Viranomaislautakunta 58 15.07.2015 Lausunto / Törrönkangas Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaavaehdotuksesta VIRANOMA 58 Pudasjärven kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattinen on pyytänyt Pudasjärven viranomaislautakunnalta lausuntoa Airix (Sweco) Ympäristön laatimasta Törrönkankaan Riekinkankaan - Kirkonseudun osayleiskaavaehdotuksesta 21.8.2015 mennessä. Yleiskaavoituksen tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava on keskeinen suunnitelma, jolla esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja suunnataan voimavarat järkevästi. Suunnittelualue sijaitsee Pudasjärven pohjoispuolella. Törrönkankaan osa-alue sijaitsee Kivarinjoen/Kivarijärven ja Pudasjärven välissä noin 2,5-5 km etäisyydellä kaupungin keskustaajaman Kurenalan valtatien pääliittymästä. Suunnittelualueen Riekinkankaan ja Kirkonseudun osa-alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsiosassa, mistä keskustaajaman Kurenalan pääliittymään on noin 6,5-8 km. Työ on aloitettu yleissuunnitteluna Jyrkänkosken alueella. Kunta valitsi kesällä 2002 suunnittelijaksi Airix Ympäristötaito Oy:n. Pudasjärven kunnan kanssa sovittiin, että suunnittelua viedään eteenpäin niin, että maankäytön yleissuunnittelu on mahdollista viedä loppuun Jyrkkäkosken yleiskaavana. Alustava Törrönkankaan osayleiskaavaluonnos valmistui vuoden 2005 lopulla ja siitä järjestettiin ennakkoon kuulemistilaisuus alueen toimijoille 15.12.2005. Luonnosta korjattiin palautteen pohjalta ja se asetettiin luonnoksena nähtäville v. 2007, samaan aikaan Kurenalan - Riekinkankaan yleiskaavan kanssa, joka käsitti suunnittelualueeseen länsija lounaispuolelta rajoittuvat alueet. Kaavaprosessiin liittyy useita suunnittelualueen laajennuksia, joiden tarve on todettu prosessin aikana. Suunnittelualueen laajuus on nyt noin 961 ha kun se suunnittelun alkaessa oli n. 350 ha. Prosessia vietiin aikataulullisesti eteenpäin yhdessä Kurenalan-Riekinkankaan osayleiskaavan kanssa, joka käsitti Pudasjärven kaupungin keskustaajama-alueen, sekä vanhan Kirkonkylän. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (1.1.2010 alkaen ELY-keskus) esityksestä Riekinkankaan ja Kirkonkylän alueet käsittävä osa yhdistettiin Törrönkankaan yleiskaavaan. Iijokivarren osayleiskaavan laatimisen yhteydessä suunnittelualuetta laajennettiin vielä keväällä 2012 käsittämään koko Kirkonkylän rekisterikylän ranta-alue. Osayleiskaava-alueelle kohdistui vv. 2011-2012 laaja kehittämishanke, jonka tulokset haluttiin viedä yleiskaavasuunnitelmaan. Kyseinen EU-hanke, Lentokenttä Törrönjoki kirkonseutu -kehittämissuunnitelma (LTK- kehittämissuunnitelma) valmistui ja hyväksyttiin loppuvuodesta 2012. Viranomaisneuvottelussa 3.5.2013 päätettiin viedä kaava vielä valmisteluvaiheen kuulemiseen, koska esim. LTK- suunnittelusta ja
laserkeilaukseen perustuvasta uudesta tulva-alueselvityksestä johtuen suunnitelmaan oli tullut muutoksia. Yleiskaavaluonnosta tarkennettiin saatujen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta keväällä 2014. Ehdotusvaiheessa neuvoteltiin erityisesti uuden pohjavedenottamon aluevarauksesta ja pohjaveden suojelua koskevista määräyksistä. Ennen yleiskaavaehdotuksen valmistumista pidettiin viranomaisneuvottelu 26.9.2014 ja tämän johdosta tehtiin muutoksia kaavakarttaan, selostukseen ja luonnosvaiheen vastineisiin. Maakuntakaavassa suunnittelualueen tavoitteellinen maankäyttö on pääosin taajamatoimintojen aluetta A, millä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Alueelle on lisäksi osoitettu Pudasjärven lentokenttä, pohjavesialue, Ranualle ja Rovaniemelle johtava kantatie ja moottorikelkkailureitit Syötteen, Yli-Iin ja kirkonkylän - Oulun suuntiin. Pudasjärven itäosa on osoitettu Natura-2000 verkostoon kuuluvaksi luonnonsuojelualueeksi. Viranomaisten tavoitteena ovat erityisesti alueen arvokkaiden ominaisuuksien ja luonnonvarojen säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäisy, osittain ristiriitaistenkin maankäytön tavoitteiden yhteen sovittaminen, sekä maakuntakaavan tavoitteiden edistäminen yleiskaavoituksen keinoin. Kaupungin ja viranomaisten tavoitteiden välillä ei ole isoja ristiriitoja. Suunnittelun lähtökohtia on nykyisten toimintojen yhteen sovittaminen ja tärkeiden toimintojen kehittymismahdollisuuksien varmistaminen, sekä alueen ominaisuuksien hyödyntäminen erityisesti matkailussa ja vapaa-ajanpalveluissa. Lähimpänä kaupungin keskustaajamaa on maankäyttöä Ranuantien eteläpuolella teollisuutta ja olevaa asutusta ja tien pohjoispuolella vanhainkoti, viljelty komea peltoaukea, ammattioppilaitos, lentokenttä meluhaittoineen ja aktiivisessa käytössä olevaa virkistys- ja talviurheilualuetta Naturaan kuuluvat suorannat eivät tällä osa-alueella ole käytettävissä rakentamiseen. Uimarannan Riekinkankaan osa-alueella on enemmän yksityisen maita ja rantavyöhyke ei kuulu Naturaan Karvalampea ja sen lähiympäristöä lukuun ottamatta. Alueelle on maantien ja rannan väliselle alueelle jo rakentunut tiivis asumiskylä välille kotiseutumuseo uimaranta. Rakentamista ja alueen käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat luonnonarvot (Natura-alue, tärkeät pohjavesialueet), kulttuuriympäristöarvot (valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, RKY2009), ympäristöhaitat (tieliikennemelu, lentomelu, entiset maa-ainesten ottoalueet, hevostalous ja teollisuusalue), sekä tulvauhan alaiset alueet. LTK-suunnitelmaan liittyvät maankäytön ja maiseman yleissuunnitelmat laadittiin vv. 2011-2012. Yleissuunnitelmassa on käsitelty mm Jyrkkäkosken tapahtuma- ja vapaa-ajan alueen kehittämisen tavoitteet, suuntaviivat ja käytännön toimenpiteet vuosille 2012-2023. Lisäksi suunnitelmassa käsitellään muun muassa toimintojen ja rakentamisen sijoittelua, mitoitusta sekä maisemallisten tekijöiden kehittämistä. Suunnitelman laatimisen jälkeen on paikallinen vesiyhtiö esittänyt uuden pohjavedenottamon varaamista Törrönkankaan keskeiselle alueelle, mikä
aiheuttaa muutostarvetta kehittämissuunnitelmaan. Samoin kaupungin liikuntatoimi on täydentänyt ja muuttanut LTK-suunnitelman latuverkkoa, mikä puolestaan vaikuttaa hevosreitteihin ja hevosten kuntoharjoitteluun tarkoitettuun leirintäalueen eteläpuoliseen alueeseen. Toimintojen ja reittien sijainnit osoitetaan yleiskaavassa. Pudasjärvi on Iijoen järvilaajentuma. Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö Suomessa. Iijoen vesistö-alueen kokonaispinta-ala on 14 191 km2. Vesistön keski- ja yläosat on suojeltu koskiensuojelulailla. Pudasjärvi kuuluu Natura 2000 verkostoon. Pudasjärven pinnan korkeusvaihtelut voivat olla huomattavia kevättulvien aikaan. Esimerkiksi vuosien 1963-1999 havaintosarjan korkein vesipinta oli 110,9 m ja alin 106,25 m (N43). ELY-keskuksen mukaan tulvavahingoille alttiiden rakenneosien alin korkeus tulee olla vähintään korkeuden N60 +111,80 yläpuolella. Harjumateriaalin hyvän vedenjohtavuuden takia suunnittelualueella muodostuu pohjavettä. Törrönkangas ja sen länsipuolella sijaitseva Auralankangas ovat pohjaveden muodostumisaluetta ja kaupungin keskustaajaman vedenhankinnan kannalta tärkeää 1-luokan pohjavesialuetta. Pudasjärven rannan lähellä sijaitseva Törrönkankaan vedenottamo on toinen keskustaajaman päävedenottamoista. Varavedenottamo on sen koillispuolella Ranuantien pohjoispuolella, noin 120 m etäisyydellä maantiestä. Vedenottamoille on määritelty suojavyöhyke, joka on esitetty kaavakartalla. Törrönkankaalla sijaitsevaa vedenottamoa koskee Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 28.9.1972 ja siinä asetetut ehdot. Alueella on tai on ollut pohjaveden suojelusuunnitelman mukaan monia pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä. Osa toiminnoista on sen laatuisia, että niitä ei ole kustannussyistäkään mahdollista siirtää muualle. Tällaisia ovat muun muassa lentokenttä, Ranuan-Rovaniemen suuntaan johtava maantie, vanhan sahan alueella toimintansa aloittanut Kontiotuotteen talotehdas, sekä yksityisten toimijoiden hevostalous ja hevostalouteen erikoistunut ammattioppilaitos, joista viimemainittuja varten on tehty harjoitusravirata ja hevosreittejä. Maisemakuvan kannalta tärkein kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävään Aittojärvi - Kyngäs maisema-alue. Maisema-alueen arvokkain helmi on RKY 2009 kohde Pudasjärven Kirkkomaisema, johon sisältyy kirkko, tapuli, hautausmaa aitoineen, muutamia aittoja kirkon länsipuolella, sekä lisäksi kotiseutumuseo ja useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuskohteita, sekä järvinäkymät mahdollistava pelto-aukea kirkon, museon ja rannan välissä. Maisema-alue ja kirkkomaisema sisältävät myös tavanomaisempaa pientaloasutusta Riekinkankaan - Kirkonseudun taajamoituneella alueella. Merkittäviä ovat myös muut vesistö- ja peltonäkymät, kuten vanhan Törrön ja maantien välinen laaja pelto-aukea ja näkymät Pudasjärvelle, Törrönjoelle ja Kivarinjoelle yleisessä käytössä olevilta teiltä ja alueilta. Lisäksi maisemakuvassa erottuvat positiivisina asioina tienvarsia ja peltoa rajaava vankka puusto sekä laaja hiekkaranta. Harjualueen ulkoilupolut kulkevat miellyttävässä kangasmaastossa, puoliavoimessa maisematilassa. Kirkon ympäristö sekä Törrön ja entisen vanhainkodin rakennukset ovat kauas näkyviä positiivisia maamerkkejä.
Suunnittelualue on pääosin vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Rakennettu alue on viemärin piirissä lukuun ottamatta harjoitusraviradan ympäristöä, sekä kotiseutumuseon ja kirkon ympäristöä ja Riekinrantaa nuorisoseurantalo Havulan länsipuolella. Suunnittelun lähtökohtana on koko alueella pohjaveden suojelu ja että kaikki asutus ja jätevesiä tuottavat toiminnot liitetään yleiseen viemäriin, joten pohjavesialue ei varsinaisesti rajoita rakentamista lukuun ottamatta mahdollisesti pohjaveden suojelun kannalta erityisen herkkiä alueita lähellä uutta pohjavedenottamovarausta, joilta pohjaveden virtaus suuntautuu välittömästi ottamolle. Suunnittelun yhtenä lähtöajatuksena on että olevat toiminnot säilyvät ja niiden kehittämiselle varataan mahdollisuuksia. Laajentamis-/kehittämishankkeiden yhteydessä huolehditaan pohjaveden suojelusta ja pääsääntöisesti laaditaan tarkempia käyttösuunnitelmia ja asemakaava rakennuslupien myöntämisen pohjaksi. Laajentamistarpeita on lähinnä ulkoilu- ja virkistystoiminnoilla, Kontiotuotteella, lentokentän ja Jyrkkäkosken alueen kehittämisellä, leirintäalueella ja hevostalouteen liittyen. Ammattioppilaitos kehittää edelleen hevostalouden ja matkailualan opetusta ja hevosurheilutoiminta on muutenkin alueella kasvava käyttömuoto. Asukastilaisuudessa toivottiin mm. lisää ratsastus- ja ajoreittejä. Camping-alueella olisi tarvetta laajentaa lomamökkialuetta ja kehittää erilaisia virkistysreittejä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on, että uusia pohjaveden laatua uhkaavia toimintoja ei sijoiteta pohjavesialueelle. Koska alue on etäällä palveluista, ei merkittävien asuinalueiden lisääminen keskeisille pohjavesialueille ole muutenkaan mielekästä. Ranta-alueen rakentamismahdollisuuksia on kuitenkin jo tasapuolisuussyistä tarpeellista tarkastella MRL 72 perustuen. Samoin matkailu-, urheilu- ja virkistyspalveluiden kehittäminen edellyttää rakentamista ja vanhojen rakenteiden uusimista Kivarijoen etelä-länsirannalla, sekä hevosurheilutoimintoihin liittyen. Tärkeitä arvioitavia tekijöitä ovat mm. yhdyskuntarakenne, Pudasjärven kehityksen turvaaminen (mm. työpaikat ja infrastruktuuri), virkistysmahdollisuudet ja -reitit, ympäristön viihtyisyys, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus. Lisäksi ympäristön terveellisyys (melu yms.), luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen, luonnonvarojen järkevä käyttö ja moninaiskäyttö otetaan huomioon. Yleinen turvallisuus, liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus ja liikkumisen tasa-arvoisuus, joukkoliikenteen sekä kevytliikenteen tukeminen, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiden kohteiden ja ympäristöjen säilyminen ja rakennetun ympäristön laatu ovat keskeisiä tekijöitä kaavoituksessa. Myös kestävän kehityksen edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tavoite. Yleiskaavan avulla vahvistetaan tämän kuntalaisille tärkeän ulkoilu- ja virkistysalueen kehittämismahdollisuuksia ja turvataan elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja. Erityisesti matkailuelinkeino, hirsirakentaminen ja hevostalous voivat tulevaisuudessa tarjota työpaikkoja. Kontiotuotteen tehdasalueella on esimerkiksi sahausjätettä hyödyntäen mahdollista kehittää uusiutuvien
Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: luonnonvarojen käyttöä ja tukea näin työllisyyttä, vaikka aiemmin kaavailtu pellettitehdas ei toteutuisikaan. Lentokenttä ja sen käyttö ilmavoimien harjoituksissa ja ilmailuharrastuksessa on nykyistä toimintaa eikä yleiskaavan uudistamisesta johtuvaa. Uudisrakentamismahdollisuuksia osoitetaan teollisuus-, loma- ja matkailutoiminnoille, sekä MRL 72 :n mukaiseen mitoitukseen ja tasapuolisuusnäkökulmaan perustuen jonkin verran myös pientaloille ja tavanomaiselle loma-asutukselle parantaa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi yleiskaavassa osoitetaan vanhoja talouskeskuksia pienimuotoisen elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kirkonseudulla ja Vanhan Törrön tilalla. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh. 040 587 2275. Viranomaislautakunta päättää lausuntonaan esittää, että sillä ei ole juuri huomautettavaa ehdotuksesta ja luonnosvaiheen näkemykset on otettu hyvin huomioon. Ainoastaan teksteissä mainitut vanhainkoti tai vanha vanhainkoti voisi muuttaa tekstissä helmikodiksi tai vastaanottokeskukseksi, mikä nykyisin kuvaisi paremmin paikan toimintaa. Päätös: Viranomaislautakunta päättää lausuntonaan esittää, että sillä ei ole huomautettavaa ehdotuksesta ja luonnosvaiheen näkemykset on otettu hyvin huomioon. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.