HYKS SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2011 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMAT

HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI kokous 20.3.2011 HYKS sairaanhoitoalue LIITE 1 HYKS SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2011 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMAT

ii

TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMAT VUODELLE 2011 Sisällysluettelo YHTEENVETO TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMASTA...1 1 MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ...3 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ...3 1.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...5 1.3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN...9 1.4 TALOUDEN TOTEUTUMINEN...11 1.5 HENKILÖSTÖ...13 2 OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ...14 2.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ...14 2.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...18 2.3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN...21 2.4 TALOUDEN TOTEUTUMINEN...26 2.5 HENKILÖSTÖ...28 3 NAISTEN JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ...30 3.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ...30 3.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...34 3.3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN...40 3.4 TALOUDEN TOTEUTUMINEN...42 3.5 HENKILÖSTÖ...43 4 PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ...44 4.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ...44 4.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...48 4.3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN...53 4.4 TALOUDEN TOTEUTUMINEN...54 4.5 HENKILÖSTÖ...54 5 TULOSALUEEN JOHDON TULOSYKSIKKÖ...58 5.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA...58 5.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...58 5.3 TALOUDEN TOTEUTUMINEN...60 5.4 HENKILÖSTÖ...60 iii

iv

YHTEENVETO TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMASTA HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien avaintavoitteet on esitetty neljästä näkökulmasta; asiakas, talous, prosessit sekä henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen. Tulosyksiköiden käyttösuunnitelmiin on sisällytetty kaikille yhteiset tavoitteet, jotka sisältyivät myös HYKS sairaanhoitoalueen talousarvioon. Tulosyksiköt ovat ottaneet suunnitelmiinsa myös muita oman toimintansa ja taloutensa kannalta keskeisiä tavoitteita sekä valinneet niille mittaustavat. HYKS sairaanhoitoalueen vuoden 2011 yhteisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tulosyksiköittäin seuraavassa taulukossa. Avaintavoite, mittari ja tavoitetaso Medisiininen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Psykiatrian tulosyksikkö Hoitotakuun toteutuminen: Kaikilla erikoisaloilla hoidon tarpeen arvioinnin aloituksen ja hoitoon pääsyn tavoiteajat toteutuvat; lähetteet käsitelty 3 viikossa Lähes saavutettu Lähes saavutettu Lähes saavutettu Lähes saavutettu Kustannusten hallinta/ taloudellinen toiminta: Toimintakulut ovat talousarvion mukaiset vertailuprosentti TP 2011 vs. TA 2011 Ei saavutettu Poikk. + 2,9 % Ei saavutettu Poikk. + 3,6 % Ei saavutettu Poikk. + 1,5 % Ei saavutettu Poikk. + 2,0 % Tulosalueen johto Saavutettu Poikk. 15,8 % Tuottavuuden parantaminen Kokonaiskustannukset / hoidossa olleet eri henkillöt ( ), muutos enintään +1,0 % vuoteen 2010 verrattuna vertailuprosentti TP 2011 vs. TP 2010 deflatoituna (ennakkotieto 1.11.2011 Tilastokeskus: 1,32) Saavutettu Saavutettu Saavutettu Saavutettu Muutos 9,7 % Muutos 0,3 % Muutos 4,4 % Muutos 2,9 % DRG pisteet / henkilötyövuodet (somatiikka; vuokratyövoiman käyttö huomioitu), muutos + 1,0 % vuoteen 2010 verrattuna vertailuprosentti TP 2011 vs. TP 2010 Saavutettu Muutos + 2,8 % Saavutettu Muutos + 3,5 % Saavutettu Muutos + 2,1 % Työhyvinvointi ja jaksaminen: Sairauspoissaolot (päivää/henkilötyövuosi) alle vuoden 2010 tason vertailuprosentti TP 2011 vs. TP 2010 Saavutettu Ei saavutettu Saavutettu Saavutettu Saavutettu Muutos 7,4 % Muutos + 4,3 % Muutos 3,0 % Muutos 7,1 % Muutos 16,3 % Henkilöstökustannusten hallinta / Työaikakorvaukset: vertailuprosentti TP 2011 vs. TP 2010 Mittari 1: Työaikakorvausten kustannukset * enintään vuoden 2010 tasolla *) sisältäen vuosi jaksotukset Ei saavutettu Muutos + 0,5 % Ei saavutettu Muutos + 1,7 % Ei saavutettu Muutos + 9,2 % Ei saavutettu Muutos + 8,7 % Mittari 2: Työaikakorvausten kustannukset * % osuus palkoista enintään vuoden 2010 tasolla *) sisältäen vuosi jaksotukset Saavutettu Muutos 4,1 % Saavutettu Muutos 2,3 % Ei saavutettu Muutos +3,5 % Ei saavutettu Muutos +3,2 % Saavutettu Muutos 33,7 % Saavutettu Muutos 34,0 % 1

Yhteensä tulosyksiköiden tuloskorttien sisältämistä tavoitteista saavutettiin mittarien asettama tavoitearvo kokonaan tai osittain keskimäärin noin 61,5 %:ssa. Käytettyjen mittareiden kokonaismäärä ja niiden tavoitteiden saavuttamisen prosenttiosuus on esitetty tulosyksiköittäin alla olevassa taulukossa. Mittarien lukumäärä Medisiininen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Psykiatrian tulosyksikkö Tulosalueen johto Kaikki yhteensä 20 15 34 37 11 Tavoite: Saavutettu täysin 6 8 21 14 8 Saavutettu osittain 3 2 5 4 1 Ei saavutettu 7 4 6 17 2 Tietoa ei saatu 4 1 2 2 Saavutettu täysin tai osittain % os. kaikista 45,0 % 66,7 % 76,5 % 48,6 % 81,8 % 2

1 MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tulosyksikön tunnusluvut 2011 Poikk. % TA 2011 Muutos % TP 2010 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2010 TA 2011 TP 2011 Hoitopäivätuotteet (1 000 euroa) 7 114 5 534 5 078 8,2 % 28,6 % NordDRG tuotteet (1 000 euroa) 216 775 230 043 230 273 +0,1 % +6,2 % Käyntituotteet (1 000 euroa) 74 473 75 553 79 663 +5,4 % +7,0 % Tk päivystyskäynnit (1 000 euroa) 0 3 719 4 263 +14,6 % Siirtoviivehoitopäivät (1 000 euroa) 0 0 499 Lähetteiden määrä (elektiiviset) 49 735 52 244 +5,0 % Päivystyskäynnit 46 472 46 544 +0,2 % Hoidossa olleet eri henkilöt (kaikki maksajat) Kaikki 135 977 155 693 +14,5 % ilman terv.keskuspotilaita 135 977 140 977 +3,7 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 638 1 042 +63,3 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat* > 6 kk 6 0 100,0 % > 6 kk, % kaikista 1,4 % 0,0 % kaikki 442 211 52,3 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat* > 3kk 303 134 55,8 % > 3kk, % kaikista 6,0 % 2,8 % kaikki 5 033 4 752 5,6 % DRG pistekertymä (pistettä) 428 620 456 127 +6,4 % Henkilötyön tuottavuus DRG pisteet/htv *** 195,7 203,2 +3,8 % DRG pisteen kustannus euroa/drg piste 720,4 735,8 +2,1 % (deflatoimaton) * Hoitotakuun piiriin kuuluvat, 31.12. *** Henkilötyövuodet, varsinainen henkilökunta (ei sis. EVO henkilöstöä eikä vuokratyövoimaa) Poikk. % TA 2011 Muutos % TP 2010 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 TP 2011 Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 291,4 302,4 306,2 +1,3 % +5,1 % Ulkoinen myynti 19,6 21,9 26,5 +21,3 % +35,7 % Toimintatuotot 356,0 369,1 379,3 +2,8 % +6,6 % Toimintakulut 351,9 365,8 376,4 +2,9 % +7,0 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 351,9 364,1 374,3 +2,8 % +6,4 % Tilikauden tulos 0,2 2,6 2,1 * Toimintakuluista poistettu Jorvin TK päivystyksen vuokralääkärien kulut sekä TK potilaiden laboratorio ja kuvantamispalveluiden kustannukset, jotka eivät ennen Jorvin yhteispäivystyksen käynnistymistä (1.1.2011) näkyneet HUS:n toimintakuluissa 3

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Terveydenhuoltolain tavoitteet ovat täyttyneet osaltamme. Vuodeosastohoitoon yli 6 kk odottaneita on vuoden aikana ollut vain yksittäisiä ja pääasiallisena syynä näihin on ollut potilaasta itsestään johtuvat viiveet. Samoin poliklinikalle pääsee pääosin tavoiteajoissa; yli 3 kk:ta odottaneiden määrä on saatu vähenemään oleellisesti. Muutosblokit on käynnistetty ja toteutettu suunnitelmien mukaan. Jorvin yhteispäivystys käynnistyi suunnitellusti. Espoon perusterveydenhuollon endoskopiatoiminta on käynnistynyt. Dialyysitoiminnan ulkoistuksen II vaihe käynnistyi suunnitellusti. Ihosyöpien hoidon keskittäminen Iho ja allergiasairaalaan toteutui 1.1.2011. Dermatopatologian yksikön siirto HUSLAB:lta MTY:lle toteutui 1.1.2011. Peijaksessa kardiologisten rasituskokeiden ja holter tutkimusten siirto HUSLAB:lta omaksi toiminnaksi toteutettiin Holter tutkimusten osalta. Tilojen puutteen johdosta rasitus EKG:t ostetaan edelleen HUSLAB:lta. Syöpätautien ja hematologian hoitojonojen lyhentämiseksi saadut uudet vakanssit on otettu käyttöön. Lisäksi Kotkan syöpähoitojen tukeminen on vaatinut resursseja. Perusterveydenhuollon kanssa on aloitettu reumatologiyhteistyö vuonna 2011 ja Espooseen koulutettu lääkäri ja hoitajien diabetes osaamista isoon terveyskeskukseen. Tulevaisuuden näkymät Medisiininen tulosyksikkö jatkaa perusterveydenhuollon kanssa yhteistyön kehittämistä. Ongelmana on vaihtuva ja osaamisen osalta vaativa yleislääkäritilanne. Jorvin yhteispäivystys edellyttää edelleen laadun ja toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskusmallin rakentaminen on haasteellista, ja tässä HUS on jäänyt kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Tuemme klinikoita, joiden palvelujen kysyntä on jatkuvasti merkittävästi kasvamassa. Tällaisia ovat erityisesti syöpätaudit, hematologia, kardiologia sekä gastroenterologia, mutta muissakin klinikoissa lähetemäärät ovat kasvussa. Kasvun pääasiallisena syynä on väestön ikääntyminen. Rakennushankkeiden osalta tärkeää olisi huomioida organisaation uudistukset ja niiden tarpeet toiminnan järjestämisen suhteen. Terveydenhuoltolaki asettaa haasteita ERVA alueen toimintojen tukemisen, perusterveydenhuollon yhteistyön ja opetuksen ja koulutuksen osalta ja ne ovat painopisteitämme. 4

1.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus AVAINTAVOITE MITTARI / TAVOITETASO 2011 Palveluiden laatu (Potilas / asiakastyytyväisyys) TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon Tyytyväisyys asiakaspalveluun on parempi kuin vuonna 2010 Palveluiden saatavuus (hoidon saatavuus / hoitoon pääsy) Nopea ja oikea aikainen hoitoon pääsy Hoitotakuun piirissä olevat potilaat kaikilla erikoisaloilla pääsevät hoitoon tai tutkimukseen alle 6 kuukaudessa Kaikkien potilaiden hoidon tarpeen arviointi on aloitettu 3 viikossa lähetteen saapumisesta Odotusaika (mediaani) tutkimukseen ja hoitoon alle 40 vuorokautta Tyytyväisyys parempi kuin 8,58 (2010: 8,58, 2009: 8,47) Tavoite: Jonossa ei yli 180 vrk odottaneita potilaita + vuoden aikana ei jonosta hoidettuja, hoitoa yli 180 vrk odottaneita (vähennetty 31.12.2010 jonossa yli 180 vrk olleet) Sis. vuodeosasto ja pkl jonot 99 % lähetteistä käsitelty alle 21 päivässä Hoidettujen potilaiden toteutuneen odotusajan mediaani alle 40 vrk Tuloksia ei ollut saatavissa vuodelta 2011 Tavoite saavutettiin lähes täysin 2011 hoitoa yli 180 vrk odottaneita potilaita oli 321 (0,63 % jonosta hoidetuista) 2010 : 546 potilasta (1,00 %) Tavoitetta ei täysin saavutettu 97 % lähetteistä käsiteltiin alle 21 päivässä. Läheteohjeistusta tarkennettiin maaliskuussa 2011 ja tuolloin suljettiin merkittävä määrä lähetteitä mikä vaikuttaa lopputulokseen. Loppuvuonna 2011 toteuma tavoitteen mukainen. Tietoa ei ole ollut saatavissa Lähetteiden osalta vain n.1 % osin teknisistä syistä ylittää 21 päivän rajan. Viime vuoden osalta järjestelmissä näkyvä suuri 21pv:n rajan ylittävien lähetteiden määrä johtuu alkuvuoden korjauksista, joissa isoin ongelma oli tietohallintateknisten virheiden korjaus ja kirjauskäytäntöjen kehittäminen. 5

Talous AVAINTAVOITE MITTARI/ TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 TAVOITETASO 2011 Kokonaiskustannukset (kustannusten hallinta/taloudellinen toiminta) Kustannusten hallinta / taloudellinen toiminta Tuottavuus Toimintakulut Tavoite: toteutuvat talousarvion mukaisina TA (100eur): 365.838 Tavoitetta ei saavutettu TP 2011: 376.412 Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,9 % Tuottavuuden parantaminen Potilaskohtainen tuottavuus paranee Diagnoosiryhmäkohtainen tuottavuus paranee Henkilötyövuosikohtainen tuottavuus paranee Kokonaiskustannukset / hoidossa olleet eri henkilöt ( ) Tavoite: enintään +1,5% vuoteen 2010 verrattuna DRG pisteen hinta (välisuoritehinnoin mitattuna) Tavoite: hinnannousu enintään +2,7 % vuoden 2010 tasoon verrattuna DRG pisteet / henkilötyövuodet (varsinainen henkilökunta, vuokratyövoiman käyttöä ei ole huomioitu ) Tavoite: +4,0 % vuoteen 2010 verrattuna (huomioitu TK käynneistä v.2011 tulevat drg pisteet) Tavoite: max. 2.670 /hlö (Tot. 2010: 2.630 ; Tot. 2009: 2.675 ) Tavoite: max 709,7 /drg piste (2010: 691,0 /drgpiste) Tavoite: min. 203,5 pist./htv (2010: 195,7 pist./htv) Tavoite saavutettu TP 2011 : 2.450 Kulut/hoidossa olleet eri henkilöt laskivat 6,8 %. (ei defl.) Tavoitetta ei saavutettu TP 2011: 713,7 /drgpiste DRG pisteen hinta nousi 3,4 % Tavoitetta ei täysin saavutettu TP 2011: 203,2 pist./htv DRG pisteiden määrä / henkilötyövuosi nousi 3,8 % Lähetteiden määrä kasvoi 5 %, käyntituotteiden määrä +5,4 % verrattuna talousarvioon ja ulkokuntatulot +21 % yli talousarvion, mutta toimintakulut ja poistot yhteensä vain 2,6 %, joten tuottavuus parantui. Prosessit ja rakenteet AVAINTAVOITE MITTARI/ TAVOITETASO 2011 Asiakaslähtöiset palveluprosessit/prosessien hallinta Ennen klo 13 vuodeosastolta Suunnitelmallinen siirtyminen vuodeosastolta kotiin osuus kasvaa edelliseen vuo kotiin poistuneiden potilaiden teen verrattuna Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön laajentaminen Tutkimustyö ja vaikuttavuus Sovitut erikoissairaanhoidon sopimukset jäsenkuntien kanssa PTH / ESH TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 Tavoite: min. 23,4 % (2010: 23,3 %, 2009: 22,9 % ) Tavoitetta ei saavutettu Ennen klo 13 vuodeosastolta kotiin poistuneiden osuus oli 21,5 % Tavoite saavutettu osittain Sopimus reumatologian konsultaatiopalveluista Vantaan kaupungille ja perusterv. huollon skopiapalveluista Espoon kaupungille MTY:n tutkimustoiminta tehostuu EVO pisteet (v.2009: 995,48) Tietoa ei ollut saatavissa Ennen klo 13 kotiuttamisen haasteena on ollut laboratoriopalvelujen saatavuus ja tietojärjestelmien kankeus. 6

Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen AVAINTAVOITE Työhyvinvointi ja ilmapiiri Työhyvinvointi ja jaksaminen paranee MITTARI/ TAVOITETASO 2011 Työolobarometrin työkykyindeksi Tavoite: pysyy vähintään ennallaan v.2010 nähden TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 Tavoite: min. 4,09 (2010: 4,09 ; 2009: 4,08 ) Tavoite saavutettu Toteuma 2011: 4,11 Vetovoimainen työpaikka Osaaminen ja osaamistarpeet Oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen Palkitseminen Sairauspoissaolot (pv/henkilötyövuosi) Tavoite: toteuma alle vuoden 2010 tason Työaikakorvausten kustannukset (ml. lisä ja ylityö) Tavoite: suhteellinen osuus palkkakustannuksista on enintään vuoden 2010 tasolla Työolobarometri, perehdytys Tavoite: paranee v.2010 nähden Henkilöstön vaihtuvuus sama tai pienempi kuin vuonna 2010 Toteutuneiden täydennyskoulutuspäivien määrä Käytyjen kehityskeskustelujen määrä Työolobarometri, esimiestyön indeksi Tavoite: pysyy vähintään ennallaan v.2010 nähden Uusien palkitsemismuotojen käyttöönotto palkkastrategian mukaisesti Tavoite: max. 17,0 pv/htv (2010: 17,1 pv/htv, 2009: 18,2 pv/htv) Tavoite. max. 18.8 % (2010: 18,8 %, 2009: 18,3 % ) Tavoite: min. 3,79 (2010: 3,78, 2009: 3,78 ) Tavoite : max 9.14% (2010: 9.14 %) Tavoite koulutukseen osallistunut 86 % henkilöstöstä Tavoite: min 70 % käynyt kehityskeskustelun (2010: 54 %) Tavoite: min 3,56 (2010: 3,56 ; 2009: 3,55 ) Tavoite saavutettu TP 2011 : 15,8 pv/htv sairaspoissaolojen määrä / henkilötyövuosi laski 7,6% Tavoite saavutettu TP2011 : 18,1 % Työaikakorvausten suhteellinen osuus palkkakuluista laski 3,7 % Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2011: 3,76 Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2011: 11,38 % Tavoite saavutettu Toteuma 2011: Koulutukseen osallistunut 88,3 % henkilöstöstä Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2011 : 61 % Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2011: 3,53 Tavoite saavutettu Nopsa palkkiot jaettu 518 kpl Kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkioiden jakosuunnitelma tehty Keskeisten tavoitteiden, joita olivat sairauspoissaolojen vähentäminen sekä kehityskeskustelujen lisääminen, tulokset olivat hyviä. Haasteenamme on suuri hoitohenkilöstön vaihtuvuus. Väistöön liittyvät toiminnot ja niiden järjestelyt vaikuttavat työolobarometrin tuloksiin. 7

Opetus ja tutkimus Opetustoiminnasta vastaavat erikoislääkärikoulutuksen osalta yliopiston määräämät koulutuksesta vastaavat. Peruskoulutuksesta vastaa lääketieteellisen tiedekunnan professorit ja opettajat. Opetus EVO:n määrä oli n. 4,8 milj. euroa. Tutkimus EVO rahoitusta saatiin n. 3,3 milj. euroa. Suuri osa saadusta rahoituksesta menee infrastruktuurin ylläpitämiseen. Tutkimustyön pätkätyömäisuus ja epävarmuus ja heikko korvaus, ehkä myös jossain määrin motivaation puute vaikeuttaa ja kaventaa tutkimustyön määrää. Medisiinisessä tulosyksikössä suunniteltiin ja toteutettiin vuoden 2011 aikana kolme saman sisällöllistä potilasturvallisuuskoulutusta. Koulutuksiin osallistui keskimäärin noin 80 osallistujaa. Tulosyksikössä toteutettiin kolme koko henkilöstölle tarkoitettua yleisperehdytys iltapäivää. Perehdytystilaisuuksiin osallistui keskimäärin 50 osallistujaa. Opiskelijaohjauksen laatua mitataan säännöllisesti CLES mittarilla medisiinisessä tulosyksikössä (ja koko HUS:ssa). Cles tuloksissa merkittävä parannus v. 2010 ka 8,3 ja v. 2011 ka 84,9 (mittari muuttui 100 asteikolliseksi). Peijaksen sairaalassa toteutettiin Opiskelijoiden eettisen osaamisen kehittäminen ohjatussa harjoittelussa hanke. Hankkeen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden eettisen osaamisen kehittymistä käytännön harjoittelussa. Medisiinisessä tulosyksikössä oli hoitotyön opiskelijoita seuraavasti: AMK opiskelijoita 470 henkilöä, 2 360 op. II asteen opiskelijoita 90 henkilöä, 483 op. Medisiinisessä tulosyksikössä on tehty/tekeillä v. 2011 opinnäytetöitä seuraavasti: Ylempi AMK 4 kpl:tta AMK 13 kpl:tta Maisteri/ hoitotiede 4 kpl:tta Muu 1 kpl 8

1.3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen Jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrä ylitti talousarvion DRG tuotteiden osalta 4,4 % ja käyntituotteiden osalta +6,5 %. Jäsenkuntien palvelusuunnitelma oli kuitenkin palvelujen lukumäärän osalta edellisen vuoden toteutunutta tuotantomäärää selvästi pienempi. Verrattaessa tuotettujen palvelujen määrää edellisvuoden toteumaan, muutos on selvästi pienempi kuin verrattaessa talousarvioon. Edelliseen vuoteen verrattuna jäsenkunnille tuotettujen DRGtuotteiden määrä kasvoi n. 1,0 %. Käyntituotteiden osalta kasvu oli 3,8 %. Vaikka jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrät ylittivätkin talousarvion merkittävästi, jäsenkuntalaskutus ylitti talousarvion vain 1,3 %. Tähän on vaikuttanut siirtyminen aiempaa enemmän avohoitopainotteiseen hoitoon. Tästä johtuen kalleimpien (varsinaisten vuodeosastohoidon DRG ryhmien ) tuotteiden määrä jäi talousarviossa arvioitua pienemmäksi, ja vastaavasti syntyi enemmän hinnaltaan halvempia ns. lyhythoito DRG tuotteita ja käyntituotteita. Jäsenkuntalaskutus ylitti talousarvion euromääräisesti 3,96 miljoonalla eurolla. Suurin ylittäjä oli Helsinki, jonka laskutus ylitti talousarvion 3,87 milj. eurolla (+3,0 %). Hyks kunnista myös Keravan ja Kirkkonummen laskutus ylitti selvästi talousarvion. Keravan osalta ylitys oli +6,2 % ja Kirkkonummen osalta +8,4 %. Kirkkonummen ylitykseen oli osaltaan vaikuttamassa marraskuussa hoidossa ollut yksittäinen erittäin kallis potilas, jonka hoidon kustannukset olivat 0,64 milj. euroa. Muilta osin laskutuksen ylittymisen pääasiallinen syy on suunniteltua suurempi tuotettujen palvelujen määrä. Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien laskutus ylitti talousarvion 1,4 %, muiden sairaanhoitoalueiden osalta Hyvinkään sha:n kuntien laskutus alitti talousarvion 1,2 %, Lohjan sha:n kuntien 1,4 % ja Länsi Uudenmaan sha:n kuntien 20,0 %. Länsi Uudenmaan kuntien alitus johtui Raaseporin huomattavasti suunniteltua ja myös edellisvuotta pienemmästä laskutuksesta. Laskutuksen väheneminen johtui palvelujen aiempaa vähäisemmästä käytöstä. 9

Hoitopalvelut kaikille maksajille Lkm TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikk. % TA 2011 Muutos % TP 2010 NordDRG tuotteet 202 768 210 247 204 837 213 589 +4,3 % +1,6 % Tuotteistetut hoitopäivät *) 10 709 10 484 6 615 6 896 +4,2 % 34,2 % Avohoitokäynnit 334 254 345 117 340 810 358 158 +5,1 % +3,8 % Tk päivystyskäynnit 0 0 25 620 26 686 +4,2 % Siirtoviivehoitopäivät **) 0 0 0 1 426 Palvelusetelit * TP2009 tiedot ilman ylikäyttöpäiviä ** Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät Laskutus (1000 euroa) TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikk % TA 2011 Muutos % TP 2010 NordDRG tuotteet 219 212 206 775 230 043 230 273 +0,1 % +11,4 % Tuotteistetut hoitopäivät *) 5 960 7 114 5 534 5 078 8,2 % 28,6 % Avohoitokäynnit 72 992 74 473 75 553 79 663 +5,4 % +7,0 % Tk päivystyskäynnit 3 719 4 263 +14,6 % Siirtoviivehoitopäivät **) 499 Palvelusetelit Ostopalvelut 8 412 8 807 6 930 7 716 +11,3 % 12,4 % Hoitopalv. muista sairaaloista 2 340 3 097 2 223 3 021 +35,9 % 2,4 % Tilinpäätöserät ja muu laskutus 2 818 3 705 199 241 +20,8 % 106,5 % KAIKKI YHTEENSÄ 311 734 306 561 324 202 330 754 +2,0 % +7,9 % * TP2009 tiedot ilman ylikäyttöpäiviä ** Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät Tuotettujen DRG tuotteiden määrä ylitti talousarvion 4,3 %. Ylitys syntyi ns. lyhythoito DRGtuotteista. Varsinaisen vuodeosastohoidon osalta sen sijaan tuotettujen palvelujen määrä jäi hieman talousarviota pienemmäksi. Käyntituotteiden osalta tuotettujen palvelujen määrä ylitti talousarvion 5,1 %. Lisäksi terveyskeskuspäivystyskäyntejä toteutui 4,2 % ennakoitua enemmän. Edellisen vuoden toteumaan verrattuna muutokset toteutuneissa tuotemäärissä ovat jonkin verran pienempiä kuin mitä vertailtaessa talousarvioon. NordDRG tuotteiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,6 %. Tästä varsinaisen vuodeosastohoidon (DRG ryhmät) osalta kasvua oli 1,5 % ja ns. lyhythoito DRG tuotteiden osalta 1,6 %. Käyntituotteiden osalta kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,8 %. Hoitopäivätuotteiden vähentyminen vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna johtuu keuhkosairauksien osasto 122:n tuotannon laskutustavassa tapahtuneesta muutoksesta. Vielä vuonna 2010 kyseisen osaston tuotteet laskutettiin hoitopäiväperusteisesti (erillissopimus Helsingin kanssa), mutta vuoden 2011 alusta siirryttiin normaaliin DRG perusteiseen laskutukseen. Toteutunut laskutus ylitti talousarvion n. 2,0 %. Laskutuksen ylitys selittyy suunniteltua suuremmalla tuotantomäärällä. Tuotettujen palvelujen keskihinnat tuoteryhmittäin sen sijaan vastasivat hyvin suunniteltua. Toteutuneesta laskutuksesta 92,6 % oli jäsenkuntalaskutusta ja 7,4 % laskutusta muilta maksajilta. Muiden maksajien laskutusosuus verrattuna edelliseen vuoteen kasvoi merkittävästi. Vuonna 2010 muiden maksajien laskutusosuus oli 5,0 %. Suurin yksittäinen selittävä tekijä muiden maksajien laskutusosuuden kasvulle on Jorvin yhteispäivystyksen alkaminen 1.1.2011 (Jorvin terveyskeskuskäyntien laskutus ei aiempina vuosina näy palvelutuotannon laskutuksessa). Myös muu laskutus muilta kuin jäsenkuntamaksajilta kasvoi merkittävästi vuonna 10

2011 (kasvua +33,0 %). Laskutuksen kasvu johtui aiempaa suuremmasta muille maksajille tuotettujen vuodeosastohoitojaksojen määrästä. Hoidettujen eri henkilöiden vertailukelpoinen määrä (ilman Jorvin TK potilaita) kasvoi 3,7 %. Jorvin terveyskeskuspotilaat huomioiden potilaiden määrä kasvoi 14,5 %. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Hoitoon odottavien potilaiden määrä laski vuoden 2011 aikana jonkin verran. Vuoden lopussa hoitoon odottavia potilaita oli yhteensä 4 963 (sis. poliklinikka ja osastojonot). Edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna vähennystä on 512 potilasta ( 9,4 %). Syksyn aikana kiinnitettiin erityistä huomiota polikliinisen hoidon ylipitkiin (yli 90 vrk) odotusaikoihin. Yli kolme kuukautta polikliinista hoitoa odottavien potilaiden määrää saatiinkin syksyn aikana vähennettyä merkittävästi. Kesän ja alkusyksyn aikana yli kolme kuukautta hoitoa odottavia potilaita oli jatkuvasti n. 400. Vuoden lopussa näitä potilaita oli enää 134 (vähennystä aikaisempien kuukausien tilanteeseen verrattuna n. 65 %). Vuodeosastohoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita ei vuoden 2011 lopussa ollut lainkaan. Elektiivisten lähetteiden ja asiantuntijakonsultaatioiden määrä kasvoi vuoden 2011 aikana edellisvuoteen verrattuna merkittävästi. Elektiivisten lähetteiden osalta kasvua oli 3,9 % (+ 1 799 lähetettä) ja asiantuntijakonsultaatioiden osalta 18,3 % (+ 678 kpl). Myös sisäisten lähetteiden määrä oli kasvussa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,3 % (+ 820 lähetettä). Medisiinisten erikoisalojen päivystyskäyntien määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna tulosyksikön tasolla ennallaan (v.2010: 46 472; v.2011: 46 544). Päivystyskäyntien määrä varsinaisilla päivystyspoliklinikoilla kuitenkin kasvoi 2,2 % (v.2010: 34 546; v.2011: 35 397). Ihotautien klinikan päivystyskäynnit sen sijaan vähenivät 5,4 % (v.2010: 11 264; v.2011: 10 653). Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien lisäksi Jorvissa toteutui 26 306 terveyskeskuspäivystyskäyntiä. Terveyskeskuspäivystyskäyntien määrä ylitti ennakoidun n. 2,7 %. 1.4 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Medisiinisen tulosyksikön toimintatuotot ylittivät talousarvion n.10,3 miljoonalla eurolla (+2,8 %). Toimintatuottojen ylityksestä pääosa johtui tuotettujen ja laskutettujen palvelujen suunniteltua suuremmasta määrästä. Ulkoisille maksajille (mm. muut sairaanhoitopiirit ja ulkomaalaiset itse maksavat potilaat) tuotettujen vuodeosastohoitojaksojen (klassiset DRG ryhmät) määrä oli n. 37 % arvioitua suurempi. Jäsenkuntien osalta erityisesti poliklinikkakäyntien (käyntituotteina ja ns. lyhythoito DRG tuotteina laskutetut käynnit) määrä ylitti talousarvion. Ulkoisille maksajille myytyjen palvelujen suunniteltua suurempi määrä näkyi sekä ulkoisen sairaanhoidollisten palvelujen myynnin (+21,4 % talousarvioon verrattuna) että, ulkomaalaisten itse maksavien potilaiden osalta, maksutuottojen (+4,9 % vs. TA2011) kasvuna. Jäsenkuntien osalta talousarvion ylitys oli n. 3,8 milj. euroa (+1,8 %). Suurin ylitys kohdistui Helsinkiin. Syynä ylitykseen oli yllämainittu palvelujen suunniteltua suurempi tuotettu määrä. 11

Toimintakulut ja poistot ylittivät talousarvion n. 9,8 milj. eurolla (+2,6 %). Suurimmat ylitykset tulivat henkilöstökuluista, laboratorio ja kuvantamispalveluiden käytöstä, lääkekuluista sekä ostoista tietyiltä HUS:n tukipalveluyksiköiltä. Sen sijaan sairaanhoidon palvelujen ostot operatiiviselta tulosyksiköltä, tilavuokrat ja poistot jäivät alkuperäistä talousarviota pienemmiksi. Henkilöstökulujen osalta talousarviossa pysyminen olisi edellyttänyt merkittäviä rationointitoimenpiteitä. Toimenpiteiden onnistuminen olisi edellyttänyt mm. vuodeosastohoitojaksojen merkittävää vähentämistä ja osastokapasiteetin sopeuttamista sekä lisä ja ylitöiden ja sijaisten käytön vähentämistä. Kasvaneesta kysynnästä johtuen ei kyseisiä toimenpiteitä kuitenkaan voitu toteuttaa. Henkilöstökuluja kasvatti myös aiempaa pienempi kesäsulkujen määrä. Edellisten kesien kokemusten perusteella arvioitiin sairaansijatarpeen olevan kesällä vain hieman normaalikuukausia pienempi ja tästä syystä mm. Jorvissa ja Peijaksessa pidettiin sairaansijoja auki aiempaa enemmän ja vastaavasti myös tarvittiin enemmän henkilökuntaa. Henkilöstökulujen lopulliseen toteumaan vaikutti lisäksi lomapalkka ja lomarahavelan kirjaamiskäytännössä tapahtuneet muutokset, joiden johdosta tilinpäätöksen henkilöstökulut kasvoivat 1,3 milj. eurolla. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion n. 5,5 milj. eurolla (+4,0 %). Laboratorio ja kuvantamispalvelujen osalta budjetin ylitys johtuu suurelta osin arvioitua suuremmasta toiminnan volyymista, mutta erityisesti kuvantamispalvelujen osalta myös tilattujen tutkimusten ennakoitua suurempi hinnannousu vaikutti ylityksen suuruuteen. Tilattujen kuvantamistutkimusten keskimääräinen (vertailukelpoinen, ilman Terveyskeskuspäivystyskäynteihin liittyviä tutkimuksia, huomioitu HUS Röntgenin asiakaspalautukset 2010 ja 2011) hinnannousu oli +5,4 % kun talousarviossa ennakoitu hinnanmuutos oli +3,4 %. Talousarvio ylittyi HUSLAB:lta ostettujen laboratoriotutkimusten osalta n. 0,9 milj. euroa (+3,0 %) ja HUS Röntgeniltä ostettujen kuvantamistutkimusten osalta n. 0,6 milj. euroa (+3,2 %). Lääkekulut ylittivät talousarvion n. 3,5 milj. eurolla (+7,2 %). Lääkekuluja kasvattivat erityisesti solunsalpaajien ja immunosuppressanttien lisääntynyt käyttö. Syynä käytön lisääntymiseen on kasvanut toiminnan volyymi. Tilikauden tulos jäi 2,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämä oli kuitenkin jonkin verran talousarviossa esitettyä pienempi. Tuloslaskelma (1000 euroa) TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikk % TA 2011 Muutos % TP 2010 Toimintatuotot 357 901 355 999 369 059 379 325 +2,8 % +6,6 % josta palvelutulot jäsenkunnilta 293 981 291 403 302 375 306 222 +1,3 % +5,1 % Toimintakulut 349 755 351 919 365 838 376 412 +2,9 % +7,0 % Toimintakate 8 146 4 080 3 221 2 913 9,6 % 28,6 % Rahoitustuotot ja kulut 1 1 0 2 +67,6 % Vuosikate 8 145 4 079 3 221 2 911 9,6 % 28,6 % Poistot ja arvonalentumiset 4 332 4 269 5 809 5 049 13,1 % +18,3 % Tilikauden tulos 3 813 190 2 588 2 138 Toimintakulut ja poistot yhteensä 354 087 356 187 371 647 381 461 +2,6 % +7,1 % 12

1.5 HENKILÖSTÖ Talousarvion henkilöstömäärät ja työvuodet oli sopeutettu vastaamaan kulubudjetin henkilöstökuluja. Kuten henkilöstökuluissa, myös muiden henkilöstölukujen osalta talousarviossa pysyminen olisi edellyttänyt merkittäviä rationointitoimenpiteitä. Talousarviota suurempi toiminnan volyymi kuitenkin edellytti suunniteltua enemmän henkilöstöä. On huomioitava, että ulkokuntamyynnin määrä kasvoi arvioidusta 22,1%. Lisäksi edellisten vuosien kokemusten perusteella mm. Jorvin kesäsulkuja vähennettiin ja koska muissakin yksiköissä henkilöstön saatavuus oli hyvä, v. 2011 koko henkilömäärä, henkilötyövuodet ja henkilöstökulut kasvoivat. Yhteenveto TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikk % TA 2011 Muutos % TP 2010 Henkilömäärä 2 807 2 813 2 727 2 847 +4,4 % +1,2 % Henkilötyövuodet *) 2 240 2 190 2 181 2 245 +2,9 % +2,5 % Henkilöstökulut (1000 ) 131 694 135 675 137 354 142 862 +4,0 % +5,3 % Vuokratyövoima, henkilötyövuosina **) Vuokratyövoima **) (1000 ) 1 477 724 1 663 1 963 +18,1 % +171,3 % *) Varsinainen henkilökunta (ei sis. EVO henkilöstöä) **) TA 2011 ja TP 2011 luku sisältää Jorvin yhteispäivystyksen yleislääkärit Medisiinisessä sekä Naisten ja lastentautien tulosyksiköissä Henkilöstön lukumäärä (lkm 31.12.) TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Poikk % TA 2011 Muutos % TP 2010 Hoitohenkilökunta 1 878 1 876 1 830 1 888 +3,2 % +0,6 % Lääkärit 497 522 499 531 +6,4 % +1,7 % Muu henkilökunta 306 294 289 307 +6,2 % +4,4 % Erityistyöntekijät 126 121 109 121 +11,0 % +0,0 % 13

2 OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ 2.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tulosyksikön tunnusluvut 2011 Poikk. % TA 2011 Muutos % TP 2010 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2010 TA 2011 TP 2011 Hoitopäivätuotteet (1 000 euroa) NordDRG tuotteet (1 000 euroa) 362 620 356 672 386 404 8,3 % 6,6 % Käyntituotteet (1 000 euroa) 60 961 64 181 65 779 2,5 % 7,9 % Tk päivystyskäynnit (1 000 euroa) Siirtoviivehoitopäivät (1 000 euroa) 396 Lähetteiden määrä (elektiiviset; ml. asiantunt.konsult.) 101 627 106 893 5,2 % Päivystyskäynnit 61 976 60 201 2,9 % Hoidossa olleet eri henkilöt (kaikki maksajat) 186 510 191 603 2,7 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm 4 712 4 219 10,5 % > 21 vrk, % kaikista 4,8 % 4,1 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat* > 6 kk, lkm 1 125 12400,0 % > 6 kk, % kaikista 0,0 % 1,3 % kaikki 12 918 9 911 23,3 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat* > 3kk, lkm 1 043 670 35,8 % > 3kk, % kaikista 9,3 % 5,4 % kaikki 11 168 12 353 10,6 % DRG pistekertymä (pistettä) 638 814 673 509 5,4 % Henkilötyön tuottavuus DRG pisteet/htv 191,5 198,3 3,5 % DRG pisteen kustannus euroa/drg piste 674,4 678,8 0,7 % (deflatoimaton) * Hoitotakuun piiriin kuuluvat, 31.12. Poikk. % TA 2011 Muutos % TP 2010 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 TP 2011 Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 378 691 378 243 402 219 6,3 % 6,2 % Ulkoinen myynti (muu kuin jäsenkuntatulo ja evo) 76 902 76 540 81 131 6,0 % 5,5 % Toimintatuotot 492 098 491 914 520 549 5,8 % 5,8 % Toimintakulut 479 101 489 880 507 630 3,6 % 6,0 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) Tilikauden tulos 6 553 3 987 6 970 274,8 % 6,4 % * Toimintakuluissa huomioitu työnjaolliset muutokset HUS:n ja omistajakuntien välillä 14

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toiminnalliset muutokset Meilahden tornisairaalan remontin edellyttämät merkittävät toimintojen siirrot toteutuivat suunnitellusti, joista eräänä keskeisimpänä oli Meilahden tornisairaalan vuodeosastosiiven käyttöönotto kesäkuussa. Vuodeosastosiiven kapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi, minkä takia joudutaan ylimääräisiin potilassiirtoihin ja Meilahden päivystyspoliklinikka ruuhkautuu. Meilahden tornisairaalan peruskorjaustöiden valmistelut alkoivat lokakuussa ja peruskorjaustyöt valmistuvat vuonna 2014. HUS:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 29.11.2010 muutokset kaihikirurgian palvelusetelin ehtoihin, jonka seurauksena palvelusetelitoimintaan ilmoittautui useita eri palveluntuottajia. Kaihikirurgian palvelusetelipilotti käynnistettiin 1.3.2011 lukien. Kokonaisuudessaan silmätautien kehittyvien hoitomuotojen (ikärappeuma ja kaihi) toteuttaminen ja kaihiyksikön päiväkirurgisen toiminnan tehostaminen Operatiivisessa tulosyksikössä eteni seuraavasti: Kaihikirurgian ostopalvelutoimintaa vähennettiin suunnitellusti ja palvelusetelitoiminta aloitettiin. Potilaille on 31.12.2011 mennessä jaettu 3 407 palveluseteliä ja vuoden loppuun mennessä niistä oli kuntalaskutettu 2 918 kpl. Kaihikirurgian oman tuotannon 60 %:n tavoite toteutui. Verkkokalvopoliklinikalla hoidetaan vanhusten kosteaa ikärappeumaa. Lisätyillä henkilöresursseilla oli tarkoitus korvata osittain tehdyt lisätyöt ja kotiuttaa noin 1 000 ostopalveluna hankittua korkean uusiutumisriskin potilaiden kontrollikäyntiä. Tavoite toteutui pääosin ja silmäklinikka vähensi ostopalvelusuoritteita kokonaisuudessaan 12 304 kpl. Muut vuoden 2011 talousarvioon sisältyneet rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset toteutuivat seuraavasti; Meilahden potilastoimiston tehtävien siirto Meilahden tornin remontin ja siitä aiheutuvien toiminnallisten muutosten vuoksi HUS Servisistä Operatiiviseen tulosyksikköön toteutui. Ihosyöpien hoidon keskittäminen Medisiinisen tulosyksikön Iho Allergiasairaalaan toteutui vuoden 2011 alusta, mutta plastiikkakirurgian lisätyötarve ei muuttunut. Lahjoitusvaroilla vuonna 2010 saatu toinen leikkausrobotti otettiin asteittain käyttöön vuoden 2011 alkupuolella, jolloin robottikirurgian käyttöaluetta laajennettiin sydän, thorax ja gastrokirurgiaan. Vuonna 2009 hankittu leikkausrobotti siirrettiin Meilahdesta Peijaksen sairaalaan. Meilahden väistötoimintojen seurauksena jouduttiin Helsingin alueen fysiatrian ja fysioterapian polikliiniset palvelut siirtämään pois Kirurgisesta sairaalasta, jossa olosuhteet olivat tähän toimintaan muutenkin heikkolaatuiset. Toimintaa varten vuokrattiin tilat Vega talosta, jossa toiminta on voinut jatkua häiriöttä ja läheisessä yhteydessä sekä Laakson sairaalan fysiatrisen yksikön että selkäydinvammojen hoitoon keskittyneen Synapsian kanssa. Tärkeimpiä yhteistyöhankkeita perusterveydenhuollon kanssa Osana Jorvista operatiivinen mallisairaala projektia käynnistettiin vuoden 2011 aikana Espoon kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa yhteinen ns. lonkkaliukumäkihanke. Hankkeen tavoitteena on mm. vähentää lonkkamurtumapotilaan leikkausviivettä, lyhentää erikoissairaanhoidon hoitoaikaa ja siihen liittyvää siirtoviivettä sekä tehostaa leikkauksen jälkeistä kuntoutusta ja sujuvaa potilaan kotiutumista. Espoon kaupunki avasi hankkeeseen liittyen Jorviin perusterveydenhuollon kuntoutusyksikön. Hanke on onnistunut hyvin ja siirtoviivepäivien määrä ortopedisilla osastoilla on vähentynyt merkittävästi. Terveydenhuoltolain edellyttämä erikoislääkäreiden konsultaatiotoiminta Haartmanin sairaalassa aloitettiin asteittain. 15

Keskeiset toiminnan kehittämishankkeet Operatiivisessa tulosyksikössä on ollut useita toiminnan rakenteiden täsmentämiseen ja toiminnan parempaan etukäteisohjaukseen liittyviä kehittämishankkeita. Ortopedit ovat kehittäneet ennakoivan jononhallinnan mallin. Jonossa olevien potilaiden määrän visualisoinnilla pystytään arvioimaan aikaleimojen toteuttamisen edellyttämä jonojen purkuvauhti sekä siihen tarvittavat resurssit. Sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotolla on voitu vähentää pre operatiivisia käyntejä ja samalla vähentää puutteellisista esitiedoista johtuvia viiveitä ja peruutuksia. Monitoimipoliklinikka on aloittanut toimintansa sekä Töölön että Peijaksen sairaalassa Tämä on vähentänyt vuodeosastojen preoperatiivisia käyntejä. Peijaksessa toiminta on mahdollistanut LEIKO toiminnan, mikä on vähentänyt hoitopäivätarvetta. Töölössä on voitu hoitaa riskipotilaita päiväkirurgisesti, mikä aikaisemmin on toteutettu osastohoitojaksoin. Lisäksi yksikössä hoidetaan haavapotilaita ja tuetaan leikkauksenjälkeisiä toimintaterapia ja fysioterapiatoimintoja, mikä vähentää ajanvarauspoliklinikan käyttöä tältä osin. Strukturoitu kaihilähete on ollut käytössä jo useamman vuoden. Uusia strukturoituja lähetteitä testataan Duodecimin Terveysportissa. Potilasrekisterin piloteiksi sovittiin nivustyrä ja keinonivelpotilaat. Ortopediassa otettiin käyttöön keskitetty lähetekäytäntö. Uuden toimintamallin mukaisesti kaikki ortopedian ja käsikirurgian alan lähetteet ohjattiin Töölön sairaalaan, josta lähetteiden jako toteutettiin parhaiten soveltuvaan toimipisteeseen. Toiminta käynnistettiin ilman henkilöstöresurssien lisäystä. Uusi käytäntö on selkeyttänyt oleellisesti lähetekäytäntöä. Espoon ja Jorvin yhteinen Lonkkaliukumäki on vähentänyt siirtoviivepäiviä ja lyhentänyt hoitoaikoja. Projektin hyviksi havaittuja elementtejä on jo siirretty koko pääkaupunkiseutua koskevaan lonkkamurtumapotilaan palveluketjuun. Hyvää työilmapiiriä ja työpaikan vetovoimaisuutta lisäävä Huippuvuorihanke etenee aikataulussa. Syksyllä 2011 Operatiivisen tulosyksikön kehittämistoiminta jäsennettiin HUS:n Potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistoiminnan yläkäsitteeksi muodostui toiminnan laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen. Tulosyksikön johtaja nimesi laatupäällikön ja potilasturvallisuussuunnitelmaa valmistelevan työryhmän. Potilasturvallisuuden edistämisen ensimmäisiksi painopisteiksi tulivat haittatapahtumien ilmoittamisen tehostaminen. HaiPro otettiin käyttöön koko Operatiivisessa tulosyksikössä ja kaikilla leikkausosastoilla otettiin käyttöön WHO:n tarkistuslistat. Lisäksi on laadittu tarkistuslistoja, joita käytetään potilaan siirtotilanteissa. Jorvin lisärakentamiseen liittyvä teho osaston laajennuksen ja palovammakeskuksen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Tämän lisäksi ryhdyttiin keräämään tausta aineistoa Kirurgisen sairaalan tulevan toiminnan suunnittelua varten ja käynnistettiin Traumasairaalan tarveselvitystyö syksyn 2011 aikana sekä perustettiin silmätautien hoidon tarvetta kartoittava työryhmä. Toimintaan vaikuttaneet lainsäädännölliset muutokset Operatiivisessa tulosyksikössä valmistauduttiin terveydenhuoltolain 1.5.2011 voimaan astuneisiin muutoksiin lisäämällä polikliinista vastaanottotoimintaa. Uuden lain mukaan hoidon tarpeen arviointi tulee toteuttaa kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. 16

Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira ilmoitti maaliskuussa 2011 harkitsevansa HUS kuntayhtymälle 900 000 euron uhkasakkoa, koska osaa lähetteistä ei oltu käsitelty lain mukaisessa määräajassa. Saamiensa lisäselvitysten jälkeen Valvira kuitenkin antoi 17.5.2011 päätöksen, että HUS on noudattanut Valviran sille 12.5.2010 sakon uhalla asettamaa velvoitetta hoitoon pääsyn osalta, mutta kiinnitti kuitenkin huomioita siihen, että HUS ei ole noudattanut Valviran samaisessa päätöksessä asettamaa velvoitetta käsitellä lähetteet kolmen viikon kuluessa niiden saapumisesta. Muut toimintaan ja laskutukseen vaikuttaneet tekijät Valtuusto päätti 15.6.2011 kokouksessa muuttaa HUS:n tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteita vuonna 2011 siten, että siirtoviivehoitopäivien laskutus aloitettiin 1.7.2011 alkaen. Uudessa käytännössä laskutetaan kunnalta siirtokelpoisen potilaan hoidosta yleislääketieteen siirtoviivehoitopäivinä. Laskutus käynnistyy karenssiajan jälkeen siitä, kun potilaan siirtokelpoisuudesta on tehty siirtoilmoitus potilaan kotikuntaan. Laskutettavia siirtoviivehoitopäiviä Operatiivisessa tulosyksikössä kertyi heinä joulukuun aikana yhteensä 1 132 kpl ja niistä on laskutettu 0,4 milj. euroa. Siirtoviiveongelmien vuoksi turvauduttiin poikkeusjärjestelyyn, jonka mukaisesti kuntouttavaa jatkohoitoa tarvitsevia potilaita siirrettiin Kiljavan sairaalaan syyskuusta 2011 alkaen. Kustannukset kohdistuivat Operatiiviseen tulosyksikköön. Tulevaisuuden näkymät Terveydenhuoltolain 39 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu viimeistään 1.1.2013. HUS hallitus päätti kokouksessaan 24.1.2011, että ensihoito HUS:ssa järjestetään sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen (Helsingin alue; Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kuntien alue; Vantaan ja Keravan kuntien alue). HYKSsairaanhoitoalueen lautakunnassa on päätetty ensihoitoa koskevista järjestämisperiaatteista sekä terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirille kuulumattomien potilassiirtojen suunnitteluyhteistyön käynnistämisestä jäsenkuntien kanssa siten, että toiminta olisi käynnistettävissä vuoden 2013 alusta. HYKS sairaanhoitoalueen uuden tulosyksikön, Sydän thorax keskuksen valmistelua jatketaan vuoden 2012 aikana siten, että toiminta olisi käynnistettävissä vuoden 2013 alusta. HUS:n valtuusto päätti 19.10.2011 perustaa Hyksin Oy:n, jonka toiminta käynnistynee vuoden 2012 aikana. Osakeyhtiön on tarkoitus hoitaa palveluseteli, itse maksavia, vakuutusyhtiöiden maksamia ja ulkomaalaisia potilaita. Osakeyhtiö vuokraa tilat ja laitteet markkinahintaan HUS:lta ja käyttää niitä aikoina, jolloin ne muuten olisivat tyhjinä ja käyttämättöminä. Epävarmaa on, mitkä ovat uuden osakeyhtiön toiminnan vaikutukset tulevaisuudessa HYKSsairaanhoitoalueen muiden maksajien laskutusosuuteen. Uusi terveydenhuoltolaki ja EU:n potilaiden liikkuvuusdirektiivi tulevat edelleen lisäämään potilaan valinnan vapautta hoitopaikkansa suhteen. Vuodesta 2014 alkaen voi potilas valita erikoissairaanhoidon yksikön (yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa) valtakunnallisesti. Operatiivisen tulosyksikön tulevaisuus sisältää Traumasairaalan toiminnan suunnittelun ja saneeratun Meilahden tornisairaalan käyttöönoton. 17

2.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus AVAINTAVOITE MITTARI / TAVOITETASO 2011 Palveluiden saatavuus (hoidon saatavuus / hoitoon pääsy) Nopea ja oikea aikainen hoitoon Hoitotakuun toteutuminen pääsy TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 Kaikilla erikoisaloilla hoitoon pääsyn tavoiteajat toteutuvat. Poliklinikalla 3 kk (1.5.2011 alkaen), vuodeosastolla 6 kk. Tavoite saavutettiin lähes täysin Osastojonossa oli 125 yli 6 kuukautta odottanutta ja poliklinikkajonossa 670 yli 3 kuukautta odottanutta potilasta. Lähetteiden käsittelyajat Kiireellisiksi luokiteltuihin (punainen linja) päivystysleikkauksiin pääsyaika Hoidon tarpeen arviointi on aloitettu kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Enintään 8 tuntia Tavoitetta ei täysin saavutettu. Yli 21 pvä käsittelyaika: v. 2011 yht. 4 219 lähetettä / 4,1 % kaikista lähetteistä. Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2011: Jorvi 90 % Meilahti 87 % Peijas 88 % Töölö/OLS 93 % Neurokirurgia 88 % Kiireellisyysluokkien määrittely ja kirjaaminen ei kaikilla erikoisaloilla ole ollut yhtenäistä. Tämä, ja potilaan kunnosta johtuvat kiireellisten leikkausten peruutukset (159 kpl / 3,7 %) aiheuttavat jonkin verran virhettä tulokseen. Leikkaukseen potilaat odottivat keskimäärin 2,4 tuntia. Talous AVAINTAVOITE MITTARI/ TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 TAVOITETASO 2011 Kokonaiskustannukset (kustannusten hallinta/taloudellinen toiminta) Kustannusten hallinta/ taloudellinen toiminta Toimintakulut Talousarvion mukaiset 489,880 milj.euroa Tavoitetta ei saavutettu Toimintakulut olivat 507,630 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 3,6 %:lla (17,8 milj. euroa). 18

Prosessit ja rakenteet AVAINTAVOITE MITTARI/ TAVOITETASO 2011 Asiakaslähtöiset palveluprosessit/prosessien hallinta Tuottavuuden parantaminen Kokonaiskustannukset / hoidossa olleet eri henkilöt ( ) TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 Enintään +1,0 % vuoteen 2010 verrattuna Tavoite saavutettiin Muutos 0,7 %. 2011 2010 2 669 2 687 eur/hlö (deflatoitu) DRG pisteet / henkilötyövuodet +1,0 % vuoden 2010 tasoon verrattuna Tavoite saavutettiin Muutos 3,5 % 2011 2010 198,3 191,5 DRGpistettä/htv Tutkimustyö ja vaikuttavuus Tutkimustyön aktiivisuus Rekisteröityjen julkaisujen lukumäärä Vähintään edellisen vuoden tasoa. Vuonna 2009 julkaistiin 875 lääketieteellistä tutkimusta ja 24 väitöskirjaa. Vuoden 2010 ja 2011 tietoja ei ole saatavissa. Keskinäisen arvostuksen, yhteistyön ja innovatiivisuuden ilmapiiri Opiskelijatyytyväisyys/Clesmittari (v.2011 uusi asteikko 0 100) Vähintään 80 Tavoite saavutettiin Toteuma oli 81,3 19

Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen AVAINTAVOITE Työhyvinvointi ja ilmapiiri Työhyvinvointi ja jaksaminen paranee MITTARI/ TAVOITETASO 2011 Osaaminen ja osaamistarpeet Osaamisen vahvistaminen Suoritettujen opintopisteiden hoitotyössä määrä Oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen Henkilöstökustannusten Työaikakorvausten hallinta ja tuottavuuden kustannukset parantaminen TAVOITE 2011 TOTEUMA 2011 Sairauspoissaolot (pv/henkilötyövuosi) Toteuma alle vuoden 2010 tason 15,7 pv/htv Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 16,4 pv/htv. Työilmapiiri/työolobarometri Vähintään 3,7 Tavoite saavutettiin Toteuma 3,7 Työolobarometrin vastausprosentti Vähintään 60 % Tavoite saavutettiin Toteuma 70 %. 1200 pistettä/vuosi Tavoitetta ei saavutettu Opintopisteitä kertyi 780. Enintään vuoden 2010 tasolla. Tavoite saavutettiin 2011 Työaikakorvauksia maksettiin 35,8 milj. euroa eli 18,9 % palkoista. V. 2010 toteutui 35,2 milj. euroa eli 19,6 % palkoista Johtaminen on tietoon perustuvaa, innostavaa ja kannustavaa Palkitseminen Otetaan käyttöön konsernin linjausten mukaisesti määriteltyjä ja hyväksyttyjä palkitsemisen elementtejä Esimiesindeksityön indeksi. Vähintään 3,5 Tavoite saavutettiin Toteuma 3,58. Uusien palkitsemismuotojen käyttöönotto palkkastrategian 2011 2013 mukaisesti Tavoite saavutettiin NOPSA, kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkio otettiin käyttöön. Suoritepalkkiota pilotoitiin. Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta Opetus Hoitotyön opiskelijoiden kliinisen opetuksen kehittämistä jatkettiin Töölön ja Meilahden sairaaloissa. Opiskelijaohjaajakoulutusta uudistettiin kolmen opintopisteen laajuiseksi. Lisäksi voitiin yhden kliinisen opettajan työpanos kohdentaa Peijaksen sairaalaan. Peijaksessa käynnistettiin opiskelijoiden eettisen osaamisen tukemista koskeva hanke. Sairaanhoidon opiskelijoiden käytännön harjoittelupaikkojen lisäämiseksi Meilahden leikkausosastolla pilotoitiin uutta mallia tavoitteena lisätä harjoittelussa olevien opiskelijoiden määrää. Audionomien saatavuusongelmien vuoksi korvaklinikalla ryhdyttiin aktiiviseen yhteistyöhön Metropolia amk:n kanssa erikoistumisopintojen tarjoamiseksi. Koulutuksen markkinointi tuotti erinomaisen tuloksen, yhteensä 27 sairaanhoitajaa ilmoittautui tammikuussa 2012 alkaneeseen koulutukseen. Perusopetuksessa aloitettiin opettajatuutorointi, minkä piiriin on jatkossa tarkoitus saada kaikki lääketieteellisen tiedekunnan perusopiskelijat. Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) on vakiinnutettu osaksi erikoislääkärin tutkintoja. Operatiivisessa tulosyksikössä saatiin valmiiksi 58 erikoislääkärin tutkintoa. Opetuksen evo määräraha vuonna 2011 oli 5,287 milj. euroa (v. 2010: 4,956 milj. euroa). 20

Tutkimus Vuoden 2011 aikana uusia lääketieteellisiä tutkimuslupia myönnettiin 130 kpl (v. 2010 121 kpl) ja hoitotieteellisiä 44 kpl (v. 2010 28 kpl). Näyttöön perustuvaa meeting ja tutkimusklubitoimintaa laajennettiin. Vuoden 2011 aikana on neuvoteltu TUHAT järjestelmän käytöstä ja tutkimustoiminnan raportoinnista HUS:ssa toimivien tutkijoiden osalta. Tutkimuksen evo määrärahat olivat vuonna 2011 yhteensä 1,932 milj. euroa (v. 2010: 2 136 milj. euroa), josta perusrahoitusta 1,106 milj. euroa (v. 2010: 1,158 milj. euroa) ja kilpailutettua 0,826 milj. euroa (v. 2010: 0,978 milj. euroa). TYH hankkeita oli 17 kpl (v. 2010: 17 kpl). Tutkijakuukausia vuonna 2011 sai 6 henkilöä (v. 2010: 17 hlöä) ja kuukausia oli yhteensä 13 (v. 2010: 34 kk). Kehittämistoiminta 40 opintopisteen laajuisen taitava tehohoitaja koulutuksen suoritti 10 Operatiivisen tulosyksikön sairaanhoitajaa. Vastaavanlaajuinen koulutus 19 kirurgisen hoitajan ryhmälle aloitettiin syksyllä 2011. Kansainvälisessä rekrytointipilotissa olevista filippiiniläishoitajista 16 valmistui amk sairaanhoitajiksi työn ohessa. Silmähoitajille suunnattu oppisopimustyyppisen koulutuksen malli suunniteltiin yhteistyössä Metropolia amk:n kanssa. Potilaan hyvän hoidon toteuttamisen tueksi laadittiin Kirurgisen potilaan hyvä hoito opas. 2.3 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen Palvelutuotanto jäsenkunnille 2011 OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ Palveluiden kysyntä Palveluiden keskilaskutushinta, Yhteensä Tuoteryhmä TOT. 1 12/2011 BUDJ. 1 12/2011 Ero % TOT. 1 12/2011 BUDJ. 1 12/2011 Ero % TOT. 1 12/2011 BUDJ. 1 12/2011 Ero % Hoitopäivät 0 0 0 0 NordDRG 155 656 144 543 7,7 % 2 118 2 107 0,5 % 329 706 304 499 8,3 % Käyntituotteet 340 840 329 667 3,4 % 183 184 0,8 % 62 210 60 676 2,5 % OMA PALVELUTUOTANTO 496 496 474 209 4,7 % 789 770 2,5 % 391 915 365 175 7,3 % Ostopalvelut *) 17 130 13 067 31,1 % Tilinpäätöksen tasauserät 6 827 1 593796,7 % YHTEENSÄ 402 219 378 243 6,3 % Määräero, t Hintaero, t Poikkeama yhteensä, t Hinta määräeroanalyysi palv.kys. volyymimuutos laskutushinnan muutos (Tot. TA2 ) Tuoteryhmä % % % Hoitopäivät 0 0 0 NordDRG 23 412 7,7 % 1 795 0,6 % 25 206 8,3 % Käyntituotteet 2 056 3,4 % 523 0,9 % 1 534 2,5 % OMA PALVELUTUOTANTO 25 468 7,0 % 1 272 0,3 % 26 740 7,3 % Ostopalvelut *) 4 063 31,1 % Tilinpäätöksen tasauserät 6 828 593796,7 % YHTEENSÄ 23 976 6,3 % 21