Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen

Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen Moduuli 3 Miten arviointia kehitetään; kehitä, arvioi, johda! Jyväskylän yliopiston normaalikoulu

Miten arviointia kehitetään; kehitä, arvioi, johda!

Case- esimerkkejä arvioinnin kehittämisestä Juonena esimerkeissä kulkee: Mitä arvioinnin kehittäminen on oppimisen tukemisessa? = Miten olemme kehittäneet oppilaan oppimista edistävää arviointia yksin ja yhdessä? Mitä arvioinnin kehittäminen on johtamisessa?= Miten rehtori tukee/on tukenut arvioinnin kehittämistyössä?

Oman koulun arviointikulttuuria rakentamassa/kehittämässä Narratiivisia tapausesimerkkejä arviointikulttuurin kehittämisestä Aineistona/Lähteinä: Väitöskirja: Kertomus oppilaan kasvua tukevan arvioinnin kehittämisestä yksilöllisenä ja yhteistoiminnallisena prosessina (Törmä 2011) = Tapausesimerkki arvioinnin kehittämisestä Melalahden koulussa Kokemuksia arvioinnin kehittämistyöstä Jyväskylän normaalikoulussa Kaisu Otsamon ja Salla Rahilan (2019) esitys Helsingin Normaalilyseon opettajien haastatteluista (ks. diasarja koulutuksemme osio 3:n nettisivuilla www.ops2016.fi ) e-norssiverkoston OPS-ryhmän tapaamisessa käydyt keskustelut arvioinnin kehittämisestä 28.8.2019

Case 1: Kehittämistyön keskiössä oppilaan oppimista edistävä arviointi Oppimisen arviointi: Nykyisissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) aiemmin käytetyn oppilaan arvioinnin käsitteen on korvannut käsite oppimisen arviointi. Oppimisen arviointi on olennainen osa oppilaan oppimisprosessin ohjausta, oppilaan kannustamista ja palautteen antamista siitä, kuinka oppiminen sujuu. Arvioinnilla on myös keskeinen sija siinä, minkälainen kuva oppilaalle muodostuu itsestään oppijana.

Kehittämistyön taustalla arvioinnin ja minäkäsityksen välinen yhteys

Korpinen & Seppänen 1988

Kehittämistyön keskiössä myös opettajan ammatillinen kasvu: opettajan oman käyttöteorian tiedostaminen ja kehittäminen arviointiajattelun ja -toiminnan taustalla sekä opettajan identiteetin tukeminen

Mitä arviointia kehitettiin? Syvällisen arviointinäkemyksen mukaan koko vuorovaikutus voidaan nähdä arviointina = kehitimme kokonaisvaltaisesti luokan vuorovaikutusta sekä tämän sisällä seuraavia arvioinnin muotoja: opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva arviointi (palaute, arvioivat keskustelut) Itsearviointi opettajan luoma luokan vuorovaikutus/ilmapiiri (palaute, odotukset, mahdollisuudet keskusteluun ja oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen ja siinä tapahtuvaan arviointiin) arviointikeskustelut, joihin sekä opettaja, oppilas että vanhemmat osallistuvat yhdessä

Ketkä olivat mukana kehittämistyössä? Kuopiossa Melalahden koulussa kehitimme vuorovaikutuksessa tapahtuvaa arviointia (ks. Törmä 2011) - ensin kahden opettajan välisenä yhteistyönä, sitten neljän opettajan ryhmässä - lopulta kaikki koulumme opettajat olivat mukana kehittämistyössä (yhteensä 6 opettajaa), johtajaopettaja mukaan lukien - mukaan kehittämistyöhön tulivat myös oppilaat ja vanhemmat - tukea kehittämistyöhön saimme Tutkiva opettaja - verkostosta sekä Opettajan ammatillinen kasvu uudistuvassa koulussa -koulutusohjelmasta, jossa opiskelin.

Miten arviointikulttuuria kehitettiin? Koulun toimintakulttuuri on käsitteenä sateenvarjo seuraaville käsitteille Arviointikulttuuri Arviointiosaaminen Arviointikäytänteet Ks. Ulla Ilomäki-Keisalan diat koulutusosio 3:sta

Mitä tässä case-esimerkissä tarkoitetaan arviointikulttuurilla ja sen kehittämisellä koulun tasolla? Arvioinnin kehittäminen liittyy koko koulun toimintakulttuurin Sen sisällä kehitetään arviointikulttuuria Arviointikulttuurin sisällä kehitetään opettajan/opettajien/koko koulun arviointiosaamista sekä opettajan/opettajien/koko koulun arviointikäytänteitä

Kun kehitetään arviointikulttuuria, muutoksia tapahtuu kielessä, kulttuurissa, sosiaalisissa suhteissa ja opettajan identiteetissä Opettajan arviointiosaamisen kehittymisessä keskeistä on arviointiajattelun/arviointiymmärtämisen/ pedagogisen ajattelun/käyttöteorian kehittyminen Arviointikäytänteiden kehittyminen on monipuolisten arviointimenetelmien kehittämistä Kaikki tämä on kokonaisuudessaan arviointikulttuurin kehittämistä

Keskustelimme e-norssin OPS-ryhmässä 28.8.2019 arviointikulttuurista esimerkiksi seuraavaa: Mitä arviointikulttuurilla tarkoitetaan? Helposti puhutaan arviointikäytänteistä, mutta mitä tapahtuu syvällisesti? Mitä on opettajan arviointiymmärtäminen? Se on jatkuvasti läsnä; ei vain silloin, kun arviointiaika lähestyy tai silloin, kun on tiedossa esim. arviointiin liittyvä Vesopäivä.

Yhteenveto: Mitä ja miksi kehitettiin? Kehitimme vuorovaikutuksessa tapahtuvaa arviointia: palaute, arvioivat keskustelut, arviointikeskustelut, itse- ja vertaisarviointi. Tavoitteenamme oli tukea oppilaidemme oppimista ja oppijaminäkuvaa arvioinnin kautta. Samalla arvioinnin kehittämistyön tavoitteena oli kasvaa opettajina ammatillisesti. Opettajan oma identiteetti on pohja oppilaidemme oppimisen ja kasvun tukemiseen.

Miten opettajan arviointiosaamista ja arviointikäytänteitä kehitettiin? Tutkivan opettajuuden periaattein: Asetimme tavoitteet yhdessä: joko arvioinnin tiedostamiseen tai käytännön arviointimenetelmien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Seurasimme ja havainnoimme omaa ja toinen toistemme opetusta ja siinä tapahtuvaa arviointia (joko vierailemalla toistemme oppitunneilla/ katsomalla videoita toistemme opetuksesta) Keskustelimme havaintojemme ja kokemustemme pohjalta sekä kysyimme oppilaidemme ja vanhempien kokemuksia arvioinnista (millaisen arvioinnin oppilaat kokevat edistävän omaa oppimistaan/millainen arviointi tukee vanhemman roolia oman lapsen oppimisen tukemisessa) Tältä pohjalta kehitimme edelleen arviointimenetelmiä ja tiedostimme omassa toiminnassamme oppilaan oppimista ja kasvua tukevia elementtejä arvioinnissa.

Meillä opettajilla oli vahvuusalueita, joita hyödynsimme yhteisessä kehittämistyössä. Seuraavassa on kuvausta neljän arvioinninkehittämistyössä pisimpään olleen opettajan vahvuuksista arvioinnin kehittämistyössä (ks. Törmä 2011):

Vahvuusalueitamme arvioinninkehittämistyössä Elina: Teorian ja käytännön välinen vuoropuhelu, oppilaan oppimista ja minäkäsitystä tukeva palaute ja arvioiva keskustelu Eila-rehtori: Meistä pitkäaikaisin kokemus opettajana. Syvällinen kasvatusnäkemys oppilaan oppimisen ja kasvun tukemisesta. Oppilaista välittämisen ja vastuun ilmapiiri. Oppilaan tukeminen oman itsen ja toisen arvostamisessa. Lapsen vastuullisuutta, yrittämishalua ja uteliaisuutta tukeva formatiivinen arviointi. Yhteistyö vanhempien kanssa.

Leena: yhteistoiminnallinen oppiminen ja arviointi osana tätä. Yhteistoiminnallisen ilmapiirin tukeminen (Ilmapiiri on jo itsessään arviointipalautetta oppilaalle), Itse- ja vertaisarviointi sekä palaute opettajalle. Arvopohja oppilaan itsetunnon tukemisesta. Jyrki: Vahva pohja varhaiskasvatuksessa. Lapsen kokonaisvaltainen tukeminen arvioinnin kautta. Lapsen rinnalla kulkeminen.

Oman käyttöteoriamme yhteys arviointitointaamme Seuraaviin dioihin on koottu käyttöteoriamme yhteys omaan käytännön arviointitoimintaamme (ks. Törmä 2011) Samalla koonnit ovat kuvausta omista vahvuuksistamme arvioinnin kehittämistyössä.

Elina

Eila

Eila (jatkuu)

Leena

Jyrki

Palautteesta Atjosen (2007, 2019) mukaan yhdistyy Jyrkin rinnalla kulkemiseen arvioinnissa Atjosen (2007) mukaan: - Samalla, kun palautteen tärkeä tehtävä on kannustaa oppimaan, sen tulee haastaa oppilas itse miettimään ja toimimaan. - Palautteen tulisi sisältää sekä kommentteja tehdystä työstä että neuvoja siitä, miten edetä. - Atjonen nostaa esiin tätä kaksisuuntaisuutta kuvaavat englanninkieliset sanat: feedback ja feedforward. - Feedback-merkityksessä osaamista katsellaan taaksepäin sitä ruokitaan ja ravitaan. - Feedforward-merkityksessä palautteen avulla suuntaudutaan eteenpäin. Tämä on oleellista nimenomaan formatiivisessa arvioinnissa. (Atjonen 2007, 91.)

Arvioinnista Atjosen (2019) mukaan yhteys Jyrkin rinnalla kulkemiseen arvioinnissa Arviointi= Assedere; tarkoittaa vierekkäin istumista, rinnalla kulkemista. Enenevässä määrin tämä on Feedforward-arviointia: Vieressä istuminen = Ohjaaja asettaa keskusteltavan asian oppilaan ja itsensä eteen ei heidän väliinsä (Atjonen 30.8.2019. Joensuun enorssi-seminaarin luennolla Luovuus ja arviointi toistensa ystävät vai viholliset.)

Jyrki ja rinnalla kulkeminen arvioinnissa

Yhteenvetoa arvioinnin kehittämistyöstämme Arvioinnin kehittäminen on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen prosessi: sitä kehitetään yhdessä vuorovaikutuksessa toisten kanssa samalla jokainen opettaja kehittää ja muotoilee yksilöllisesti omaa arviointiajatteluaan ja toimintaansa jokainen opettaja muotoilee luokkaansa oman arviointikulttuurin. Koko koulun arviointikulttuuri: yhteiset linjaukset (OPS, vuosisuunnitelma, arvioinnin vuosikello ) + opettajien arviointiosaaminen + opettajan omat ja yhdessä sovitut arviointikäytänteet Johtajan rooli: johtajan kannustus kehittämistyöhön sekä osallistuminen itse tasaveroisena ryhmän jäsenenä

Mitä muutoksia tapahtui kehittämistyön aikana? Kun kehitetään arviointia, muutoksia tapahtuu kielessä, kulttuurissa, sosiaalisissa suhteissa ja identiteetissä (ks. Kemmis 1995). Omassa arvioinninkehittämistyössämme tapahtui muutosta näissä kaikissa ulottuvuuksissa: Koulumme kulttuuri kehittyi yksin tekemisen kulttuurista yhteistoiminnallisempaan suuntaan. Yhteiset suunnittelut, havainnoinnit ja keskustelumme lisäsivät kanssakäymistämme opettajien kesken. Laurialankin (2004, 34) näkemyksen mukaan opettajan kehittyminen on kulttuurin kehittymistä. Vuorovaikutus kulttuurissamme lisääntyi ja sosiaaliset suhteemme kehittyivät edelleen, kun tutkimuksemme otti vähitellen mukaansa yhä useampia opettajia, oppilaita ja viime vaiheessa vanhempia. Yhteistyön kautta koimme saavamme tukea myös omalle ammatilliselle kasvullemme ja tätä kautta ammatti-identiteetillemme. Kokemuksiimme on ollut yhteydessä myös mahdollisuus keskustella opettajuuteen ja opettamiseen liittyvistä asioista omalla kielellämme. (ks. Törmä 2011.)

Miten kehittämistyö tuki opettajan ammatillista kasvua? Uusi tieto lapsista, opettamisesta ja oppimisesta, jota olemme pysähtyneet luomaan kielemme ja ajattelumme avulla, on puolestaan ollut yhteydessä kulttuuriimme, käyttöteoriaamme ja tätä kautta koko opettajaidentiteettiimme siihen perustaan, jonka kautta muotoilemme opettamisen, oppimisen ja siihen liittyvän arvioinnin luonteen. Itseluottamuksen ja itsearvostuksen kokeminen ovat yhteydessä myönteiseen minäkäsitykseemme opettajina. Siitosen (1999, 138) tutkimuksessa itseluottamuksen ja itsearvostuksen kokeminen olivat yhteydessä myös myönteisen latauksen kokemiseen ja sisäisen voiman tunteen rakentumiseen voimaantumiseen. Tulkitsen, että tämä ilmiö tapahtui myös omassa tutkimuksessamme: toinen toisiltamme ja oppilailtamme saadun palautteen kautta koimme, että saimme voimia ja motivaatiota oppilaan kasvua tukevan arvioinnin kehittämistyöhömme (ks. myös Hargreaves 2000, 164 165). (ks. Törmä 2011.)

Case-esimerkki 2 Arvioinnin kehittämistä Jyväskylän normaalikoulussa Miten kehitämme arviointia? Pedagoginen tiimi vastaa arvioinnin kehittämisen tukemisesta koko koulun tasolla: yhdistelmä ops- ja arviointiryhmästä Puheenjohtajana vararehtori + mukana erityisesti arvioinnin kehittämisestä vastaava opettaja sekä muita luokan- että aineenopettajia Opettajat kehittävät arviointia omassa luokassaan Soluissa kehitetään arviointia kehitetään yhteistyössä Koko koulun kehittäminen tapahtuu pedagogisen tiimin kautta

Esimerkkejä viime lukuvuoden kehittämistyöstä: Yhteinen teso-päivä, jossa teemana opettajan arviointiosaaminen + opettajien esittelemiä formatiivisen arvioinnin käytänteitä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien kohdalla vihjeitä arvioinnin kohteista ja menetelmistä Nyt keskeistä vuosikellon päivittäminen sekä Miten kotiin päin tiedotetaan arvioinnista; keskiössä nyt aineenopettajien tiedottaminen (= arviointitieto väliarvioinnin vaiheessa) tavoitteena löytää yhteiset käytänteet + yhteinen alusta. Tähän asti arviointitieto on kulkenut luokanopettajan kautta arviointikeskusteluissa.

Tänä syksynä alkaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyö yhdessä OKL:en kanssa OPA-hankkeessa (opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä) Tavoitteena kehittää vuorovaikutuksessa tapahtuvaa arviointia esim. palautteeseen, dialogiin, nonverbaaliseen viestintään keskittyen Mukana 1.-3. -luokkien opettajia, opetussarjoittelussa olevia opiskelijoita ja OKL:n väkeä. Pitkäkestoisena tavoitteena on kehittää välineitä arviointiosaamisen tukemiseksi ja ohjaamiseksi opetusharjoitteluissa

Miten rehtorit ovat mukana kehittämistyössä Vararehtori: pedagogisen tiimin puheenjohtaja vastuualueena viedä yhdessä tiimin ja opettajakunnan kanssa arvioinninkehittämistyötä eteenpäin Miten rehtori mukana: On usein mukana pedagogisen tiimin kokouksissa yhteisessä keskustelussa ja suunnittelussa, antaa tukea kehittämistyölle ja hankkeille sekä mahdollistaa kehittämistyötä resurssein

Case-esimerkki, joka innosti viimeksi arvioinnin kehittämiseen Innostuin Kaisu Otsamon ja Salla Rahilan (2019) esityksestä e-norssin OPStyöryhmässä 28.8.2019. (ks. diasarja koulutuksemme osio 3 nettisivuilla www.ops2016.fi) Kaisu Otsamon ja Salla Rahilan (2019) esityksessä on seuraavanlaisia lähtökohtia: arviointi on vuorovaikutusta, opettajalla on arvioinnin kehittäjänä tarve autonomisuuteen ja että opettajilla on erilaisia vahvuuksia arvioinnissa E-Norssin OPS-ryhmässä 28.9.2019 keskustelimme siitä, että tällaiset Kaisu Otsamon ja Salla Rahilan tekemät opettajien haastattelut kuvineen voivat olla väline arviointikulttuurin kehittämiseen myös omassa yksikössä: valokuvat arviointitilanteista, opettajien tarinat arvioinnista ja opettajien kokemukset siitä, mitkä ovat heidän vahvuuksiaan arvioinnissa = Tällaisten esimerkkien kautta voidaan rakentaa koko koulun arviointikulttuuria, arviointiosaamista ja arviointikäytänteitä Arviointiosaamise n kehittyminen

Yhteenvetoa kehittämisestä Case-esimerkit kertovat siitä, että arvioinnin kehittämistyössä katsotaan, mitä kaikkea on jo olemassa opettajan omassa arviointiajattelussa ja -toiminnassa/koko kouluyhteisön arviointiajattelussa ja toiminnassa ei niin, että kaikki aloitetaan alusta Kehittäminen lähtee tältä pohjalta Opettajan oma identiteetti on pohja arvioinnin toteuttamiselle Opettajan identiteetti ja tähän liittyen opettajan itseluottamuksen tukeminen ja vahvuuskeskeisyys ovat tärkeitä arvioinnin kehittämisessä. Tältä pohjalta jaetaan arviointiosaamista, kehitetään arviointikäytänteitä ja koko koulun arviointikulttuuria.

Lähteitä: Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Hargreaves, A. 2000. Four ages of professionalism and professional learning. Teachers and Teaching: History and Practice 6 (2), 151-182. Kemmis, S. 1995. Action research and communicative action. 26.5.1995. Melbourne. Kemmis, S. 2000. Educational research and evaluation: opening communicative space. Paper presented at the Annual conference of the Australian Association for Research in Education 5.12.2000. Sydney. Korpinen, E. & Seppänen, A. 1988. Tietokonepohjainen arviointi. Kokeilun pedagoginen tausta ja vaikutukset oppilaiden minäkäsitykseen. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Tutkimuksia 16. Lauriala, A. 2004. Teacher knowledge & learning in a context of change. Teacher Reseracher 1, 88-97.

Lähteitä: Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Acta Universitatis Ouluensis E 37. Törmä, E. 2011. Tutkivana opettajana arvioinnin olemusta etsimässä. Kertomus oppilaan kasvua tukevan arvioinnin kehittämisestä yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina. Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja 1. Kaisu Otsamon ja Salla Rahilan (28.9.2019) esitys Helsingin Normaalilyseon opettajien haastatteluista (ks. diasarja koulutuksemme osio 3:n nettisivuilla www.ops2016.fi ) e-norssiverkoston OPS-ryhmän tapaamisessa käydyt keskustelut arvioinnin kehittämisestä 28.8.2019