Kuntotarkastus RS 3. Rantatie Korkeakoski Haarlankatu 4 E Tampere p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Rantatie 4 35500 Korkeakoski 05.12.2018 Haarlankatu 4 E 33230 Tampere p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli 1920-1930 luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen loma-asunto. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa vuodesta 2015 lähtien. Rakennuksen perustamistapa ei selvinnyt tarkastuksella. Perusmuuri on betonirakenteinen. Alapohja on puurakenteinen tuulettuva alapohja. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja puuverhoiltuja. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on lämmityskattila. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennukseen suoritetut korjaus ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Kohteessa saatujen havaintojen perusteella rakennus vaatii kauttaaltaan korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä. Korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteissä on syytä varautua mm. vesikatteen uusimiseen ja samalla vinonosan yläpohjatilan osalle toimivan tuuletuksen tekemiseen ja yläpohjan osalla mahdollisesti olevien vaurioiden korjaamiseen, ikkunoiden puuosien kunnostamiseen ja huoltomaalaukseen. Ikääntymisestä johtuviin uusimistarpeisiin tulee varautua mm. löyly- ja pesuhuoneen osalta, alapohjarakenteen, ulkoverhouksen, ikkunoiden, vesikatteeseen, savupiipun ja alapohjarakenteen osalta. Merkittävimmät jatkotutkimustarpeet liittyvät mm. perustamistavan selvittämiseen, sokkelin painuman syyn selvittämiseen ja perusmuurin vedeneristeen olemassaolon selvittämiseen. Kohteen ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä erillisellä kuntotutkimuksella. Kohteen ulkoseinät ovat tiiviisti pinnoitettuja sekä rakenne on tuulettumaton tai heikosti tuulettuva. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa ei kuntotarkastusmenettelyllä voida riittävän kattavasti selvittää. Ulkoseinärakenteen kunto suositellaan tarkemmin selvitettäväksi rakennetta avaamalla kuntotutkimuksella. Tuulettuvaa alapohjaa ja ryömintätilaa ei voitu tarkastaa kulkureitin puuttumisesta johtuen. Suositellaan alapohjan ja ryömintätilan tarkastamista, kun tilaan on järjestetty kulku. Alapohjarakenne on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puurakenteisen kantavan alapohjan (ns. rossipohjan) tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 31

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT 9. Perustamistavan ja alapohjarakenteen selvittäminen 9. Alapohjaa ja ryömitätilaa ei päästy tutkimaan 9. Sokkelin painuman syyn selvittäminen 9. Perusmuurin vedeneristeen olemassaolosta ei tietoa 9. Vierustalla on kasvillisuutta 9. Ulkoseinän alaosa alle 10cm maanpinnasta, kuntotutkimus 9. Alapohjarakenne on ylittänyt teknisen käyttöikänsä 10. Salaojien olemassa olon tutkiminen 10. Sadevesien ohjauksen korjaaminen 11. Puuverhouksessa havaittiin vaurioita 11. Tuulettumaton ulkoseinärakenne, kuntotutkimus 11. Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä 12. Ikkunoiden ja ovien huoltokäsittely 12. Ikkunat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä 13. Vesikatteen tarkastaminen 13. Vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä 14. Yläpohjan tuuletus puutteellinen 14. Savupiipun rappaamatta ullakolla 14. Vinon yläpohjarakenteen kunto ja tuuletus, kuntotutkimus 15. Pesuhuoneen ja saunan tekninen käyttöikä lopussa 19. Öljysäiliön tarkastaminen 21. Vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomat osat ovat saavuttamassa teknisen käyttöikänsä Korjaus/ uusiminen Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Tietokortti Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. 3 / 31

Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Rakennuksen perustamistapa ja alapohjarakenne ei selvinnyt tarkastuksen yhteydessä, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä eikä omistajalla ei ollut niistä tietoa. Tuulettuvaa alapohjaa ja ryömintätilaa ei voitu tarkastaa kulkureitin puuttumisesta johtuen. Vesikaton ja hormin yläosan kuntoa ei voitu tarkastaa kulkureittien turvallisuuspuutteista johtuen. Yläpohjan vino-osien kuntoa ei voida tarkastaa rakenteen umpinaisuudesta johtuen kuin yläpohjatilasta näkyviltä osilta. 4 MUUTA Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. 4 / 31

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja Pirkanmaan Ulosottovirasto Kelloportinkatu 5 A 33100 Tampere Pirkanmaan Ulosottovirasto Tarkastuspäivä 05.12.2018 Tarkastaja Kai Intke, Insinööri AMK Ilmoitettu pinta-ala apa 80-90 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi 1920-1930-luku Kohdetyyppi Loma-asunto Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tarkastus tilattiin rakennuksen korjaustarpeiden selvittämiseksi. Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 97,9 1 5,1 Puolipilvinen Huoneilma 56,2 17,1 8,2 Olosuhteet ennen tarkastusta Normaalit Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Gann LG2 + B 50, 2/2018 Kamera ja pistopiikki Vaisala HM 40 suhteellisen kosteuden mittalaite varustettuna HM 42 mittapäällä, 2/2018 Käyttöveden lämpömittari Oras virtaamakuppi 5 / 31

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus 1½ Paikalla rakennettu Perustukset: Ei tiedossa Alapohja: Kantava puurunko ja ryömintätila (rossipohja) Ulkoseinät: Puurakenteisia Julkisivupinnoite: Puuverhous Välipohjat: 1.krs / 2.krs: Puurakenteinen Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Profiilipeltikate Puurakenteinen Uuni Lämmöntuotto: Lämmityskattila Lämmönjako: Vesikiertoiset patterit Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä Käytössä ei ollut asiakirjoja Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 31

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 31

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 31

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 5 Itäpääty RAJAUS: Rakennuksen perustamistapa ja alapohjarakenne ei selvinnyt tarkastuksen yhteydessä, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä eikä omistajalla ei ollut niistä tietoa. Suositellaan rakenteiden selvittämistä. Tuulettuvaa alapohjaa ja ryömintätilaa ei voitu tarkastaa kulkureitin puuttumisesta johtuen. Suositellaan alapohjan ja ryömintätilan tarkastamista, kun tilaan on järjestetty kulku. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Perusmuureissa havaittiin halkeilua ja viitteitä painumasta/taipumisesta (itäpääty), jonka syy ei selvinnyt tarkastuksessa. Suositellaan painuman/taipuman ja sokkelin halkeamien syyn selvittämistä. Sokkelissa on kosteudennousun jälkeä. Kosteuden nousuun vaikuttavat vierustan maa-aines, perusmuurin vedeneristys, sadevesien ohjaaminen sekä salaojitus. Suositellaan kosteuden syyn poistamista. Sokkelikorkeus sekä lattian ja maanpinnan korkeusero mitattiin paikoin niukaksi. Niukka sokkelikorkeus ja maanpinnan korkeusero voi lisätä ulkoseinän alaosan sekä alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Nykyinen suositus on, että sokkelin yläreunan ja maanpinnan välisen korkeuden tulisi olla vähintään 300 mm. Suositellaan mahdollisuuksien mukaan kasvattamaan sokkelikorkeutta maanpintoja muotoilemalla. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja maanpinnan yläpuolella. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen olemassaolon selvittämistä. VIERUSTAT Maanpintojen kallistuksissa rakennuksen ympärillä ei havaittu merkittäviä puutteita. Ei toimenpiteitä. Rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta. Kasvillisuus ja multapenkit lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta, heikentävät kuivumista ja juuret saattavat tukkia salaojia. Suositellaan kasvillisuuden ja multapenkkien poistamista rakennuksen vierustoilta. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä erillisellä kuntotutkimuksella. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Alapohjarakenne on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. 9 / 31

Alapohjarakenne on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puurakenteisen kantavan alapohjan (ns. rossipohjan) tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 1. Sokkelin korkeus 2. Sokkelin korkeus ja lahovaurio puurakenteessa 3. Halkeama perusmuurissa 4. Kosteuden nousua 6. Alapohjan tuuletusluukku 5. Kasvillisuutta 10 / 31

7. Alapohjaa 8. Alapohjaa 9. Alapohjaa 10. Alapohjaa 11 / 31

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojituksesta ei tehty havaintoja tarkastuksella, eikä omistajalla ollut tietoa niiden olemassaolosta. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää oleellisesti perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä. Suositellaan selvittämään salaojien olemassaolo esim. kaivamalla rakennuksen vierustalle koekuoppia. Mikäli salaojitus on asennettu ja toimiva, suositellaan salaojien tarkastuskaivojen jatkamista maanpinnan tason yläpuolelle. Mikäli salaojitusta ei ole asennettu, suositellaan sen asentamista. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole johdettu pois rakennuksen vierustoilta, mikä lisää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. (RakMK C2 Kosteus 1998) Kattovesien poisjohtaminen voidaan järjestää esimerkiksi betonisilla kouruilla tai maanalaisilla umpinaisilla putkilla. Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen järjestämistä. 11. Sadevesien ohjausta 12 / 31

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT PUUVERHOUS Ulkoverhouksen alaosassa havaittiin pehmentymistä pistopiikillä kokeiltuna. Verhouksen alaosa on lähellä maanpintaa, joka lisää siihen sen kosteusrasitusta. Suositellaan taustarakenteen kunnon tutkimista ja vaurioituneen verhouksen uusimista. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinät ovat tiiviisti pinnoitettuja sekä rakenne on tuulettumaton tai heikosti tuulettuva. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa ei kuntotarkastusmenettelyllä voida riittävän kattavasti selvittää. Ulkoseinärakenteen kunto suositellaan tarkemmin selvitettäväksi rakennetta avaamalla kuntotutkimuksella. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puuverhouksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 12. Julkisivua 13. Julkisivua 14. Julkisivua 15. Julkisivua 13 / 31

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunat ovat 2-puitteisia ja 2-lasisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosien maalipinnat ovat haalistuneet/vaurioituneet. Suositellaan ikkunoiden ja ovien puu-osien huoltokäsittelyä. VESIPELLIT Ikkunoissa ei ole vesipeltejä, vaan ikkunat on asennettu ulkoverhouksen ulkopinnan tasolle. Ei toimenpiteitä. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ikkunat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Puurakenteisten ikkunoiden tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 16. Ikkunan tyyppi 17. Ikkuna 14 / 31

13 VESIKATTO JA VARUSTEET RAJAUS: Vesikaton ja hormin yläosan kuntoa ei voitu tarkastaa kulkureittien turvallisuuspuutteista johtuen. Suositellaan puutteiden korjaamista ja vesikaton tarkastamista tämän jälkeen. VESIKATE HORMI JA SADEHATTU Piipun päällä ei ole sadehattua. Suositellaan sadehatun asentamista. SADEVESIKOURUT Rakennuksen sadevesikourujen asennuksissa on puutteita. Suositellaan sadevesikourujen uusimista. VESIKATON VARUSTEET Talotikkaat alkavat läheltä maanpintaa. Asuinrakennuksessa sekä muulloinkin, kun on tarpeen erityisesti estää pienten lasten kiipeäminen tikkaille, käytetään vähintään korkeutta 1200 mm. (RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus 2001). Suositellaan talotikkaissa havaittujen puutteiden korjaamista tapaturmariskin vuoksi. Kiipeäminen tikkaille voidaan estää esimerkiksi askelmien päälle asennettavalla suojalevyllä. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 18. Vesikatetta 19. Sadevesikouru 15 / 31

20. Vesikatetta 21. Vesikatetta 16 / 31

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Yläpohjan vino-osien kuntoa ei voida tarkastaa rakenteen umpinaisuudesta johtuen kuin yläpohjatilasta näkyviltä osilta. KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti ullakolle on järjestetty sisällä sijaitsevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Yläpohjatilaan ei ole tuuletusaukkoja päädyissä ja räystäsrakenne on umpinainen eikä siinä ole tuuletusaukkoja. Tuuletuksen toiminnalle ei ole edellytyksiä. Suositellaan tuuletuksen tehostamista. Yläpohjatilan reunaosilla lämmöneristeet ovat osin kiinni vesikatteen aluslaudoituksessa, mikä heikentää yläpohjatilan tuulettumista. Suositellaan lämmöneristeiden asennuksen korjaamista. ALUSKATE Aluskatteena toimii vanha pärekate. Päreiden alapinnoilla ei havaittu viitteitä vaurioista tai kosteusrasituksesta. Pärekatteet toimivat yleensä hyvin aluskatteena, mikäli päreet pääsevät kuivumaan sateiden jälkeen. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Tiilistä muurattua savupiippua ei ole rapattu yläpohjatilan osalta. Paikalla tiilistä muurattujen savupiippujen seinämän paksuus on vähintään 120 mm ja niiden ulkopinnat pinnoitetaan rakennuksen sisäpuolisilta osilta katteen tasoon asti. Pinnoitus tehdään esimerkiksi 10 mm:ä paksulla muuraussementti- tai kalkkisementtilaastirappauksella tai 3-5 mm:ä paksulla A1 luokan tasoitteella. (RakMK E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus, 2007). Suositellaan savupiipun pinnoittamista yläpohjatilan osalla. RISKIRAKENTEET Kohteessa on vinot yläpohjarakenteet, minkä vuoksi yläpohjarakenteiden kuntoa ei voida selvittää kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Suositellaan rakenteen tutkimista rakennetta avaamalla. 22. Yläpohjaa 23. Yläpohjaa 17 / 31

24. Yläpohjaa 25. Savupiippu 26. Yläpohjaa 18 / 31

15 PESUHUONE JA SAUNA YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Pesuhuone ja sauna sijaitsevat erillisessä ulkorakennuksessa. Märkätilojen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tilojen remontoimistarpeeseen tulee varautua. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella rakennetuissa märkätiloissa käytettiin yleisesti kosteussulkusivelyjä. Näin toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on noin 15-18 vuotta. 27. Saunaa 28. Saunaa 29. Pesuhuonetta 30. Pesuhuonetta 19 / 31

16 WC LATTIAKAIVO Lattiakaivossa ei havaittu vaurioita. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. 32. WC: lattiakavo 31. WC-tilaa 20 / 31

17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu huomautettavaa. KOSTEUSHAVAINNOT Allaskaapin ja tiskikoneen edustan lattia, kylmälaitteiden edustan lattia ja seinäpinnat pesualtaan kohdalta kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. 33. Keittiötä 34. Allaskaappi 21 / 31

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Tiloissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä. HAVAINNOT KOSTEUDENTUNNISTIMELLA Lattiat ovat pääosin puurakenteisia ja niillä on pinnoitteena laminaatti. Näillä osilla lattiaa ei voida luotettavasti kartoittaa kosteudentunnistimella. Lattiapinnoilla ei havaittu kosteudentunnistimella kosteutta tai näkyviä viitteitä kosteudesta (esim. tummentumia tai turpoamista). TEKNINEN TILA Tekninen tila sijaitsee erillisessä ulkorakennuksessa. TULISIJAT Saadun tiedon mukaan tulisijaa sekä savuhormia ei ole nuohottu viime vuosina. Nykyisten määräysten mukaan kiinteää polttoainetta (esim. puu) käyttävän tulisijan savupiippu tulee nuohota kerran vuodessa, mikäli tulisijaa käytetään. Suositellaan savuhormin ja tulisijan nuohouttamista. MUUT TILAT Rakennuksen lattioissa ja sisäkatoissa havaittiin pientä vinoutta, taipumaa ja kaarevuutta. Havaitut vinoudet ja taipumat johtuvat alusrakenteiden taipumisesta ja mittaepätarkkuuksista yms. Nämä eivät nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. 22 / 31

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmityskattila on asennettu saadun tiedon mukaan vuonna 1992. Ei havaittu huomautettavaa. Öljysäiliötä ei ole saadun tiedon mukaan tarkastettu. Suositellaan säiliön tarkastamista. 35. Lämmityslaitetta 23 / 31

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Sisätiloissa ei ollut havaittavissa poikkeavia hajuja tarkastuksen aikana. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Asuintiloihin ei ole pääosin asennettu korvausilmaventtiilejä. Korvausilmaventtiilien puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua. Ikkunoiden ja ovien ollessa suljettuina pääsee asuntoon korvausilmaa hallitsemattomina vuotovirtauksina ikkuna-, ovi- ja seinärakenteiden läpi. Suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista kaikkiin makuu- ja olohuoneisiin. Siirtoilmaraot väliovien yhteydessä ovat osin niukkoja. Siirtoilmarakojen puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ovien ollessa suljettuina. Suositellaan siirtoilmarakojen järjestämistä esimerkiksi ovien ja kynnysten väleihin. 24 / 31

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee ulkorakennuksen kellarissa (kylmä tila/kartoituksen aikana tilan lämpötila oli n. + 4 C). Suosittelemme vesimittarin ja putkien eristämistä. KÄYTTÖVESIVARAAJA Erillistä käyttövesivaraajaa ei ole, vaan käyttövesi lämmitetään lämmitysjärjestelmässä. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 55,2 C. ns. Asumisterveysasetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 545/2015) mukaan: "Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 Celsius-astetta ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 Celsius-astetta". KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiliittymä Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Kuparia Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä Viemäriputket (näkyvillä osin) Valurautaa Viemäreissä ei havaittu näkyvillä osilla viitteitä vaurioista tai puutteita. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesi- ja viemärijärjestelmän uusimattomat osat lähestyvät teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja uusimistarpeeseen tulee varautua. Vesi- ja viemärijärjestelmän osien tekniset käyttöiät normaalirasituksessa ovat: kuparisten vesijohtojen (asennustavasta ja pinnoituksista riippuen) 40-50 vuotta, valurautaisten viemärien 50 vuotta, muovisten viemärien (riippuen asennusajasta) 40-50 vuotta ja betoniset viemärit sekä galvanoidut teräsputket ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 25 / 31

22 SÄHKÖT Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmässä. RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Tampere 10.12.2018 Kai Intke Insinööri AMK Kuntotarkastaja 0306705695 Liitteet Alkuhaastattelulomake Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön Ennen vuotta 1950 rakennetut hirsiseinät Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä Tuulettumaton vino yläpohjarakenne 26 / 31

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 27 / 31

ASBESTI Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1930 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia, mutta asbestia on käytetty suomalaisessa rakentamisessa ainakin 1910- luvulta lähtien. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan tai huolletaan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Ennen korjauksien tai remontointien aloittamista tulee selvittää sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. KREOSOOTTI JA PAH-YHDISTEET Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttö rakentamisessa on ollut yleisintä vuosien 1890 1960 välillä. Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältäviä tuotteita on käytetty erityisesti veden- ja kosteudeneristeenä, puutavaran kyllästyksessä, valuasfalteissa, kattohuovissa sekä rakennuspapereissa ja pahveissa. Kreosootti (kivihiilipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä lisäksi iholle joutuessaan aine saattaa aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä. Rakenteissa olevista kreosoottia tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista ei aiheudu haittaa, ellei niistä siirry epäpuhtauksia sisäilmaan. Korjauksien ja remontointien yhteydessä kivihiilipikeä ja PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu kreosootin tai PAH-yhdisteiden kartoitus. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 28 / 31

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 29 / 31

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 30 / 31

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 31 / 31

Tietokortti Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön (<10 cm) YLEISTÄ MATALASTA SOKKELIKORKEUDESTA äli puurunkoisen ulkoseinärakenteen alimmat puuosat ovat lähempänä maanpintaa kuin 10 cm, on rakenne herkkä kosteusvaurioille. Nykyisten ohjeiden mukaan puurakenteiden tulisi olla vähintään 30 cm:n korkeudella maanpinnasta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. ULKOSEINÄN ALAOSAN VAURION AIHEUTTAJIA opuolisen maakosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus. oseinän perustusten alla on liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines. oseinän alajuoksupuun ja sen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. vesien poisjohtaminen rakennuksen viereltä on puutteellinen. tojen kallistukset rakennuksen vierellä ovat puutteelliset. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA oseinärakenteen alaosan toteutustavan selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Puurunko liian lähellä maanpintaa, alle 10 cm Pintavedet Veden kapillaarinen nousu Salaojituspuutteet Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Ennen vuotta 1950 rakennetut hirsiseinät YLEISTÄ VANHOISTA HIRSISEINISTÄ sesti runkorakenteena hirttä. Seinät on yleensä verhoiltu sekä ulko- että sisäpuolelta. Tästä syystä hirsirungon kuntoa ei yleensä rakenteita avaamatta pystytä toteamaan. Tyypillisimpiä vaurioita hirsirungoissa ovat alimman hirsikerran laho- ja hyönteisvauriot. Vanhat (ennen vuotta 1950) rakennetut hirsiseinät on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. VAURION AIHEUTTAJIA HIRSISEINISSÄ osteuden kapillaarinen nouseminen alimpaan hirsikertaan, mikäli hirren ja sokkelin välistä puuttuu kosteuseristys (bitumikermi). P veden valuminen hirren ja sokkelin välistä rakenteeseen kun sokkelin ulkoreuna on hirren ulkoreunaa ulompana, tyypillistä luonnonkiviperustuksissa. kosteusvaurioita, joita on syntynyt rakenteisiin vuosikymmenten varrella. tuhohyönteiset. erhous. P s. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUKIMUKSELLA realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja tarkastamista riittävässä laajuudessa. Erityisesti alimman hirsikerran kunto tulee saada selvitettyä riittävän laajaalaisesti. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Lisälämmöneristetyissä kohteissa tulee aina selvittää eristys rakenne (paksuus, eristyksen sijainti ja mahdollinen höyrynsulkumuovin käyttö). www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Hirsi Liian tiivis julkisivuverhous Sisäpinnoite Sisäpuolinen lämmöneriste Sadevesi valuu hirren ja sokkelin väliin Kosteuseristys puuttuu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA PUURUNKOISISTA ULKOSEINISTÄ 1970-luvulle saakka. Riskinä rakenteessa on sisäilman kosteuden tiivistyminen ajoittain rakenteisiin ja sen myötä pitkällä aikavälillä rakenteen vaurioituminen. Riskiä lisää mikäli julkisivulaudoituksen pinnoitteena on käytetty tiivistä pinnoitetta, esim. lateksimaali. 1950-luvulla oli myös tapana asentaa kattohuopa (bitumikermi) vinolaudoituksen päälle sääsuojaksi ennen julkisivujen laudoittamista. Kattohuopa on vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis materiaali ja mikäli se on jätetty laudoituksen alle, riski vaurioitumiselle lisääntyy. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen seinärakenteeseen, koska rakenteesta puuttuu tuuletus ja julkisivun pinnoite on liian tiivis. ttu kattohuopa (bitumikermi) on jätetty poistamatta. enteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssi kosteuden valuminen ulkoseinärakenteen yläosiin. esipelti. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA tutkiminen ja siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska tyypillisesti vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa vinovuorilaudoituksen ja lämmöneristeen rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Pystyrunko (4" tai 5") Kosteus Oksa- tai tervapahvi Maalaus lateksilla Vaakalaudoitus Pintaverhous (Pinkopahvi) Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Pystyrunko (4" tai 5") Maalaus lateksilla Vinolaudoitus Kosteus Oksa- tai tervapahvi Sahanpuru tai kutterinlastu Vaakalaudoitus Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Kipsilevy Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Vuorauspahvi Huokoinen puukuitulevy Mineraalivilla aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton vino yläpohjarakenne YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA enteita käytetään rakentamisessa edelleen ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen. Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin, mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Konesaumattu peltikate Kantavat palkit/kattoristikot Ruodelauta 22x100 k200 Täytepohjalauta Tuuletusrako 20 mm Muovi/tervapahvi Lämmöneriste (mineraalivilla/puru) Riittämätön tuuletusrako Pintamateriaali Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Höyrynsulun puuttuminen aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kansallisomaisuuden edunvalvontaa jo vuodesta 1989 Palvelemme valtakunnallisen asiantuntijaverkon avulla kautta maan! Raksystems on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys. Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 150 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja valvoneet tuhansia peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina. Asuntokauppaan liittyvät palvelut Asiantuntijalausunnot riitatapauksissa Asuntokaupan kuntotarkastus Huoneistoalamittaus Kiinteistölakimiehet Energiapalvelut Energiansäästökartoitus Energiatodistus Ilmatiiviysmittaus Lämmitystapavertailu Lämpökuvaus Rakennuttaminen ja valvonta Kosteuskartoitukset KotiApp Omakotitalon PTS Ostajan kierros Kauppaturva Uuden asunnon tarkastus Motivan energiapalvelut U-arvon mittaus Vedensäästöpaketti Yritysten energiakatselmus Sisäilmapalvelut Asuinhuoneiston asbestikartoitus Ilmamäärien tarkastusmittaus Mikrobitutkimukset Suunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Hankesuunnittelu Korjaussuunnittelu LVISA-suunnittelu Pelastussuunnittelu Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy SisäilmaStart Sisäilmatutkimukset Sisäilmatutka Merkkiainekaasukoe Hankesuunnittelu Kosteuskoordinaattori Osakasremontin valvonta Projektinjohto Rakennustyön tarkkailijapalvelut Kiinteistön kunto Asbesti- ja haittaainekartoitukset Asiantuntijalausunnot Asiantuntijalausunnot, rakentamisen laatu HTT-tavarantarkastus Betonirakenteiden kuntotutkimus Due diligence -palvelut Kiinteistön määräaikaistarkastukset Kiinteistön 10-vuotistarkastus Kiinteistön sähkötekninen määräaikaistarkastus Vuositarkastuksen ennakkotarkastus Kuntoarviointi ja PTS Kiinteistöstrategia Kuntoarvio ja PTS KuntoarvioStart OmaInsinööri Raksystems AEC Projektinjohto Oy Vahinkorakennuttaminen Valvonta- ja rakennuttamispalvelut Muut kuntotutkimukset ja -kartoitukset Ikkunoiden kuntoarvio Ilmanvaihdon kuntotutkimus Kosteusvaurioiden kuntotutkimukset LVI-tekninen kartoitus Sähköautojen latauspaikkojen tarvekartoitus Sähköjärjestelmien kuntotutkimus Sähköjärjestelmien lämpökuvaus Tarvekartoitus Vedeneristystarkastus Vesikaton kuntoarvio Märkätilojen kosteuskartoitus Putkistojen kuntotutkimus Asiakaspalvelu p. 030 670 5500 Vetotie 3A, 01610 Vantaa asiakaspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min (alv. 24 %). www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0