Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Liite1

Transkriptio

1 1.1.1 Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2012 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Poikkeama-% TP 2012/ TA 2012 Muutos-% TP 2012/ TP 2011 Sairaanhoitoalueiden palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,4 % -0,6 % - Hoitopäivätuotteet, lkm ,4 % -1,9 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,1 % -2,2 % joista klassiset DRG-tuotteet, % joista avohoidon DRG-tuotteet, % Käyntituotteet, lkm ,9 % 3,1 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm 0,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,1 % - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,2 % - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,0 % - Ensikäynnit, lkm ,3 % - Leikkaukset, lkm ,8 % päiväkirurgiset, lkm ,2 % - Synnytykset, lkm ,1 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,8 % - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat 0,0 % - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) 0,0 % somatiikka,vrk ,5 % psykiatria,vrk ,7 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,5 % > 21 vrk, lkm , 379 lähetettä - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,0 % kaikki ,0 % > 6 kk , 2 potilasta - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3kk ,5 % kaikki ,9 % > 3 kk , 11 potilasta - Somaattinen palvelutuotanto - DRG-pistekertymä (pistettä) ,9 % - Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 221,3 215,5-2,6 % - DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 574,1 600,3 4,6 % - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset 4) (euroa) / hoidetut eri potilaat ,3 % 1) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 3) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus 4) Ei sisällä lasten psykiatriaa 1

2 PORVOON SAIRAANHOITOALUE Poikkeama-% TP2012/ TA2012 Muutos-% TP2012/ TP2011 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2011 TA 2012 TP Jäsenkuntien maksuosuus 53,2 53,6 55,2 3,0 % 3,8 % - Ulkoinen myynti 3,7 7,6 8,0 4,8 % 113,8 % Toimintatuotot yhteensä 56,9 61,2 63,2 3,3 % 11,0 % Toimintakulut 56,6 61,1 64,5 5,6 % 13,9 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 56,6 57,5 61,0 6,1 % 7,8 % Poistot 0,5 0,5 0,5-6,9 % -0,8 % Tilikauden tulos -0,3-0,4-1,8 337,6 % 631,1 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 0,0 % 0,0 % Sitovat nettokulut 53,4 54,0 57,0 5,6 % 6,8 % Poikkeama- % TP2012/ TA2012 Muutos-% TP2012/ TP2011 Henkilöstö TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilötyövuodet 452,1 451,8 475,1 5,2 % 5,1 % Henkilötyövuoden hinta ,2 % 5,1 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Asukkaita on yhteensä reilut , joista 31 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Ruotsinkielisten osuus Porvoon sairaanhoitoalueen väestöstä on HUS- alueen 2. suurin. Väestön ennustetaan kasvavan prosentin verran vuodessa. Syntyvyyden ennustetaan säilyvän Porvoon sairaanhoitoalueella ennallaan tulevina vuosina. Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnille tuotetusta erikoissairaanhoidosta 59 % toteutui Porvoon sairaalassa ja 39 % Hyksissä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Alueen ensihoito siirtyi Porvoon sairaanhoitoalueen järjestämisvastuulle. Palaute oli ensimmäisen toimintavuoden osalta positiivista, eikä erityisiä ongelmia esiintynyt. Porvoon sairaanhoitoalue osallistui Porvoon kaupungin uuden terveysaseman hankesuunnitelman tekoon. Yhteisenä tahtotilana alueella on toteuttaa ns. aito yhteispäivystys. Porvoon sairaanhoitoalueella laadittiin vuoden aikana ns. yleissuunnitelma, jota varten tulosyksiköt kävivät läpi omaa toimintaansa nykytilan valossa ja lisäksi suunnittelivat toimintaansa aina vuoteen 2025 asti. Yleissuunnitelma hyväksyttiin myös sairaanhoitoalueen lautakunnassa. Järjestämissuunnitelman laadinta aloitettiin alueen kuntien kanssa yhteistyössä ja siinä päästiin jo varsin pitkälle. Yhteistyö on tuottanut käytännön ehdotuksia mm. kehittämiskohteista Itä- Uudenmaan pe rus- ja erikoissairaanhoitoon. 2

3 Sähköisen hoitokertomuksen ja lääkitysosion käyttöönotto sekä digisanelun aloittaminen vaikuttivat käytännön toiminnassa kaikissa tulosyksiköissä: uusien menetelmien oppimisen meni aikaa ja sähköisiin järjestelmiin liittyneet häiriöt hidastivat ajoittain toimintaa. Medisiinisessä tulosyksikössä tärkein vuoden 2012 toiminnallinen muutos oli neurologian erikoisalan käynnistäminen uudelleen 10 vuoden tauon jälkeen. Ensihoidon käynnistyminen sairaanhoitoalueen järjestämänä toimintana oli toinen suuri toiminnallinen muutos. Se on sujunut ilman erityisiä ongelmia, ja kaikki uudistukseen liittyvät osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Alueen reumapotilaiden hoito siirtyi pääsääntöisesti Porvoon sairaalaan jo edellisvuonna ja syksystä alkaen omalla lääkärillä. Näyttää kuitenkin siltä, että yhden erikoislääkärin työpanos ei täysin riitä alueellisiin tarpeisiin. Hematologian erikoislääkäri aloitti lokakuussa 60 % työajalla, mikä osaltaan paransi alueen veritautipotilaiden palveluja. Sisätautien poliklinikalla erikoisaloittaista tiimityötä ja hoitajavastanottoa kehitettiin ja lisättiin. Keuhkosairauksien poliklinikalla järkeistettiin uniapnean tutkimusta ja hoitoa. CPAP-hoidossa olevia potilaita siirrettiin terveyskeskusten seurantaan yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Keuhkopoliklinikan hoitajia on alettu kouluttaa uniapneahoitajiksi. Endoskopiayksikössä toimintaa pyrittiin tehostamaan työtä järkeistämällä ns. Mikrosysteemi- kehittämishankkeen avulla (yhteistyössä kirurgian poliklinikan henkilökunnan kanssa). Molemmilla erikoisaloilla palveluiden kysyntä on lisääntynyt, joten ne tarvitsevat nyt kipeästi lisäresursointia. Sisätautien vuodeosastot sekä tehostettu valvonta osallistuivat omien potilaidensa osalta ravitsemushoidon kehittämiseen sairaalan ravitsemusterapeutin johdolla. Myös sairaalan ns. MET (=Medical Emergency Team)-ryhmä on osallistunut Mikrosysteemityöskentelyyn tavoitteenaan tehdä toiminta paremmin tunnetuksi ja sitä kautta saada potilaille nopeampi apu jo ennen varsinaista elvytystilannetta. Dialyysissä otettiin Rafaela- hoitoisuusluokitus käyttöön vuoden alusta. Rafaelan käyttö juuri dialyysissä on huomionarvoinen asia, sillä sen hyödyntäminen dialyysissä on Suomessa suhteellisen harvinaista. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä panostettiin WHO:n Baby Friendly Hospital- sertifikaatin saamiseen. Oman sairaanhoitoalueen synnyttäjiä kannustettiin synnyttämään Porvoon sairaalassa ja myös muualle HUS- alueelle saatettiin tietoa mahdollisuudesta synnyttää Porvoossa. Henkilökunta kouluttautui imetysohjaajiksi. Yhteistyötä Hyvinkään sairaalan kanssa jatkettiin joidenkin leikkausten osalta. Hyksin Naistensairaalan kanssa on yhteistoimintaa siten, että Naistensairaala lähettää omia gynekologisia leikkauspotilaitaan Porvooseen leikattavaksi, jos Hyks-jonot uhkaavat ylittää hoitotakuurajat. Lastenpsykiatria emännöi valtakunnallista lastenpsykiatrien ylilääkäreiden ja ylihoitajien neuvottelupäiviä Haikossa Päivät olivat onnistuneet ja Porvoon lastenpsykiatrian toiminta sai runsaasti positiivista palautetta kokonaisvaltaisella ja yhteistyöpainotteisella työotteellaan. Vuoden 2012 aikana työntekijät ovat esitelleet toimintaa sairaanhoitoalueen eri kunnissa: Porvoossa, Sipoossa ja Loviisassa. Lastenpsykiatrian poliklinikan avoimien ovien päivänä esiteltiin erityisesti jalkautuvan työryhmän toimintaa. Porvoon alueellista lastenpsykiatriaa ja vauvaperhetyötä esiteltiin pikkulapsipsykiatrian maailmankongressissa. 3

4 Yhteistyötä peruskuntien kanssa tehtiin säännöllisesti eri jäsenkuntien tahojen kanssa: perheneuvolat, lastensuojelu, opetustoimi, päivähoito jne. Porvoon sairaalan lastenneurologin kanssa pidettiin neuropsykiatrisia tiimikokouksia kerran kuukaudessa. Jalkautuva työryhmä aloitti toimintansa vuoden alusta. Tavoitteena oli, että työryhmä voisi vastata erityisesti akuuttiin lastenpsykiatrisen tuen tarpeeseen jalkautumalla koteihin, päiväkoteihin tai kouluihin. Operatiivisen tulosyksikön suunnitelluista leikkauksista noin 60 % tehtiin päiväkirurgisesti. Osastolle jäävistä suunnitelluista leikkauspotilaista suurin osa tuli leikkaukseen LEIKO -.yksikön kautta ja meni vuodeosastolle vasta leikkauksen jälkeen. Vain noin 2 % potilaista tuli suunnitellusti vuodeosastolle ennen leikkausta. Päivystysleikkausten määrä oli 23 % kaikista leikkauksista. Kaikkiaan tekonivelleikkauspotilaita oli viime vuonna 360 ja näistä noin viidennes tehtiin muille kuin Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntien potilaille. Leikkausosastolla otettiin käyttöön uutena toimintamallina välittömän hätäkeisarinleikkauksen kaikkina vuorokaudenaikoina mahdollistava malli, johon liittyen kätilöitä ja tehostetun valvonnan henkilökuntaa koulutettiin avustamaan hätäkeisarileikkauksen aloituksessa. Leikkausosastolla panostettiin hoitotyön kehittämishankkeena sen kirjaamisen yhdenmukaistamiseen. Yksi ortopedin vakanssi saatiin täytettyä vuoden aikana, mutta siitä huolimatta edelleen ortopedeistä on ollut vajetta. Syksyn aikana muutamien ortopedisten potilaiden leikkauksen odotusaika venyi yli hoitotakuun, mutta joulukuun alkuun mennessä tilanne saatiin korjattua. Psykiatrian tulosyksikössä mielialahäiriöiden hoitoketju valmistui alkuvuodesta Nuoruusikäisten syömishäiriöiden hoitoketju oli valmistunut jo aiemmin ja päivitettiin. Skitsofrenian hoitoketjun luonnos valmistui keväällä 2012, mutta sen käsittely jatkuu perusterveydenhuollon kanssa vielä kevään 2013 aikana. Hoidon porrastuksen ja strategian mukaisena toimintana saatiin psykiatrian erikois- ja seniorilääkärien konsultaatiotoimintaa järjestetyksi perusterveydenhuollon lääkäreille kaikissa alueen peruskuntien (Sipoo, Porvoo, Loviisa) lääkärikokouksissa. Tämä toiminta pyrittiin saamaan myös Askolan ja Pornaisten, eli sairaanhoitoalueen kaikkien peruskuntien saataville. Psykiatrian akuuttiosastolla 23 oli käynnissä THL:n kehittämishanke pakkotoimien vähentämiseksi. Hanke liittyy vuonna 2009 julkaistuun Mieli-suunnitelmaan, jonka yhtenä tavoitteena oli pakkotoimien vähentäminen 40 % vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisesti. Osaston hankkeen tavoitteena oli parantaa hoidon laatua psykiatrisessa hoitotyössä, toteuttaa vaihtoehtoisia toimintatapoja pakon käytölle sekä vähentää eristämistapahtumia. Toisena kehittämishankkeena akuuttiosasto 23:lla oli näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen. Osaston työryhmä oli laatinut artikkelin hoitotyön suullisesta raportoinnista. Sen avulla oli tarkoitus vahvistaa tiedonkulkua ja siten taata potilaiden laadukkaampi hoito ja varmistaa potilasturvallisuus. Psykiatrian ajanvarauspoliklinikoilla kehittämishankkeena laadittiin ohjeet ADHD-potilaiden arviointia ja hoitoa varten. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin kaksi ryhmähoitomallia, joiden tarkoitus oli olla poliklinikoiden pysyvää toimintaa: masennusoireista kärsivien naisten ryhmä sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssit. Syksyn 2012 aikana pidettiin myös ajanvarauspoliklinikoiden kaksipäiväiset kehittämispäivät, joiden painopisteenä oli päihdeongelmien arviointi ja ohjeet ajanvarauspoliklinikan arviointijaksoa varten. HUS- Refinement-hankkeen raportti I-vaiheesta valmistui loppuvuodesta Hankkeessa oli aktiivisesti mukana Porvoon sairaalan psykiatrian tulosyksikkö. Kuntoutuspoliklinikalla oli merkille pantavaa, että perhetapaamiset lisääntyivät alustavien lukujen valossa yli kolmanneksella edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Kuntoutuspoliklinikan hoidon piiriin tulee niin ikään yhä nuorempia potilaita, vuoden ikäisiä nuoria aikuisia. Toimintavuoden aikana valmistui päivitetty skitsofrenian hoitoketju. 4

5 Kehittämishankkeina ovat kliinisen palvelutuotannon kehittämishanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä asemaa ja vahvistaa ehkäisevää mielenterveystyötä perhetyön keinoin (Toimiva lapsi&perhe työmenetelmä). Tulevaisuuden näkymät Porvoon sairaanhoitoalueen yleissuunnitelma laadittiin v aikana. Siinä kartoitettiin nykytilanne palvelutuotannon osalta sekä suunniteltiin sen pohjalta toimintaa aina v asti. Peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen alkaminen v vaati mittavaa työtä väistösuunnitelmien laatimisen suhteen ja ne saatiinkin valmiiksi. Somaattiset vuodeosastot sekä LEIKO- ja päiväsairaalan yksiköt joutuvat järjestämään jokapäiväisen toimintansa enemmän tai vähemmän remontin sallimissa puitteissa. Potilaiden valinnanvapauden laajenemiseen v alusta pyritään proaktiivisesti vastaamaan siten, että sairaala käynnistetään laatukäsikirjan laadinta v Käsikirjan tarkoituksena on systemaattisesti kerätä tietoa hoidon laadusta erikseen sovittavin mittarein ja toteuttaa mahdollisten laatupoikkeamien korjausliikkeet mahdollisimman nopeasti. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2012 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2012 MITTARI TAVOITETASO 2012 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2012 Potilasturvallisuuden varmistaminen Läheltä piti - ilmoitusten osuus kaikista ilmoituksista (%) (HaiPro). Vähintään 30 % 34 % Lääke- ja nestehoitoon liittyvien kehittämistmp:n osuus kaikista tmp:stä (HaiPro) Vähintään 10 % 3 % Pot.turvallisuuteen liittyvä koulutus, raportointi, tiedottaminen koko sairaalassa. Oikea-aikainen ja tuloksellinen hoito Yli 3 kk pkl:lle odottaneiden potilaiden lukumäära (HUS- ToTal) Lkm = 0 28 Seurantajärjestelmä käytössä, korjaavat toimenpiteet. Talous STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2012 MITTARI TAVOITETASO 2012 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2012 Talous ennakoitavissa ja tasapainossa Sitovat nettokulut (=jäsenkuntien palvelusuunnitelmat) (HUS- ToTal) Korkeintaan vahvistetun TA:n mukaiset ylitystä 5,6 % Kuukausittainen seuranta talouden kk- raportin yhteydessä, tiukka kuluseuranta, ohjeistus. 5

6 Tuottavuus kasvaa DRG- pisteen kustannus (J. Lauharannan tilasto). Henkilötyön tuottavuus (J. Lauharannan tilasto) Pienin HUS:ssa. Suurin HUS:ssa. Pienin HUS:ssa (600,3) Kokonaiskustannusten seuranta talouden kkraportoinnin yhteydessä. Suurin HUS:ssa (215,5). Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2012 MITTARI TAVOITETASO 2012 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2012 Potilaille lisäarvoa tuottava palveluverkko (eshpth- sosiaalitoimi) Hoitoketjuohjeistuksien päivittäminen (Terveysportin hoitoketjurekisteri). Ennakkoilmoitettuja siirtoilmoitetuista, lkm. (Navitas) Vähintään 50 % Vähintään 50 % 33 % Hoitoketjuohjeistus tarkastellaan yhdessä pth:n ja sosiaalitoimen kanssa ja päivitetään vuoden välein. 5 %. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2012 MITTARI TAVOITETASO 2012 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2012 Optimaalinen henkilöstömitoitus, onnistunut rekrytointi Rafaela- hoitoisuusluokittelu VOS: hoitoisuus optimitasolla 70 %. PKL: hoitoisuus optimitasolla 50 %. VOS: ka 49 % PKL: ka 51 % Oh:t laativat raportit kuukausittain toteutuneesta hoitoisuudesta. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2012 MITTARI TAVOITETASO 2012 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2012 Korkeatasoinen tutkimus ja opetus: Osaamisen jatkuva kehittäminen Opiskelijatyytyväisyys (CLES- mittari) 84,00 8,4 (muuttuneen skaalan mukaan tavoite saavutettiin). Koulutus ja seuranta. 6

7 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2011 TA 2012 TP 2012 Poikkeama-% TP 2012 / TA 2012 Muutos-% TP 2012 / TP 2011 Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -1,8 % NordDRG-tuotteet ,9 % -2,4 % Avohoitokäynnit ,9 % 2,9 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,4 % -0,6 % Poikkeama-% TP 2012 / TA 2012 Muutos-% TP 2012 / TP 2011 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2011 TA 2012 TP 2012 Oma palvelutuotanto ,2 % 2,1 % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % -13,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % 1,2 % Avohoitokäynnit ,6 % 7,3 % Muu palvelutuotanto ,4 % 34,9 % Ostopalvelut ,1 % 58,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % -56,5 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % 3,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 1362,7 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 3,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tuotteistetut hoitopäivät eli psykiatrian hoitopäivät ovat vähentyneet talousarviosta tehtyjen hoitolinjausten myötä. Somatiikan vuodeosastojaksot, klassiset NordDRG-tuotteet ovat vähentyneet 4,7 % vuodesta Samalla avohoitokäynnit ovat lisääntyneet talousarviolukuun verrattuna, etenkin ensikäyntien lukumäärä on kasvanut, koska avohoitoyksiköissä on hoidettu enemmän potilaita, jotta ensikäyntiä odottavien potilaiden aikaraja ei ylittyisi. Tämä on poikinut myös enemmän uusintakäyntejä. Osa vastaanotoista on korvattu hoitopuhelulla tai kirjeellä. Erilaiset konsultaatiot ovat myös lisääntyneet. Päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Toiminnan painopisteen siirtyminen avohoitoon on lisännyt erilaisia tähystyksiä ja polikliinisesti tehtäviä hoitoja ja tutkimuksia, kuten syöpä- ja lääkehoidot ja diagnostiset toimenpiteet. Sairaanhoitoalueelle uudelleen perustettu neurologian erikoisala pääsi aloittamaan vasta lokakuun alusta vajaamiehityksellä. Täten erikoisalalle kotiutettiin HYKS-alueelta vain vuodeosastohoitojaksot, joita kolmen kuukauden aikana kertyi 47 kpl puolen vuoden toimintasuunnitelmaan sisältyvän 7

8 Hinta-määräeroanalyysi (TP 2012 vs. TA 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet -11-0,3% 13 0,4% 3 0,1% NordDRG-tuotteet 619 1,9% ,9% -16-0,1% DRG-ryhmät (klassiset) 101 0,4% ,9% ,5% DRG-ryhmät (avohoito) 252 2,6% 300 3,0% 553 5,6% Käynnit käyntityypin mukaan ,9% 267 1,7% ,5% Oma palvelutuotanto ,3% ,7% Ostopalvelut 0 /0 0 /0 496 Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 /0-208 Palveluseteli 0 /0 0 /0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 /0 288 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-8 YHTEENSÄ *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hinta-määräeroanalyysi (TP 2012 vs. TP 2011, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) % % % Hoitopäivätuotteet -66-1,8% ,2% ,7% NordDRG-tuotteet ,4% ,6% 373 2,4% Drg-ryhmät ,7% 823 3,7% ,1% Drg-O-ryhmät -6-0,1% 94 2,2% 88 2,9% Tähystykset ,7% ,0% ,6% Pientoimenpiteet ,6% 88 5,3% ,7% 900-ryhmä 68 2,3% ,8% ,5% Kustannusperusteinen jakso 5 100,0% ,0% ,0% Käynnit käyntityypin mukaan 464 2,9% 720 4,5% ,2% Oma palvelutuotanto ,7% ,8% ,1% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,9% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,4% Palveluseteli 0 /0 0 /0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,7% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0 431 YHTEENSÄ ,1% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hoitopäivätuotteiden tuotehintaa alennettiin vuodelle 2012 keskimäärin 11,7 %. NordDRG-tuotteiden kirjo keskittyi hieman kalliimpiin hoitojaksoihin + 4 %. Klassisen DRG-ryhmän tuotteista etenkin metabolinen sairaus, henkitorviavanteen tehostettu hoito, hengityselinten hengityskonehoito, sepelvaltimoiden laajennushoito komplisoitumattomassa infarktissa, lonkan tekonivelen uusintaleikkaus, potilaan tajuttomuus muun kuin vamman takia, vastasyntyneen jatkohoito, verenkiertoelinten muu sairaus, sydämen tahdistimen tarkistaminen tai uusiminen, rintakehän muu komplisoitunut avosydänleikkaus ja 8

9 virusaivokalvon tulehdus ovat osaltaan olleet muodostamassa hintaeroa edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Päiväkirurgisina toimenpiteinä on tehty entistä vaativampia toimenpiteitä, kuten munuaisten tai virtsaputken toimenpiteitä, katetrilla tehty kardiovaskulaarinen toimenpide, hengityselinten respiraattorihoito, rinnan sairauden toimenpide, kilpirauhasleikkaus, kohdun ja sivuelinten leikkaus munasarjojen tai sivuelinten pahanlaatuisen kasvaimen takia. Nämä ovat osaltaan kasvattaneet DrgO-ryhmän hintaeroa lukumäärän ollessa lähes sama molempina vuosina (-12 kpl). Tähystyksissä bulkkituotteissa paksusuolen-, ruuansulatuskanavan yläosan- ja rektosigmoideoskopian tuotehinnat olivat halvemmat kuin edellisenä vuonna. Niitä tehtiin toimintavuoden aikana yhteensä 576 kpl enemmän kuin edellisenä (+ 43,4 %). Lukumäärän suuri lisäys on nostanut myös laskutusta. 900-ryhmässä tuotehinnat ovat lähes samansuuruisia vertailuvuosina. Toimenpiteiden lukumäärät ovat kasvaneet sydän- ja verisuonisairauksien diagnostisissa toimenpiteissä, leukemian tai lymfooman sytostaattihoidoissa, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien diagnostisissa toimenpiteissä, hengityselinten syöpäsairauksien syöpähoidoissa, pään, niskan tai keskushermoston vaativissa diagnostisissa toimenpiteissä, virtsaelinten sairauksien erityislääkehoidoissa, ruuansulatuskanavan erityistason lääkehoidoissa ja hematologisissa erityislääkehoidoissa. Käyntituotteissa ensikäyntien lukumäärä on kasvanut 6,3 %, koska erikoisalat ovat lisänneet vastaanottoaikoja turvatakseen lakisääteisen hoitoonpääsyn alla kolmessa kuukaudessa. Tämä on lisännyt myös uusintakäyntien lukumäärää 7,4 %. Ensi- ja uusintakäyntien suhde on pysynyt samana 1,8. Muut käynnit ovat vähentyneet ja hoitopuhelut tai hoitokirjeet ovat lisääntyneet. Tämä trendi tukee potilaslähtöistä hoitotyötä potilas saa riittävät tiedot sairautensa hoitamiseksi ilman vastaanotolle siirtymistä. Konsultaatioiden lukumäärä on myös lisääntynyt lääkärit osaavat kysyä erikoisalan lääkäriltä hoitoohjeita ja kirjaavat tapahtuman myös potilasjärjestelmään. Ostopalvelujen muutosta ovat kasvattaneet käynnit muista laitoksista esim. Orton, potilaille omaksi luovutetut läpilaskutettavat apuvälineet, täkykorjaukset ja tulkkipalvelut. Hoitopalvelut muista sairaaloista on vähentynyt, koska ko. potilaat on siirretty muihin Hus-alueen hoitolaitoksiin. 9

10 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2011 TA 2012 TP 2012 Poikkeama-% TP 2012 / TA 2012 Muutos-% TP 2012 / TP 2011 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -1,9 % NordDRG-tuotteet ,1 % -2,2 % Avohoitokäynnit ,9 % 3,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 998,1 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 3,5 % -0,4 % Poikkeama-% TP 2012 / TA 2012 Muutos-% TP 2012 / TP 2011 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2011 TA 2012 TP 2012 Oma palvelutuotanto ,9 % 2,4 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -13,1 % NordDRG-tuotteet ,4 % 1,5 % Avohoitokäynnit ,5 % 7,7 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,5 % 27,4 % Ostopalvelut ,6 % 48,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -56,3 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,1 % 3,1 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 1362,2 % Myynti muille maksajille ,0 % 7,2 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % -11,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tuotteistetut hoitopäivät eli psykiatrian hoitopäivät ovat vähentyneet talousarviosta tehtyjen hoitolinjausten myötä: potilaita hoidetaan yhtä tehokkaasti avohoidossa. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet talousarviolukuun verrattuna, etenkin ensikäyntien lukumäärä on kasvanut, koska avohoitoyksiköissä on hoidettu enemmän potilaita, jotta ensikäyntiä odottavien potilaiden aikaraja ei ylittyisi. Tämä on poikinut myös enemmän uusintakäyntejä. Osa vastaanotoista on korvattu hoitopuhelulla tai kirjeellä. Erilaiset konsultaatiot ovat myös lisääntyneet. Päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Toiminnan painopisteen siirtyminen avohoitoon on lisännyt erilaisia tähystyksiä ja polikliinisesti tehtäviä hoitoja ja tutkimuksia, kuten syöpä- ja lääkehoidot ja diagnostiset toimenpiteet. Varsinaiset vuodeosastojaksot, klassiset NordDRG-tuotteet ovat vähentyneet 4,7 % vuodesta Sairaanhoitoalueelle uudelleen perustettu neurologian erikoisala alkoi vasta lokakuun alusta vajaamiehityksellä. Täten erikoisalalle kotiutettiin HYKS-alueelta vain vuodeosastohoitojaksot, joita kolmen kuukauden aikana kertyi 47 kpl. Yleisimmät NordDRG-jaksot: 10

11 Dialyysihoitoja on toteutunut 2,1 % enemmän, koska tähän toimintaan lisätty henkilökuntaa ja lisätty hoitoaikoja iltavuoroon Lonkan- ja polven tekonivelhoitojaksoja on 54 kpl enemmän (15,8 %) kuin edellisenä vuonna. Synnytyksiä on 17 kpl enemmän (2,1 %) kuin edellisenä vuonna. Paksusuolen tähystykset ovat lisääntyneet 48,1 % edellisestä vuodesta. Ruuansulatuskanavan yläosan tähystykset ovat lisääntyneet 15,5 %. Yläraajan päiväkirurgiset leikkaukset ovat lisääntyneet 42,9 %. Erilaiset diagnostiset toimenpiteet ovat vähentyneet. Sydämen toiminnanvajaukset ovat vähentyneet. Keuhkokuumeet ovat vähentyneet Hyks-alueen jäsenkuntien palvelujen käyttö on euromääräisesti lisääntynyt yhteensä 58 %. Näistä Helsingin kaupunkilaisten toteutuneita palveluja on lonkan ja polven tekonivelleikkauksia + 34 kpl, erilaisia kohdun ja sivuelinten leikkauksia + 18 kpl ja synnytyksiä + 5 kpl. Vantaan kaupungin lähes kaksinkertainen palvelujen käyttö muodostui yksittäisistä palveluista, joita oli 94 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Espoon kaupungin palvelujen kasvun syynä on ollut psykiatrian 22 hoitopäivää. Keravan kaupungin palvelujen kasvun syynä on ollut vastasyntyneen jatkohoito sekä yksi kpl molemminpuolinen tekonivelhoitojakso. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat kuormittaneet tasaisesti kaikkia tulosyksiköitä yhteensä 96 % enemmän kuin edellisenä vuonna, euromääräisesti lisäystä on noin euroa. Lohjan alueen kuntien palvelujen käyttö on samansuuntaista: lisäystä %, mutta euroina Hyvinkään alueen kuntien palvelujen käyttö on pienentynyt 39 %, ( euroa) etenkin operatiivisessa tulosyksikössä. Lonkan tai polven tekoniveliä tehtiin 2 kpl edellisen vuoden 13 kpl jälkeen. Normaalit synnytykset olivat suurin yksittäinen kasvanut drg-ryhmä + 4 kpl. Porvoon sairaanhoitoalueen omien kuntien kohdalla oli myös muutoksia kahden toimintavuoden osalla: Askolan kunnan palvelujen käyttö pieneni laskutuksen osalta 7 %, Lapinjärven kunnan palvelut vähentyivät 10 %, Sipoon kunnan palvelut pienenivät 3 %, Loviisan palvelujen käyttö lisääntyi 6 %, Pornaisten kunnan palvelujen käyttö kasvoi 7 %, kuten myös Porvoon kaupungin. Erva-alueesta Kymenlaakson sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö kasvoi 6 %, etenkin naisten ja lastentautien tulosyksikössä ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö pieneni 51 %, noin euroa. sairaanhoitopiirit yhteensä lisäsivät palvelujen käyttöä noin 10 %, noin euroa. Muut maksajat kasvattivat laskutustaan yhteensä 7 %, suurin muutos muodostui itse maksavista ulkomaalaisista 60 %, noin euroa. Hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä on kasvanut 463 kpl vuodesta 2011, edellisen toimintavuoden aikana hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä oli vastaavasti laskenut 124 kpl. Drg-pisteiden lukumäärään on tullut pientä kasvua kpl. Medisiininen tulosyksikkö on kasvattanut omaa kertymäänsä lähes 1000 kpl, naisten- ja lastentautien tulosyksikössä lukumäärä on lähes tasan sama molempina vuosina, kun taas operatiivisessa pistekertymä on vähentynyt 316 kpl. DRG- pisteen deflatoimaton kustannus on kasvanut 26,2 euroa + 4,6 %. Mikäli vuoden 2011 kustannukset deflatoitaisiin, kasvua drg-pisteen kustannuksessa olisi silti noin 4 euroa, + 0,7 %. Tällä mittarilla tarkasteluna sairaanhoitoalueen tuottavuus on heikentynyt. Henkilötyön tuottavuus on laskenut 221,34:stä 215,47:ään, - 2,65 %. Tälläkin mittarille tarkasteltuna tuottavuus on heikentynyt. Psykiatrian erikoisalan tuottavuus on pysynyt vakaana +0,3 %. Mikäli kustannukset deflatoidaan, tuottavuus on -3,4 %, eli tuottavuus on kasvanut. 11

12 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Odottajat: Hoidon saatavuus oli Porvoon sairaanhoitoalueella viime vuoden osalta hyvä, vaikka ortopeditilanne huononikin alkusyksystä. Poikkileikkaustilanne joulukuun lopulla osoitti, ettei yli 6 kk vuodeosastohoitoa odottaneita potilaita ollut yhtään. Tiukkaa seurantaa ja tasapainoilua vaativat erityisesti odotusaikaryhmän 3-6 kk- potilaat. Viime vuoden trendissä näkyy joidenkin kuukausien osalta paitsi kesäloma- aika, myös ortopedivaje. Poliklinikalle yli 3 kk ensikäyntiä odottavien lukumäärä pysyi melko muuttumattomana suurimman osan vuotta ollen n. 30 per kuukausi (kaikki erikoisalat yhteensä). Joulukuun lopun poikkileikkaustilanteessa ensikäyntiä odottaneita oli yhteensä 28, joista suurin osa kirurgian erikoisalan potilaita. Mainittakoon, että yli 3 kk ensikäyntiä odottaneista yli puolet kuului odotusaikaryhmään 3-4 kk. Lähetteet: Porvoon sairaalan kysyntä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8 %, kun otetaan huomioon kaikki lähettäjät. Terveyskeskuksista kysyntä kasvoi elektiivisten lähetteiden osalta 13 % kun taas päivystyslähetteiden lukumäärä väheni hieman (-2 %). Myös työterveyshuolto lähetti elektiivisiä lähetteitä vähemmän kuin edellisvuonna (-10 %), kun päivystyslähetteitä kirjoitettiin reilusti edellisvuotta enemmän, 37 %. Selkeä kasvava trendi on yksityissektorilta: kaikki lähettäjät yhteensä oli lisäystä 16 %. Elektiivisten lähetteiden osuus kasvoi 8 % ja päivystyslähetteiden lukumäärässä oli lisäystä 71 % edellisvuoteen verrattuna. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna (kaikki lähettäjät yhteensä) eniten kysynnän kasvua oli medisiinisessä tulosyksikössä, + 26 %. Muilla tulosyksiköillä oli maltillisempi kasvu, kuitenkin vaihdellen % välillä. Terveyskeskusten elektiivisissä lähetteissä oli eniten lisäystä niin ikään medisiinisessä tulosyksikössä, + 29 % sekä psykiatrian tulosyksikössä, + 13 %. Yksityispuolen päivystyslähetteissä oli selkeää lisäystä sekä medisiinisen (+ 75 %) että operatiivisen (+ 86 %) tulosyksikön osalta. Siirtoviiveet: Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnista onnistuivat eniten vähentämään siirtoviivepäiviään edellisvuoteen verrattuna Lapinjärvi (-28 %) ja Askola (-24 %) Loviisan ja Pornaisten siirtoviivepäivien pysyessä ennallaan. Myös Sipoon kertymä siirtoviivepäivien osalta väheni 10 %. Porvoon kokonaissiirtoviivepäivät sen sijaan kasvoivat viime vuonna 3 %. Siirtoilmoitetuista oli viime vuonna ennakkoilmoitettuja 5 %, kun vastaava luku edellisvuonna oli 17 %. Kaikkiaan ennakkoilmoitusten kirjaamisaktiviteetti on pudonnut merkittävästi: 33 % ->7 %. Tämän epäkohdan korjaamiseksi työtä tehtiin jo viime vuonna ja työ jatkuu edelleen. Kuukausittain siirtoviivekertymää tarkastellen selkeitä ruuhkahuippuja viime vuonna olivat tammi- helmikuu, heinäkuu sekä joulukuu. Medisiinisen tulosyksikön potilaille kertyi yhteensä 812 päivää ja vastaavasti operatiivisessa tulosyksikössä 611 päivää. Yleislääketieteen potilaiden diagnooseja tarkastellessa medisiinisessä tulosyksikössä oli eniten pneumonia- potilaita, operatiivisessa tulosyksikössä eniten yleislääketieteen päiviä aiheuttivat reisiluun murtumat ja naisten- ja lastentautien tulosyksikössä naisten sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet. Laskutettavien siirtoviivepäivien kokonaissumma oli viime vuonna euroa (lkm 1 164), josta Porvoon osuus oli euroa (lkm 1 100). Askolalla oli laskutettavia siirtoviivehoitopäiviä euron edestä ja Pornaisilla puolestaan euroa edestä. Muiden jäsenkuntien kertymä vaihteli euron välillä. Tulosyksikkötarkastelussa luonnollisesti nousivat esiin medisiininen ( euroa/ lkm 645) sekä operatiivinen ( euroa/ lkm 496) suurimpina. 12

13 Porvoo teki päätöksen palveluasumispaikkojen lisäämisestä ja rakennustyö alkanee v Porvoo on myös tehostanut lääkäripalvelujen saatavuutta terveyskeskuksen vuodeosastoilla sekä kotihoidossa tarkoituksenaan välttää potilaiden ns. turhaa lähettämistä erikoissairaanhoitoon. OPETUS JA TUTKIMUS Porvoon sairaanhoitoalueella on panostettu erityisesti jo useampana vuonna hoitotyön opiskelijoiden ohjaukseen erityisen ohjaajakoulutuksen kautta. Sairaalahan toimii opetussairaalana niin hoitotyön kuin lääketieteenkin opiskelijoille. Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta oli tarjolla kaikilla pääerikoisaloilla ja mahdollisuutta käytettiinkin kiitettävästi hyväksi. Erikoistuvia lääkäreitä oli ainakin anestesiassa ja tehohoidossa (3), keuhkotaudeilla (1), sisätaudeilla, lastentaudeilla (3), synnytys- ja naistentaudeilla (5), nuorisopsykiatriassa (1) sekä psykiatriassa (1). Vuonna 2012 toteutettiin kolme lääkeaineeseen liittyvää tutkimusta: naisten- ja lastentautien tulosyksikössä tutkittiin antibioottihoidon vaikutusta lapsen suolistoflooraan. Medisiinisessä tulosyksikössä toteutettiin tutkimusta TZP-102- lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä tehtiin tutkimusta geneettisten tekijöiden osuudesta BPD- tautiin sairastuneiden lapsipotilaiden osalta. Porvoon sairaala teki huomattavan paljon yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Mm. Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta tehdä opintoihin liittyvä lopputyö tai projektityö sairaalan ehdottamasta aiheesta. Näin hyöty oli molemminpuolinen ja käsiteltävä aihe suoraan käytännön työelämästä. 13

14 PORVOON SAIRAANHOITOALUE Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 *) TP 2012 Poikkeama-% Muutos-% TP 2012/ TA 2012 TP 2012/ TP 2011 Toimintatuotot yhteensä ,3 % 11,0 % Myyntituotot ,5 % 11,5 % Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 3,8 % Muut palvelutulot ,5 % 557,4 % Muut myyntitulot ,2 % -40,9 % Erityisvaltionosuus ,5 % -2,2 % Maksutuotot ,4 % 2,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 24,0 % Muut toimintatuotot ,6 % -29,4 % Toimintakulut yhteensä ,6 % 13,9 % Henkilöstökulut ,5 % 10,5 % Palvelujen ostot ,2 % 22,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 9,2 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,7 % 8,7 % Toimintakate ,2 % -649,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -129,1 % Vuosikate ,2 % -649,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % -0,8 % Tilikauden tulos ,6 % 631,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,5 % 13,8 % *) TA 2012 Valtuuston hyväksymän talousarviomuutoksen jälkeen Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TA 2012 *) TP 2012 Poikkeama TP 2012/ TA 2012 Muutos TP 2012/ TP 2011 Toiminnan kulut ,5 % 13,8 % Muut myyntituotot ,2 % -40,9 % Maksutuotot ,4 % 2,5 % Tuet ja avustukset yhteensä ,0 % 24,0 % Muut toimintatuotot ,1 % -4,9 % Toiminnan nettokulut ,9 % 14,5 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,5 % 557,4 % Sitovat nettokulut ,6 % 6,8 % *) TA 2012 Valtuuston hyväksymän talousarviomuutoksen jälkeen 14

15 Toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä tuhat euroa poikkeama % tuhat euroa muutos % Talousarvio ,0 Tilinpäätös ,8 Vuodeosastohoito muille maksajaille kuin JK 492,0 0,8 % Vuodeosatohoitopalvelut yhteensä -18,6 0,0 % Avohoito muille maksajille kuin JK 235,0 0,4 % Avohoitopalvelut yhteensä 1 278,7 2,2 % Ulkomailla asuvien itsemaksamat hoidot 66,5 0,1 % Siirtoviivemaksut yhteensä 528,7 0,9 % Siirtoviivepalvelut yhteensä 565,8 0,9 % Läpilaskutettavat palvelut -141,9-0,2 % Muut palvelut yhteensä 17,7 0,0 % Ensihoito 3 564,0 6,3 % Muut erät yhteensä 611,7 1,0 % Terapiapalvelut 518,0 0,9 % 0,0 0,0 % Maksutuotot 62,0 0,1 % 0,0 0,0 % Muut erät yhteensä 483,0 0,8 % 0,0 % 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Tilinpäätös ,7 3,3 % Tilinpäätös ,7 11,0 % Jäsenkuntien asukkaat ovat saaneet NordDRG-tuotteiden ja käyntien osalta suunniteltua enemmän palveluja. Etenkin avohoitona toteutuneista tuotteista paksusuolen- ja ruuansulatuskanavan tähystyksiä ja rektosigmoideoskopioita. Avohoitokäynneistä ensi- ja uusintakäynnit ovat olleet vaikuttamassa maksuosuuden määräeron kasvamiseen. Muut palvelutulot, joista suurin osa on muodostunut erilaisista siirtoviivemaksuista muodostaa huomattavan osuuden toimintatuottojen kasvuun. Maksutuottojen toteuma arvioitiin hieman korkeaksi talousarviota laadittaessa. 15

16 Toimintakulut ja poistot yhteensä Toimintakulut ja poistot yhteensä Toimintakulut ja poistot yhteensä tuhat euroa poikkeama % tuhat euroa muutos % Talousarvio ,0 Tilinpäätös ,6 Henkilöstökulujen muu kasvu 398,0 KVTES muutoksen vaikutus 0,7 % lomapalkkavelkaan 261,9 0,5 % KVTES muutoksen vaikutus lomapalkkavelkaan 465 0,8 % Neurologian erikoisalan käynnistyminen 98,5 0,2 % Osastonsihteerien siirto HusServisin tekstinkäsittelijöiksi vasta ,0 0,2 % Sairaanhoitoalueen oma ensihoitopalvelu 508,0 0,9 % Neurologian erikoisalan aloittaminen ,0 Lastenpsykiatrian jalkatuvan tiimin palkkakust. -0,2 % koko vuosi 174,5 0,3 % Henkilöstökorvaukset -45,0-0,1 % Lääkäreiden päivystyskorvaukset 398,7 0,7 % Lisä- ja ylityöt 249,0 0,4 % Vakituisten lääkärien palkkakustannukset 431,0 0,8 % Epämukavan työajan korvaukset 689,0 1,1 % Muut lääkärien palkkatilit yhteensä -100,0-0,2 % Lääkäreiden päivystyskorvaukset 242,0 0,4 % Hoitajien epämukavan työajan korvaukset 388,6 0,7 % Kuntoutuspalvelut laitoksilta 709,0 1,2 % Hoitajien sijaiset 406,0 0,7 % Psykiatriset palvelut valtiolta -200,0-0,3 % Henkilöstökorvaukset -77,0-0,1 % Terapiapalvelut 321,0 0,5 % Muut henkilöstön palkkakulut yhteensä 912,3 1,6 % Työvoiman vuokraus 305,6 0,5 % Ensihoito 2 917,0 5,2 % Tutkimus- ja hoitotarvikkeet 243,0 0,4 % Muut sairaanhoidon palvelujen ostot 382,0 0,7 % Lääkkeet 391,0 0,6 % Toimisto- ja asiantuntijapalvelut 229,0 0,4 % Implantit 113,0 0,2 % Huoltopalvelut 187,0 0,3 % Muut erät yhteensä 19,2 0,0 % Muut palvelujen ostotilit yhteensä 262,0 0,5 % Lääkkeet 441,0 0,8 % Tekonivelet 102,0 0,2 % Hoitotarvikkeet 190,0 0,3 % Vuokrien muutos 298,7 0,5 % Luottotappiot -67,6-0,1 % Poistojen muutos -4,0 0,0 % Muut kulut yhteensä 11,6 0,0 % Tilinpäätös ,8 0,0 % Tilinpäätös ,8 14,7 % Mallitiedostossa esitetyt luvut ovat täysin fiktiivisiä. Kone- ja laiteinvestoinnit Sairaanhoitoalueen laiteinvestoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan. Puitesopimushankintoja ei kaikkia kierrätetty Hus-Logistiikan kautta vaan näitä hankintoja ohjattiin sairaanhoitoalueelta käsin. 16

17 HENKILÖSTÖ Poikkeama-% TP 2012/ TA 2012 Muutos-% TP 2012/ TP 2011 Henkilöstötunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 79,7 80,0 77,3-3,4 % -3,0 % * Työnantajan suositteleminen (%) 60,0 70,0 84,0 20,0 % 40,0 % * Perehdyttämisen toteutuminen 3,6 3,7 3,5-5,9 % -2,5 % * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 15,0 12,0 16,4 36,7 % 9,3 % Vuorovaikutteinen johtaminen * Esimiesindeksi 3,4 3,4 3,4 0,0 % -0,6 % * Kehityskeskustelu, käyntiaste 68,0 80,0 63,0-21,3 % -7,4 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 65,0 80,0 58,0-27,5 % -10,8 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,1 4,0 4,1 2,5 % 0,7 % * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 88,0 95,4 8,4 % 0,0 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi 4,08 4,10 4,12 0,5 % 1,0 % * Sairauspoissaolot, pvä/hlö 15,0 12,0 12,6 5,0 % -16,0 % * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö 2,3 2,3 2,5 8,7 % 8,7 % * Varhemaksut ,1 % -78,0 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilötyövuodet Yhteensä Hoitohenkilökuntkunttyöntekijät Muu henkilö- Erityis- Lääkärit TP ,2 289,0 68,6 70,9 23,7 1. Ensihoito 4,8 4,8 2. Neurologia 2,4 0,7 0,6 0,5 0,6 3. Päivystyspoliklinikka 1,6 1,6 4. Tekstinkäsittely -0,2-0,2 5. Kirurgia 0,6 0,6 6. Muut 13,7 11,2 0,9 1,6 TP ,1 307,3 69,8 72,1 25,9 Ensihoito (1.) siirtyi Porvoon sairaanhoitoalueen toiminnaksi lukien. Onnistuneen rekrytoinnin avulla neurologian erikoisala (2.) aloitti toimintansa vuoden 2012 lokakuun alusta. Päivystyspoliklinikan (3.) hoitohenkilökunnan miehitystä vahvistettiin kahden sairaanhoitajan työpanoksella lukien. Loppuvuonna siirtyi osa sairaalan osastonsihteereistä HUS-Servisiin tekstinkäsittelyyn (4.). Ortopedian ostopalvelua pyrittiin vähentämään perustamalla ortopedian virka (5.) 1.6. lukien. Kesken vuotta 2011 perustettujen sairaanhoitajien toimien ns. hännät lisäsivät henkilötyövuosia 1,4. Lastenpsykiatrialle perustettu jalkautuva tiimi aloitti toimintansa vasta vuoden 2012 puolella, kun erityistyöntekijöiden ja sairaanhoitajan rekrytoinnit onnistuivat. Yleishallinnon suunnittelijaresursseja lisättiin 1.4. lukien palkkaamalla yksi suunnittelija lisää. (6.) Hoitohenkilökunnan lisä- ja ylityötuntien määrä kasvoi vuodesta 2011 yli 2800 tunnilla, joka on henkilötyövuosiksi muutettuna noin 1,3 vuotta. Lisätyövoimaa on jouduttu palkkaamaan puolen henkilötyövuoden verran. Avoimet hoitohenkilökunnan vakanssit saatiin onnistuneen rekrytoinnin avulla täytettyä. Tämä aiheutti ammattiryhmän henkilötyövuosiin lisäystä 6,5 vuotta. (6.) 17

18 Henkilötyövuodet Yhteensä Hoitohenkilökuntkunttyöntekijät Muu henkilö- Erityis- Lääkärit TA ,8 308,0 59,4 53,6 30,8 1. Neurologia -1,9-0,7-0,4-0,3-0,5 2. Tekstinkäsittely 17,0 17,0 3. Erityistyöntekijät -4,4-4,4 4. Lääkärit 10,8 10,8 5. Muut 1,8 1,8 0,0 TP ,1 307,3 69,8 72,1 25,9 Talousarviossa 2012 oli suunniteltu neurologian erikoisalan toiminnan aloitus 1.7. lukien. Tämä kuitenkin siirtyi lokakuun alkuun, joten hoitohenkilökunnan henkilötyövuodet eivät aivan toteutuneet suunnitellusti (1.) Porvoon sairaanhoitoalueen sairauskertomusten tekstinkäsittely oli suunniteltu siirtyväksi heti vuoden 2012 alusta, mutta tämä toteutui vasta vuoden loppupuolella, joten muun henkilökunnan henkilötyövuodet eivät vähentyneet suunnitellusti (2.). Erityistyöntekijöiden henkilötyövuodet eivät nousseet talousarvion mukaisesti. Kaikkiin poissaoloihin ei ollut palkattu sijaisia, eivätkä kaikki vakanssit olleet koko vuotta käytössä (3.). Lääkäreiden henkilötyövuodet olivat talousarviossa vakanssien lukumäärän mukaan, mutta Porvoon sairaanhoitoalueella on neljä aktiivityöpistettä, joiden työpanos nostaa henkilötyövuosien määrää. Päivystyspisteissä joudutaan myös käyttämään ulkopuolisia päivystäjiä erittäin usein ja nämä lyhyet virkasuhteet lisäävät työvuosien määrää (4.) Muuhun henkilökuntaan kuuluvat ovat tehneet vuoden 2012 aikana lisä- ja ylitöitä yhden henkilötyövuoden verran. Yleishallintoon palkattiin suunnittelija 1.4. lukien (5.). Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoiman käyttöön on v käytetty yht euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin v ( euroa), kuitenkin hiukan vähemmän. Suurimman osan käyttää edelleen psykiatrian tulosyksikkö ( euroa), koska psykiatrian erikoislääkäreiden rekrytointi virkatehtäviin on hyvin vaikeaa. Henkilöstön osaaminen V alkanutta yhteistyötä Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulujen kanssa koskien näyttöön perustuvaa hoitotyötä on jatkotyöstetty. Potilasturvallisuusasioita on jalkautettu mm. aloittamalla THL-verkkokoulutus. Lääkehoidon verkko-opetus ja sitä kautta luvan saanti (LoVe) on käytössä. Suurin osa toisen asteen koulutuksen suorittaneista henkilöistä on täydentänyt osaamistaan HUS-erikoistumisopinnoin. Sairaala on panostanut opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaajien koulutukseen (CLESmittarit). Kehityskeskusteluissa on korostettu osaamisen vahvuusalueita ja niiden kehitystarpeita. Sairaalan henkilökuntaa on osallistunut HUS:n keskijohdon ja lähijohdon EVA-koulutukseen. 18

19 Työhyvinvointi ja työsuojelu Työsuojelujaosto on jatkanut työtään vuoden aikana. Se on tehnyt lakisääteisiä työpaikkakäyntejä eri työpisteisiin ja myös käynnistänyt paikallisia riskien arviointeja. Suurin huomio vuoden aikana on koskenut sairaalakiinteistöjen sisäilmaongelmia. Työterveyshoitaja on tehnyt paikallisia oirekyselyitä, joiden perusteella on yhteistyössä HUS-Kiinteistöt Oy:n ja Tilakeskuksen kanssa yritetty löytää ratkaisuja ongelmiin. Sairaalaan on myös perustettu varta vasten sisäilmatyöryhmä pohtimaan samoja ongelmia. Suurin yksittäinen muutos- ja parannustyö koskee fysioterapian osaston tiloja. Sen perusteellinen parannustyö aloitettiin loppuvuonna. Eri kohteisiin on myös hankittu sisäilmanpuhdistinlaitteita. Kaikkien näiden toimenpiteiden yhteisenä tavoitteena on vähentää henkilökunnan sairauspoissaoloja työoloja parantamalla. Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät koko sairaanhoitoalueella vuositasolla 14,5 päivästä/henkilö 12,6 päivään/henkilö. Alle kolmen päivän poissaolot olivat käytännössä samalla tasolla kuin v eli 2,5 päivää/henkilö. Sairaalan työhyvinvointiryhmä on vuoden aikana järjestänyt erilaisia liikunnallisia tapahtumia henkilökunnan fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämiseksi. Täten järjestettiin suositut porraskävelykampanjat ja askelmittarikilpailut. Henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus kokeilla zumbaa, chabam ia, pilatesta, kahvakuulaharjoittelua, kuntonyrkkeilyä jne. Sairaalan jalkapallojoukkue pelasi haasteottelun Hyvinkään sairaalan joukkuetta vastaan Hyvinkään joukkue oli parempi voittaen ottelun 5-2. Tasa-arvo ja kieliohjelma Lautakunnan vähemmistökielinen jaos seuraa HUS:n kieliohjelman toimivuutta. Yleisesti ottaen kieliohjelma toimii Porvoon sairaanhoitoalueella erittäin hyvin. Porvoon sairaanhoitoalue osallistuu aktiivisesti vähemmistökielisen lautakunnan työskentelyyn. Kieliohjelman tuloskortissa eräänä painopisteenä ollut yhteistyö sekä suomen- että ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen kanssa toteutui hyvin ja vahvisti osaltaan kaksikielisyyttä tuloskortin tavoitteen mukaisesti. Myös opasteiden sekä potilasesitteiden ja -ohjeiden osalta kaksikielisyys toteutui kiitettävästi, sillä ne on laadittu molemmilla kotimaisilla kielillä. Sairaalassa järjestettiin henkilökunnalle mahdollisuus osallistua ruotsin kielen kurssiin. Kielenkäyttölisä maksettiin henkilökunnalle, mikäli he työssään aktiivisesti käyttivät suomen- tai ruotsin kieltä. 19