Kh 332, 15.11.2011, liite nro 1 Kv 95, 13.12.2011, liite nro 1 SODANKYLÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA 4 1.1 Sodankylän arvot 4 1.2 Toiminta-ajatus 5 1.3 Visio 2010 5 1.4 Sodankylän menestyksen peruspilarit Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamusja viranhaltijajohtaminen Tasapainoinen talous 2. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 6 2.1 Väestö 6-9 2.2 Työpaikat ja työllisyys 9-10 3. HENKILÖ 10-12 4. TALOUS 12 4.1 Yleinen taloudellinen tilanne 12 4.2 Kuntatalous 13 4.3 Sodankylän kuntatalous 13-14 Taloustilanne nyt 4.4 Kuntastrategian taloustavoitteet ja miten niissä on taloussuunnitelmassa onnistuttu 15 - Vuosikate ja velkaantuminen 17 Taseen alijäämää Veroprosentit Tuottavuuden parantaminen, laadun varmistaminen ja kustannusten hallinta Palvelustrategiat 5. SODANKYLÄN KUNNAN ORGANISAATIOKAAVIO 18 6. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 19 6.1 Talousarviorakenne 19 6.2 Sitovuustaso 20 6.3 Käyttösuunnitelmat 20 6.4 Investointiosan rakenne 20 6.5 Varaukset 21 6.6 Rahaston käyttö 21 6.7 Muuta talousarvioon vaikuttavaa 21 6.8 Tuloslaskelma ja rahoitusosa 22-28 Verotulot 2
Valtionosuudet Toimintakate Vuosikate Satunnaiset erät Antolainat Talousarviolainat Velkaantuminen Tulos- ja rahoituslaskelma Nettomenot toimi- ja tulosalueittain 7. KÄYTTÖTALOUSOSA 29-61 8. INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2012-2016 62-66 9. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖJEN TAVOITTEET 67-68 LIITE 1 Merkittävimpien tytäryhteisöjen taloussuunnitelmat 69-73 Taulukko kunnan konserniin kuuluvista yhteisöistä 74 LIITE 2 Kunnan virat ja toimet 75-85 3
1. KUNTASTRATEGIA 1.1 Sodankylän arvot Kunnanvaltuuston 4.2.2010 hyväksymän kuntastrategian mukaan: Kunnan arvoperustan muodostaa kolme arvoa, joiden sisältöä on selkeytetty kunkin osalta luetelmamerkein. Asiakaslähtöisyys Pohjoisuus olemme kuntalaisia varten, mutta asiakkaita myös toinen toisillemme yhteistyökyky ja esimerkillisyys avoimuus ja luottamus läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus vahva sodankyläläinen kulttuuri ilmasto, luonto ja sijainti optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin Kestävä kehitys talous ja talouden kokonaisvaltainen ymmärrys keskittyminen kunnan perustehtäviin vastuullisuus ja kunnioittaminen sitoutuneisuus 1.2 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän seuraavasti: Sodankylän kunta järjestää hyvinvointi- ja peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytykset monipuoliselle elinkeinoelämän kehittymiselle. 4
1.3 Visio 2020 Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Ohjaava visio on ilmaistu seuraavasti: Olemme kasvava, kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa ihmisten on turvallista elää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, Jäämerenkäytävä sekä korkeakoulutasoista, kansainvälistä arktista ja avaruustutkimusta sekä koulutusta. 1.4 Sodankylän menestyksen peruspilarit Kehittämistyötä on koottava ja huomiota keskitettävä jokapäiväisen arkityön lisäksi joihinkin sellaisiin perustavaa laatua oleviin kokonaisuuksiin, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava menestyäkseen. Ilman tärkeysjärjestystä Sodankylän menestystekijöiksi valikoituvat seuraavan kuvan asiakokonaisuudet. Myönteisen kuntakuvan puolesta ponnistelu ja viestiminen on yhteinen teema kaikissa menestystekijöissä. Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Tasapainoinen talous Myönteinen kuntakuva (imago) otetaan huomioon kaikissa peruspilareissa Menestyvä Sodankylä Monipuolinen elinkeinoelämä Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilöja viranhaltijajohtajaminen 5
2. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 2.1 Väestö Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi 1980- ja 1990 -luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen näyttää pysähtyvän ja tulevina vuosina on perusteltua odottaa kunnan väestömäärän voimakkaasti kasvavan. Väestön ikärakenteessa lasten ja nuorten osuus kuitenkin vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa johtuen ns. suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Taulukko: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina 2004-2010, asukasta ja arvio vuosina 2011-2014, asukasta, Lähde: Tilastokeskus 31.12. 0-6 7-14 15-64 65-74 75 - Yhteensä 2004 618 959 6 154 1 010 595 9 336 2005 562 937 6 089 1 004 624 9 216 2006 506 904 5 980 1 037 654 9 081 2007 500 854 5 928 1 019 681 8 982 2008 488 797 5 863 1 022 702 8 872 2009 475 742 5 813 1 013 758 8 801 2010 501 697 5 777 1 002 802 8 779 2011 arv. 481 674 5 530 1 054 812 8 551 2012 arv. 479 647 5 404 1 058 868 8 456 2013 arv. 489 588 5 287 1 089 913 8 366 2014 arv. 485 565 5 143 1 134 956 8 283 6
Taulukko: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina 2004-2010 %:na ja ja arvio vuosina 2011-2014, Lähde: Tilastokeskus 31.12. 0-6 7-14 15-64 65-74 75-2004 6,6 10,3 65,9 10,9 6,3 2005 6,1 10,2 66,0 10,9 6,8 2006 5,6 10,0 65,8 11,4 7,2 2007 5,6 9,5 66,0 11,3 7,6 2008 5,5 9,0 66,1 11,5 7,9 2009 5,4 8,4 66,1 11,5 8,6 2010 5,7 8,0 65,8 11,4 9,1 2011 arv. 5,6 7,9 64,7 12,3 9,5 2012 arv. 5,6 7,7 63,9 12,5 10,3 2013 arv. 5,9 7,0 63,2 13,0 10,9 2014 arv. 5,9 6,8 62,1 13,7 11,5 Malmintutkimuksen, kaivosrakentamisen, matkailun ja yksityisten palvelujen ansiosta Sodankylään on syntynyt uusia työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta. Näin väestön väheneminen on saatu pysähtymään. Tämä selittää miksi kunnan ilmoittaman väestön todellisen määrän ja toisaalta Tilastokeskuksen arvion välinen erotus kasvaa. Tässä talousarviokirjassa esitetyissä taulukoissa / asukas käytetään tilinpäätösvuosien (2004 2010) tiedoissa Tilastokeskuksen ilmoittamaa väestön määrää ja talousarvioja taloussuunnitteluvuosissa (2011 2014) kunnan omaa ennustetta. Kaavio: Väkiluku 31.12. vuosina 2004-2010, asukasta ja arvio vuosina 2011-2014, asukasta, Lähde: Tilastokeskus 9 600 9 400 9 200 9 000 8 800 8 600 8 400 8 200 8 000 7 800 7 600 7
Taulukko: Väestönmuutos Sodankylässä vuosina 2004-2014, asukasta Lähde: Tilastokeskus ja kunnan ennuste VUOSI SYNTYNEET SYNTYNEIDEN MUUTTO- VÄESTÖN- VÄKILUKU ENEMMYYS TASE LISÄYS 31.12. 2004 75-4 -34-37 9 336 2005 66-19 -101-120 9 216 2006 61-37 -100-135 9 081 2007 80-12 -88-99 8 982 2008 76-21 -91-110 8 872 2009 65-8 2-71 8 801 2010 87 2-24 -22 8 779 Kunnan ennuste arv. 2011 8 822 arv. 2012 8 880 arv. 2013 8 930 arv. 2014 9 100 Taulukko: Sodankylän kunnan väestö kylittäin vuosina 2000-2010, asukasta Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä asukkaita 9922 9674 9489 9373 9336 9216 9081 8982 8872 8801 8779 Pohjoisosa 1128 1110 1086 1093 1084 1062 1056 1048 1010 1001 1019 Vuotso (Purnumukka) 335 340 342 332 336 328 320 310 306 308 326 Lokka 116 110 101 99 98 98 99 97 91 95 88 Petkula (Madetkoski) 121 116 109 112 111 104 105 105 99 96 99 Moskuvaara 60 54 49 55 52 49 48 47 45 47 46 Kersilö 82 76 66 62 67 65 65 69 67 65 64 Rajala 102 101 101 105 98 94 99 95 95 89 84 Sattanen 312 313 318 328 322 324 320 325 307 301 312 Itäosa 583 570 553 547 544 532 579 574 587 560 559 Kelujärvi (Puolakkav.) 304 295 298 290 286 276 255 254 259 250 243 Siurunmaa 63 62 57 56 59 55 54 54 51 47 46 Orajärvi 216 213 198 201 199 201 270 266 277 263 270 Kirkonkylä (+ymp.) 6087 5944 5833 5743 5763 5723 5634 5599 5568 5540 5495 Järvikylät 1456 1400 1366 1347 1309 1272 1270 1235 1175 1161 1164 Jeesiö 188 177 178 176 175 182 180 178 170 167 161 Vaalajärvi 359 342 325 313 318 315 315 307 288 286 291 Riipi 182 174 172 174 170 153 156 146 141 134 130 Hinganmaa (Kaarto) 88 83 75 76 75 75 70 69 62 63 67 Syväjärvi (Heinäperä) 219 219 218 212 202 194 199 203 186 177 180 Sassali 80 74 69 73 71 65 65 59 56 60 60 Uimaniemi (Murtomaa) 63 58 54 53 51 47 49 46 48 43 44 Kierinki 149 145 138 140 126 124 121 110 110 114 118 Kukasjärvi 53 51 56 56 54 54 52 53 57 57 57 Unari 75 77 81 74 67 63 63 64 57 60 56 Eteläosa 668 650 651 643 636 627 542 526 532 539 542 Aska 209 209 214 220 221 230 91 88 90 96 92 Lismanaapa 45 46 44 43 47 40 38 39 32 29 31 Torvinen 150 141 140 130 129 126 116 118 120 124 119 Vuojärvi 92 92 96 93 89 86 84 81 84 85 85 Seipäjärvi 74 70 68 63 58 58 57 54 55 53 50 Raudanjoki 98 92 89 94 92 87 84 81 79 83 77 Luosto * * * * * * 72 65 72 69 88 8
Taulukko: Väestön pääasiallinen toiminta Sodankylässä 31.12.2009 2.2 Työpaikat ja työllisyys Koko väestö 8 801 Työvoima 3 966 Työlliset 3 401 Työttömät 565 Työvoiman ulkopuolella olevat 4 835 0-14 -vuotiaat 1 217 Opiskelijat, koululaiset 709 Eläkeläiset 2 605 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 40 Muut 264 Työpaikkojen määrä on Sodankylässä pysynyt kutakuinkin samansuuruisena kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Tilastokeskus on uudistanut työpaikkojen toimialaluokituksen (TOL2008). Taulukko: Työpaikat Sodankylässä toimialoittain vuosina 2007-2009, kpl, %:na Lähde: Tilastokeskus 2007 2007 2008 2008 2009 2009 kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä 3 345 100 3 360 100 3 352 100 Maa-, metsä- ja kalatalous 366 10,9 363 10,8 346 10,3 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja 101 3,0 96 2,9 114 3,4 lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus 185 5,5 164 4,9 161 4,8 Rakentaminen 181 5,4 204 6,1 188 5,6 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; 616 18,4 626 18,6 658 19,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä 40 1,2 41 1,2 32 1,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 25 0,7 25 0,7 25 0,7 Kiinteistöalan toiminta 55 1,6 50 1,5 46 1,4 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 421 12,6 423 12,6 450 13,4 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen 1 136 34,0 1 157 34,4 1 132 33,8 sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut palvelut 180 5,4 175 5,2 165 4,9 Toimiala tuntematon 39 1,2 36 1,1 35 1,0 9
Taulukko: Työttömien määrä Sodankylässä vuosina 2004-2010 Lähde: Lapin TE-keskus 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työttömiä työnhakijoita 873 849 754 574 488 532 468 Työttömyysaste, % 20,3 20,1 17,7 13,7 11,8 13,2 11,6 3. HENKILÖSTÖ PALKKOJEN JAKAUMA VUOSINA 2010-2012 (ilman sosiaalikuluja) TP 2010 TA 2011 KÄYTTÖ 2011 ARVIO 3 0.9.2 0 11 2 012 Luottamushenkilöiden palkkiot 144 918 155 740 93 025 176 930 Viranhaltijain kk-palkat 10 870 282 9 408 856 6 079 537 8 590 989 Työsuhteisten kk-palkat 7 481 185 11 360 994 8 154 445 12 681 391 Erilliskorvaukset 2 002 565 1 914 891 1 549 485 1 948 420 Sairaus- ja äitiyslomasijaiset 590 107 427 340 377 297 410 960 Vuosilomasijaiset 653 982 588 610 651 011 592 360 Muut sijaiset 1 616 970 457 079 1 379 689 488 020 Asiantuntijapalkkiot 20 730 4 000 6 610 6 000 Tunti- ja urakkapalkat 99 763 56 600 49 453 23 500 Jaksotetut palkat 65 588 Yhteensä 23 546 090 24 374 110 18 340 552 24 918 570 Henkilöstömenojen kehitys näkyy oheisesta taulukosta, jossa vertailutiedot ovat vuodesta 2011 lähtien. Vuosi Henkilöstömenot Asukas- Palkat/ Henkilöstöluku asukas menot/ Sos. vuoden asukas Palkat maksut Yhteensä lopussa 1 000 1 000 1 000 TP 2010 23 028 7 409 30 437 8 779 2 623 3 467 TA 2011 24 030 7 809 31 839 8 822 2 724 3 609 TA 2012 24 742 8 164 32 906 8 880 2 786 3 706 Keskiarvo 2010-12 23 933 7 794 31 727 8 827 2 711 3 594 10
Taulukko kunnan toimialoittain täytetyistä viroista ja toimista Taulukossa hallintokuntien esittämät henkilöstötarpeet. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan virkojen ja toimien perustamisesta päättää kunnanhallitus ja virkojen/toimien nimikemuutoksista päättää ao. lautakunta. Kunnan virat ja toimet yhteensä Virkojen/ Täyttä- Täytetty Uudet Täytetty toimialoittain toimien mättä 2011 virat/toimet 2012 kok.määrä 2011 2012 HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALV. 87,1 19,6 68,5 1 69,35 PERUSPALVELUT 253,5 2 251,5 2 254,5 SIVISTYSPALVELUT 216,5 23,5 193 11 204 TEKNISET PALVELUT 83 13 70 1 70 Toimialat yhteensä 640,1 58,1 583 15 597,85 Vuosina 2011-2015 eli seuraavien viiden vuoden aikana kunnan nykyisestä henkilöstöstä tulee Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 150 henkilöä. Vuodesta 2012 lähtien vanhuuseläkeiän täyttävien määrä lisääntyy huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. 11
Vuosina 2011-2015 prosentuaalisesti suurimpina ammattiryhminä Kuntien Eläkevakuutuksen eläkepoistumassa ovat: - perus- ja lähihoitajat (21 henkilöä, 18,6 % ammattiryhmän henkilöstömäärästä, % kunnan vuoden 2011 vakinaisesti täytetyistä viroista/toimista). - ruokapalveluhenkilöstö (9, 27,9 %, 1,5 %) - kiinteistönhoitajat (7, 37,4 %, 1,2 %) - kodinhoitajat ja kotiavustajat (6, 37,1 %, 1,0 %) - kirjastotyöntekijät (5, 28,4 %, 0,9 %) 4. TALOUS 4.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 hyvin. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi ja Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista hyvistä tunnelmista huonompaan suuntaan. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut esillä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkaantumisen nopea kasvu. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot vuodelle 2011 olivat keväällä toiveikkaat ja arviot liikkuivat 3-4 prosentissa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Syksyn 2011 ennusteissa on yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvu hidastuu 1,0-2,8 prosenttiin vuonna 2012 vuodesta 2011. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan 3,3 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan vuonna 2012 ja asettuvan 1,4-3,3 prosenttiin. Ennustelaitosten arvioissa on siis merkittäviä eroja kuten hajonta osoittaa. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Euroalueen talouskasvun heikkeneminen on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen töllisyystilanne on heikentynyt ja työttömyysasteen ennakoidaan olevan 2011 n. 8 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyyden arvioidaan hiukan parantuvan ja työttömyysasteen olevan 7,5 %. Valtiontalous on reilusti alijäämäinen ja kuntatalouden alijäämän olevan hiukan pienempi. Kasvunäkymiä varjostavat syksyllä 2011 erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainvälisen talouden näkymät. Pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvin altis ulkoisille häiriöille. 12
4.2 Kuntatalous Kuntatalouden tila koheni v. 2010 selvästi, kun kuntien verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja menojen kasvu pysyi suhteellisen maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani, mutta pysyi kuitenkin alijäämäisenä. Kuntien verotulojen voimakas kasvu perustui useisiin tekijöihin, erityisesti myönteiseen työllisyyskehitykseen, kuntien toteuttamiin kunnallisverotuksen ja kiinteistöverotuksen korotuksiin sekä tilapäiseen kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotukseen. Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,5 %, vielä keväällä 2011 peruspalveluohjelmassa kasvuksi ennakoitiin 6 %. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekä yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Jos kuntien toimintamenot kasvavat maltillisesti eli n. 4 %, kuntien vuosikate paranee hieman vuonna 2011 ja kattaisi käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa kuten vuonna 2010, kun nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla. Syksyllä 2011 julkaistussa peruspalveluohjelmassa kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2012 vajaalla prosentilla. Tämä on seurausta hallitusohjelman verolinjauksista ja veropohjien kasvun hidastumisesta talouskasvun heiketessä. Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Kustannustennousu jäänee 3 prosenttiin ja volyymin kasvua on noin prosentti. Kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän edellisestä vuodesta verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Peruspalveluohjelmassa 2013-2015 todetaan, että kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. 4.3 Sodankylän kuntatalous Kunnan taloudellinen tilanne on vaihdellut merkittävästi viime vuosina. Vaihteluun ovat vaikuttaneet lähinnä valtion harkinnanvaraiset rahoitusavustukset, omaisuuden myyntitulot, osinkotulot sekä verotilitysten muutokset. Vuonna 2009 tulos oli 838.169,84 alijäämäinen. Taloudellinen tilanne koheni huomattavasti vuonna 2010, jolloin tilikauden ylijäämäksi muodostui 1.972.178,52 euroa. Vuoden 2009 taseeseen oli kertynyt ylijäämää 315.414,50 euroa, joten vuoden 2010 tase osoitti kunnalla olevan ylijäämää yhteensä 2.287.593,00 euroa. Kunnan tulokehitys vuonna 2010 oli epätavallisen hyvä. Verotulojen nousu oli 5,6 % ja käyttötalouden valtionosuuksien kasvu 19,6 %. Vastaavasti kunnan palvelutuotannon 13
nettokustannukset eli toimintakate nousi maltillisesti 3,6 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu oli 5.414.494 euroa ja toimintakatteen kasvu 1.647.917 euroa. Tarkistetussa talousarviossa vuonna 2011 on tilikauden ylijäämäksi arvioitu enää 203.060 euroa, joten vuoden 2011 taseeseen muodostunee ylijäämää 2.490.653 euroa. Vuonna 2011 taloudellista tilannetta heikentää valtionosuuksien lasku vuodesta 2010 sekä palvelutuotannon nettokustannusten 5,1 % kasvu, joka ylittää valtakunnallisesti ennakoidun 4 %:n kasvun. Peruspalveluohjelman kasvuoletuksilla kunnan taloudellinen tilanne tulee heikkenemään suunnittelukaudella. Kun taloussuunnitelmassa otetaan huomioon vuonna 2013 kaivoksille tuleva kiinteistövero, kunnan taloudellinen tilanne säilyy nykytasolla ja vuosittain muodostuu pieni ylijäämä. Vuosikate jää kuitenkin pieneksi kunnassa suunniteltuihin investointeihin nähden, joten investointien rahoittamiseksi kunta joutuu ottamaan lisää velkaa. Vuonna 2011 kunnan lainamäärä on 16,7 milj.euroa ja suunnittelukauden lopussa 2014 se taloussuunnitelman mukaan tullee olemaan 27,6 milj.euroa. Taloudellisen liikkumavaran kasvattamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi kunnassa on rohkeasti toteuttava rakenteellisia muutoksia, joilla kustannusten kasvua hillitään ja joilla nostetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Tulevina vuosina jää nähtäväksi, miten kehittyvä ja laajeneva kaivostoiminta lisää kunnan tuloja. Ratkaisevaa on se kuinka moni työntekijä valitsee Sodankylän vakinaiseksi kotikunnakseen ja näin verotulot kohdistuvat Sodankylään. Kaivokset sinänsä lisäävät kiinteistöveroa. Taulukko: Kertynyt yli- alijäämä 2001-2010, /asukas, Sodankylä, 6001-10 000 as. kunnat, Lappi, koko maa, Lähde: Suomen Kuntaliitto 1 400 Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 -400 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa 14
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sodankylä -232 8 301 199 45 82-2 130 36 261 6001-10000 as. kunnat 101 257 286 249 154 159 192 253 332 508 Lappi -251 21 0-12 -72-157 -158 3 166 351 Koko maa 333 490 523 570 568 677 765 937 986 1 314 4.4 Kuntastrategian taloustavoitteet ja miten niissä on taloussuunnitelmassa onnistuttu Valtuusto hyväksyi 4.2.2010 kuntastrategian vuosille 2010-2014. Kuntastrategiassa yhdeksi kunnan menestyksen peruspilariksi valittiin Tasapainoinen talous. Muut kolme peruspilaria ovat: Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö, Monipuolinen elinkeinoelämä ja Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Tasapainoinen talous Päämäärät 2012 Toimenpiteet Tavoitteet 2010-2011 Sopeuttamisohjelman 2008 Investoinnit korkeintaan vuosikatteen päivittäminen ja toteuttaminen suuruisia Omaisuuden inventointi Oikea palvelurakenne muuttuville Palveluiden, niiden kysynnän tarpeille ja palvelutuotannon rakentei- den selvitys. Muutos, joustot, sopimukset. Päätökset riittävän ajoissa. Kustannustietoisuus kaikille Koulutus tasoille Sopivien mittareiden kehittäminen. Oikeat sitovuustasot, delegointi. Talouden suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmää uudistetaan siten, että: 1. Talouden resurssiohjausta tehostetaan 2. Järjestelmän tuottaman informaation laatua ja ymmärrettävyyttä parannetaan. Hallittu riskinotto Kunnanvaltuuston erillinen päätös elinkeinoperusteisen ja kunnan strategiaan perustuvan hankkeen rahoituksen järjestämiseksi. Vuosikate suuri => Ei velkaa. Taseessa ei alijäämää 2012. Vero-%:t korkeintaan Lapin keskiarvossa. Tarpeeton omaisuus realisoidaan Palvelustrategia 2011. Palvelu järjestetään oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla tavalla. Ensin esimiehet (2010), sitten koko henkilöstö (2011-2012). Tuottavuuden parantaminen ja laadun varmistaminen. Kustannukset hallintaan. Suunnitelmallinen valmius on olemassa. 15
Seuraavassa tarkastellaan kuntastrategian talouden hoidolle asettamien tavoitteiden toteutumista talousarviossa 2012 ja taloussuunnitelmassa 2013-2014 Vuosikate ja velkaantuminen Vuoden 2012 vuosikate ei kata investointikustannuksia. Vuosikate on 2.696.000 euroa ja nettoinvestoinnit 8.708.000 euroa. Tämä johtaa kunnan velkamäärän rajuun kasvuun. Velka nousee 21,5 milj.euroon vuoden 2011 16,7 milj.eurosta. Suunnitteluvuosina erityisesti v. 2013 investoinnit pysyvät korkealla tasolla, joten niitä on mahdoton toteuttaa velkaantumatta. Velan oton määrään kunta voi vaikuttaa kasvattamalla vuosikatetta, joka onnistuu taas pienentämällä palvelutuotannon kustannuksia tai hillitsemällä niiden kasvua ja/tai korottamalla veroprosentteja. Omaisuuden myynnillä taas lisätään kassavaroja ja parannetaan tulosta, mikäli kauppahinta ylittää tasearvon. Taseen alijäämää Kunnalla on taseessaan ylijäämää vuonna 2010 2.287.593 euroa ja vuonna 2011 2.490.653 euroa edellyttäen, että talousarvio 2011 toteutuu arvioidun mukaisesti. Vuoden 2012 talousarvio osoittaa ylijäämää 618.500 euroa, joten toteutuessaan kunnan taseessa 2012 on ylijäämää 3.109.153 euroa. Taloussuunnitelma vuosille 2013-2014 on laadittu lokakuussa 2011 julkistetun VM:n Peruspalvelubudjetin kehitysarvioiden mukaan. Kun taloussuunnitelmassa on vuodelle 2013 arvioitu merkittävä kaivosrakentamisesta aiheutuva kiinteistöveron kasvu, osoittaa taloussuunnitelma vuosittain ylijäämää. Veroprosentit Vuoden 2011 veroprosentit ovat: Sodankylässä Lapissa Kunnallisvero 19,50 20,04 Yleinen kiinteistövero 0,90 1,08 Vakituisen asunto 0,32 0,40 Muiden asuinrakennusten 0,92 0,99 Voimalaitos 2,85 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 Kuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu pitää Sodankylän veroprosentit korkeintaan Lapin keskiarvoissa. Veroprosentit ovat tavoitteen mukaisia. Palvelustrategiat Koko organisaation tuottavuusohjelman laadinnasta on luovuttu ja päätetty edetä palvelujen parantamiseen, kustannusten hallintaan ja kustannustietoisuuteen toiminnoittain. Vuonna 2011 laaditaan perusturvan toimialalla perusterveyspalveluita ja vanhus- 16
työtä koskeva palvelustrategia. Koska työ on talousarviota laadittaessa kesken, ei siitä sisälly vielä toimenpiteitä ja esityksiä vuoden 2012 talousarvioon. Ruokapalvelut on toimittanut valtuustoon tuottavuusohjelman, jonka käsittely on marraskuussa 2011. Kiinteistönhoito, siivoustyö ja ruokapalvelu -toiminnoista laaditaan ulkopuolisen tahon toimesta myös selvitys siitä, tuleeko toiminnot mahdollisesti yksityisen yrityksen tekeminä edullisemmiksi vai kalliimmiksi kuin kunnan tuottamina. Työ valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Selvitystyön mahdollisesti aiheuttamat toimet valmistellaan v. 2012. Tarkoituksena on jatkaa edelleen suunnittelukaudella eri palvelukokonaisuuksien tuottamisen kehittämishankkeita ja palvelustrategioiden laadintaa erillisillä päätöksillä kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. 17
5. SODANKYLÄN KUNNAN ORGANISAATIO 1.10.2010 LÄHTIEN KUNNANVALTUUSTO 35 valtuutettua Tarkastusltk 5 jäsentä KUNNANHALLITUS 9 jäsentä KUNNANJOHTAJA Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt VIRASTON JOHTORYHMÄ Hallinto-ja kehittämispalveluiden toimiala Perusturvapalveluidentoimiala Sivistyspalveluiden toimiala Teknisten palveluiden toimiala Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvaltk 11 jäsentä Sivistysltk 11 jäsentä Tekninen ltk 9 jäsentä Kylä- ja korttelitmk 5-7 jäsentä Koulujen johtok. 5-9 jäsentä Ympäristöltk 9 jäsentä Keskusvaaliltk 5 jäsentä 18
6. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 6.1 Talousarviorakenne Kunnan talousarviossa on oltava käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Käyttötalousosassa asetetaan toimialueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, sekä osoitetaan näiden tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Investointiosassa on esitetty hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Investointimenot ja -tulot on budjetoitu arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Tuloslaskelmaosassa on esitetty kokonaismenot ja -tulot vähennyslaskukaavan mukaisena laskelmana, joka päättyy tilikauden tulokseen. Lisäksi tuloslaskelmaosassa on esitetty tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Rahoitusosassa osoitetaan suunnitteluvuoden arvioidut rahan lähteet ja arvioitu rahan käyttö. Vuoden 2012 talousarviossa käyttötalouden vastuualuejako on seuraava: Toimielin (lautakunta) Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Vastuualue Tarkastustoimi Vaalit Hallinto- ja talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Koulutus ja opiskelu Vapaa-ajan palvelut Sompion kirjasto Lasten päivähoito 19
Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Tekninen toimi Tilapalvelut Pelastuspalvelu Asuntotoimi Ympäristötoimi Perusturvalautakunnan alaisessa toiminnassa Muistineuvola on siirretty Vanhusten palvelut vastuualueelta Perusterveydenhuolto vastuualueelle vuonna 2011. Vuoden 2010 2011 lukuihin on tehty määrärahamuutokset, joten luvut ovat vertailukelpoiset. 6.2 Sitovuustaso Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden on toimielintaso. Valtuusto päättää vastuualueen nettomenoista ja vastuualueen tavoitteista. Toimielintasolla sitovuustaso on laaditun ja hyväksytyn käyttösuunnitelman mukainen. Kunnanhallituksella ja lautakunnilla on oikeus toimielintasolla siirtää määrärahoja vastuualueelta toiselle edellyttäen, että vastuualueen tavoitteet saavutetaan valtuuston päättämällä tavalla. Investointiosan sitovuustaso valtuustoon nähden on hanke- ja hankeryhmäkohtainen nettomeno. Hanketta ei voida toteuttaa ilman valtuuston lupaa, jos investointiohjelmaan merkittyä tuloa ei saadakaan. 6.3 Käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 talousarvion ja -suunnitelman 2013-2014 hyväksymisen jälkeen laaditaan ko. käyttösuunnitelmat tammikuun 2012 loppuun mennessä. 6.4 Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. 20
Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Niissä esitetään kokonaiskustannusarvio koko suunnittelukaudelle, jonka valtuusto hyväksyy taloussuunnitelmassa. Jos hankkeen tai hankkeen osan toteutuminen viivästyy talousarvioon arvioidusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitelmavuosille. 6.5 Varaukset Kirjanpitolain 17 :ssä luetelluista vapaaehtoisista varauksista tulee kunnassa kysymykseen lähinnä investointivaraus. Investointivaraus voidaan tehdä vain tilikauden ylijäämäisestä tuloksesta. 6.6 Rahaston käyttö (Elinkeino- ja kehittämisrahasto) Kunnanvaltuusto päättää rahaston kartuttamisesta tilinpäätöksen yhteydessä. Rahastoon siirretään varoja vain ylijäämäisestä tuloksesta. Rahastoon ohjataan valtuuston päätöksellä varoja omaisuuden luovutusvoitoista ja osinkotuloista. Kunnanvaltuusto päättää talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä rahaston varojen käyttämisestä kehittämistoimiin. Talousarvioon varataan palkkoihin, avustuksiin, investointeihin sekä muihin menoihin menevät osuudet noudattaen talousarvion laadinnasta annettuja ohjeita. Elinkeino- ja kehittämisrahaston varojen käytöstä päättää kunnanhallitus 51.000 euroon asti. 51.000 euron ylittävältä osalta varojen käytöstä päättää valtuusto. 6.7 Muuta talousarvioon vaikuttavaa Seuranta Toimialat antavat kunnanhallitukselle ja -valtuustolle kolmannesvuosittain (huhtikuu, elokuu ja tilinpäätös) raportit talousarvion toteutumisesta sekä tuloksista. Kunnanhallitukselle ja lautakunnille annetaan kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Jos jollakin vastuualueella nettomeno uhkaa ylittyä, on hallintokuntien ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ylityksen estämiseksi. Ensisijaisesti kunnanhallituksen ja lautakuntien on hoidettava uhkaavat ylitykset toimivaltaansa kuuluvilla toimenpiteillä. Mikäli kunnanhallitus tai lautakunta ei määrärahojen riittävyysongelmaa pysty ratkaisemaan toimivaltansa puitteissa, on se tuotava hallituksen ja valtuuston käsittelyyn mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään syyskuun 2012 loppuun mennessä. 21
6.8 Tuloslaskelma ja rahoitusosa Tuloveroprosentti vuodelle 2012 on 19,50 %. Verotulojen vertailu vuosilta 2008 2012 2008 2009 2010 2011 2012 TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO KUNNALLISVERO 21 462 690 21 393 284 22 015 030 21 958 000 22 221 000 KIINTEISTÖVERO 3 972 550 4 138 494 4 458 078 4 550 000 4 642 000 YHTEISÖVERO 1 760 412 1 394 677 1 969 146 2 074 000 2 004 000 VEROT YHTEENSÄ 27 195 651 26 926 455 28 442 254 28 582 000 28 867 000 Verotulojen vertailu vuosilta 2008-2012 /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa 2008 2009 2010 2011 2012 SODANKYLÄ 3 065 3 059 3 240 3 240 3 251 LAPPI 3 033 3 072 3 162 3 278 3 248 KOKO MAA 3 291 3 292 3 416 3 567 3 594 Valtionosuudet Valtionosuuksien vertailu vuosilta 2008 2012 /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa 2008 2009 2010 2011 2012 SODANKYLÄ 2 144 2 260 2 710 2 653 2 788 LAPPI 1 830 1 959 2 149 2 179 2 333 KOKO MAA 1 206 1 288 1 383 1 418 1 495 22