Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma TIIVISTELMÄ Suomen valtioneuvosto julkaisi 28.2.2002 periaatepäätöksen valtakunnallisista varhaiskasvatuksen linjauksista. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesille annettiin tehtäväksi laatia varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Ne valmistuivat 30.9.2003. Perusteiden pohjalta kuntien on laadittava omat varhaiskasvatussuunnitelmansa, jossa linjataan varhaiskasvatuksen toteuttamista kunnassa ja ohjeistetaan yksikkö- ja lapsikohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteutumista koko Suomessa sekä madaltaa kynnystä lapsen siirtyessä toimintaympäristöstä toiseen; kodista päivähoitoon, esiopetukseen, kouluun. Tarkoitus on myös saada vanhemmat ja muut lasten kanssa työskentelevät entistä tiiviimpään yhteistyöhön sekä kuulla paremmin lasta itseään häntä koskevissa asioissa. Varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa kokonaisuuden, joka edistää lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Kangasniemen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien

perusteiden (Stakes 30.9.2003) pohjalta. Varhaiskasvatussuunnitelmaa on ollut laatimassa koko päivähoidon henkilökunta; päivähoidon vastaava ohjaaja ja henkilökuntaa päiväkodista, perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta. Lastentarhanopettaja Henna Forss on toiminut ryhmätyöskentelyn vetäjänä ja suunnitelman kokoajana ja puhtaaksikirjoittajana. Työn edetessä suunnitelma on tuotu luettavaksi ja kommentoitavaksi päivähoidon henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille, osalle päivähoitolasten vanhemmista sekä esiopetuksen henkilökunnalle. Varhaiskasvatussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa. Suunnitelma ohjaa käytännön toimintaa. Se on jatkuvasti henkilöstön käytössä ja vanhempien saatavilla. Suunnitelma on luettavissa päivähoidon verkkosivuilla osoitteessa www.kangasniemi.fi. Suunnitelmasta on saatavana myös tulostettu versio päivähoidon vastaavalta ohjaajalta tai päivähoitopaikasta. Varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty joulukuussa 2014.

Johdanto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatus perustuu lapsen kanssa työskentelevien henkilöiden ja vanhempien yhdessä laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, johon kirjataan yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat. Varhaiskasvatussuunnitelma Kangasniemellä Suunnitelma on luettavissa päivähoidon verkkosivuilla osoitteessa www.kangasniemi.fi. Suunnitelmasta on saatavana myös tulostettu versio varhaiskasvatuksen esimieheltä tai päivähoitopaikasta. Kangasniemen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan päiväkodin ja perhepäivähoidon sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline. Kangasniemellä esiopetus kuuluu koulutoimeen ja esiopetukselle on laadittu esiopetussuunnitelma vuonna 2002. Kangasniemen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan päivähoitopalveluita, niiden arvoperustaa ja tavoitteita. Suunnitelmassa painotetaan yhteistoimintaa perheen kanssa. Perushoitotilanteet ovat jokapäiväisiä arjen tilanteita lasten kanssa: pukeudutaan, ruokaillaan, ulkoillaan ja levätään. Näitä perushoitotilanteita halutaan painottaa, koska ne ovat lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeitä. Suunnitelman sisältö Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on esitelty lapselle ominaiset tavat toimia ja ajatella: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Suunnitelmassa tuodaan esille, miten näitä, samoin kuin perushoitotilanteitakin, tulee tarkastella lapsen, kasvattajan ja varhaiskasvatusympäristön näkökulmasta. Kielen merkitystä korostetaan kehittymisen ja oppimisen välineenä. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa tarkastellaan valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti matemaattista, esteettistä, historiallisyhteiskunnallista, eettistä ja uskonnollis-katsomuksellista orientaatiota. Orientaation käsitteellä tarkoitetaan sitä, että tarkoituksena ei ole eri aineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi pystyy vähitellen perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman ilmiöitä. Lasta tuetaan elämän ja oppimisen alueille lapsen omat kiinnostuksen kohteet ja taipumukset huomioiden. Kasvu- ja toimintaympäristön tulee myös tukea tätä toimintaa. Samalla huomioidaan myös lapsen siirtyminen kotoa päivähoitoon, päivähoitomuodosta toiseen, esiopetukseen ja kouluun.

Varhaiskasvatussuunnitelma korostaa vanhempien, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen entistä tiiviimpää ja vuorovaikutteisempaa yhteistyötä. Lapsilähtöisyys Lapsilähtöinen kasvatus on lapsen tasapainoisen kehityksen tukemista. Lapsilähtöisyys on lapsen kuuntelemista, tarpeisiin vastaamista ja hyväksymistä omana itsenään. Lapsen tarvitsema huolenpito sisältää lapsen tunteisiin vastaamista, rajojen asettamista ja lapsen toimien valvomista. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kasvattaja on aikuinen, joka toimii vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Kasvattajia ovat vanhemmat, päivähoitohenkilöstö sekä koko se yhteisö, jossa lapsi elää. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on perheellä. Kasvattajien tulee tukea hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa kehittymään omassa työssään. Kasvattajat luovat yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapsen kokee turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Varhaiskasvatuksen linjaukset ja strategiat Kangasniemellä Kangasniemen varhaiskasvatus perustuu varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin linjauksiin ja varhaiskasvatuksen perusteisiin sekä lasten päivähoitoa koskeviin lakeihin ja asetuksiin. Varhaiskasvatuksen toteuttamista tukevat ja ohjaavat asiakirjat ja toimenpiteet Kaikkia varhaiskasvatuksessa toimivia ohjaavat asiakirjat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kangasniemen kunnan strategia Sivistystoimen strategia Päivähoidon varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat Päivähoidon strategia Varhaiskasvatuksen suunnitelma Esiopetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Päivähoidon varhaiskasvatustyötä tukevat toimenpiteet Toiminnan arviointijärjestelmä Yhteistyö Päivähoidon varhaiskasvatusta tukevat mm. Varhaiskasvatuksen perheohjaus Erityislastentarhanopettajan palvelut Turvallisuussuunnitelma Ensiapukoulutus koko päivähoidon henkilöstölle Varhainen tuki (VARTU) -työryhmä

Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus ja arvot Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Haluamme kasvattaa rajojen ja rakkauden avulla sosiaalisia, toiset huomioonottavia ja rehellisiä lapsia. Yksilöllisyyttä ja tasavertaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissä lapset kasvavat vastuuseen omista tekemisistään. Lapsia opetetaan suhtautumaan vastuullisesti ympäristöön, iloitsemaan tekemisestään ja onnistumisestaan sekä pyrkimään omissa toimissaan itsenäisyyteen.

Varhaiskasvatuksen päämäärät ja tavoitteet Varhaiskasvatuksen tavoitteet Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä perheen rinnalla. Perheen ja henkilöstön välisellä yhteistyöllä pyrimme molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Lapsella on hyvä olla päivähoidossa. Ymmärrämme ja kunnioitamme erilaisuutta ja yksilöllisyyttä. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan tavoitteellisesti ja monipuolisesti huomioimalla lasten ikä, heidän yksilölliset tarpeensa ja toiveensa, ryhmäkoko ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Pysyvillä ja joustavilla päivähoitoratkaisuilla luodaan turvallinen ilmapiiri. Päivähoidolle varataan riittävät resurssit, jotta laadukasta päivähoitoa voidaan järjestää tarpeen mukaan.

Varhaiskasvatuspalvelut Kangasniemellä VALTUUSTO KUNNANHALLITUS SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN JOHTAJA VARHAISKASVATUKSEN ESIMIES PÄIVÄKODIT PERHEPÄIVÄHOITO RYHMÄPERHE- PÄIVÄHOITO Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan Kalliolan päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa taajamassa ja haja-asutusalueella. Esiopetus on koulutoimen alaista toimintaa ja sitä järjestetään päiväkodin ja koulujen tiloissa. Yksityinen päivähoito Pikkuväki ry toimii Otto Mannisen koulun yhteydessä. Perhepäivähoitajat työskentelevät omassa kodissaan, lasten perheissä tai ryhmäperhepäivähoidossa. Ryhmäperhepäivähoidossa työskentelee mm. lähihoitajia, lastenhoitajia ja lastenohjaajia. Päiväkodeissa työskentelee lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, päivähoitajia, lähihoitajia, avustajia ja keittiöja siivoushenkilökuntaa. Erityislastentarhanopettaja toimii tarpeen mukaan jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Perheiden tukena toimivat päivähoitohenkilöstön lisäksi tarvittaessa perheohjaaja, terapeutit, psykologi, sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Moniammatillista yhteistyötä tehdään myös lasten neuvolan, perusopetuksen, keskussairaalan ja seurakunnan kanssa. Varhaiskasvatusympäristöjen terveellisyydestä, turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa päivähoitohenkilöstö yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden (kiinteistökeskus, pelastuslaitos, ympäristöterveydenhuolto, ruokahuolto ja siivouspalvelut).

Varhaiskasvatusyksikköihin on laadittu pelastuslain edellyttämät pelastussuunnitelmat, joiden toteutumisesta vastaa varhaiskasvatuksen esimies yhdessä henkilöstön kanssa.

Yhteistyö perheen kanssa/ yhteistoiminta Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on päävastuu lapsen kasvattamisesta. Päivähoidon henkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Kodin ja päivähoidon välisen yhteistyön tulee olla avointa ja jatkuvaa. Yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuden periaatteisiin: kunnioitus, luottamus, kuunteleminen ja dialogisuus. Hyvä alku päivähoidossa Lapsi ja hänen vanhempansa otetaan vastaan päivähoidossa niin, että he tuntevat olevansa tervetulleita. Ennen hoitosuhteen alkua varataan perheelle riittävästi aikaa päivähoitopaikkaan ja henkilökuntaan tutustumiseen. Annetaan tunne ja kokemus siitä, että lapsi on aina tervetullut päivähoitopaikkaan ja hänellä on turvallista olla siellä. Hoitosuhteen alussa pyritään siihen, että vastaanottamassa olisi lapselle ja vanhemmille tuttu hoitaja. Hoitosuhteen alussa pidetään aloituskeskustelu yhdessä vanhempien kanssa. Keskustelussa sovitaan päivähoitojärjestelyihin liittyviä asioita. Laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen VASU) yhdessä vanhempien ja päivähoidon kanssa. Erityislastentarhanopettaja osallistuu tarvittaessa suunnitelman laadintaan. Suunnitelma lähtee lapsen vahvuuksista. Yhdessä sovitaan, missä asioissa lapsi tarvitsee tukea sekä yhteisistä toimintatavoista kotona ja päivähoidossa. Yhdessä toimien Kodilla ja päivähoidolla on yhteinen tehtävä ja vastuu lapsen hoidon järjestämisestä siten, että se edistää lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimismahdollisuuksia. Yhteisillä keskusteluilla turvataan yhdensuuntaiset kasvatustavoitteet ja kasvatuksen johdonmukaisuus. Perheitä rohkaistaan puhumaan avoimesti mieltä askarruttavista asioista. Lapsi on mukana keskusteluissa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Lasta kuunnellaan ja annetaan hänen itse kertoa kokemuksistaan. Päivähoitohenkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus, joka koskee kaikkia lapsen ja hänen perhettään koskevaa tietoa. Tarjotaan monipuolisia yhteistyömuotoja, jotta mahdollisimman moni perhe tulee mukaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen VASU) ja sen arviointi Kangasniemen kunnassa tehdään varhaiskasvatussuunnitelma kaikille päivähoidossa oleville lapsille. Kun hoitosuhde alkaa, sovitaan vanhempien kanssa yhteinen aika lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemistä varten. Varhaiskasvatussuunnitelman tekemisessä ovat mukana lapsen vanhemmat ja lapsen lähin/lähimmät päivähoidon kasvattaja/kasvattajat. Varhaiskasvatussuunnitelma tehdään myönteisessä hengessä lapsen vahvuuksia korostaen ja lapsen koko persoonallisuutta kunnioittaen.

Lapsen ikä, kehitystaso ja persoonallisuus tulee näkyä suunnitelman laadinnassa. Suunnitelmaan kirjataan asioita, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia lapsen kasvussa ja kehityksessä. Suunnitelmaan kirjataan lapsen yksilöllinen tuki (ikäkauteen liittyvä kehitys ja muun tuen tarve). Suunnitelmaan voidaan liittää myös muita lasta koskevia asiapapereita, esimerkiksi lähetteitä, lausuntoja ym. Vanhempien kanssa yhdessä sovitaan tavoitteet sekä käytännön toimintatavat kotona ja päivähoidossa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Suunnitelman tiedot ovat luottamuksellisia, mikä tulee ottaa huomioon myös säilytyksessä. Tietoja voidaan antaa ulkopuolisille vain vanhempien luvalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy päivähoitopaikasta toiseen, päivähoitopaikasta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun vanhempien luvalla (ja heidän siirtämänään).

Päivähoidon toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä Päivähoitotilojen ja ulkoiluun käytettyjen alueiden tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivat ja turvalliset. Fyysinen ympäristö on turvallinen, viihtyisä, virikkeitä antava sekä mahdollistaa lapsen tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen. Lasten käytössä olevat lelut ovat turvallisia. Tilojen puhtaanapidosta huolehditaan päivittäin. Päivähoitopaikassa on ajan tasalla oleva turvallisuussuunnitelma, johon henkilöstö on perehtynyt. Huolehditaan, että päivähoitopaikan lähiympäristön liikennejärjestelyt ovat turvallisia. Päivähoidon budjetissa suunnataan varoja tarvittaville korjauksille sekä tilojen että ulkoilualueiden kehittämiselle.

Perushoito Varhaiskasvatuksen keskeisenä osana ovat päivittäiset perushoitotilanteet: päivähoitoon tuleminen ja lähteminen, ruokailu, hygienia, pukeminen, ulkoilu ja riisuminen sekä lepo. Perushoitotilanteet tarjoavat lapselle kasvatuksellisia ja itsenäiseksi oppimisen taitoja. Kielellä on tärkeä osa perushoitotilanteissa. Hoitaja nimeää ja perustelee asioita, esineitä ja tapahtumia. Samalla rohkaistaan lasta vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Ystävällisyys, kiireettömyys, turvallisuus, lämpö ja läheisyys ovat tärkeitä hoitotilanteissa. Lapselle tarjotaan henkilökohtaista huomiota ja aikuisen syliä. Säännöllisyys, tuki ja ohjaus lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti ovat tärkeitä näkökohtia perushoidon tilanteissa.

Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ilmaiseminen eri taiteen alueilla ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Nämä lapselle luonnolliset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. ja välittää monipuolista leikkiperinnettä. Varhaiskasvatuksessa tärkein toimintamuoto on leikki. Leikkiessään lapsi oppii, ratkaisee ongelmia, keksii, kokeilee, oivaltaa ja toimii luovasti. Leikki kehittää lapsen ajattelua ja samalla hän käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan. Leikissä lapsi jäljittelee ja luo uutta. Kasvattajan tulee huolehtia siitä, että lapsella on päivittäin aikaa ja rauhaa monipuoliseen leikkiin. Havainnoimalla lapsen leikkiä aikuiset saavat tietoa lapsen kehityksestä (motoriikka, aistien toiminta, puhe, mielikuvitus, sosiaaliset taidot). Aikuinen ohjaa tarvittaessa leikkiä Liikkuminen on lapselle terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Liikkuessaan lapsi tutustuu itseensä, toisiin lapsiin, aikuisiin ja ympäristöön. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta kehittää lapsen itsetuntoa ja motoriikkaa. Lapsi kokee liikunnan riemua ja saa sosiaalisia elämyksiä liikuntaleikeissä. Ohjattua liikuntaa järjestetään säännöllisesti sekä ulko- että sisätiloissa tiloja ja lähiympäristöä hyödyntäen. Kasvattaja tutustuttaa erilaisiin liikuntamuotoihin ja -leikkeihin huomioimalla lapsen ikä- ja taitotason. Lapsi oppii tutkimalla ympäristöään. Hän kokeilee ja ihmettelee, kyselee, pohtii ja saa vastauksia. Lapsen tutkimiselle annetaan aikaa. Lapsen luontaista uteliaisuutta herätetään kokemuksellisesti rikkaalla ympäristöllä, joka on innostava, luova ja turvallinen. Lapsi nauttii taiteesta ja ilmaisusta yksin ja osallistumalla tekemiseen yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Eri taiteenlajeihin tutustuminen rikastuttaa ja syventää lapsen elämää. Lapsella tulee olla mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun taiteelliseen kokemiseen ja tekemiseen. Lasta ohjataan, kannustetaan ja tuetaan suorituspaineita asettamatta. Media eli televisio, videot, lehdistö ja sähköiset viestimet ympärillämme vaikuttavat maailmankuvamme kehittymiseen, toimintaamme, mielipiteisiimme ja ajankäyttöömme. Mediakasvatuksen tehtävä on opettaa suhtautumaan kriittisesti ympäröivään informaatioon, ja opastaa pohtimaan asioiden eettisiä ja esteettisiä näkökulmia. Lapsi oppii erottamaan todellisuuden ja mielikuvituksen tuotteen toisistaan.

Kielen merkitys Pieni lapsi ilmaisee itseään erilaisten äänten, eleiden, ilmeiden ja liikkeiden avulla. Hän haluaa olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kasvattaja toimii mallina kielen ja käsitteiden käyttämisessä ja vuorovaikutuksessa olemisessa. Kasvattajan tulee käyttää kieltä monipuolisesti ja rikkaasti. Lapset oppivat kieltä toimiessaan ryhmässä. Kasvattaja tukee ja ohjaa lasten välistä vuorovaikutusta. Hän tukee kielen käyttöä esim. ristiriitatilanteissa. Leikillä on tärkeä merkitys kielen kehityksessä. Lapset suunnittelevat leikkejä, neuvottelevat, tekevät ehdotuksia ja sopimuksia ja eläytyvät leikissä erilaisiin rooleihin. Päivittäisessä toiminnassa lapsi oppii erilaisiin tilanteisiin liittyvää kieltä ja käsitteitä. Kielen merkitys kasvaa lapsen kasvaessa. Kieli liittyy oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja loogiseen ajatteluun. Kieli on perustana lukemaan oppimiselle ja kirjoittamiselle. Varhaiskasvatuksen päivittäiseen toimintaan kuuluvat sadut, tarinat, kertomukset, runot, riimittelyt ja rytmitykset. Kasvattaja rohkaisee lasta keksimään myös omia tarinoita ja satuja. Lasten saatavilla tulee olla kieltä kehittäviä kirjoja ja pelejä.

Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Orientaation käsitteellä tarkoitetaan sitä, että tarkoituksena ei ole eri aineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi pystyy vähitellen perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman ilmiöitä. Lasta tuetaan elämän ja oppimisen alueille lapsen omat kiinnostuksen kohteet ja taipumukset huomioiden. Kasvu- ja toimintaympäristön tulee myös tukea tätä toimintaa. Matemaattinen orientaatio Lapsi oppii matemaattisia asioita päivittäisissä perushoitotilanteissa ja leikkiessään ja pelatessaan. Lapsi laskee, havainnoi, vertailee, luokittelee, tutustuu muotoihin, päättelee määriä ja tiloja rakentelemalla erilaisilla välineillä. Matematiikkaa voi oppia myös erilaisten laulujen ja laululeikkien avulla. Lapsen mielenkiintoa herätellään matemaattisia asioita kohtaan ja hänelle annetaan mahdollisuus kehittää matemaattisia tietoja ja taitoja. Luonnontieteellinen orientaatio Lasten kanssa tutustutaan päivähoitopaikan lähellä olevaan luontoon ja ympäristöön. Säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelut antavat mahdollisuuden aistia, tutkia, kokeilla, tehdä havaintoja ja päätelmiä luonnossa tapahtuvista ilmiöistä. Lapsi oppii pohtimaan erilaisia syy-seuraussuhteita luonnossa. Erilaiset retket luontoon ja lähiympäristöön antavat tietoa ja tarjoavat lapselle kokemuksia ja elämyksiä. Ulkona lapsi saa seurata esimerkiksi pihapiirin eläinten elämää. Lapsi saa osallistua kasvien kasvattamiseen ja hoitamiseen sisällä ja ulkona. Aikuisen esimerkin ja ohjauksen avulla lapsi oppii suojelemaan ja kunnioittamaan luontoa. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapset saavat tietoa ja kokemuksia esimerkiksi tutustumiskäyntien, kirjojen ja leikin avulla tämän päivän yhteiskunnasta: maatalous, kauppa,teollisuus, liikenne, turvallisuus (palokunta, poliisi, sairaala). Lapselle rakennetaan kuvaa menneisyydestä vanhojen esineiden, kuvien ja kertomusten avulla. Päivähoitopaikkaan voidaan kutsua vieraaksi esim. isovanhempia kertomaan, miten heidän lapsuudessaan elettiin. Vanhojen ja nykyaikaisten esineiden ja työtapojen vertailu herättää lapsen kiinnostusta maamme historiaan. Perinteeseen tutustutaan myös käymällä museossa ja näyttelyissä. Lapselle opetetaan vanhoja lauluja, loruja ja perinneleikkejä. Esteettinen orientaatio Kuvataide, musiikki, ilmaisu ja kädentaidot antavat mahdollisuuksia havaitsemiseen, kuuntelemiseen, tuntemiseen ja mielikuvitukseen liittyviin kokemukseen jokapäiväisessä toiminnassa. Lapselle annetaan tilaisuus musiikin kuunteluun, tanssimiseen, laulamiseen ja soittamiseen. Hän saa osallistua Kangasniemen kulttuuritoimen järjestämiin konsertti- ja kulttuuritilaisuuksiin. Hän saa piirtää, maalata, askarrella, keksiä satuja ja tarinoita. Hän saa osallistua satujumppaan, musiikkiliikuntaan ja roolileikkeihin. Lasta rohkaistaan eläytymään, esittämään sekä esiintymään erilaisissa juhlissa. Lapsi saa uusia kokemuksia ja elämyksiä. Luovuus ja omaehtoinen tekeminen antavat lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia. Eettinen orientaatio Jokapäiväisissä tilanteissa lapsi oppii pohtimaan, mikä on oikein-väärin, hyvä-paha, tosi-

valhe. Lasten kanssa keskustellaan tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, toisen huomioimisesta ja kunnioittamisesta. Turvallisen aikuisen avulla opitaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita. Satujen, tarinoiden, kirjojen, nukketeatterin ja keskustelujen avulla voidaan käsitellä erilaisia tunteita turvallisessa ilmapiirissä. Opitaan empatiaa ja myötäelämistä. Opetellaan antamaan leikki- ja ruokarauha, pyytämään anteeksi, jakamaan ja kuuntelemaan. Lapsiryhmän kanssa tehdyt yhteiset säännöt auttavat lapsia ymmärtämään ryhmässä toimimista. Muistetaan noudattaa sovittuja sääntöjä toiminnassa, leikeissä ja peleissä. Opetellaan hyviä tapoja ja harjoitellaan ikään ja kehitystasoon sopivaa käytöstä. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen, ihmettelyyn, kyselyyn ja pohdintaan. Lasten kanssa lauletaan hengellisiä lauluja sekä osallistutaan kirkollisiin tapahtumiin ja juhlapyhien viettoon. Juhlapyhiin liittyviä tapoja ja perinteitä vaalitaan. Elämään liittyviä tapahtumia, kuten syntymä ja kuolema, käsitellään lapsiryhmässä. Seurakunta antaa tukea päivähoidon uskontokasvatushetkiin. Lasten kanssa osallistutaan kirkossa ja seurakuntakodilla järjestettäviin tilaisuuksiin. Tutustutaan lapsen lähellä oleviin uskontoihin ja katsomuksiin. Kunnioitetaan lapsen vanhempien toiveita ja vakaumusta.

Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Erityisellä tuella tarkoitetaan varhaiskasvatuksen tukitoimia, jotka on suunniteltu yksilöllisesti lapsen tuen tarpeen mukaan vanhempien kanssa yhdessä. Tarvittaessa arvioinnin tueksi haetaan päivähoidon ulkopuolisen asiantuntijan lausunto. Lapsi kasvaa ja kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa. Lapset voivat jossain vaiheessa tarvita enemmän tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Lisäksi lapsi voi tarvita tukea tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot (esim. muuttunut perhetilanne) heikkenevät tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Tuen tarve voi kestää eripituisia aikoja. Varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun lapsen tuen tarpeet on havaittu. Tarvittaessa ja vanhempien luvalla voidaan ottaa yhteyttä neuvolaan ja psykologiin. Tukitoimena voi olla lapsen kehityksen tehostettu seuraaminen, erilaiset järjestelyt hoitopaikassa tai tutkimuksiin ohjaaminen. Lapsella voi olla tarpeen mukaan muitakin tukipalveluja. On tärkeää, että yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä ja toimivaa. Kangasniemellä erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoito järjestetään tavallisessa päivähoitoryhmässä päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa tai perhepäivähoitajan kotona. Lapsen VASU:un tullaan sisällyttämään lapsen tuen määrittely ja tuen järjestämisen suunnitelma. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan tukemisen keinoista kotona ja päivähoidossa.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus Vanhempia kannustetaan säilyttämään omaa kulttuuriaan ja omaa äidinkieltään ja luomaan pohjaa kaksikielisyydelle. Osallistuminen varhaiskasvatukseen antaa lapselle mahdollisuuden oppia suomea toisena kielenä päivittäisissä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee ohjausta suomen kielen omaksumiseen ja käyttöön. Päivähoidon tulee tiedottaa riittävästi eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vanhemmille varhaiskasvatuksen tavoista ja periaatteista. Päivähoidon henkilöstön tulee tutustua lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapaan ja historiaan niitä kunnioitetaan ja arvostetaan. Varhaiskasvatuksessa Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasa-arvoinen ryhmän jäsen ja saa yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen. Tavoitteena on toimiva ikätasoa vastaava suomen kielen taito kaikilla kielen osaalueilla. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli ja jonka molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajia. Lapsella on mahdollisuus oppia arkielämän perussanastoa ja harjoitella suomen kieltä luontevasti eri tilanteissa. S2 opetuksen lähtökohtina ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki. Suomen kielen taidon kehittyessä tavoitteena on, että lapsi ymmärtää ja käyttää kieltä aktiivisesti ja harjoittelee. Suomen kielen opetus ja ohjaus tapahtuvat päivittäisissä tilanteissa ryhmän toiminnassa, mutta tämän lisäksi lapsi tarvitsee myös suunnitelmallista ja säännöllistä suomi toisena kielenä opetusta. Maahanmuuttajataustaiselle lapselle voidaan tehdä suomen kielen tukemisen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa ja suunnitelma liitetään lapsen Vasuun (varhaiskasvatussuunnitelmaan). Vanhempien kanssa keskustellaan myös oman äidinkielen merkityksestä ja miten he tukevat sen kehittymistä.

Moniammatillinen yhteistyö Kangasniemellä Moniammatillinen yhteistyö on tutkimuksen, hoidon, kasvatuksen, kuntoutuksen ja opetuksen eri alojen osaajien vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä. Verkostoyhteistyö muodostuu kunnan eri toimialojen (perusturva-, sivistys-, kulttuuri- ja nuoriso-, liikunta-, hallinto-, kaavoitus- ja ympäristöpalvelut sekä tekniset palvelut), seurakunnan, poliisin, järjestöjen, keskussairaalan, kasvatusalan oppilaitosten ja ympäristön kuntien harjoittamasta yhteistyöstä. Yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen kanssa Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus yhdessä turvaavat lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. Ne ovat keskeisiä lasten yksilöllisten oppimisvalmiuksien kehittymisen tukemisessa. Lapsen hyvinvointi, kasvu, kehitys ja oppiminen edellyttävät huoltajien ja lapsen kanssa työtä tekevien henkilöiden tiivistä yhteistyötä. Lapsen turvallinen siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta kouluun toteutuu, kun varhaiskasvatuksella, esiopetuksella ja koululla on yhteinen näkemys oppimaan oppimisesta, kasvatuksen ja opetuksen sisällöistä, sosiaalisista taidoista, lapsen erityisen tuen tarpeesta ja käytännön tasolla tapahtuvasta tiedonsiirrosta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy lapsen mukana esiopetukseen (vanhemmat siirtävät). Yhteistyö perusturvapalveluiden kanssa Päivähoito, sosiaalityö ja perhetyöntekijä tekevät yhdessä ehkäisevää toimintaa ja eri tilanteiden arviointia perheiden tukemiseen liittyvissä asioissa. Vartu = varhainen tukiryhmä, johon kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitajat lasten neuvolasta ja äitiysneuvolasta, perhetyöntekijä, perheohjaaja, puheterapeutti, päiväkodin johtaja ja erityislastentarhanopettaja. Yhteistyö lastenneuvolan kanssa Lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu tarpeen mukaan moniammatillisiin yhteistyötapaamisiin. Lasten neuvolan tarkastuksissa on tavoitteena saada lapsen kasvusta ja kehityksestä mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. Kangasniemellä on käytössä havainnointilomake, jonka avulla tietoja lapsesta ja hänen kehityksestään kerätään lastenneuvolaan 4-vuotistarkastusta varten. Vanhemmat ja päivähoitohenkilöstö kirjoittavat lomakkeeseen omat näkemyksensä lapsen taidoista. Neuvolassa lomakkeeseen kirjataan tarkastuksessa ilmitulleet huomiot ja jatkosuunnitelmat. Vanhemmat palauttavat lomakkeen takaisin päivähoitoon. Lomakkeen tarkoituksena on helpottaa tiedonsiirtoa vanhempien, neuvolan ja päivähoidon välillä. Yhteistyö seurakunnan kanssa

Seurakunta järjestää päiväkerhotoimintaa, johon osalla perhepäivähoitolapsista on mahdollisuus osallistua. Seurakunnan työntekijät pitävät hartaushetkiä varhaiskasvatuksessa. Päivähoitoryhmät tekevät retkiä kirkkoon tai seurakuntatalolle ja osallistuvat seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Päivähoito ja seurakunta järjestävät yhdessä joulujuhlan ja kevätretken Salmelaan. Päivähoidossa vanhemmat päättävät oman lapsensa osallistumisesta uskontokasvatukseen.

Seudullinen yhteistyö Mikkelin alueen päivähoidolla on varhaiskasvatuksen seututyöryhmä, johon kuuluvat Mikkeli, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Kangasniemi. Kangasniemeltä kokouksiin osallistuu varhaiskasvatuksen esimies. Seututyöryhmässä käsitellään laajasti päivähoitoon liittyviä asioita, esim. maksukäytännöt, koulutus.

Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi ja kehittäminen Kunnan varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arvioimisen perusteena ovat varhaiskasvatuksen arvot sekä yhteisesti sovitut tavoitteet. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja sen kohteena ovat kasvatuskäytännöt ja suunnitelmien toteuttaminen. Arviointi ja kehittäminen kulkevat käsi kädessä ja ne vaativat hyvää suunnittelua sekä henkilöstön sitoutumista - jatkuvaa keskustelua. Keskustelua tulee käydä yhdessä vanhempien, lasten ja yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.