Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen
Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna
Nurmi vs. apilasäilörehu 5 MTT:n koetta Apilan osuus 0 0.58 Nurmi-sr Apila-sr Muutos kun apilaa 50% SR syönti, kg ka/pv 10.9 11.9 0.60 Maito, kg/pv 25.4 26.9 0.75 Valk-% 3.19 3.16-0.025 Rasva-% 4.41 4.32-0.10 Valio Oy 17.4.2012 3
Vanhatalo ja Jaakkola 2006
Vanhatalo ja Jaakkola 2006
Nurmi vs. nurmipalkokasvit (rehutaulukot) ME MJ/kg ka RY OIV PVT HVO D-arvo Nurmisäilörehu 11,0 0,94 84 35 0,85 690 Nurmi/puna-apilasäilörehu 10,2 0,87 87 44 0,8 640 Puna-apilasäilörehu 10,4 0,89 93 71 0,80 650 Sinimailassäilörehu lehtiaste 10,2 0,87 87 103 0,85 640 Sinimailassäilörehu nuppuaste 9,6 0,82 81 92 0,85 600 Sinimailassäilörehu kuk. alku 9,0 0,77 74 76 0,85 560
Nurmi vs apila sulavuus Kuoppala ym. 2006 Puna-apilan kuidun määrä ja laatu erilainen Vähemmän solunseinämäkuitua NDF, mutta suurempi osa siitä sulamatonta Enemmän solunsisällysaineita, helposti sulavaa materiaalia Sulavan kuidun sulatusnopeus ja kokonaissulavuus kuitenkin puna-apilasäilörehuilla suuremmat Kokonaissulavuuksissa ei eroa kasvilajien välillä
Puna-apila lisää OIV:n saantia (Vanhatalo ym. 2006) Rehun ohitusvalkuainen lisääntyy
D-arvon kehitys nurmi vs. apila (Rinne ym. 2010)
Valkuaistäydennyksen vaikutus tuotokseen nurmi ja apilasäilörehut Vanhatalo ym. 2008 Hyvälaatuinen valkuaistäydennys lisää maitotuotosta myös puna-apilaruokinnalla. Tehdyt kokeet antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että runsaasta lisävalkuaisannoksesta ei olisi apilaruokinnassa yhtä suurta hyötyä kuin heinäkasviruokinnassa. Valkuaistäydennys lisää maitotuotosta myös puna-apilaruokinnalla. Puna-apilaruokinnalla runsaan lisävalkuaisen hyöty pienempi.
Nurmi-puna-apilasäilörehu 50:50
Puna-apila vs. nurmi Seokset Säilörehun syönti lisääntyy Maito, EKM ja valkuaistuotokset lisääntyvät Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät Puhdas puna-apila Maito, EKM ja valkuaistuotokset lisääntyvät Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät Vaikuttaa edullisesti maidon rasvahappokoostumukseen Kohtuullisilla väkirehumäärillä (< 10 kg/pv) Väkirehumäärän ja valkuaisen laadun ja määrän vaikutukset tuotokseen samanlaisia
Palkoviljat Herne Härkäpapu Lupiini
Valkuaislisän vaikutus tuotokseen Valkuaislisä lisää maito- ja valkuaistutosta Sulavuus ja syönti lisääntyy Energian ja aminohappojen saanti lisääntyy Rypsi on soijaa parempi nurmisäilörehuruokinnalla Syönnin lisääntyminen suurempaa Aminohappokoostumuksen parantuminen Aminohappojen ja energian saannin tasapaino Soijaruokinnnalla suurempi RV pitoisuus perusruokinnalla
Rehuarvot (rehutaulukot) Rehu RV HVO OIV His Met Lys Energia -arvo Rypsirouhe 379 65 155 2,8 1,8 5,8 11,4 Rypsipuriste 358 60 157 2,8 1,8 5,8 12,3 Soijarouhe 520 75 166 2,9 1,4 6,2 13 Herne 230 80 122 2,6 0,9 7,1 13,3 Härkäpapu 300 80 126 2,6 0,6 5,9 12,8 Lupiini 340 85 118 2,7 0,7 4,7 13,2
Herne (kuivattu/murskesäilötty) valkuaislähteenä Ahvenjärvi 2008 Vapaa säilörehuruokinta, väkirehua 10 kg päivässä, josta rypsiä 2 kg. Hernettä siten, että seoksen valkuaispitoisuus oli sama kuin rypsiä sisältävässä väkirehussa.
Kuivattu herne ruokinnassa (nurmi-apilasäilörehu)
Herne-ohrasäilörehu ruokinnassa Pursiainen ym. 2004
Herne yhteenveto Sopii ruokintaan säilörehuna että puituna Puitu herne erityisesti kun säilörehun RV-pitoisuus on alhainen Säilörehunteko kannattaa aloittaa ennen herneen tuleentumista viljan ollessa taikinavaiheessa. Lisää maito- ja valkuaistuotosta Ei ole rypsin veroinen valkuaislähde Suuri valkuaisen pötsihajoavuus Korkea tärkkelyspitoisuus Lisää syöntiä ja mikrobivalkuaissynteesiä Parempi rehun sulavuus, kuidun pötsisulavuus
Ruokinnan optimointiesimerkki (Nousiainen 2011 maitotuotto-rehukustannus, vakiotuotos 27 kg/pv) Nurmisäilörehu 10,6 10,4 10,3 10,3 Ohra:kaura 8,3 8,2 8,4 7,9 Rypsirouhe 2,5 Härkäpapu 2,4 Herne 2,0 Hernehärkäpapu EKM kg/pv 32,3 31,4 31,0 31,3 2,6
Palkoviljat Härkäpavusta ja lupiinista ei suomalaisia ruokintatutkimuksia lypsylehmillä Ulkomaisissa tutkimuksissa härkäpapua ja lupiinia Karkearehuna usein maissi tai sinimailanen Korvattu usein soijaa tai viljaa Miksipä eivät toimisi meilläkin vaikka säilörehut nurmi/apilapohjaisia Ruokintaan joko puituna tai kokoviljasäilörehuna Ruokinnan suunnittelussa koostumuserot huomioon Meillä kannattaa verrata rypsiin koska rypsi paras valkuaisen lähde Viljely rajoittaa enemmän kuin ruokinta Käytännön kokemuksia?
Yleisiä asioita kevään ja kesän varalle Viljelysuunnitelman teko ja riittävä lannoitus Täydennsykylvöt Korjuuajan määrittäminen Artturi korjuuaikapalvelu Kasvustohavainnot Korjuuaikanäytteet Kuloheinää voi olla runsaasti Onko sopivia keinoja poistaa Kuolleen materiaalin huono D-arvo Säilörehun laadusta saa hyvän ennakkokäsityksen raaka-ainenäytteillä Kesällä riittävästi rehua ja olosuhteisiin reagointi Ajoissa laitumelle, riittävästi vettä ja täydennysrehua Lehmät kantaviksi myös kesällä Kiimojen riittävä tarkkailu