupungilta logistiikkakeskuksen välittömästä läheisyydestä, jotta saadaan hyödynnettyä kaikki synergiaedut logistiikkakeskuksen ja apuvälinekeskuksen kesken. Porin kaupunginhallitus on kokouksessaan 20.8.2018 päättänyt vuokrata Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle yritystontin 609-80-6-1 suuruudeltaan 14.816 m2. Tontin vuokra on 12.740,90 euroa / vuosi. Apuvälinekeskuksesta on laadittu alustavat suunnitelmat ja keskuksen alustava laajuus on 3.508 br-m2. Sairaanhoitopiirin apuvälinekeskus sijaitsee tällä hetkellä pääosin Satalinnan sairaalan vuokratiloissa. Tilojen vuokrasopimus päättyy 31.12.2018. Tilat eivät vastaa tämän päivän apuvälinekeskukselle asetettuja toiminnallisia vaatimuksia. Tiloissa on esiintynyt myös sisäilmaongelmia. Sairaanhoitopiiri etsii uusia väliaikaisia vuokratiloja apuvälinekeskukselle siihen asti kun uusi Maakunnallinen apuvälinekeskus on käyttöön otettavissa. Tavoitteena on rakennuttaa uusi apuvälinekeskus siten, että se on käyttöön otettavissa viimeistään vuoden 2019 lopussa. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri rakentaa keskuksen omaan taseeseensa. Alustava kustannusarvio kustannuksista on 6,8 M (alv 0 %). Vapaaehtoinen Satakunnan maakunnan väliaikainen muutoshallinto- elimeltä (VATE) on saatu puoltava lausunto Maakunnallisen apuvälinekeskuksen rakentamisesta. Tällä hetkellä on haussa rakentamiseen tarvittava lupa sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). 29

Satasairaala Sivu 30 Hankkeen toiminnalliset ja taloudelliset sekä tuottavuustavoitteet ovat: 1) 450 ss 350 ss, joista max 100 psykiatriaan; hoito yhä polikliinisempaa ja vaikuttavampaa 2) sairaalan toimintakulut vähenevät min á 10 Me/vuosi, vähintään -200 htv 3) tuottavuus lisääntyy vähintään + 7%/v l. hankkeen toteutuksen myötä investointikulut voidaan kattaa toiminnan tehostamisella, tuottavuudella ja toimintakulusäästöillä n. 10 12 vuodessa. Satasairaalan toiminnallisen suunnittelun tavoitteena on luoda hyvää hoitoa ja palvelua tarjoavalle sairaalalle. Tämä saavutetaan kehittämällä uudenlaisia potilaslähtöisiä toimintaprosesseja ja muuttamalla sairaalan toiminnallista rakennetta entistä enemmän avohoitoa mahdollistavaksi niin, että osastohoitoa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Keskeisinä muutoksen mahdollistavina elementteinä on muodostaa suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia osastotoiminnasta, avohoitotoiminnasta sisältäen vastaanottotoiminnat ja ns. päiväsairaalatoiminnan ja erilaista ja eriasteista vaativampaa tutkimusta, hoitoa ja valvontaa edellyttävistä toiminnoista. Näin voidaan tehokkaammin ja tuottavammin hyödyntää käytettävissä olevaa tilaa, tutkimus- ja hoitolaitteistoa ja henkilöstöresurssia. Hajallaan sairaalaan eri osissa olevat osastotoiminnot kootaan yhteen toiminnalliseen koko-naisuuteen, mikä mahdollistaa osastokapasiteetin käytön tehokkaammin. Samalla kuitenkin huolehditaan eri potilasryhmien ja erikoisalojen edellyttämästä osaamisesta rakentamalla kokonaisuus joustavista ja muunneltavista moduuleista. Potilasturvallisuuden, hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyn ja potilaiden yksityisyyden suojaamisen näkökulmasta olisi suotavaa, että potilashuoneet olisivat pieniä, mieluiten yhden hengen huoneita. Keskeisiä tulevaisuuden sairaalan toiminnallisia tavoitteita on tutkia ja hoitaa potilaita mahdollisimman paljon niin, että heidän ei tarvitse yöpyä sairaalassa. Vain tämä mahdollistaa osastopaikkojen vähentämisen tavoitellulle 350 osastopaikan tasolle. Päiväkirurginen toiminta lisääntyy edelleen ja koko ajan on kehitetty ja kehitetään toimintamalleja niin, että potilas voi myös joustavasti kotiutua leikkausta seuraavan päivän aamuna tai suoraan leikkaussalin heräämöstä. Nämä uudet toiminnallisuudet edellyttävät uudenlaisia prosesseja, niiden tarvitsemaa osaamista ja prosesseja tukevia ja niitä mahdollistavia tiloja. Erilaisia aikaisemmin osastolta käsin toteutettuja tutkimuksia ja hoitoja tullaan jatkossa järjestämään niin, että potilas voi kotiutua samana päivänä eikä tarvitse lainkaan osastopaikkaa. Myös tällainen päivä-sairaalatyyppinen toiminta edellyttää toimintojen uudenlaista suunnittelua potilaslähtöisinä prosesseina. Sujuvien prosessien lähtökohtaisena edellytyksenä ovat toimintaa tukevat ja tehostavat toimitilat. Vastaanottotoiminnat kootaan osastotoiminnan tavoin eripuolilta sairaalaa suurempiin kokonaisuuksiin, mikä mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön eri erikoisalojen välillä ja tilojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön. Digitaalisuutta ja sähköistä asiointia tullaan hyödyntämään hyvin laajassa mitassa tulevaisuudessa niin, että potilaan ei aina tarvitse tulla sairaalaan vastaanotolle. Tämäkin toiminta kuitenkin edellyttää ammattilaisen asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi siihen tarkoitettua ja suunniteltua tilaresurssia. Satakunnan keskussairaala on 1.1.2017 lukien laajan päivystyksen sairaala ja päivystys entistä enemmän maakunnan alueelta keskittyy keskussairaalan yhteyteen. Sellaiset potilaat, joiden ongelma edellyttää vain lyhyttä käyntiä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla ilman merkittäviä tutkimuksia, muodostavat valtaosan päivystyksen kävijöistä. Tämä potilas-joukko on erittäin suuri ja heidän hoitoprosessinsa toteutuminen sujuvasti ja nopeasti ilman merkittävää odottamista vaatii tällaista toimintaa tukevia tiloja. Toisaalta osa päivystyspotilaista on vakavasti sairaita ja heidän tutkimuksensa, hoitonsa ja seurantansa edellyttää laajalla skaalalla erilaista henkilöstön osaamista, tutkimus- ja laiteresurssia sekä tilaa päivystyksen seurantapaikoista aina vaativimpaan tehohoitoon. Tätä vaativimpien potilaiden seuranta-, valvonta- ja hoitoresurssia uudenlaisessa toiminnassa hyödynnetään yli erikoisalojen. Sitä käytetään, ei pelkästään päivystyspotilaiden, vaan myös muiden vakavasti sairaiden ja sellaisten potilaiden kohdalla, joille tehdään suuria toimenpiteitä, esimerkiksi tehohoitoa vaativia leikkauksia. 30

Sivu 31 Uuden sairaalan toiminnassa tavoitellaan siis potilaslähtöisyyttä, turvallista tutkimusta ja hoitoa, sujuvia prosesseja sekä tehokasta henkilöstön, tilan ja tutkimus- ja laiteresurssin hyödyntämistä. Tavoitteiden toteutuminen on luonnollisesti oleellisesti kiinni siitä, että käytettävissä olevat toimitilat mahdollistavat suunnitellun toiminnan toteutumisen. Satasairaalan rakentaminen tapahtuu ainakin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa uudisrakennus psykiatrian osastotoimintaan, sijoittuen todennäköisesti nykyisen vuonna 1970 valmistuneen ja purettavan S-rakennuksen paikalle. Toisessa vaiheessa rakennetaan uudisrakennus jonne sijoittuu mm. monia paljon asiakasvirtoja sisältäviä toimintoja. Uudisrakennus sijoittuu todennäköisesti K-rakennuksen pohjoispuolelle, purettavan teknisen keskuksen paikalle, jatkuen aina ns Samkin alueelle. Satasairaalan toiminnallinen suunnittelu on käynnissä ja suunnittelua ohjaa hankkeeseen nimetty ohjausryhmä. Toiminnallista suunnittelua toteuttavat useat eri pienryhmät joissa useassa on mukana perusterveydenhuollon edustus. Suunnitteluun on kutsuttu mukaan myös Satakunnan kansalaisia, asiakasraatiin. Suunnittelun apuna käytetään eri konsultteja selvittämään mm. nykytilannetta sekä ideoimaan uusia toimintamalleja. Suunnittelu pitää sisällään myös nykyisten sairaalatilojen inventoinnin, niihin jäävien toimintojen tarkastelun sekä tarvittavat purkusuunnitelmat ja tarvittavat nykyisten rakennusosien peruskorjaukset. Hankkeelle on valittu määräaikainen projektin johtaja jonka toimikausi kestää ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Satasairaala -hankkeen arvioitu laajuus on 46.100 n-m2 ja sen on arvioitu maksavan 124,50 M (alv 0 %). Kustannusarvio ei pidä sisällään 2.vaiheen toimintavarustuskustannusta eikä ICT-kustannuksia. Vuoden 2019 talousarviossa on Satasairaalan suunnitteluun varattu 3,20 M määräraha. Investointisuunnitelmassa vuosille 2020 2025 on Satasairaala -hankkeeseen varattu määrärahoja seuraavasti; vuosi 2020 20,50 M, vuosi 2021 23,30 M, vuosi 2022 16,00 M, vuosi 2023 16,00 M, vuosi 2024 16,00 M ja vuosi 2025 29,50M Satasairaala 1.vaihe Mielenterveys- ja päihdepotilaiden pääsyn palvelujen piiriin ja kohtelun niissä on oltava yhdenvertaista kaikkien muiden palvelujenkäyttäjien kanssa; Harjavallan sairaala perustettiin vuonna 1903 ja tähän aikaan vielä oli tyypillistä, että psykiatrisista häiriöistä kärsivät eristettiin muista sairaista, ja sairaalat rakennettiin erilleen muusta terveydenhuollosta. Psykiatrian historia oli sairaalakeskeistä, mutta avohoitoverkostoa on rakennettu kuitenkin jo vuosikymmeniä. On vanhanaikaista ja potilasta leimaavaa hoitaa yhtä potilasryhmää erillään muista. Lainsäädäntö edellyttää; Päivystysasetus on edellyttänyt psykiatrisen päivystyksen toimivan jo vuodesta 2015 lähtien somaattisen päivystyksen yhteydessä. Toisaalta tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri. Nykyjärjestely ei ole päivystysasetuksen mukainen. Mielenterveyspotilaiden somaattisten sairauksien hoitomahdollisuudet paranevat; Mielenterveyshäiriöistä kärsivillä potilailla somaattinen sairastavuus on tavallista. Tuoreen väitöskirjan mukaan (Eskelinen 2017) puolella skitsofreniapotilaista on päivittäin toimintakykyä haittaava ruumiillinen sairaus. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden yleisimmät kuolinsyyt ovat pääasiassa samoja kuin normaaliväestössä, mutta vaara kuolla näihin sairauksiin on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi. Potilaat eivät saa riittävää somaattista hoitoa, mikä voi osaltaan johtua heidän psyykkisiin sairauksiinsa liittyvistä tekijöistä, mutta myös somaattisen hoidon puutteellisista järjestelyistä ja potilaiden vaivoja psykiatrisoivasta hoitokulttuurista. 31

Logistiikka helpottuu; Sivu 32 Nykyisellään potilaita ja tavaraa kuljetetaan Satakunnan keskussairaalan ja Harjavallan sairaalan välillä kymmeniätuhansia kilometrejä vuosittain. Sairaalan uusi sijainti vähentää paitsi ajokilometrejä myös merkittävästi henkilökunnan käyttöä, koska useasti potilasta kuljetettaessa on hoitaja saattajana. Tilat ovat aikansa eläneet; Tiloille asetettavat vaatimukset ovat nyt toisenlaisia kuin yli sata vuotta sitten. Tilojen tulee olla muunneltavia ja toimintaa tukevia. On olemassa näyttöön perustuvaa tietoa siitä, minkälaiset tilat ovat hoidollisia ja turvallisuutta lisääviä. Tätä tietoa tulee hyödyntää. Tahdosta riippumattakin hoidossa olevilla potilailla on oltava ulkoilumahdollisuus. Rekrytointi tehostuu; Nykyaikaiset tilat muun sairaanhoidon yhteydessä helpottavat uusien työntekijöiden rekrytointia. Muualta Suomesta saadut kokemukset osoittavat, että psykiatrian työntekijät ovat kokeneet ammatillisen arvostuksensa nousseen, kun he ovat päässeet muiden ammattilaisten kanssa samaan joukkoon. Psykiatrisen hoidon osastorakennuksen toiminnallinen suunnittelu on valmistunut. Rakennukseen on tarkoitus sijoittaa kaikki Satakunnan alueella tapahtuva osastotoiminta. Toiminnan siirtyessä Harjavallan sairaalan tiloista keskussairaalan yhteyteen, vapautuvat Harjavallan sairaalan tilat muuhun käyttöön. Tämä huomioiden Harjavallan sairaalan kiinteistö on ollut julkisessa myynnissä kesällä 2017 ja neuvottelut myynnistä ovat käynnistyneet. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma laaditaan kevääseen 2018 mennessä jonka jälkeen haetaan tarvittava lausunto niin sanotulta vapaaehtoiselta Satakunnan maakunnan väliaikaiselta muutoshallinnolta, sekä rakentamiseen tarvittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Laaditun toteutusaikataulun mukaan rakennussuunnittelu toteutetaan vuosina 2018 ja 2019 jolloin urakkakilpailu voidaan käynnistää talvella 2019. Laajennuksen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2019 ja 2020 jolloin psykiatrian osastotoiminta voisi käynnistyä uudessa rakennuksessa vuoden 2021 alussa. Psykiatrian polikliininen toiminta Porin perusturvan alueelta on tarkoitus sijoittaa uuden psykiatrian osastorakennuksen välittömään läheisyyteen/yhteyteen M-rakennuksesta vapautuviin tiloihin Satasairaalan 2.vaiheen valmistumisen jälkeen. Rakennuksen arvioitu laajuus on 18.600 n-m2 ja kustannukset 45,00 M sisältäen toimintavarustuskustannukset. Satasairaala 2.vaihe Satasairaalan 2.vaiheen toiminnallinen suunnittelu on käynnissä. Erikoissairaanhoitoon liittyvät asiat on pääosin selvillä, mutta se, miten mm. perusterveydenhuolto tulee ottaa huomioon 2.vaihetta suunniteltaessa, on vielä selvittämättä. Tästä syystä hankkeen laajuus, kustannukset ja aikataulu ovat vielä ainoastaan suuntaa antavia ja perustuvat erikoissairaanhoidon osalta tehtyyn selvitystyöhön, mutta perusterveydenhuollon osalta erilaisten arvioiden yhteenvetoon. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma laaditaan vuoden 2018 aikana jonka jälkeen haetaan tarvittava lausunto niin sanotulta vapaaehtoiselta Satakunnan maakunnan väliaikaiselta muutoshallinnolta, sekä rakentamiseen tarvittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Laaditun toteutusaikataulun mukaan rakennussuunnittelu toteutetaan vuosina 2019 ja 2020 jolloin urakkakilpailu voidaan käynnistää talvella 2021. Laajennuksen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2021 ja 2023 jolloin toiminta voisi käynnistyä uudessa rakennuksessa vuoden 2024 alussa. 32

Rakennuksen arvioitu laajuus on 27.500 n-m2 ja kustannukset 79,50 M ilman toimintavarus- ja Sivu 33 ICT-kustannuksia. Satasairaala 3. vaihe; Vammaisten vaativan kuntoutuksen kuntoutuskeskus Tavoitteena on, että tulevaisuudessa erityishuollon osaamiskeskuksen (Antinkartano) palvelut muodostavat Satakunnan keskussairaalan yhteydessä vaativan hoidon ja kuntoutuksen yksiköt, kehitysvammapoliklinikan sekä erityisosaamisen ylläpitämiseen liittyvät palvelut. Tavoitteena on kehittää yhdessä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden alueen toimijoiden kanssa uudenlainen kuntoutuksen yhteistyömalli, jossa myös vammainen asiakas (kehitysvammainen ja muu aivovammainen) on keskiössä. Uusi toimintatapa yhdistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen muodot. Jotta voidaan puhua vaativista, integroituneista, joustavista ja asiakaslähtöisistä palvelukokonaisuuksista, niin tämä edellyttää toimintojen ja osaamisen keskittämistä. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaan-hoito eivät kumpikaan yksinään kykene aina vastaamaan monisairaiden, monivammaisten ja autismin kirjoon lukeutuvien asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkuudet vaativassa kuntoutuksessa perustuvat vahvaan tila-, henkilöstö- ja osaamisen resurssiin. Erityispalvelujen piiriin ohjautuvien asiakkaiden tilanteeseen liittyy tulevaisuudessa yhä useammin monialaisen osaamisen haasteita. Toiminnan siirtäminen erikoissairaanhoidon läheisyyteen on perusteltua mm. erityishuollon asiakkaiden monenlaisilla terveysongelmilla. Kehitysvammaisten psyykkinen sairastavuus on korkea, n. 40 %. Säännöllisesti lääkkeitä käyttäviä on yli puolet asiakkaista ja yli 70 % tarvitsisi erikoislääkärin konsultaatiota. Tavoitteena onkin eri erikoisalojen (mm. neurologia, psykiatria, lastentaudit, kehitysvammahuolto) suunnitelmallinen, tehokas ja taloudellinen hyödyntäminen yli sektorirajojen, asiakkaan tarpeesta lähtien ja asiakkaan tarpeetonta siirtelyä välttäen. Toimintatavassa toteutetaan myös valtakunnallista tavoitetta vammaisuuden ja kehitysvammaisuuden rajan häivyttämisessä. Vaativan hoidon yksikkö tuottaa ympärivuorokautista hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta sisältäen toiminnallisen kuntoutuksen, lääkäri-, terapia-, apuväline- ja lääkehuollon palvelut sekä tutkimuksen. Sosiaalipalveluissa lääkäripalvelut on ostettu usean vuoden ajan yksityiseltä palvelun tuottajalta koska omaa virkalääkäriä ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta saatu rekrytoitua. Antinkartano on 60 vuotta sitten alun perin rakennettu 350 asukkaan kodiksi. Nykyisin Antinkartanossa on noin 60 asiakasta, joista pitkäaikaisia kehitysvammaisia asukkaita enää 15, jotka tulevat muuttamaan laitoksesta kahden vuoden kuluessa. Tällöin Antinkartano muuttuu kokonaisuudessaan vaativan kuntoutuksen yksiköksi, jossa pääasiassa tuotetaan vaativan, määräaikaisen kuntoutuksen ja tutkimuksen jaksoja. Satakunnassa on noin 1600 kehitysvammaista, joista yli puolet on vuosittain sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen asiakkaina. Lisäksi yhä enemmän on muita erityishuollon asiakkaita. Arvion mukaan noin 20 % asiakkaista tarvitsee erittäin vaativia kuntoutuspalveluja. Antinkartanon kuntoutuspaikkojen tarve tulevaisuudessa on 35-40. Antinkartanon nykyinen syrjäinen sijainti ja yhä haasteellisempi asiakaskunta aiheuttavat myös turvallisuuteen liittyviä vakavia ongelmia. Julkiset kulkuyhteydet ovat huonot, koska bussiliikenne supistui elokuussa 2017 oleellisesti. Liikennöinti tapahtuu vain virka-aikana kahdesti päivässä. Vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus täydentää ja tukee tulevien sote- keskusten peruspalveluja tuottamalla erityisosaamista vaativat kehitysvammahuollon palvelut ja konsul- 33

taatiot alueella. Tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut lähi- ja peruspalveluiden sekä erityispalvelujen kesken. Toiminnan periaatteina ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus ja osallisuus sekä erityishuollon asiakkaiden hyvä elämä. Vaativan kuntoutuksen yksikön yhtenä tehtävänä tulevaisuudessa on varmistaa riittävä erityishuollon osaaminen Satakunnassa. Osana erikoissairaanhoitoa vaativalla erityishuollolla on tähän hyvät edellytykset. Toiminnallinen suunnitelman laadinta on aloitettu. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää vuonna 2021 ja rakennussuunnittelu vuonna 2022 ja rakentaminen toteuttaa vuonna 2023. Rakennuksen arvioitu laajuus on 1.500-2.000 n-m2 ja kustannukset noin 7,00 M sisältäen toimintavarustuskustannukset. Osastojen peruskorjaukset Osastojen peruskorjaukset määräytyvät H- uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen vapaaksi jäävien tilojen ja Satasairaalan suunnitelman mukaan vapaaksi jäävien tilojen toiminnallisen muutostarpeen ja teknisen korjaustarpeen mukaan. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus peruskorjata apteekilta vapautuvat tilat B-rakennuksen 0.kerroksesta kokonaissuunnitelman osoittamalle toiminnalle. Muita tulevina vuosina peruskorjattavia kohteita ovat mm, N0, A6, A1, A0, R0, M1 ja M2. Lisäksi kaikkia osastoja koskevaa jäähdytysjärjestelmää laajennetaan. Vuosittain peruskorjauksiin on investointisuunnitelmassa varattu 3,00 M määräraha. Pienet peruskorjaushankkeet Pienet peruskorjaushankkeet koostuvat erilaisista pienistä toiminnallisten muutosten aiheuttamista korjaustarpeista sekä teknisistä muutostarpeista. Hankkeiden koko vaihtelee kymmenestätuhannesta eurosta muutamaan sataan tuhanteen euroon. Vuosittain näihin perus-korjaushankkeisiin varattu määräraha on 2,40 M ja korjaushankkeet sijaitsevat pääosin keskussairaalassa. Tulevaisuudessa pienten peruskorjausten määrärahaa tulee korottaa, koska toiminnallisten muutosten aiheuttamat korjaustarpeet ja teknisten järjestelmien korjaustarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Laitehankinnat Laitehankintoihin varataan vuosittain 3,50-4,00 M määräraha joka jakaantuu SataDiag liikelaitoksen sekä sairaanhoitopiirin toimialueiden kesken. Osa laitehankinnoista suoritetaan leasing-periaatteella. Sivu 34 2.6.2 Investointien rahoitus Investointien rahoitus poistoilla, lainanotolla ja leasing-rahoituksella (SataDiag; PET-laite). Me v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 v.2024 v 2025 Kassa 1,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot 9,20 9,20 9,2 10,5 10,9 11,2 11,5 Talousarviolaina 8,80 21,20 23,00 14,90 14,50 14,20 18,00 Rahoitus yhteensä 19,80 30,40 32,20 25,40 25,40 25,40 29,50 34

2.7 Toimialueiden toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019 Sivu 35 2.7.1 Sairaanhoidon toimialue Sairaanhoidon toimialue vastaa sairaanhoitopiirin ydintehtävästä potilaiden tutkimisesta ja hoidosta. Tavoitteena on myös vuonna 2019 tutkia ja hoitaa potilaat laadukkaasti, turvallisesti ja tehokkaasti vähintään hoitotakuun edellyttämissä aikaikkunoissa. Lisäksi selkeänä tavoitteena on selvittää potilaiden kokemus saamastaan hoidosta sairaanhoidon toimialueen palveluissa ja kehittää palvelua niin, että potilaat entistä enemmän kokevat saavansa hyvää ja laadukasta hoitoa. Erittäin tärkeää on lääkärirekrytoinnin lisääminen ja tehostaminen kaikilla vastuualueilla. 2.7.1.1 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Toiminta Ensihoidon palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2019 loppuun. Ensihoitopalvelun tehtäviä on noin 29.000 30.000 vuodessa, mikä on pysynyt melko samana vuodesta 2013. Kiireellisiä tehtäviä näistä on noin 8000. Resursseissa ja toiminnan tuottajissa ei ole muutoksia aiempaan. Ensihoidon toiminnan arviointiin käytetty järjestelmä muuttui 1.1.2018 alkaen. Uudessa järjestelmässä tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokituksen mukaisesti potilaiden tavoitettavuutta luokituksen eri alueilla. Kansallisena lakiin kirjattuna tavoitteena on, että samankaltaisille alueille pystytään takaamaan tasapuolinen ensihoitopalvelu. Palvelutavoitteet määritellään aikana, missä tulee tietyn taajamaluokituksen alueella tavoittaa 50% (mediaani) ja 90% potilaista. Nämä aikatavoitteet esitetään minuutteina hätäkeskuksen antamasta hälytyksestä. Aikatavoitteet ovat samat koko TYKS erityisvastuualueella. Suunnitelmissa on, että laaduntarkkailua voidaan tehdä myös muiden menetelmien avulla. Ensihoidon osalta on aloitettu myös benchmarking-toiminta. Ensihoitopalvelun toimintaan kuuluu myös muita tehtäviä, mm. varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, viranomaisyhteistyö ja kansalaisille annettava valistustoiminta. Näitä jatketaan entiseen tapaan. Uutena toimintona tulee hätäkeskukseen Erica-tietojärjestelmä, joka voi aiheuttaa pieniä muutoksia riskinarvioon. Yhteispäivystyksen osalta toiminta jatkuu vuoden 2018 tasolla. Lasten päivystykseen siirtyi vuoden 2018 alusta arviolta noin 8000 käyntiä, mikä vähentää vuosittaista käyntimäärää. Aikuispotilaiden osalta käyntimäärä tullee pysymään suurin piirtein samana kuin v. 2018. Päivystysosastolla tulee olemaan noin 12.000 hoitojaksoa vuonna 2018, mikä todennäköisesti pysynee melko samana. Isoja muutoksia näihin ei ole odotettavissa vuoden 2019 aikana. Haasteena päivystyksen osalta on vakituisten lääkärien puute. Tähän pyritään kiinnittämään huomiota rekrytoimalla ja kartoittamalla sopivia lääkäreitä sekä aika ajoin ilmoittamaan avoimista viroista. Toiminnallisilla muutoksilla sekä pienillä rakenteellisilla korjauksilla pyritään päivystyksen työn joustavuutta parantamaan. Päivystyksen toimintaa seurataan benchmarkingin kautta. Talous Kustannuspaineita vastuualueelle tuo toiminnan arvaamattomuus sekä lääkärien rekrytointi. Mikäli uusia lääkäreitä saadaan rekrytoitua, voi tämä aiheuttaa kustannusten nousua aiemmasta. On mahdollista, että joudutaan jatkossakin turvautumaan osin vuokralääkäritoimintaan, mikä on omaa toimintaa kalliimpaa. Ensihoidon kustannukset voivat nousta yleisen palkkatason nousun takia jonkin verran. 35

Kehityshankkeet Sivu 36 Maakunnalliseen sote-ratkaisuun valmistaudutaan suunnittelemalla laajaa yhteistyötä kotiin vietävien akuuttipalvelujen synkronoimiseksi koko maakunnan alueella. Kansallinen päivystyksen neuvontanumero, SOTE-toimintojen johtokeskus (sote-tike), ensihoidon kiireettömien D-tehtävien suorittamisen järkeistäminen sekä mahdollinen mobiilitoiminnan ja ensihoidon yhteisyksikkö ovat ensisijaisia ensihoitotoiminnan osalta. Päivystyksen osalta kehitetään triage- toimintaa, hoitajavastaanottoa sekä erikoisalojen välistä yhteistyötä. 2.7.1.2 Konservatiivisen hoidon vastuualue Vastuualuejohtaja Jukka Korpela 18.6.2018: Yleistä Konservatiivisen hoidon vastuualueella tavoitteena on tutkia ja hoitaa potilaat laadukkaasti, turvallisesti ja tehokkaasti vähintään hoitotakuun edellyttämässä aikataulussa. Lisäksi potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta vastuualueella seurataan ja tältä pohjalta kehitetään toimintaa siten, että hoito myös koetaan hyvänä ja laadukkaana. Konservatiivisen hoidon vastuualueeseen kuuluvat vastuuyksikköinä sisätautien, keuhkosairauksien, ihotautien, reumatautien, neurologian, palliatiivisen hoidon, syöpäsairauksien sekä fysiatrian ja kuntoutuksen yksiköt sekä sydänyksikkö (vuodeosasto, sydänvalvonta jaseuranta, poliklinikat ja toimenpidesalit). Sisätautien yksikkö käsittää kaksi vuodeosastoa ja sisätautien poliklinikat. Yksikköön sisältyy myös tähystysyksikön toiminta sekä dialyysiyksiköt. Konservatiivisen vastuualueen toiminnat toteutetaan pääasiassa keskussairaalan tiloissa. Poikkeuksina on ollut Satalinnan tiloissa tapahtuva fysiatrian ja kuntoutuksen sekä apuvälinekeskuksen toiminta sekä Raumalla toimiva reumasairauksien yksikkö. Lisäksi Rauman sairaalan tiloissa toimii sairaanhoitopiirin toinen dialyysiyksikkö ja Raumalla tapahtuu myös vähäisessä määrin sisätautipoliklinikkatoimintaa (endokrinologia ja diabetologia). Tavoitteena on jatkossa vastuualueen toiminnan keskittäminen keskussairaalan nykyisiin ja tuleviin tiloihin rakennushankkeiden niin salliessa (reumayksikkö ja Satalinnan toiminnot). Satalinnan fysiatrian osasto- ja pkl-toimintaa siirtyy vuonna 2018 Diagonialaitoksen tiloihin ja apuvälinentoiminnalle haetaan vaihtoehtoiset tilat keskussairaalan läheisyydestä. Dialyysitoiminnan jatkuminen Raumalla on nykytilanteessa arvioiden toiminnallisesti mielekästä ja dialyysit toteutetaan jatkossakin kahdessa yksikössä. Konservatiivisen hoidon vastuualueella toteutetaan hoitoon liittyen opetustoimintaa. Sisätautiosastoilla toteutetaan ns. minisairaalatoimintaa lääketieteen kandidaateille. Kliinistä opetusta järjestetään monipuolisesti sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijoille eri erikoisalojen poliklinikoilla ja osastoilla. Opetuksesta vastaavat professori, kliiniset opettajat, erikoislääkärit sekä hoitohenkilökunta kaikilla osastoilla yhdessä TYKS:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Toimintamuutoksia Päiväsairaala aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Päiväsairaalaan keskitetään nykyisin hajautettuna tapahtuvaa polikliinista hoitotoimintaa kuten erilaiset suonensisäisesti annettavat lääkeinfuusiot ja verensiirrot. Osastolle siirtyisivät myös erilaisten toimenpiteiden jälkiseurannat (erilaiset biopsiat). Toiminta tapahtuu 12 paikkaisella osastolla ja arvioitukäyntien määrä on noin 5.800 käyntiä/vuosi. Päiväsairaala tulee vähentämään lyhytaikaisten vuodeosastopaikkojen tarvetta. 36

Palliatiivisen poliklinikan toimintaa tehostetaan henkilöstölisäyksellä siten, että yksikköön Sivu 37 resursoidaan erikoislääkäri sekä sairaanhoitaja nykyisen ylilääkärin viran lisäksi. Palliatiivisen poliklinikan toimintaa kehitetään STM:n ohjeistuksen mukaisesti. Tehokkaasti toimivan päivystysosaston sekä perustettavan päiväsairaalan myötä vuodeosastojen hoitopäivien arvioidaan edelleen vähenevän -2.2% verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Sen sijaan vuodeosastojen hoitojaksot lisääntyisivät 3,4% ja avohoitokäyntien määrien on arvioitu jatkavan vuonna 2019 tavoiteltua kasvuaan +6.4%. Päivystysosaston tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jatketaan viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä sisätauteihin erikoistuvien lääkäreiden toimesta. Konservatiivisen hoidon vastuualueella edellytetään laajan päivystyssairaan valmiutta sisätautien lisäksi neurologian ja kardiologian erikoissaloilla. Neurologian päivystyksen tueksi aivoveritulppien välitöntä liuotushoitoa ajatellen käytössä on Telestroke-toiminta (liuotushoito tapahtuu etäyhteyden avulla). Laajan päivystyksen käytännön järjestämisestä sovitaan ERVA-alueella TYKS:n kanssa yhteistyössä. Henkilökunta Erikoistuvien lääkäreiden osalta lääkäritilanne on hyvä ja päivystysvelvoitteista selviäminen on aiempia vuosia helpompaa. Kokeneimmat erikoistuvat lääkärit ovat toimineet myös erikoislääkäreiden työtehtävissä auttaen erikoislääkäripoliklinikoiden selviytymistä hoitotakuiden vaatimissa rajoissa lähetepotilaiden hoidossa. Ongelmana on kuitenkin edelleen erikoislääkärivaje usealla erikoisalalla (kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet, nefrologia, endokrinologia, gastroenterologia, hematologia) joka aiheuttaa tarvetta ostopalveluihin ja lisätyöjärjestelyihin sekä vaikeuttaa erikoistuvien lääkäreiden ohjausta ja koulutusta. TYKS:n kanssa on sovittu järjestelyistä, jotka helpottavat erikoislääkärivajetta. TYKS:ssa on sovittu paikallisella virkaehtosopimuksella tapahtuvasta työstä Satakunnan keskussairaalassa ja toiminta on kahden erikoislääkärin osalta käynnistynyt syöpäyksikössä. Myös Satakunnan sairaanhoitopiirissä on paikallisesti sovittu eri ammattiryhmiä koskevista ehdoista, joilla lisätyötä voidaan tarvittaessa tehdä työajan ulkopuolella potilashoidon turvaamiseksi henkilöstöresurssipulan aikana. Palliatiivisen hoidon yksikön henkilöstö vahvistuu yhdellä erikoislääkärillä ja sairaanhoitajalla. SISO1 osastolle lisätään kolmas yöhoitaja (1 sairaanhoitaja) osaston kuormittavuuden nousun vuoksi. Konservatiiviselta vastuualueelta siirtyy varahenkilöstöä 12 sairaanhoitajaa ja 4 lähihoitajaa sairaanhoidollisen toimialueen hallintoon. Hengityshalvauspotilaiden hoitoon vaadittavien hoitajien aiempaan vähäisempään määrään vaikuttavaa näiden palveluiden osittainen ulkoistaminen. Talous Talousarviossa 2019 konservatiivisen vastuualueen ulkoiset kulut on arvioitu 55 041 900 euroksi, joka on 2.4% enemmän kuin vuoden 2018 talousarvioissa. Muutos selittyy suurelta osin erityistason palveluiden ostoilla, joiden osuus konservatiiviselle vastuualueelle on vuoden 2019 talousarvioon arvioitu aiempaa suuremmaksi. Erityistason ostopalvelut muodostuvat pääosin TYKS:n ja HUS:n kirurgisista toimenpiteistä (neurokirurgia, sydänkirurgia, elinsiirtokirurgia). Suuri osa konservatiiviselle vastuualueelle osoitetuista ostopalvelukuluista syntyy hoitoprosesseista, joissa konservatiivinen vastuualue ei ole osallisena. Tästä syystä vastuualueen vaikuttamismahdollisuudet näihin ovat varsin vähäiset. Noin 10% -15% konservatiivisen vastuualueen erityistason ostopalveluista on seurausta potilaiden hoitopaikan vapaan valinnan käytöstä. 37

Laajan päivystyksen ja päivystysosaston toiminnan tehostamiseen on resursoitu 60 000 Sivu 38 euroa lisää vuodelle 2019. Palliatiivisen hoidon vahvistaminen aiheuttaa noin 100 000 euron henkilöstökulujen lisäyksen. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden määrärahoja on lisätty 150 000 eurolla. Kustannuksia ovat lisänneet etenkin uniapnean hoitotarvikkeet ja apuvälineet. 2.7.1.3 Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Vt. vastuualuejohtaja Mervi Haapsamo 4.7.2018: Yleistä Vastuualueen toiminta on ollut vuonna 2018 kolmannen kokonaisen vuoden yhteisessä Lasten ja naisten sairaalassa. Suurin muutos vastuualueella vuonna 2018 on ollut lasten päivystysmuutos. Kaikki päivystysarviota tarvitsevat lapsipotilaat ovat tulleet vuoden alusta E-rakennukseen, kun aiemmin vain erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapsipotilaat on hoidettu täällä. Toiminnan muutoksia Lastentaudit Tämän vuoden alusta alkanut lasten päivystysmuutos vaatii loppuvuodesta tarkkaa arviointia ja toiminnan optimointia tulosten perusteella. Tämän ensimmäisen toimintavuoden perusteella hoitohenkilökunnan vahvistaminen ainakin talven infektiokaudelle 2019 vaikuttaa olevan tarpeellista. Suurimmat toiminnalliset muutokset vuoden 2018 lopussa ja vuonna 2019 tapahtuvat lastenneurologialla. Alkuvuonna 2018 lastenneurologian ylilääkärin virkaan 1.3.2018 valittu lääkäri ei ottanutkaan virkaa vastaan eikä lastenneurologialla ole tällä hetkellä ylilääkäriä. Virka oli uudelleen auki, mutta yhtään hakemusta ei tullut. Toinen yksikön erikoislääkäreistä jää vuoden virkavapaalle elokuussa 2018, joten ostopalveluiden määrää TYKS:stä joudutaan lisäämään ja potilaita lähettämään enemmän hoitoon yo-sairaaloihin. Lisäksi lastenneurologialle on tarvetta saada lisää psykologipalveluja. Lasten päivystysmuutoksen ja lastenneurologian psykologipalvelujen tarpeen lisääntyminen hoidetaan lisäämällä lastenneurologialla poliklinikka- ja avotoimintaa supistamalla 5-paikkainen viikkoosasto 3-paikkaiseksi ja vapauttamalla näin osastolta henkilökuntaresurssia muualle. Lastenneurologien rekrytointi Satakunnan keskussairaalaan on ollut jo vuosia työlästä. Vuoden 2019 talousarvioon ei ole erikseen varattu palkkarahoja lastenneurologin palkkaan, mutta alan erikoislääkäri palkataan, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Lastenkirurgian osaston ylilääkäri jää syksyllä 2018 ja 2019 ajoittaisille palkattomille opintovapaille. Lastenkirurgian ostopalveluita TYKS:stä jouduttaneen tämän takia lisäämään. Lastenkirurgien rekrytointi Satakunnan keskussairaalaan on ollut jo vuosia työlästä. Vuoden 2019 talousarvioon ei ole erikseen varattu palkkarahoja lastenkirurgin palkkaan, mutta alan erikoislääkäri palkataan, jos siihen tarjoutuu tilaisuus. Lastentautien päivystyksen alkaminen E-rakennuksessa vaikuttaa nostavan alustavien analyysien perusteella potilasmääriä verrattuna aiempiin vuosiin. Alkuvuoden käyntilukujen perusteella arvio on 13 500 käyntiä/vuosi. Lastenpäivystykseen on perustettu neljän kuukauden (1.6-30.9.2018) kokeiluhankkeena PTH-potilaita katsovan lääkärin päivystyspiste, jonka mahdollinen jatkuminen myöhemmin syksyllä ja ensi vuonna voi nostaa vuoden 2019 talousarviossa henkilökunnan palkkamenoja. Toisen päivystyspisteen perustaminen katsottiin perustelluksi kahdesta syystä: 1) akutologipalvelun saaminen K-päivystyksestä ei ole toiminut suunnitellusti 2) lasten päivystyksessä käyntimäärät ovat lisääntyneet. 38

Naistentaudit Sivu 39 Merkittävin toiminnanmuutos on gynekologisten sytostaattipotilaiden infuusioiden siirtyminen päiväsairaalaan vuoden 2019 alusta. Muutoksen myötä päiväsairaalaan siirtyy 60% hoitajapanos. Syksyllä 2018 aloitetaan synnytyssalissa synnytystupatoiminta ja synnytysvuodeosastolla Synnytyshotellitoiminta. Toiminnan tarkoituksena on järjestää synnyttäjälle aktiivinen ja liikkumista tukeva synnytysympäristö sekä osastolla rauhallinen, kiireetön ja kodinomainen ympäristö perheenä toimimiseen/olemiseen ilman sairaalatoiminnan rutiineja ja aikatauluja. Toiminta tapahtuu muun työn ohessa eikä vaadi lisäresurssia. Vuoden 2019 alusta Satakunnan keskussairaalaan siirretään teini-ikäiset (13-15-vuotiaat) SERI-potilaat tutkittavaksi TYKS:stä. Näiden sekä tyttö- että poikapotilaiden hoitoon koulutetaan 1 lääkäri lastentaudeilta ja 1 lääkäri naistentaudeilta. Alkusyksyllä 2018 aloitetaan synnytysosastolla synnytyskokemuksen mittaus. Kokemuksen arviointi tapahtuu VAS-asteikolla. Hälytysrajan rikkoutuessa potilaaseen otetaan yhteys ja hänelle tarjotaan mahdollisuutta keskusteluun. Toiminta tapahtuu muun työn ohessa eikä vaadi lisäresurssia. Vauvamyönteisyys (VAMY) -ohjelma päättyy ensi vuonna. Ohjelman avulla synnytysyksikkö tavoittelee WHO:n myöntämää sertifikaattia alkuvuodesta 2019. Synnytysten määrä on edelleen laskussa. Synnytyssalista aamuvuorosta on jo vähennetty yksi kätilö, jonka työpanos on ohjattu muualle. Lisäksi, synnytyssalissa työskentelevää henkilökuntaa ohjataan enenevästi työnkiertoon Laso2:lle sekä naistentautien ja äitiyspoliklinikalle, missä toimintaa pyritään lisäämään esim. siirtämällä sinne pieniä toimenpiteitä päiväkirurgisesta yksiköstä. Lisäksi synnytyskokemuskyselyn asiakkaat ohjataan ensisijaisesti synnytyssalissa työskentelevien kätilöiden vetämiin keskusteluihin. Henkilökunta Lastenneurologialla ja lastenkirurgialla on lääkärivaje. Muuten vastuuyksikön lääkäritilanne on hyvä eikä siihen ole odotettavissa merkittäviä muutoksia ensi vuonna. Lasten päivystystoiminnan alkamisen takia lastentaudeille perustettiin tämän vuoden alusta kaksi uutta hoitajan virkaa. Lisäksi hoitopuolen varahenkilöstöä vahvistettiin kahdella vakanssilla tarkoituksena helpottaa äkillisten poistumien paikkaamista. Vastuualueella on panostettu viime vuosina hoitajien ja sihteereiden työnkiertoon ja toimintaa jatketaan ja jopa laajennetaan tulevaisuudessa. Työnkierto on lisännyt hoitajien ja sihteereiden osaamista sekä mahdollistanut osaavan ammattilaisten liikkumisen eri yksiköiden välillä E- rakennuksessa. Erityistyöntekijöiden kohdalla tilanne on tyydyttävä. Ongelmana on lasten puheterapiapalveluiden ja riittävien psykologipalveluiden turvaaminen. Lasten pahoinpitelytutkimus-työryhmän toiminta ja SERI-teinien siirtyminen tukittavaksi Satakunnan keskussairaalaan vaatii enemmän sihteerityövoimaa johtuen työmäärän lisääntymisestä ja uudesta asetuksesta, joka on annettu tänä vuonna arkaluontoisten asiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnista. Talous Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuosina 2018 ja 2019 lisäävät henkilöstön palkkamenoja ensi vuonna yhteensä noin 3%. Vastuualueen budjetin vuodelle 2019 pystyimme kuitenkin laatimaan niin, että ulkoiset kulut nousevat vain 1,1%. Tämän saavuttamiseksi hillitsemme palkkamenoja eläköitymisten kautta sekä lisäämällä lääkäreiden aktiivivapaita (= palkattomat vapaapäivät). Nämä vähennykset pys- 39

tytään tekemään toiminnan kärsimättä. Lisäksi aikaisempien tilinpäätösten perusteella vaikuttaisi siltä, että aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa kulut ovat alemmat vuonna Sivu 40 2019. Palveluiden ostokulut todennäköisesti vuonna 2019 nousevat johtuen lastenneurologian lääkärivajeesta. Sairaalan IT-palveluiden tuottajan 2M-IT:n kustannukset Lasten ja naistentautien vastuualueella nousevat ensi vuonna 6,7% verrattuna vuoteen 2018. 2.7.1.4 Operatiivisen hoidon vastuualue Vastuualuejohtaja Sari Sjövall 2.7.2018: Yleistä Operatiivisen vastuualueen tehtävänä on turvata lakisääteinen päivystyksellinen, kiireellinen ja kiireetön operatiivinen hoito vähintään hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Operatiiviseen hoitoon kuuluu oleellisesti kaikilla erikoisaloilla päivystys, polikliininen toiminta, leikkaustoiminta ja vuodeosastotoiminta. Leikkaustoimintaa toteutetaan polikliinisesti, päiväkirurgiana PÄIKI- yksikössä, päiväkirurgisesti K- leikkausyksikössä joustavan heräämökotiutuksen kautta (23h ja Herko) ja ns. raskaana kirurgiana, johon kuuluu vuodeosastohoito ja tarpeen mukaan myös tehostettu valvonta tai tehohoito kriittisesti sairaille potilaille. Teho- ja tehovalvontaosastolla hoidetaan myös muiden vastuualueen potilaita. Operatiivisia vuodeosastoja on kolme, joista KIRO 1 hoitaa lähinnä urologiaa, korva- nenäja kurkkutautien potilaita, silmäpotilaita ja leukakirurgisia potilaita. KIRO 2 hoitaa ortopediaa, traumatologiaa ja käsikirurgiaa ja KIRO 3 lähinnä gastrokirurgiaa, mutta myös plastiikka- ja thorax- ja verisuoni-kirurgisia potilaita. Kaikilla osastoilla hoidetaan tarpeen mukaan ja ruuhkatilanteissa kaikkien erikoisalojen potilaita. Päivystysosastolla hoidetaan operatiivisia päivystyspotilaita, joiden arvioidaan kotiutuvan n. 2 vuorokauden kuluessa. Toiminnan muutokset Kirurgiassa toteutettiin jo vuonna 2017 suuret osastomuutokset, kun päivystysosasto valmistui. Tällöin vuodeosastopaikat vähenivät seitsemällä. Rauman anestesiaa vaativan kirurgian siirtyminen sairaanhoitopiirille vuoden 2018 alussa aiheutti uusia muutoksia vuodeosastoille. Toiminnan vakiinnuttua pystytään nyt vuodepaikat suhteuttamaan toiminnan volyymiin paremmin. Pienin kirurginen vuodeosasto KIRO1 voidaan sulkea viikonloppuisin, mikä säästää henkilöstökuluissa. Muita sulkuja toteutetaan toiminnan mukaan. Päiväsairaalaan siirtyy vuoden alussa aiemmin vuodeosastolla hoidettuja seurantaa tarvitsevia kirurgisia toimenpidepotilaita. Leikkausyksiköt luopuvat aiemmasta alkuviikkopainotteisuusperiaatteesta ja leikkausyksiköt toimivat täydellä kapasiteetilla joka arkipäivä paitsi perjantaisin on yhden K- salin supistus. Potilaiden joustavaa kotiutusta laajennetaan tarvittaessa lauantaiaamuun. Sähköinen esitietojärjestelmä otetaan käyttöön 2018 syksystä alkaen pilottina päiväkirurgiassa ja kirurgian poliklinikalla. Uutta vakinaista kirurgian professoria ei ole vielä saatu nimettyä, mutta asia toteutuu viimeistään vuoden 2019 aikana. Kirurgian erikoislääkäritilanne ei ole edelleenkään täysin riittävä ajatellen laajaa päivystystoimintaa, ja joudumme käyttämään apuna ulkopuolisia kirurgikonsultteja sekä tarpeen mukaan myös kliinistä lisätyötä. Uusi korvaylilääkäri ja silmäylilääkäri on saatu rekrytoitua vuoden 2018 aikana. Erikoislääkäritilanne on hiukan parantunut anestesiologiassa ja tehohoidossa, gastrokirurgiassa, korvataudeilla ja silmätaudeilla. Silmätaudeilla saatiin hoitotakuu hallintaan vuoden 2018 aikana uusilla toimintatavoilla. Silmätaudeilla jatketaan palvelusetelin käyttöä edelleen valikoiduille polikliinisille potilaille ja organisoidaan uusia hoitajapoliklinikoita. 40

Korva-nenä ja kurkkutaudeilla toteutetaan polikliinisen toimenpidehuoneen remontointi. Aiempaa enemmän tehdään paikallispuudutustoimenpiteitä poliklinikan tiloissa leikkausosaston sijaan. Hammaskirurgian toimintaan ei ole tulossa suurempia muutoksia. Hammaslääkäriresurssia on jonkin verran lisätty toiminnan lisäännyttyä. Kaikilla erikoisaloilla ja yksiköissä pyritään saamaan hoitotakuujonot lyhenemään, jolloin on mahdollista antaa potilaalle toimenpideaika heti leikkauspäätöstä tehtäessä. Tämä toteutuu jo nyt verisuonikirurgiassa. Prosesseja hiotaan siihen suuntaan, että turhat käynnit jäävät potilailta pois ja asiakas saadaan lähes kerralla kuntoon. Henkilöstö Vuonna 2019 toivomme saavamme kirurgian virat täyteen. Tätä varten on varattu lisämäärärahaa. Muutamia hoitohenkilökunnan virkoja on myös budjetoitu lisää leikkaus- ja vuodeosastotoimintaan, kun Raumalta siirtyi meille enemmän henkilökuntaa kuin oli varattu määrärahaa vuonna 2018. Mitään varsinaista uutta toimintatapaa ei oteta käyttöön, mutta pyritään vahvistamaan kaikkia erikoisaloja ja saada rekrytoitua vakinaista työvoimaa ostopalveluiden sijaan. Sijaispalveluyksikköön ja päiväsairaalaan siirtyy sovittu hoitohenkilökunta. Talous Vuoden 2019 budjettiin tulee vain pientä lisäystä (2,6 %) voimaan astuvien palkankorotusten, henkilökuntaresurssin, potilasvahinkovakuutusmaksujen ja tarvikekulujen kattamiseksi. Sote ja valinnanvapaus voivat muuttaa tuottojen kertymistä, kun potilaiden käyttäytymistä hoitopaikkaa valitessa ei pystytä vielä tarkemmin ennustamaan. Keskittämisasetuksen edellyttämiä neuvotteluja jatketaan edelleen, ja joitakin isoja toimenpidekokonaisuuksia voi vielä siirtyä jatkossa yliopistosairaalaan. Erityistason ostopalveluiden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Laiteinvestointeja toteutetaan vastuualueella entiseen tapaan ja pieniä remontteja toteutetaan määrärahojen puitteissa. Sivu 41 2.7.1.5 Psykiatrisen hoidon vastuualue Vastuualuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu 31.5.2018: Yleistä Psykiatristen palvelujen tarve Satakunnassa lisääntyi vuonna 2017. Sekä lasten-, nuorisoettä aikuispsykiatrialla avohoidon lähetemäärät kasvoivat. Suurinta kasvu oli nuorisopsykiatrialla, missä lähetteitä tuli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osastokuormitukset olivat korkeat ja jotkut osastot olivat ylipaikkatilanteessa käytännössä koko vuoden. Sairaalan käyttö on ollut suurta huolimatta siitä, että on tarjottu päivystysluonteisia, intensiivisiä ja monimuotoisia avohoitopalveluja. Erikoistuvia lääkäreitä on saatu rekrytoitua. Edelleen erikoislääkäreitä on aivan liian vähän etenkin lastenpsykiatrialla ja aikuispsykiatrialla. 41

Toiminnalliset muutokset Sivu 42 Psykiatrian vastuualueella on jo vuosien ajan selkiytetty työnjakoa perustason kanssa. Kuntouttavat työ- ja päivätoiminnat on siirretty kuntien toiminnaksi. Edelleen pyritään jäsentämään hoitoketjuja, niin että potilaan hoito on saumatonta tuottajatahosta riippumatta. Työn alla on masennuksen hoitoketju. Masennus on kansantauti, jonka laadukkaalla hoidolla paitsi minimoidaan sairauden aiheuttamaa kärsimystä, mutta voidaan saada aikaan myös yhteiskunnan kannalta merkittäviä tuloksia, jos kyetään vaikuttamaan sairauslomiin ja ennenaikaisiin eläkkeelle jäämiseen. Yleissairaalapsykiatrian osasto on toiminut pari vuotta viikko-osastona. Viikko-osastokäytäntö on toiminut huonosti. Potilaita on jouduttu siirtämään viikonlopuiksi Harjavallan sairaalan ennestään ylipaikkaisille osastoille. Tämä on haitannut hoitojen toteutusta. Lisäksi sulut aiheuttavat osaston vajaakäyttöä, kun loppuviikosta uusia potilaita ei ole ollut mielekästä sisäänkirjoittaa, kun hoitoprosessi katkeaa heti alkumetreillä. Osasto palautetaan 24/7 osastoksi, mikä vaatii lisää hoitajaresurssia. Harjavallan sairaalan akuuttiosastoilla hoidetaan vaikeasti oireilevia potilaita. Osastolla on sattunut väkivaltatilanteita. Myös sairaalan ulkoalueella on ollut ulkopuolisen aiheuttamaa häirintää. Sairaalaan voidaan hälyttää vartija, jonka tulo paikalle kestää oman aikansa. Sairaalan turvallisuuden kokonaistilanteen kannalta on sovittu, että viikonloppuöihin tulee varahenkilöstöön yhden hoitajan lisäresurssi, toinen tulee vahvistamaan ylikuormitettua nuorisopsykiatrian osastoa. Kokemus on osoittanut, että hoitajan ammattitaitoa vaikeasti oireilevan psykiatrisen potilaan kohtaamisessa tarvitaan usein kipeämmin kuin vartijan. Harjavallan sairaalan alueella toimivaa työ- ja toiminnallisten terapioiden yksikköä kehitetään edelleen. Yksikkö tarjoaa näyttöön perustuvia hoitoja. Palveluvalikkoa monipuolistetaan taideterapeutin palveluilla. Palvelua tarjotaan osastopotilaille, mutta mahdollisuuksien mukaan myös avohoidon potilaille. Yksikkö tekee yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Päihdeosaamista vahvistetaan. Vaativat kaksoisdiagnoosipotilaat näkyvät sekä osastojen arjessa että avohoidossa korostetusti. Nuorisopsykiatrialle perustetaan yksi erikoislääkärin virka lisää. Lääkärivahvistuksella pyritään varmistamaan hoitotakuun mukainen toiminta. Lync-ohjelmaa hyödynnetään enenevästi eri toimipisteiden välillä, mikä vähentää matkustamista ja mahdollistaa joustavasti esimerkiksi lääkäreiden konsultaatiot. Kustannussäästöjä tuo myös leasingautojen käyttöönotto. Henkilökunta Psykiatrian vastuualueella on läpiviety suuret muutokset, kun sairaansijamäärää on supistettu merkittävästi nopealla tempolla. Muutos näkyy sekä sairaalassa että avohoidossa. Henkilökunta on varsin kuormittunutta ja näkyvissä on turvattomuuden kokemuksia. Ajankohtaisesti potilaiden aggressiivisuus ja väkivaltainen käyttäytyminen vaativat erityistä huomioonottamista. Tämä on yksi jatkuva koulutuksen painopiste- ja kehittämisalueista. On varmistettava riittävä henkilöstöresurssi ja paras mahdollinen osaaminen, mikä vaatii eri ammattiryhmien jatkuvaa kouluttautumista ja työnohjausta. Psykiatrian vastuualueen henkilöstöstä 25 osallistuu integratiivisen psykoterapian koulutukseen. Muita koulutussuunnitelmaan sisältyviä laajempia koulutuksia ovat interpersoonallisen psykoterapian ja käyttäytymisen aktivaation koulutukset. 42

Talous Sivu 43 Psykiatrian vastuualueen tavoitteena on tarjota satakuntalaisille korkealaatuista psykiatrista erikoissairaanhoitoa kustannustehokkaasti. Riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilökunta on sen ehto. 2.7.2 Sosiaalipalvelujen toimialue Sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola 21.5.2018: Asumispalvelut Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma 2015-2020 sekä kehitysvammaisten asumisen valtakunnallisen suunnitelman (KE- HAS) jatko-ohjelma tulevat ohjaamaan kehitysvammaisten asumisen järjestämistä sekä siihen liittyvää kehittämistä ja eri toimijatahojen välistä yhteistyötä Satakunnassa. Tavoitteena on tuottaa asuntoja sekä pitkäaikaisesta laitoshoidosta että lapsuudenkodeistaan muuttaville aikuisille kehitysvammaisille. Asumispalvelut tuotetaan valtakunnallisesti hyväksytyn yksilöllisen tuen laatukriteerien mukaisesti. Huhtikuussa 2016 päivitetyn kehitysvammaisten asumistarvekartoituksen perusteella 384 satakuntalaisella kehitysvammaisella on asumisen tarve 1-5 vuoden aikajanalla. Vuonna 2009 vastaava luku oli 184 ja vuonna 2012 luku oli 208. Asumisen tarve kasvaa siis kaiken aikaa voimakkaasti. Alueellisesti tarpeet ovat Porin yta (150), Pyhäjärviseutu (70) Keski- Satakunta (65), Rauma (52) ja Posa (47). Merikarvian asumisyksikkö (8-paikkainen pienryhmäkoti ja 10 rivitalo-asuntoa) on saanut ARA -avustusvarauksen. Rakentaminen alkaa vuoden vaihteessa 2018-2019 ja yksiköt otetaan käyttöön arvion mukaan vuoden 2020 alussa. Vuoden 2018 aikana valmistellaan ARA -hakemus Eurajoelle rakennettavasta 8- paikkaisesta pienryhmäkodista ja 10 rivitaloasunnosta. Porin kaupungin vammaispalvelujen kanssa on alustavasti keskusteltu asumisyksikkötarpeista ja tätä keskustelua jatketaan. Yhtenä asumispalveluiden keskeisenä painopistealueena ja tavoitteena on edelleen tukiasumisen kehittäminen sekä määrällisesti että laadullisesti sekä tukiasumisen järjestäminen myös ilman diagnoosia oleville asiakkaille. Ulvilan Kamu-tuvan päiväaikaista toimintaa kehitetään. Toimintaa suunnataan pääsääntöisesti peruskoulunsa lopettaville nuorille aikuisille. Toiminnan sisältö on itsenäistymiseen suuntaavaa sekä arjentaitojen hallinnan opettelua. Perhehoitoon rekrytoidaan uusia perhehoitajia sekä tilapäisen että pitkäaikaisen perhehoidon tarpeisiin. Laitoskuntoutus Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa on 14 kehitysvammaista pitkäaikaisasukasta (KE- HAS), joista 11:lle etsitään edelleen heille sopivaa asumisratkaisua, jotta KEHAS - hankkeen tavoitteet pitkäaikaisen laitosasumisen lopettamisesta toteutuisivat Satakunnassa. Laitoskuntoutuksessa on 12 pitkäaikaisessa kuntoutuksessa, 16 lyhytaikaisessa kuntoutuksessa ja 15 aikuisiällä vammautunutta. Yhteensä Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa on 57 asiakasta (15.5.2018). Lapsiasiakkaita kuntoutujista on 15, joista pitkäaikaisia on viisi (5). 43

Sivu 44 Valtakunnallisena tavoitteena on, että pitkäaikainen asuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Satakunnassa tähän tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Vuonna 2019 AK koostuu neljästä palveluyksiköstä (Kataja, Kielo, Helmiina ja Mänty) sekä TOIKU:sta (toiminnallinen kuntoutus) ja toimintakeskuksesta. Sairaanhoidollisen yksikön (Helmiina) toiminta muutetaan kuntoutusyksiköksi. Vuosien 2019 2020 aikana pitkäaikaisasukkaiden määrä vähenee edelleen noin 10 asukkaalla. Keskeisenä tavoitteena on edelleen estää uudet pitkäaikaissijoitukset ja vastaavasti kehittää ja lisätä tutkimus- ja kuntoutustoimintaa. Aikuisiällä vammautuneiden yksikön (Mänty) toiminnan siirtäminen avohuollon tehostetuksi palveluasumisen yksiköksi on ollut vireillä jo vuodesta 2017. Yhteistyötä asiassa tehdään edelleen mm. Porin YH -asuntojen kanssa. Kuntoutuspaikkoja arvioidaan olevan vuonna 2019 noin 45 riippuen edellä mainittujen suunnitelmien toteutumisesta (KEHAS ja Mänty). Kuntoutuspaikkojen määrään vaikuttaa palvelujen kysyntä. Laitoskuntoutus keskittyy vaativaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen kuntoutukseen ja tutkimustoimintaan sekä akuuttitarpeeseen ja kriisivalmiuteen vastaamiseen. Yhteistyötä SHP:n lastenneurologian ja psykiatrian kanssa tiivistetään entisestään mm. nepsy-työryhmän toiminnalla. Lainsäädäntö (Vammaispalvelulaki, Asiakas- ja potilaslaki) uudistuessaan v. 2020 edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä laaja-alaista osaamista. Vuonna 2019 edelleen kiinnitetään erityistä huomiota itsemääräämisen tukemiseen sekä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen ja sen hallintaan. Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluihin sisältyvät erityisosaamiskeskuksen palvelut sekä sosiaaliasiamiestoiminta. Erityisosaamiskeskus on kehitysvamma-alan osaamiskeskus, joka tuottaa vaativan erityistason asiantuntijapalveluita. Asiakaskunta on viime vuosina laajentunut jonkin verran myös ei-kehitysvammaisiin asiakkaisiin. Kuntien uudet palvelutarpeet liittyvät mm. erityisen tuen tarpeessa olevien, psyykkisesti oireilevien asiakkaiden palveluihin sekä neuropsykiatrian ja autismin kirjon asiakkaiden kuntoutukseen. Selkeä tarve on lisätä menetelmällisen ohjauksen tukea liittyen asiakkaiden haastavaan käytökseen. Tavoitteena on liikkuvan asiantuntijatyön lisääminen lähipalveluna eri toimintaympäristöihin, esim. haastavaan käyttäytymiseen ja kommunikaatioon liittyen sekä itsemääräämisoikeuteen liittyvissä asioissa mm. erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä. Myös sairaanhoitopiirin sisäisen yhteistyön mahdollisuuksia eri toimialueiden kanssa selvitetään ja hyödynnetään entistä aktiivisemmin. Erityisosaamiskeskuksen työntekijöiden osaamista vahvistetaan tulevina vuosina neuropsykologisen ja -psykiatrisen osaamisen suuntaan sekä vaativaan perhetyöhön ja kommunikaatio-osaamiseen. Tietopuolisen koulutuksen lisäksi tavoitteena on lisätä myös omaa tiedontuotantoa tutkimus- ja koulutustoiminnan kautta. Asiantuntijapalveluiden suoritteiden kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähes ennallaan mutta näistä poliklinikkamuotoisten moniammatillisten vastaanottojen määrän arvioidaan vähenevän. Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisen osalta saattaa tulla muutostarpeita riippuen valtakunnallisista kyseisen toiminnan linjauksista. Suoritteet Laitoskuntoutuksen käyttöpäivien arvioidaan lisääntyvän n. 15 %. Asumisen painopiste siirtyy yhä enemmän vaativampaan asumiseen. Ryhmäkotien ja tuetun asumisen suoritteet 44

vähenevät n. 6 %. Päivähoito lisääntyy huomattavasti (194 %). Tuettu asuminen arvioidaan lisääntyvän 1,6 %. Sivu 45 Perhehoito on arvioitu lisääntyvän n. 12 % ja Kamu-tupatoiminnan n. 20 %. Asiantuntijapalveluiden suoritteet lisääntyvät n. 15 %. Työ- ja päivätoiminnan suoritteet arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla (+3,3 %). Yhteensä suoritteet lisääntyvät 2,5 %. Laatu ja kehittäminen Sosiaalipalvelujen toimialueen ISO 9001:2015 standardiin perustuvan laadunhallintajärjestelmän sisäinen ja ulkoinen auditointi toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Laatutavoitteet vuodelle 2019 laaditaan ja raportoidaan erikseen. Uusien mittareiden käyttöönotto (lasten RAI ja ICF). Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ja kehitetään sekä hankitaan suorina tuote- sekä palveluhankintoina tavoitteena asiakaspalvelun ja asiakasturvallisuuden parantaminen. Kehittämisen painopisteitä ovat mm. näyttöön perustuva toiminta, johtaminen ja osaaminen. Osaamisen hallintaa kehitetään tehtyjen osaamiskartoitusten tulosten perusteella, erillisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Satasoten suunnitteluun osallistuminen. Henkilöstö Viiden (5) työntekijän varahenkilöstöä täydennetään viidellä (5) uudella varahenkilöllä. Järjestely tuottaa säästöjä henkilöstömenoihin ja vakauttaa erityisesti kuntoutuskeskuksen toimintaa. Henkilöstön koulutuksen keskeisenä painopisteenä on johtaminen, itsemääräämisoikeus, lainsäädännöstä johtuvat muutokset, kuntoutus sekä perhe- ja verkostotyö (tarkentuu vuoden 2018 aikana; vrt. laatutavoitteet v. 2019). Henkilöstön hyvinvoinnissa keskeisesti huomioitavaa on hoidollisesti ja/tai ohjauksellisesti ns. haastavien asukkaiden/asiakkaiden hoito ja kuntoutus sekä väkivaltatilanteiden hallinta. Henkilöstön rekrytointiin haastattelutilanteissa osallistuu myös asiakasedustaja. 2.7.3 Huoltokeskus Huollon johtaja Tapio Kallio 4.6.2018: Yleistä Satakunnan sairaanhoitopiirin huoltokeskukseen kuuluvat vastuualueina huoltokeskuksen hallinto, hankinta- ja logistiikkakeskus taseyksikkönä, ruokapalvelukeskus, tekninen keskus ja siivouskeskus. Huoltokeskuksen tehtävänä on tuottaa asiakkaiden tarvitsemat huoltokeskuksen toimialaan kuuluvat palvelut. Huoltokeskuksen tehtäviin sisältyvät myös kuntayhtymän kiinteistövarallisuuden kunnosta ja sen arvon säilymisestä huolehtiminen sekä tarpeettoman omaisuuden realisointi. Huoltokeskus osallistuu Satakunnan maakunnan Sote valmisteluun. Lisäksi huoltokeskuksella on edustus Maakuntien Tilakeskus Oy:n toimintaa valmistelevassa projektiryhmässä. Huoltokeskuksen hallinto Huoltokeskuksen hallinnon tehtäviin sisältyy rakennuttajatehtävien hoitaminen. Satakunnan keskussairaalan uusi H-rakennus valmistuu marraskuussa 2018 ja rakennuksen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2019 alusta alkaen vaiheittain. Rakennuttajaorganisaatio vastaa rakennuksen käyttöönotosta, henkilökunnan kouluttamisesta uuden rakennuksen käyttöön sekä rakennuksen varustamisesta. Satasairaalan suunnittelu jatkuu kokonaisuutena ottaen huomioon myös Satakunnan maakunnan Sote valmistelun edellyttämät tarpeet. Satasairaalan rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoi- 45

tus rakentaa tilat psykiatrian toiminnalle siten, että Harjavallan sairaalan tiloista sekä useista Porin kaupungin alueella sijaitsevista vuokratiloista voidaan luopua vuonna 2021. Psyki- Sivu 46 atrian rakennuksen poikkeuslupahakemus STM:ään jätetään keväällä 2019 ja rakennussuunnittelun on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 puolella, jolloin rakentaminen voisi käynnistyä vuonna 2020. Uusi apuvälinekeskus on tarkoitus rakentaa logistiikkakeskuksen välittömään läheisyyteen palvelemaan koko Satasote-aluetta siten, että toiminta uusissa tiloissa voi käynnistyä vuoden 2019 aikana. Tarpeettomista kiinteistöistä, rakennuksista ja osuuksista kiinteistöyhtiöissä pyritään pääsemään eroon. Valmistellaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kiinteistöomaisuuden sekä kiinteistöteknisen henkilökunnan siirtämistä Maakuntien Tilakeskus Oy:lle 1.1.2020. Valmistelussa pyritään varmistamaan häiriötön toiminta siirtymähetkestä eteenpäin Logistiikka- ja hankintakeskus Logistiikkapalveluissa ja hankintapalveluissa jatketaan ohjelmistorobotiikan kehittämistä ja sille etsitään uusia hyödyntämismuotoja ostolaskujen tarkastuksen lisäksi. AXtoiminnanohjausjärjestelmän pieniä kehityshankkeita on jaksotettu vuodelle 2019 ja tavoitteena on mm. automatisoida ostotilausten tekoa tavarantoimittajille. Kuljetuspalveluissa jatketaan Attune-kuljetustenhallintajärjestelmän kehittämistä tekemällä liittymä Apuvälinekeskuksen Effector-järjestelmään sekä Apteekin ja laboratorion Marelajärjestelmään. Uuden Apuvälinekeskuksen ja sairaala-apteekin toiminnan alkaessa myös kuljetuslinjoja järjestellään uudelleen toiminnan tehostamiseksi. Kuljetusrobotiikan mahdollisuuksien kartoittamista jatketaan Satakunnan keskussairaalassa. Ruokapalvelukeskus Ruokapalvelukeskus sopeuttaa Poriin siirtynyttä Harjavallan ruokatuotantoa olemassa olevaan palvelukokonaisuuteen ja tekee tarvittavia toiminnallisia uudelleen järjestelyjä suhteessa edelleen muuttuviin asiakasryhmiin. Ruokatuotantotoimintaa kehitetään edelleen hyödyntämällä paremmin laitteiden ohjelmointi- ja tietoteknisiä järjestelmiä. Vuoden 2019 aikana Henkilöstöravintolan astiahuoltoosastoa uudistetaan paremmin vastaamaan nykytilan tarpeita. Mukana olo Satasoten selvityksissä jatkuu. Teknisen keskus Teknisen keskuksen toiminta kohdistuu olemassa olevien rakennusten, järjestelmien ja laitteiden huoltoon ja ylläpitoon. Maakuntavalmistelu Satasoten muihin tukipalveluihin kuuluvan lääkintälaitetekniikan osalta jatkuu. Teknisen keskuksen henkilökunta tulee aikanaan siirtymään Maakuntien Tilakeskus Oy:n palvelukseen paitsi lääkintälaitetekniikka, joka tulee jäämään maakuntaan. Siivouskeskus Selvitetään sote/vate suunnittelun yhteydessä siivouskeskuksen tulevaisuuden toimintamalli. Laitoshuollon tehtäväkuvia kartoitetaan koko sairaanhoitopiirissä ja siivoustyönmitoituksia tarkistetaan ja toteutetaan yksiköiden toimintamuutosten mukaisesti. Tarkoitus on yhdistää joitakin yleisten tilojen alueita osastoihin/poliklinikoihin. Näin saadaan toimintaa tehostettua ja asiakkaita paremmin palveltua heidän tarpeidensa mukaisesti. Yksittäisiä oppisopimusopiskelijoita otetaan määräaikaiseen oppisopimuspohjaiseen työsuhteeseen tarpeen mukaisesti sekä oman henkilöstön oppisopimuspohjaista täydennyskoulutusta jatketaan. Näin taataan koulutetun henkilöstön riittävyys. 46

Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n välinen tekstiilipalvelusopimus päättyy 31.1.2019. Tekstiilipalvelujen kilpailutus suoritetaan vuoden 2018 Sivu 47 aikana siten, että uusi sopimus voidaan solmia alkavaksi 1.2.2019. Näin saadaan myös uudistettua potilasvaatteet sekä muita tekstiileitä. Kilpailutus toteutetaan yhteistyössä Porin kaupungin ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. 2.7.4 Yhtymähallinnon toimialue Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto 15.8.2018: Yhtymähallinnon toimialueen/vastuualueen tehtävänä vuonna 2019 on: Sovittaa yhteen sairaanhoitopiirin toiminnat jäsenkuntien, niiden terveyskeskusten ja sosiaalitoimen sekä oman erityisvastuualeen sairaanhoitopiirien ja yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Samoin tehtävänä on koordinoida sairaanhoitopiirin eri toimialueiden ja liikelaitosten sekä konserniyhtiöiden toimintaa. Keskeisinä tehtävinä ja tavoitteina vuodelle 2019 on - varmistaa vuosien 2019 2021 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2019 talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: mittareina talouden ja toiminnan tunnusluvut - osallistua aktiivisesti Satakunnan maakunta- ja sotevalmisteluun sen mukaisesti, mitä valtakunnalliset linjaukset ja lainsäädäntö edellyttävät ja mahdollistavat: mittarina valmisteluun osallistuvien henkilöiden työpanos - toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Tyksin erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta: mittarina järjestämissopimuksessa kirjattujen yo-sairaalaan keskitettävien toimintojen toteutuminen - turvata ja tukea sairaanhoitopiirin henkilöstön rekrytointia ja saatavuutta: mittareina virkojen/toimien täyttöaste ja avoinna olleisiin virkoihin/toimiin olleiden hakijoiden määrä/avoinna ollut virka/toimi - kehittää asiakaspalvelua ja palvelukulttuuria: mittarina asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset - toteuttaa sairaanhoitopiirin viestintää ja maineenhallintaa: mittareina asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja valinnanvapaus ja vetovoimatutkimuksen tulokset 47

Sivu 48 Tietohallinto vuoden 2019 talousarviossa Yhteenveto Tietopalvelut Medbit/2M-IT, työasemaveloitus Medbit/2M-IT, sopimusperusteiset 2014 tot 2015 tot 2016 tot 2017 tot 2018 ta 2019 ta (1000 (1000 (1000 (1000 (1000 (1000 euroina) euroina) euroina euroina euroina) euroina) 7 648 7 887 9 622 8 653 9 844 9 964 5 384 6 612 4 661 5 139 4 358 4 683 Muut 335 183 460 786 109 337 Effica, oman työn 827 708 504 330 300 300 osuus/efficapalvelu Yhteensä 14 194 15 391 15 247 14 908 14 611 15 284 2M-IT:n osuus on +4,7 % verrattuna talousarvioon 2018. Työasemamaksut (euroa) 2018 ta 2019 ta muutos % Sairaanhoito 242,00 239,50 1,0 % Muut 140,00 140,00 0,0 % Yhtymähallituksen päätöksen 26.2.2018 / 23 mukaisesti sairaanhoitopiiri on merkinnyt UNA Oy:n osakkeita sekä sitoutunut UNA- ytimen yhteiskilpailutukseen. UNA- ydin on kansallinen potilastietojärjestelmiin liittyvä integraatio- ja tiedonhallintaratkaisu. Vuoden 2019 investointiosaan on varattu 0,8 M määräraha UNA- ytimen hankintaan. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrärahat ja rahoitus - kokonaiskustannukset (brutto): 1 159 000 euroa - ulkopuolinen rahoitus: 460 000 euroa - omarahoitusosuus (netto): 699 000 euroa - hankkeiden kustannusarviot ja ulkopuolinen rahoitus päivitetään tilikauden aikana rahoituspäätöksen mukaan omarahoitusosuuden puitteissa 48

Vuoden 2019 alustavat tutkimus- ja kehittämishankkeet Sivu 49 VUOSI 2019 Käyttötalous Kustannukset yht. BRUTTO Ulkopuol rahoitus Kuntien rahoitus = NETTO Vuosi 2017 BRUTTO Vuosi 2017 NETTO B TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA YHTEENSÄ 1 159 000 460 000 699 000 1 095 900 615 900 B01 SHP:n sisäinen hoitotyön kehittämistoiminta / hyh 170 000 0 170 000 174 400 174 400 Hankehallinnointi (sis. Kehittämisylihoitaja) 70 000 70 000 Näyttöön perustuva toiminta (perushoidon laatu, unihanke, kipubundle, JBI yhteistyö) Asiakaspalvelu ja palvelukulttuuri Työnjaon ja osaamisen kehittäminen (urakehitys, Advisory Board yhteistyö) 50 000 50 000 10 000 10 000 25 000 25 000 Opiskelijaohjaus (simulaatio, moniammatillinen ohjaus) 5 000 5 000 Opinnäytetyöt 10 000 10 000 Hoitotieteen opinnot (osallistumaksut laskutetaan 0 0 opiskelijoilta) B02 SATSHP tai maakunnalliset hankkeet / jyl 347 000 0 347 000 200 000 188 000 Pienet / lyhytkestoiset hankkeet 22 000 0 22 000 Leanista käytäntöön-hanke 90 000 0 90 000 Satakunto 35 000 0 35 000 Toimintamallien kehittäminen 100 000 100 000 Hallinnointi (sis. Hanketoiminnan päällikkö) 100 000 0 100 000 B03 Sairaanhoitopiirien tai maakuntien väliset hankkeet / jyl 182 000 100 000 82 000 211 500 103 500 B04 Sata-Lipake 142 000 100 000 42 000 Maakuntauudistuksen sote- ja muut yhteistyöhankkeet (omarahoitusosuudet) Lääke- ja terveystieteellinen tutkimus: valtion tutkimusrahoitus/ jyl 40 000 40 000 75 000 75 000 0 75 000 B06 Muu tieteellinen tutkimus (100 % rah.) /jyl 225 000 225 000 0 225 000 B13 Valtion tutkimusrahoitus 2019/ jyl 60 000 60 000 0 60000 B Tieteellisen tutkimuksen rahoitus/ jyl 100 000 0 100 000 150 000 150 000 49

2.7.5 Liikelaitos SataDiag Sivu 50 Liikelaitoksen johtaja Harri Hagman 17.8.2018 Toimintasuunnitelma Liikelaitostasoinen yhteenveto talous- ja toimintasuunnittelun premisseistä, keskeisistä tavoitteista sekä toimenpiteistä. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiagiin kuuluvat lääkehuolto, kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot, kuvantaminen, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (KFI), patologia, kliininen neurofysiologia (KNF), infektioyksikkö sekä välinehuolto. Toiminnan ja talouden suunnitelma laadittiin maalis-toukokuun aikana. Palvelutarpeet ja - tasot kartoitettiin asiakaskuulemisissa sairaanhoidon toimialueen johdon sekä Porin perusturvan johdon kanssa. Neuvotteluiden sekä asiantuntijakuulemisten pohjalta palvelukysynnän ja -volyymien arvioidaan kasvavan (toteumaan 2017 nähden) kaikilla palvelualueilla alueesta riippuen 1,3 3,5 %. Minkään palvelun osalta ei esitetty supis-tamistarpeita. Edellisvuosien tapaan liikelaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus laadittiin bottom-up periaatteella, jossa vastuualuejohdolle asetettiin merkittävät vastuut ja velvoitteet em. ehdotusten laadinnassa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena toimintaa kehittävien hankkeiden määrittelyssä oli niiden vaikuttavuus toisaalta asiakaspalveluun sekä toisaalta tulevaan maakunta- ja sote-uudistukseen. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa (17.8.2018 tilanteen mukaan ja nykymuotoisella liikelaitoksen toiminnallisuudella ja organisaatiolla ilman alueellisia integraatioita) ulkoisten kulujen kasvu on 2,0 M, joka on +3,7 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Suurin ulkoisia kuluja kasvattava yksittäinen tekijä johtuu henkilöstökuluista (1,0 M ), joka sisältää KVTES:in mukaiset palkantarkistukset, henkilöstömitoituksen tarkistamisen sekä henkilöstösivukulut. Toiseksi suurin yksittäinen ulkoisia kuluja kasvattava tekijä (0,6 M ) ovat apteekkivalmisteiden ostot sekä uutena hankintakohteena PET/CT -tutkimuksissa tarvittavat radiolääkkeet. Alueellinen laajentuminen saatetaan lopulliseen muotoonsa vuoden 2018, kuitenkin viimeistään toimintavuoden 2019 kuluessa. Satakunnan maakunta- ja sote-uudistus tukee vahvasti tämän tavoitteen toteutumista. Mikäli vielä integroimattomat toiminnallisuudet (maakunnan kuvantamis-, laboratorio- ja välinehuoltopisteiden osalta) otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa, ulkoisten kulujen kasvu on 3,2 M, joka on +6,0 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Tässä tarkastelussa eli talousarviovaihtoehdossa on otettu huomioon vain integraatiosta aiheutuvat henkilöstömäärän ja sitä kautta henkilöstökulujen kasvu. Palveluhinnoittelu vuodelle 2019 tehdään edelleen volyymiennusteiden ja kulubudjetin mukaisesti aiheuttamisperiaatetta noudattaen siten, että ylijäämää kertyy mahdollisimman vähän. SataDiagin liikelaitosolomuoto päättyy näillä näkymin 31.12.2019. Sairaanhoidollisten palveluiden strategia ja organisaatio Satakunnan maakunnassa tulevat määräytymään pitkälle Satakunnan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluryhmien lopputulemana 2018 loppuun mennessä. SataDiag liikelaitoksen asiantuntijoita on nimetty työskentelemään näissä aktiivisesti. Liikelaitos ei valmistelutyön kuluessa lähde aktiivisesti etsimään tai kehittämään omaa strategiaansa nykymuotoisessa organisaatiossaan. Aktiivinen yhteistyö operatiivisessa toiminnassa sekä tarvittavat alihankintaverkostot palvelevat edelleen liikelaitoksen tuotantotaloudellisia tarpeita. Merkittävät infrastruktuuriin liittyvät kehitystehtävät kohdentuvat apteekki- ja obduktiotoimintaan, kun uusi H-rakennus otetaan käyttöön alkuvuonna, mutta lääkevalmistustilojen 50

osalta vasta kesäkaudella 2019. Lääkevalmistuksen siirto ja aloittaminen uusissa tiloissa tulee olemaan vaativa tehtävä, johon varaudutaan myös vaihtoehtoissuunnitelmin. Toiminnan ja tuottavuuden jatkuvaa parantamista sekä turhan karsimista jatketaan keväällä 2015 aloitettuja LEAN -hankkeita toteuttamalla. Hankkeisiin osallistuu koko henkilöstö lisäkoulutusta LEAN -työvälineiden käyttöön tarjotaan edelleen tarveharkinnan mukaan ja etenkin 16 henkilöstä koostuvalle muutosagenttien ryhmälle. Henkilökunnan osaamisen varmistamiseksi liikelaitos suhtautuu myönteisesti kulloiseenkin lisä- tai täydennyskoulutustarpeeseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Sivu 51 51

Sivu 52 2.8 Tuloslaskelmaosa Satakunnan sairaanhoitopiiri sisältää liikelaitos SataDiagin Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2017 2018 2019 % Tuotot Myyntituotot 322 274 706 318 050 499 330 509 200 3,9 Maksutuotot 13 017 823 12 877 600 13 428 900 4,3 Tuet ja avustukset 1 268 755 1 280 900 1 336 000 4,3 Muut toimintatuotot 2 300 526 2 183 300 3 580 200 64,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset 338 861 809 334 392 299 348 854 300 4,3 Kulut Palkat 135 017 008 138 238 100 143 929 800 4,1 Henkilösivukulut 35 310 343 37 494 600 37 527 400 0,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 58 750 368 56 674 400 58 863 600 3,9 Palvelujen ostot 90 881 519 84 564 000 88 333 900 4,5 Tuet ja avustukset 192 088 168 900 183 000 8,3 Muut kulut 9 497 346 9 934 400 10 805 600 8,8 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 329 648 672 327 074 400 339 643 300 3,8 Toimintakate 9 213 138 7 317 900 9 211 000 25,9 Rahoitustuotot ja -kulut 308 257 46 000-57 600-225,2 Rahoitustuotot 748 303 360 400 236 000-34,5 Rahoituskulut -440 046-314 400-293 600-6,6 Vuosikate 9 521 394 7 363 900 9 153 400 24,3 Suunnitelman mukaiset poistot -7 871 237-8 613 900-9 153 400 6,3 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos 1 650 158-1 250 000 0 52

2.8.1 Palvelumaksut Sivu 53 KOKO PIIRI Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Myyntituotoista palvelumaksujen erittely 2017 2018 2019 % Jäsenkunnat Palveluhinnaston mukainen laskutus 224 233 707 227 200 200 235 064 400 3,5 Erityisvelvoitemaksut 13 851 263 13 697 500 14 298 000 4,4 josta ensihoidon palvelutasopäätös 9 519 340 9 409 000 9 757 000 3,7 josta muut 4 331 923 4 288 500 4 541 000 5,9 Erityistason ostopalvelut 39 472 934 36 800 000 38 100 000 3,5 Ulkopuoliset ostopalvelut 7 048 948 5 050 000 5 050 000 0,0 Jäsenkunnat yhteensä 284 606 852 282 747 700 292 512 400 3,5 Täyskustannusmaksut 1 780 363 1 900 000 1 900 000 0,0 Muut (ulko-, sopimuskunnat, valtio, muut) 5 826 465 5 000 000 5 500 000 10,0 Palvelumaksut yhteensä 292 213 680 289 647 700 299 912 400 3,5 Sisältää erikoissairaanhoidon, yleislääketieteen päivystyksen ja sosiaalipalvelut SAIRAANHOITO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Myyntituotoista palvelumaksujen erittely 2017 2018 2019 % Jäsenkunnat Palveluhinnaston mukainen laskutus 203 509 425 206 262 127 213 249 800 3,4 Erityisvelvoitemaksut 13 851 263 13 697 500 14 298 000 4,4 josta ensihoidon palvelutasopäätös 9 519 340 9 409 000 9 757 000 3,7 josta muut 4 331 923 4 288 500 4 541 000 5,9 Sairaanhoidon ostopalvelut 46 521 883 41 850 000 43 150 000 3,1 josta erityistason ostopalvelut 39 472 934 36 800 000 38 100 000 3,5 josta ulkopuoliset ostopalvelut 7 048 948 5 050 000 5 050 000 0,0 Jäsenkunnat yhteensä 263 882 570 261 809 627 270 697 800 3,4 Täyskustannusmaksut 1 737 103 1 900 000 1 900 000 0,0 Muut (ulko-, sopimuskunnat, valtio, muut) 4 303 051 3 120 000 3 850 000 23,4 Palvelumaksut yhteensä 269 922 724 266 829 627 276 447 800 3,6 pl. yleislääketieteen päivystys (2,2 Me) ja sosiaalipalvelut (21,3 Me) 53

2.9 Käyttötalousosa Sivu 54 2.9.1 Sairaanhoidon toimialue Kulut Palkat 87 596 081 90 577 500 93 675 400 3,4 Henkilösivukulut 22 992 875 24 766 300 24 705 100-0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 741 582 5 449 800 5 675 200 4,1 Palvelujen ostot 69 052 038 63 932 800 66 954 000 4,7 Tuet ja avustukset 118 663 98 300 109 200 11,1 Muut kulut 1 231 216 1 036 600 1 057 100 2,0 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 186 732 455 185 861 300 192 176 000 3,4 54

Suoritteet Oma tuotanto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Ensihoito ja päivitys 2017 2018 2019 % Hoitopäivät 9 711 13 100 12 400-5,3 Hoitojaksot 7 837 11 690 8 840-24,4 Pkl-käynnit, erikoissairaanhoito 41 710 41 354 44 000 6,4 Yleislääketieteen päivystys Lääkärikäynnit 0 7 400 2 600-64,9 Hoitajakäynnit 0 6 700 6 200-7,5 Puhelinkonsultaatiot 0 5 000 5 000 0,0 Pkl-käynnit yht 23 111 19 100 13 800-27,7 Päivystyskäynnit yhteensä 64 821 60 454 57 800-4,4 Sivu 55 Konservatiivinen Hoitopäivät 42 896 41 160 40 600-1,4 Hoitojaksot 8 380 8 020 8 400 4,7 Pkl-käynnit 148 915 143 910 150 900 4,9 Toimenpidekäynnit 916 950 950 0,0 Naiset ja lapset Hoitopäivät 15 822 15 900 15 400-3,1 Hoitojaksot 5 803 5 800 5 890 1,6 Pkl-käynnit 45 915 51 700 53 300 3,1 Operatiivinen Hoitopäivät 28 760 31 560 27 180-13,9 Hoitojaksot 8 760 9 400 8 095-13,9 Pkl-käynnit 85 960 86 860 86 250-0,7 Päiväkirurgia 6 510 7 600 7 200-5,3 Psykiatria Hoitopäivät 37 653 35 750 36 900 3,2 Hoitojaksot 1 579 1 550 1 550 0,0 Pkl-käynnit 87 001 87 460 88 520 1,2 Päivätoimintakäynnit 2 939 3 000 3 000 0,0 Päiväosastopäivät 7 772 8 000 8 000 0,0 Kuntoutuskotipäivät 1 487 1 400 1 400 0,0 Yhteensä Hoitopäivät 134 842 137 470 132 480-3,6 Hoitojaksot 32 359 36 460 32 775-10,1 Pkl-käynnit 433 528 431 334 437 720 1,5 Päivätoimintakäynnit 2 939 3 000 3 000 0,0 Päiväosastopäivät 7 772 8 000 8 000 0,0 Kuntoutuskotipäivät 1 487 1 400 1 400 0,0 55

2.9.1.1 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Sivu 56 Kulut Palkat 11 205 492 11 258 000 11 574 400 2,8 Henkilösivukulut 2 883 548 2 993 900 2 967 100-0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 164 444 131 300 163 700 24,7 Palvelujen ostot 6 715 179 6 486 500 6 797 700 4,8 Tuet ja avustukset Muut kulut 299 853 284 000 297 300 4,7 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 21 268 515 21 153 700 21 800 200 3,1 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2017 2018 2019 % Hoitopäivät 9 711 13 100 12 400-5,3 Hoitojaksot 7 837 11 690 8 840-24,4 Pkl-käynnit, erikoissairaanhoito 41 710 41 354 44 000 6,4 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Yleislääketieteen päivystys 2017 2018 2019 % Lääkärikäynnit 7 400 2 600-64,9 Hoitajakäynnit 6 700 6 200-7,5 Puhelinkonsultaatiot 5 000 5 000 0,0 Pkl-käynnit yht 23 111 19 100 13 800-27,7 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon (palkat sivukuluineen) Yleinen palkankorotus henkilöstölle 450 000 Yhden lääkäri vähennys -75 700 Yhden sh lisäys päivystysosastolle (siirto Konservatiiviselta va 43 820 Viisi sh varahenkilöstöön -233 700 Lisäys sh sijaismäärärahoihin 208 000 Potilasvahinkovakuutuksen nousu 111 600 Tietohallintokustannusten nousu 118 400 Erityistilanteisiin varautumiseen tarvikemääräraha 30 000 Ambulanssiyksikön valmiuskorvausten korotus 100 000 Sivukulu-% muutos (26,14-> 25,2) -108 000 644 420 Avohoitomaksujen lisäys 35 000 Vuodeosastotoiminnan maksujen vähennys -50 000 Erityisosuuksien lisäys 361 600 346 600 56

2.9.1.2 Konservatiivisen hoidon vastuualue Sivu 57 Kulut Palkat 22 460 944 22 948 700 22 715 100-1,0 Henkilösivukulut 5 997 665 6 411 500 6 180 000-3,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 627 037 3 253 800 3 415 500 5,0 Palvelujen ostot 21 566 254 20 565 800 22 006 700 7,0 Tuet ja avustukset 118 663 98 300 109 200 11,1 Muut kulut 528 481 474 500 489 800 3,2 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 54 299 044 53 752 600 54 916 300 2,2 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2017 2018 2019 % Hoitopäivät 42 896 41 160 40 600-1,4 Hoitojaksot 8 380 8 020 8 400 4,7 Pkl-käynnit 148 915 143 910 150 900 4,9 Toimenpidekäynnit 916 950 950 0,0 57

Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Sivu 58 Henkilöstökulut: -475 041 Varahenkilöstön siirto D1003 (12 sh, 4 lh) -516 700 Varahenkilöstö erilliskorvaukset -62 400 UUSI erikoislääkäri Palliatiivinen hoito 67 600 UUSI sh Palliatiivinen hoito 33 900 UUSI 1 sh osasto 1 33 600 Operatiiviselta siirtyy 30% toimistosihteerin työstä (Kons.hallinto) 9 900 Fysiatrian osh siirtyy sh.hallintoon -45 200 Fysiatrian os perush. >> sh, muutos 18 900 Päiväsairaala, Naistentaudeilta 0,6 sh 20 800 Päiväsairaala, kirurgialta 0,4 sh 13 600 Lääkäreitten erilliskorvaukset 58 500 Sydänyksikkö ylil 50% vähennys -47 000 Sh erilliskorvaukset 9 400 Muu henkilöstön erilliskorvaukset -64 400 Lääkäripalkkojen nousu (sopimuskorotukset) 180 000 Sh+muu henkilöstö (sopimuskorotukset) 470 000 HH-potilaat 5 hoitajien vähennys (pot.kuolema) -149 200 Hh-potilaat hoitajien (9 lh) vähennys (siirto ostopalveluihin) -246 500 Hh-potilaan 2 lh 50% työaika -30 200 Varhemaksu 47 900 Sivukulut ed. 25,2% -61 841 Sivukulujen muutos (26,14 >>25,2) -215 700 Aineet ja tarvikkeet 159 800 Apuvälinekeskus Lääkin.kuntoutuksen apuvälineet 100 000 Keuhko-osasto lääk kunt.apuvälineet (uniapnea) 25 000 Keuhko-osasto huoltotarvik. (uniapnea) 28 000 Hh-potilaat hoitotarvikkeet 6 800 Palvelujen ostot 1 441 300 Erityistason ostopalvelut (14625000 >>15081500 456 500 Ulkopuoliset ostopalvelut 16 000 Tieto- ja hallintopalvelut 174 300 Hengityshalv.potilaat, ostopalvelut 48100 >> 812400 714 300 Palliatiivinen hoito lisäys (siirto K7001) 30 000 Apuvälinekeskuksen huoltopalv ostot/patjat 14 000 Apuvälinekeskus laitevuokrat -9 000 Potilaskuljetukset 6 300 Reumataudit, hoitopalvelujen ostot -10 000 Neurologian pkl, ulkop.tutkimukset 19 500 Tähystystoiminta, laiteiden huoltosopimukset 33 000 Varahenkilöstö koulutus -3 600 Avustukset 10 900 Hengityshalvauspotilaat lisäys 10 900 Muut toimintakulut 17 000 Dialyysi, kotihemodialyysin laitevuokrat 26000 Apuvälinekeskus, laitevuokran vähennys -9000 58

2.9.1.3 Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Sivu 59 Kulut Palkat 10 077 402 10 189 000 10 391 200 2,0 Henkilösivukulut 2 589 079 2 726 300 2 708 800-0,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 144 781 156 500 131 500-16,0 Palvelujen ostot 10 581 232 9 570 600 9 644 100 0,8 Tuet ja avustukset Muut kulut 71 115 22 000 22 500 2,3 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 23 463 610 22 664 400 22 898 100 1,0 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2017 2018 2019 % Hoitopäivät 15 822 15 900 15 400-3,1 Hoitojaksot 5 803 5 800 5 890 1,6 Pkl-käynnit 45 915 51 700 53 300 3,1 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Asiakasmaksujen lasku (Hallituksen päätös: terveyskeskuspäivystyksen tasoiset käynnit maksuttomia) -39 500 Tuotot yhteensä -39 500 Henkilöstökulut 218 984 Ylilääkärin palkka (lastentaudit) maksettu aiemmin vastuualueen hallinnosta 70 000 Akutologi (lastentaudit) päivystyksen lisäys 40 000 Lääkäreiden erilliskorvaukset (lastentaudit) päivystyksen lisäys 90 000 Lääkäriresurssin vähennys (lastenneurologia) -40 000 Ulkopuoliset palkkiot (lastenneurologia) 16 000 Lääkäreiden sopimuskorotus 89 000 Sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan sopimuskorotus 250 000 Siirtynyt varahenkilöstö -253 500 Siirtyneen varahenkilöstön erilliskorvaukset -31 200 60% sairaanhoitaja siirtynyt päiväsairaalaan -21 000 Psykologi 47 000 Sairaanhoitajien erilliskorvausten vähennys (naistentaudit ja synnytykset) -27 000 Sivukulut edellisiin (25,2%) 57 784 Varhemaksu (16 900 -> 44 800) 27 900 Sivukulun muutos (26,14% -> 25,2%) -96 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -25 000 Hoitotarvikkeet (lastentaudit) tarve tasaantunut diabeteksen hoidossa -25 000 Palvelujen ostot 78 800 Ostopalvelulääkärit (lastenkirurgia) 10 000 Ulkopuoliset ostopalvelut (665 600 -> 611 900) -53 700 Erityistason ostopalvelut (6 862 400 -> 6 924 300) 61 900 Medbitin kustannukset (1 314 500 -> 1 401 400) sähköiset palvelut, lääkitys, esitiedot, vuosijulkaisu 86 900 Potilasvahinkovakuutus (71 800 -> 45 500) -26 300 Kulut yhteensä 272 784 59

2.9.1.4 Operatiivisen hoidon vastuualue Sivu 60 Kulut Palkat 21 987 882 23 414 600 24 024 100 2,6 Henkilösivukulut 5 749 577 6 375 300 6 333 500-0,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 700 718 1 780 300 1 832 200 2,9 Palvelujen ostot 24 706 546 22 480 400 23 274 200 3,5 Tuet ja avustukset Muut kulut 270 729 159 500 170 500 6,9 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 54 415 451 54 210 100 55 634 500 2,6 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2017 2018 2019 % Hoitopäivät 28 760 31 560 27 180-13,9 Hoitojaksot 8 760 9 400 8 095-13,9 Pkl-käynnit 85 960 86 860 86 250-0,7 Päiväkirurgia 6 510 7 600 7 200-5,3 60

Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Sivu 61 Maksutuotot 84 400 Henkilöstökulut 549 892 Lääkäreiden palkat (Kirurgia) 0,5 urologi 35 000 Lääkäreiden palkat (Silmätaudit) silmätautien uudelleen organisointi -35 000 Lääkäreiden sopimuskorotus 230 000 Sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan sopimuskorotus 480 000 Varahenkilöstön siirtyminen sijaispalveluyksikköön -332 000 Varahenkilöstön erilliskorvaukset -39 000 Sihteerin palkasta 30% siirretty konservatiiviselle vastuualueelle -10 000 0,4 sairaanhoitajaa siiretty päiväsairaalaan -13 600 2 sairaanhoitajan palkka (Leikkaus ja anestesia) Raumalta siirtynyt henkilöstö 68 000 Sairaanhoitajien erilliskorvaukset (Leikkaus ja anestesia) -34 000 0,5 lääkintavahtimestarin palkka (Leikkaus ja anestesia) Raumalta siirtynyt henkilöstö 15 000 Sihteerin palkka (Päiväkirurgia) Raumalta siirtynyt henkilöstö 30 000 Sairaanhoitajan palkka (Leikkaushoitokeskus) Raumalta siirtynyt henkilöstö 36 000 Sihteerin palkka (Leikkaushoitokeskus) Raumalta siirtynyt henkilöstö 30 000 2 sairaanhoitajan palkka (Kirurgia) Raumalta siirtynyt henkilöstö 68 000 sairaanhoitajien sijaiset (Kirurgia) Viikonloppusulkujen muutokset 34 000 Sairaanhoitajien sijaiset (Silmätaudit) lisääntyneet sairaanhoitajakäynnit 32 000 Sivukulut edellisiin (25,2%) 149 789 Sivukulu-% muutos (26,14-> 25,2) -220 097 Varhemaksu (149 000 -> 174 800) 25 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 000 Hoitotarvikkeet (Leikkaus ja anestesia) 18 000 Huoltotarvikkeet (Kirurgia) 6 000 Kuulokojeet ja huoltotarvikkeet 25 000 Palvelujen ostot 801 000 Palvelusetelit (Silmätaudit) käyttö suunniteltua vähäisempää -30 000 Tyksin laskuttamat opettajien palkat (Lääkärikoulutus) 22 000 Potilasvahinkovakuutus 168 700 Tutkimus- ja hoitopalvelut (HaSuLe) hammaskiskot ja implantit 30 000 Tietopalvelut ( 2 926 300 -> 2 996 400 ) 70 100 Erityistason ostopalvelut ( 14 089 000 -> 14 597 000 ) 508 000 Ulkopuoliset ostopalvelut ( 2 776 300 -> 2 808 500) 32 200 Muut kulut 11 000 Koneiden ja laitteiden vuokrat (Kirurgia) kahviautomaatti poliklinikalle 6 000 Koneiden ja laitteiden vuokrat (Leikkaus ja anestesia) 5 000 Kulut yhteensä 1 410 892 61

2.9.1.5 Psykiatrisen hoidon vastuualue Sivu 62 Kulut Palkat 20 016 287 20 941 400 21 551 500 2,9 Henkilösivukulut 5 299 038 5 773 800 5 639 200-2,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 102 972 126 700 130 300 2,8 Palvelujen ostot 5 237 691 4 537 800 4 968 100 9,5 Tuet ja avustukset Muut kulut 60 976 96 600 77 000-20,3 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 30 716 964 31 476 300 32 366 100 2,8 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto 2017 2018 2019 % Hoitopäivät 37 653 35 750 36 900 3,2 Hoitojaksot 1 579 1 550 1 550 0,0 Pkl-käynnit 87 001 87 460 88 520 1,2 Päivätoimintakäynnit 2 939 3 000 3 000 Päiväosastopäivät 7 772 8 000 8 000 0,0 Kuntoutuskotipäivät 1 487 1 400 1 400 0,0 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon: Henkilöstökulut 476 827 Palkkojen korotukset (sh+muut) 490 000 Palkkojen korotukset (lääkärit) 112 277 Vähennetty aikuispsykiatrian ylilääkärin palkkavaraus -100 000 Vähennetty nuorten erikoislääkärin palkkavaraus lääkärikoulutus kustannuspaika -32 600 Nuorisopsykiatria, uusi erikoislääkäri 80 000 P5208 uusi sairaanhoitajan vakanssi 31 400 2 uutta varahenkilöä 62 850 Sh sijaismääräraha lisäys 9 000 Erilliskorvausten lasku -41 500 Sivukulujen lasku (varhe 204800->114400) -134 600 Aineet tarvikkeet ja tavarat 3 600 Palvelujen ostot 432 300 Toimisto, pankki ja as. tunt palvelut, lisäys 6 100 Tieto ja hallintopalvelut lisäys 139 200 Matkustus ja kuljetuspalvelut 8 200 Majoitus ja ravitsemuspalvelut 9 400 Huoltopalvelujen ostot, vähennys -9 700 Erityistason ostopalvelut, lisäys 273 600 Ulkopuoliset ostopalvelut, lisäys 5 500 Muut toimintakulut -21 500 Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing autot) 3 500 Saatavien poistot lasku -25 000 Yhteensä 891 227 62

2.9.2 Sosiaalipalvelujen toimialue Sivu 63 Kulut Palkat 12 879 903 12 528 200 13 505 600 7,8 Henkilösivukulut 3 226 891 3 042 900 3 142 100 3,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 269 423 372 500 366 300-1,7 Palvelujen ostot 2 007 131 1 922 200 2 112 400 9,9 Tuet ja avustukset 21 591 20 600 23 800 15,5 Muut kulut 2 136 384 2 119 700 2 179 600 2,8 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 20 541 322 20 006 100 21 329 800 6,6 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2017 2018 2019 % Palvelukodit (Laitoshoito- ja kuntoutus) 19 810 17 517 20 255 15,6 Ryhmäkodit (Asumispalvelut) 63 430 73 481 70 855-3,6 Tuettu asuminen 15 960 16 613 16 878 1,6 Perhehoito 14 339 14 283 14 345 0,4 Kamu-Tupa 5 389 5 233 6 283 20,1 118 928 127 127 128 616 1,2 Asiantuntijapalvelujen suoritteet 726 686 724 5,5 Työ- ja päivätoiminta 7 676 8 475 8 755 3,3 Yhteensä 127 330 136 288 138 095 1,3 63

Merkittävimmät muutokset vrt v2018 talousarvioon Sivu 64 Henkilöstökulut 1 070 663 Palkkojen korotukset 300 000 Lääkärien palkan siirto ostopalvelut kohtaan, vähennys palkassa -32 900 hoitajan toimi, puuttunut 2018 (Naskali) 27 400 uusi ohjaajan toimi (Kajastus) 30 539 2x kouluttaja (Antinkartanon toimintakeskus) 61 000 ohjaaja lisäys (Kielo) 29 012 2xhoitaja (Kielo) 55 400 5x uusi varahenkilö 148 227 2x uusi hoitaja (Aukusti) 56 337 Hoitaja, puuttunut 2018 (Helmiina) 27 752 Määräaikaisuuksien päättymiset (Helmiina ja Tekunkorpi) 44 796 Erilliskorvauksien lisäys 159 700 Sijaismäärärahojen lisäys 64 100 Henkilösivukulut 99 300 Aineet tarvikkeet ja tavarat, vähennys -6 200 Palvelujen ostot 196 600 Ostopalvelulääkärit, lisäys 148 000 Toimisto, pankki ja as. tunt. Palvelut, vähennys -9 700 Työnohjaus sisäiseksi -55 000 Sos ja terv palv ostot, lisäys 12 000 Matkustus ja majoitus, lisäys 20 200 Perhehoidon palkkioiden lisäys 107 500 Tietohallintopalv. Lasku -7 700 Huoltopalvelujen ostot, vähennys -18 700 Muut toimintakulut 60 500 Perhehoidon kulukorvaukset 73 500 uusi leasing auto (S1800) 17 300 Vuokrien lasku -33 500 Avustukset 3 200 Muutokset yhteensä 1 321 563 64

2.9.3 Huoltokeskus Sivu 65 Kulut Palkat 13 513 563 13 692 700 14 147 900 3,3 Henkilösivukulut 3 616 266 3 844 500 3 796 000-1,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29 395 223 27 861 500 29 409 500 5,6 Palvelujen ostot 5 526 160 5 423 800 5 801 200 7,0 Tuet ja avustukset Muut kulut 3 699 607 3 875 900 4 221 100 8,9 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 55 750 819 54 698 400 57 375 700 4,9 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Palkat työehtosopimuksen mukainen palkan nousu 455 200 sivukulujen nousu 48 500 Tuotot 1 473 200 Logistiikka ja hankintakeskuksen taseyksikkö (ulkoisen myynnin kasvu: diabetes 1 338 000 Ruokapalvelukeskus, kahvio Mintun myynti 40 000 Tekninen keskus, lääkintälaitetekniikan palvelut 89 200 Siivouskeskus, tuet ja avustukset 6 000 42 aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 548 100 420 toimistotarvikkeet 68 200 421 hoitotarvikkeet 886 400 422 kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeet 58 500 425 elintarvikkeet -75 000 426 huoltotarvikkeet 414 100 427 lämmitys, sähkö ja vesi (+ H-rakennus, - Hs keittiön loppuminen) 63 000 428 kalusto 132 900 43 palveluiden osto 371 400 434 Tieto ja hallintapalvelut (2M-It 603.300, M25 183.000 ) 93 400 435 Ruokapalvelukeskus, Diakonialaitoksen ruoka- ja kahvituspalvelut 135 000 435 Tekninen keskus autoklaavit ja dekojen korjaukset 190 000 435 Siivouskeskus, Itäpuisto ja Diakonialaitos siivous 123 000 436 Logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksikkö, ei ulkopuolisia kulutustavara -195 000 439 Logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksikkö, M2301 osuus ERVA-alueen 25 000 49 muut toimintakulut 345 000 440 vuokrat Logistiikka- ja hankintakeskus (kuljetus: autotalli ja toimistotilat) 260 000 440 vuokrat Tekninen keskus: konekirjoituskeskus, Diakonialaitos, 67 000 Apuvälinekeskus (puolen vuoden vuokra), vähennystä Satalinnasta luopumisen johdosta 442 koneiden ja laitteiden vuokra, Logistiikka- ja hankintakeskus 10 000 493 verot ja veroluonteiset maksut, H-rakennus +50.000, mutta muualta vähenn 8 000 Huoltokeskuksen toimialue tuotot yhteensä 1 473 200 Huoltokeskuksen toimialue kulut yhteensä 2 768 200 65

2.9.4 Yhtymähallinto Sivu 66 Kulut Palkat 4 820 089 5 212 400 5 459 200 4,7 Henkilösivukulut 1 316 086 1 501 500 1 468 700-2,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 132 081 128 900 110 900-14,0 Palvelujen ostot 5 753 461 5 601 200 5 704 600 1,8 Tuet ja avustukset 51 834 50 000 50 000 0,0 Muut kulut 537 720 898 000 899 700 0,2 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 12 611 271 13 392 000 13 693 100 2,2 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Keskustoimisto Henkilöstökulut 116 636 sopimusten mukaiset palkkojen korotukset 93 000 sivukulut 23 436 sivukulun muutos vrt. TA18-36 000 suunnittelija 62 600 arkistosihteeri 50 100 varhemaksut -46 500 osa-aikaisuuksia -30 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 000 toimistotarvikkeet -18 000 Palvelujen ostot 20 000 asiakastyytyväisyys, työvire yms. 30 000 huoltopalvelut -10 000 Muut toimintakulut 115 000 kansallinen arkistopalvelu (lisäystä) 125 000 vuokrat -10 000 Yhteensä 233 636 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Toimintakulut 63 200 Huom! nettobudjetoitu yksikkö omarahoitusosuus 699.000 euroa ( ta 2018: 615.900 euroa) Henkilöstö- ja laskentapalvelut Henkilöstökulut 80 196 sopimusten mukaiset palkkojen korotukset 48 000 sivukulut 12 096 sivukulun muutos vrt. TA18-15 000 palkkasihteeri 50 100 osa-aikaisuuksia -15 000 Palvelujen ostot -10 000 tietohallinto -40 000 KuntaPro:n palvelut 30 000 Yhteensä 70 196 Kaikki yhteensä 367 032 66

2.9.5 Liikelaitos SataDiag Sivu 67 Kulut Palkat 16 207 371 16 227 300 17 141 700 5,6 Henkilösivukulut 4 158 225 4 339 400 4 415 500 1,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 23 212 058 22 861 700 23 301 700 1,9 Palvelujen ostot 8 542 730 7 684 000 7 761 700 1,0 Tuet ja avustukset Muut kulut 1 892 419 2 004 200 2 448 100 22,1 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset 54 012 804 53 116 600 55 068 700 3,7 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos 2017 2018 2019 % KLF 28 026 32 100 29 000-9,7 LABORATORIO 2 776 674 2 642 000 2 819 600 6,7 KEMIA 2 658 028 2 536 500 2 700 000 6,4 MIKROBIOLOGIA 118 646 105 500 119 600 13,4 KNF 3 865 4 000 4 000 0,0 KUVANTAMINEN 155 324 159 900 157 400-1,6 PATOLOGIA 23 654 24 300 24 500 0,8 67

Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Ulk. kulut, Sivu 68 TA 2018 53 116 000 Palkat ja palkkiot 909 000 Palkantarkistukset (KVTES) 568 000 Henkilöstömitoituksen tarkastaminen, isoimmat muutokset 341 000 Välinehuolto, Leikkaustoiminnan siirto Raumalta sekä poistumien 150 000 Kl kemia, 4,5 laboratoriohoitajaa, KSTHKY integraatio 6/18 150 000 Kuvantaminen, 1 erikoislääkäri 70 000 KNF, 1 varahenkilön lisäys, (tod. muutos 0,25 hoitajan palkka) 8 000 Kuvantaminen, 1,5 rtg-hoitajan lisäys, PET-TT 50 000 KFI, 1 laboratoriohoitajan lisäys (Petu:n tutkimukset ja PET-TT) 30 000 Kl kemia, 1 varahenkilön lisäys Raumalle 30 000 Lääkehuolto, 0,5 osastofarmaseutin lisäys 20 000 Kuvantaminen, 0,5 rtg-hoitajan lisäys (sonograferi) 20 000 Muut muutokset palkoissa ja palkkioissa -187 000 Henkilösivukulut 81 000 Aineet tarvikkeet ja tavarat 441 000 Lääkehuolto, Apteekkivalmisteiden ostot (TA2018 alibudjetoitu) 450 000 KFI, Radiolääkkeet PET/TT 150 000 Kuvantamis- laboratoriotarvikkeet, huoltotarvikkeet + muu materiaali -159 000 Palvelujen ostot 78 000 Tieto- ja hallintopalvelut 80 000 Kuvantaminen, TeleQ, KERP, Radu 80 000 Lääkehuolto, Webmarelan päivitys 20 000 Muut muutokset tieto- ja hallintopalveluissa -20 000 Tutkimus- ja hoitopalvelujen ostot -30 000 Kl mikrobiologia, uudet tutkimukset 30 000 Patologia 30 000 KNF 10 000 Kuvantaminen, natiivilausuntojen kilpailutuksen tuoma kustannussäästö -100 000 Muut muutokset palvelujen ostoissa 28 000 Muut toimintakulut 444 000 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat 55 000 Kl kemia, KSTHKY 70 000 Lääkehuolto -20 000 Muut muutokset 5 000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 397 000 KFI & Kuvantaminen, Leasing-vuokrat, PET/TT 250 000 Kl kemia, Automaatiorata ja Alinityt sekä vesilaitteet 137 000 Kl mikrobiologia, Filmarray laitevuokra 10 000 Muut muutokset muissa toimintakuluissa -8 000 TA 2019 55 069 000 68

2.10 Laskennalliset arviot kuntien palvelujen ostoista vuonna 2019 Sivu 69 2.10.1 Jäsenkuntien palvelumaksut yhteensä SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI LASKENNALLINEN ARVIO JÄSENKUNTIEN PALVELUOSTOISTA V.2019 (1 000 e) Erikoissairaanhoito, yleislääketieteen päivystys ja sosiaalipalvelut yhteensä SHP SHP SHP TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2017 2 018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 14 888 15 026 14 559-3,1-2,2 Eurajoki 12 925 12 948 12 674-2,1-1,9 Harjavalta 11 586 11 160 12 181 9,2 5,1 Honkajoki 2 294 2 381 2 307-3,1 0,6 Huittinen 14 193 13 918 14 353 3,1 1,1 Jämijärvi 2 223 2 286 2 166-5,2-2,6 Kankaanpää 13 957 14 434 14 784 2,4 5,9 Karvia 3 076 3 013 3 121 3,6 1,4 Kokemäki 11 785 11 600 12 229 5,4 3,8 Merikarvia 4 975 4 571 4 817 5,4-3,2 Nakkila 7 591 7 696 7 906 2,7 4,2 Pomarkku 3 106 3 295 3 005-8,8-3,2 Pori 113 979 112 720 118 706 5,3 4,1 Rauma 38 111 38 056 38 705 1,7 1,6 Siikainen 1 825 1 955 1 825-6,7 0,0 Säkylä 9 070 8 812 9 295 5,5 2,5 Ulvila 19 025 18 876 19 879 5,3 4,5 Yhteensä 284 607 282 748 292 512 3,5 2,8 Vakuutusyhtiöt 1 780 1 900 1 900 0,0 6,7 Muut maksajat 5 826 5 000 5 500 10,0-5,6 YHTEENSÄ 292 214 289 648 299 912 3,5 2,6 69

2.10.2 Sairaanhoito Sivu 70 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI / erikoissairaanhoidon osuus LASKENNALLINEN ARVIO KUNTIEN PALVELUOSTOISTA V.2019 (1 000 e) Oman toiminnan arviot perustuvat 2016-7/2018 keskiarvoon Erityistason ostopalvelujen talousarviossa on käytetty 2016-7/2018 tietoja Erityisvelvoitteet on arvioitu 31.12.2017 asukasluvun mukaan. Kalliiden hoitojen tasausarviossa on käytetty kolmen edellisen vuoden keskiarvoa Oma Erityis- Erityisvelvoitteet Palvelujen Kalliiden Ostot toiminta tason Ensihoito- ostot hoitojen ARVIO yhteensä Muutos% Jäsenkunnat (hinnasto) ostopalv. palvelut Muut 2019 tasaus 2019 ta 2018 19/ta18 Eura 10 781 2 725 527 245 14 278 81 14 360 14 771-2,8 Eurajoki 8 263 1 780 421 196 10 661 157 10 818 10 784 0,3 Harjavalta 8 701 1 303 317 147 10 467-57 10 410 10 121 2,9 Honkajoki 1 751 436 76 35 2 297-4 2 294 2 362-2,9 Huittinen 7 735 4 132 452 210 12 529 23 12 552 12 137 3,4 Jämijärvi 1 662 343 83 38 2 126 22 2 149 2 224-3,4 Kankaanpää 10 917 2 334 513 239 14 002 39 14 041 13 780 1,9 Karvia 2 060 823 106 50 3 039 0 3 039 2 957 2,8 Kokemäki 8 275 1 638 327 152 10 392 103 10 495 10 090 4,0 Merikarvia 3 649 621 140 65 4 475 51 4 526 4 177 8,4 Nakkila 5 910 640 244 114 6 909 60 6 969 6 743 3,4 Pomarkku 2 654 301 96 45 3 096-165 2 931 3 179-7,8 Pori 92 559 13 157 3 745 1 743 111 204-236 110 969 105 290 5,4 Rauma 27 223 7 881 1 754 816 37 674 2 37 675 36 954 2,0 Siikainen 1 396 314 65 30 1 806 10 1 816 1 946-6,7 Säkylä 5 239 2 715 306 142 8 402 89 8 491 7 961 6,7 Ulvila 14 475 2 006 586 273 17 340-177 17 163 16 335 5,1 Yhteensä 213 250 43 150 9 757 4 541 270 698 0 270 698 261 810 3,4 Vakuutusyhtiöt 1 900 1 900 1 900 1 900 0,0 Muut maksajat 3 850 3 850 3 850 3 120 23,4 YHTEENSÄ 219 000 43 150 9 757 4 541 276 448 0 276 448 266 830 3,6 Seuraavilla sivuilla on tarkemmat vertailut erikoissairaanhoidon oman toiminnan, erityistason ostopalvelujen ja erityisvelvoitteiden osalta. 70

Oma toiminta Sivu 71 TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2017 2018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 10 137 11 074 10 781-2,6 6,4 Eurajoki 7 966 8 035 8 263 2,8 3,7 Harjavalta 8 389 8 501 8 701 2,3 3,7 Honkajoki 1 814 1 723 1 751 1,6-3,5 Huittinen 7 389 7 418 7 735 4,3 4,7 Jämijärvi 1 621 1 677 1 662-0,9 2,5 Kankaanpää 10 128 10 893 10 917 0,2 7,8 Karvia 1 981 1 956 2 060 5,3 4,0 Kokemäki 8 070 8 059 8 275 2,7 2,6 Merikarvia 3 713 3 234 3 649 12,8-1,7 Nakkila 5 481 5 732 5 910 3,1 7,8 Pomarkku 2 631 2 879 2 654-7,8 0,9 Pori 88 334 88 121 92 559 5,0 4,8 Rauma 25 876 26 806 27 223 1,6 5,2 Siikainen 1 375 1 508 1 396-7,4 1,5 Säkylä 4 829 4 899 5 239 6,9 8,5 Ulvila 13 776 13 745 14 475 5,3 5,1 Jäsenkunnat yhteensä 203 509 206 262 213 250 3,4 4,8 Vakuutusyhtiöt 1 737 1 900 1 900 0,0 9,4 Muut kunnat 4 297 3 120 3 850 23,4-10,4 Kuntalaskutus yhteensä 209 543 211 282 219 000 3,7 4,5 Oman toiminnan kuntakohtainen arvio on laskettu 1.1.2016 31.7.2018 toteutuneen kuntalaskutuksen mukaisesti Erityistason ostopalvelut TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2017 2 018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 4 268 2 766 2 725-1,5-36,2 Eurajoki 2 490 1 943 1 780-8,4-28,5 Harjavalta 1 217 1 184 1 303 10,0 7,1 Honkajoki 378 553 436-21,2 15,2 Huittinen 4 110 4 030 4 132 2,5 0,5 Jämijärvi 354 401 343-14,5-3,0 Kankaanpää 2 192 2 056 2 334 13,5 6,5 Karvia 950 848 823-3,0-13,4 Kokemäki 1 890 1 467 1 638 11,7-13,3 Merikarvia 728 694 621-10,5-14,7 Nakkila 640 640 640 0,1 0,0 Pomarkku 325 310 301-2,7-7,2 Pori 13 108 12 289 13 157 7,1 0,4 Rauma 8 357 7 647 7 881 3,1-5,7 Siikainen 329 316 314-0,7-4,6 Säkylä 3 187 2 512 2 715 8,1-14,8 Ulvila 1 999 2 193 2 006-8,5 0,4 Jäsenkunnat yhteensä 46 522 41 850 43 150 3,1-7,2 Vakuutusyhtiöt Muut kunnat Kuntalaskutus yhteensä 46 522 41 850 43 150 3,1-7,2 *) Kuntakohtainen arvio perustuu 1.1.2016 31.7.2018 kuntakohtaiseen toteutumaan. *) sis. Rauman aluesairaalan muille kuin Rauman kaupungille tuottaman leikkaustoiminnan siirtymisen pois ao. kuntien ostopalveluista ostoiksi Satakunnan keskussairaalasta 1.1.2018 lähtien. 71

Sivu 72 Erityisvelvoitteet, Ensihoitopalvelut Asukasluku TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 31.12.2017 2 017 2 018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 11 910 515 509 527 3,5 2,3 Eurajoki 9 521 404 400 421 5,5 4,2 Harjavalta 7 151 311 307 317 3,0 1,9 Honkajoki 1 707 76 75 76 1,2 0,1 Huittinen 10 207 447 441 452 2,4 1,2 Jämijärvi 1 867 82 81 83 1,7 0,5 Kankaanpää 11 585 500 494 513 3,9 2,7 Karvia 2 403 105 104 106 2,4 1,2 Kokemäki 7 381 322 318 327 2,7 1,5 Merikarvia 3 156 136 134 140 3,9 2,7 Nakkila 5 521 238 235 244 3,8 2,6 Pomarkku 2 166 96 95 96 1,2 0,0 Pori 84 587 3 652 3 609 3 745 3,8 2,5 Rauma 39 620 1 701 1 681 1 754 4,3 3,1 Siikainen 1 476 64 63 65 3,1 1,9 Säkylä 6 903 300 297 306 3,1 1,9 Ulvila 13 237 571 565 586 3,7 2,5 Jäsenkunnat yhteensä 220 398 9 519 9 409 9 757 3,7 2,5 Erityisvelvoitteet, Muut Asukasluku TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 31.12.2017 2017 2018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 11 910 235 232 245 5,7 4,6 Eurajoki 9 521 184 182 196 7,7 6,6 Harjavalta 7 151 141 140 147 5,2 4,2 Honkajoki 1 707 34 34 35 3,4 2,3 Huittinen 10 207 203 201 210 4,5 3,5 Jämijärvi 1 867 37 37 38 3,9 2,8 Kankaanpää 11 585 227 225 239 6,1 5,0 Karvia 2 403 48 47 50 4,5 3,5 Kokemäki 7 381 146 145 152 4,9 3,8 Merikarvia 3 156 62 61 65 6,1 5,0 Nakkila 5 521 108 107 114 6,0 5,0 Pomarkku 2 166 44 43 45 3,3 2,3 Pori 84 587 1 662 1 645 1 743 5,9 4,9 Rauma 39 620 774 766 816 6,5 5,5 Siikainen 1 476 29 29 30 5,2 4,2 Säkylä 6 903 137 135 142 5,2 4,2 Ulvila 13 237 260 257 273 5,9 4,9 Jäsenkunnat yhteensä 220 398 4 332 4 289 4 541 5,9 4,8 72

2.10.3 Yleislääketieteen päivystys Sivu 73 Yleislääketieteen päivystys (1.000 euroa) Kuntalaskutus TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2017 2018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 68 105 84-19,5 23,9 Eurajoki 65 100 69-31,1 6,5 Harjavalta 47 71 58-17,6 25,2 Honkajoki 4 6 7 10,7 67,3 Huittinen 37 51 53 3,4 40,4 Jämijärvi 4 7 5-19,4 41,0 Kankaanpää 24 36 41 12,5 65,8 Karvia 4 5 6 12,6 72,0 Kokemäki 41 62 55-10,6 33,9 Merikarvia 25 40 28-30,0 10,2 Nakkila 34 56 55-3,4 59,0 Pomarkku 9 14 11-24,2 22,4 Pori 946 1 452 1 314-9,5 38,9 Rauma 43 61 63 2,8 46,5 Siikainen 4 7 4-41,5-5,0 Säkylä 23 38 27-29,1 13,6 Ulvila 127 195 174-11,0 36,8 Jäsenkunnat yhteensä 1 507 2 306 2 054-10,9 36 Vakuutusyhtiöt 43-100,0 Muut kunnat 82 30 150 400,0 83,8 Kuntalaskutus yhteensä 1 631 2 336 2 204-5,7 35,1 Kuntakohtainen arvio perustuu 1.1. 31.7.2018 toteutumaan. 73

2.10.4 Sosiaalipalvelut Sivu 74 Sosiaalipalvelujen toimialue (1.000 euroa) Kuntalaskutus (erityishuolto) TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat 2017 2018 v.2019 2019/2018 2019/2017 Eura 141 150 114-24,0-19,0 Eurajoki 1 968 2 064 1 787-13,4-9,2 Harjavalta 1 360 968 1 713 77,0 25,9 Honkajoki 11 13 6-51,5-42,5 Huittinen 1 721 1 730 1 748 1,1 1,6 Jämijärvi 45 55 12-77,6-72,6 Kankaanpää 630 617 703 13,8 11,5 Karvia 42 51 76 49,3 78,6 Kokemäki 1 524 1 449 1 679 15,9 10,2 Merikarvia 336 355 263-25,9-21,7 Nakkila 932 897 883-1,6-5,3 Pomarkku 115 102 63-38,8-45,5 Pori 6 126 5 979 6 424 7,4 4,9 Rauma 1 043 1 041 967-7,1-7,2 Siikainen 3 3 5 69,9 56,5 Säkylä 799 814 777-4,5-2,8 Ulvila 2 423 2 346 2 542 8,4 4,9 Jäsenkunnat yhteensä 19 218 18 632 19 761 6,1 2,8 Muut kunnat 1 442 1 850 1 500-18,9 4,0 Kuntalaskutus yhteensä 20 659 20 482 21 261 3,8 2,9 Kuntakohtainen arvio perustuu 1.1. 31.7.2018 toteutuneeseen palvelujen käyttöasteeseen. Laskelma ei sisällä ennustetta palvelujen muutoksista. 74

2.10.5 Peruspääoman korko 0,15 % Sivu 75 Sairaanhoito Sosiaalipalvelut osuus% Maksetaan osuus% Maksetaan peruspääomasta kunnille peruspääomasta kunnille Kunta 1.1.2018 v.2019 1.1.2018 v.2019 Eura 6,06 8 641 8,57 1 013 Eurajoki 4,55 6 491 2,88 341 Harjavalta 3,99 5 688 2,98 353 Honkajoki 0,85 1 208 0,95 113 Huittinen 2,40 3 420 6,83 808 Jämijärvi 1,02 1 458 0,69 82 Kankaanpää 4,95 7 067 4,87 576 Karvia 1,32 1 881 1,34 159 Kokemäki 4,79 6 840 5,40 639 Merikarvia 1,69 2 415 3,02 357 Nakkila 2,93 4 181 4,24 502 Pomarkku 1,15 1 643 1,18 140 Pori 36,30 51 795 36,84 4 357 Rauma 18,93 27 014 11,05 1 307 Siikainen 0,93 1 320 0,57 68 Säkylä 2,03 2 902 3,63 429 Ulvila 6,11 8 714 4,94 585 Yhteensä 100,00 142 679 100,00 11 827 2.10.6 Arvio osuuksista lainojen lyhennyksiin Sairaanhoidon osuus osuus% Perintä Perintä Perintä Perintä Perintä Perintä ppo:sta lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. Kunta 1.1.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Eura 6,06 121 120 211 960 265 253 265 253 393 640 393 640 Eurajoki 4,55 90 988 159 230 199 265 199 265 295 712 295 712 Harjavalta 3,99 79 734 139 534 174 617 174 617 259 135 259 135 Honkajoki 0,85 16 932 29 632 37 082 37 082 55 030 55 030 Huittinen 2,40 47 943 83 900 104 995 104 995 155 814 155 814 Jämijärvi 1,02 20 433 35 757 44 748 44 748 66 406 66 406 Kankaanpää 4,95 99 068 173 368 216 958 216 958 321 969 321 969 Karvia 1,32 26 371 46 149 57 752 57 752 85 705 85 705 Kokemäki 4,79 95 881 167 791 209 979 209 979 311 612 311 612 Merikarvia 1,69 33 859 59 253 74 151 74 151 110 042 110 042 Nakkila 2,93 58 611 102 568 128 357 128 357 190 484 190 484 Pomarkku 1,15 23 037 40 314 50 450 50 450 74 869 74 869 Pori 36,30 726 034 1 270 559 1 590 014 1 590 014 2 359 609 2 359 609 Rauma 18,93 378 661 662 657 829 268 829 268 1 230 648 1 230 648 Siikainen 0,93 18 501 32 376 40 517 40 517 60 127 60 127 Säkylä 2,03 40 675 71 181 89 078 89 078 132 193 132 193 Ulvila 6,11 122 155 213 771 267 519 267 519 397 003 397 003 Yhteensä 100,00 2 000 000 3 500 000 4 380 000 4 380 000 6 500 000 8 800 000 Taulukossa on investointi- ja investointien rahoitussuunnitelman mukaiset lainojen lyhennykset. Sosiaalipalveluilla ei ole kunnilta perittäviä lainojen lyhennyksiä 1.1.2018. 75

Sivu 76