HÄMEENLINNA JUTTILA (591)

Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu HÄMEENLINNA JUTTILA (591) Koivula RN:o 8:23 KOPSJOKI TUULOKSEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 2.12.2013, 20.2.2014

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus koskee 2.12.2013 päivättyä kaavakarttaa. 1.1 Yleiskaavan tunnistetiedot Yleiskaavan nimi Tuuloksen rantayleiskaavan muutos Kunta Hämeenlinna (109) Kylä Juttila (591) Tila Koivula RN:o 8:23 Yhteystiedot Kaavan laatija Maanomistaja Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu, PL 63, 13101 Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Katja Ojala, p. (03) 621 5115 s-posti: katja.s.ojala@hameenlinna.fi Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Arto Remes Sibeliuksenkatu 11B1,13100 Hämeenlinna Puhelin: 03 6872008 s-posti: arto.remes@ymparisto.inet.fi Risto Vähänen Hiidenmaantie 30, 14870 TUULOS Kaavavaiheet Hämeenlinnan kaupungin rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätös 14.12.2012 (Diaarinro 3589/2012) Kaavamuutos on tullut vireille 20.6.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 20.6. 9.8.2013 Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä 30.1. 12.2.2014 Kaavaehdotusaineistot nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 YLEISKAAVAN TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 4 1.3 YLEISKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 YLEISKAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ... 6 2.3 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Yleistä... 7 3.1.2 Maankäyttö... 7 3.1.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet... 9 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 KAAVAN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireille tulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 12 4.3.4 Hallinnollinen käsittely... 12 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 13 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET... 13 5.1 RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 13 5.2 TUULOKSEN RANTAYLEISKAAVAN TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET... 13 5.2.1 Yleiset lähtökohdat... 13 5.2.2 Päätöksenteon helpottamisen tavoite... 13 5.2.3 Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite... 13 5.2.4 Rantaviivan pituus... 14 5.2.5 Kantatilaperiaate... 14 5.2.6 Muuta huomioitavaa... 14 5.2.7 Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite... 14 5.2.8 Suunnittelun tavoitteet / loma- ja asuinrakentaminen... 15 5.2.9 Mitoituksen luokitus... 15 6. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 16 6.1 KAAVAN ALUEVARAUKSET... 16 6.1.1 Rakentamisalueet... 16 6.1.2 Muut alueet... 17 6.2 MITOITUS... 17 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 17 7.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 17 7.2 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 18 7.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 18 7.4 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 18 7.5 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 19 8. TOTEUTTAMINEN... 19 8.1 OIKEUSVAIKUTUKSET... 19 8.2 TOTEUTTAMINEN... 19 3

1.2 Kaava-alueen sijainti Rantayleiskaavan muutosalue sijaitsee Hämeenlinnan Juttilan kylässä (entistä Tuuloksen kuntaa) n. 9 km:n etäisyydellä Tuuloksen kirkonkylästä (Syrjäntaka) ja n. 36 km:n etäisyydellä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta (Kuva 1). Kaavamuutos koskee Leheen vesistöstä Pyhäjärveen laskevan Kopsjoen pohjoisrannalla sijaitsevan tilan Koivula RN:o 8:23 ranta-aluetta (Kuvat 2 ja 3). Kaavan muutosalueella olevan vanhan rakennuspaikan osoite on Hiidenmaantie 30, 14870 Tuulos. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu likimääräisesti punaisella ympyrällä. Kuva 2. Koivulan tilan RN:o 8:23 aluerajaus (sininen viiva). 4

Kuva 3. Ilmakuva (2012). 1.3 Yleiskaavan muutoksen tarkoitus Rantayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on lisätä kaavaan Koivulan tilan RN:o 8:23 vanha rakennuspaikka, joka on jäänyt virheellisesti osoittamatta voimassa olevasta kaavasta. Tavoitteena on osoittaa Koivulan tilan rakennuspaikka asuinrakennuspaikkana ja mahdollistaa uuden omakotitalon rakentaminen suoraan rantayleiskaavan perusteella ilman poikkeamismenettelyä. Samalla selvitetään mahdollisuus osoittaa yleiskaavassa vanhan rakennuspaikan käyttöön tarkoitetun saunan rakennusoikeus Kopsjoen rantaalueelle. Kaavan muutoksessa käytetään voimassa olevan rantayleiskaavan selvitysaineistoja ja noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä kuvaus-, merkintä- ja määräystekniikkaa. Yleiskaavan muutos laaditaan voimassa olevan rantayleiskaavan mittakaavassa 1:10000. 5

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo- ja valmisteluvaihe syksy 2012 Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan maanomistajan aloitteesta syksyllä 2012. 14.12.2012 Hämeenlinnan kaupungin rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätös (Diaarinro 3589/2012) 7.5.2013 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26) 20.6.2013 Kuulutus Tuuloksen rantayleiskaavan muutoksen laatimisen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta 20.6. 9.8.2013 OAS pidettiin yleisesti nähtävillä. Naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Luonnosvaihe 30.1. 12.2.2014 Ehdotusvaihe xx.xx. xx.xx.2014 Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä (14 vrk). Nähtävillä olosta kuulutettiin 30.1. ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa jättivät Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus, Museovirasto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan, eikä kaavaluonnokseen tehty muutoksia. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä (30 vrk). Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta ja osallisilla on mahdollisuus jättää kaavasta kirjallinen muistutus. 2.2 Yleiskaavan keskeinen sisältö Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu Koivulan tilalle RN:o 8:23 voimassa olevasta kaavasta virheellisesti puuttunut vanha rakennuspaikka. Rakennuspaikka on osoitettu erillispientalon rakennuspaikkana (AO-1). Asuinrakennuspaikka on osoitettu nykyisen lomarakennuspaikan alueelle. Muu osa tilan alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1) Rantayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena (72 ) siten, että kaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat kaavan mukaiseen rakentamiseen. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaantulon jälkeen. Käytännössä kaava tulee toteutumaan Koivulan tilan omistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Maanomistajan tavoitteena on rakentaa kaavamuutoksella osoitetulle rakennuspaikalle omakotitalo vuoden 2014 aikana. 6

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleistä Kaavamuutos koskee Kopsjoen pohjoisrannalla sijaitsevan Koivulan tilan RN:o 8:23 Tuuloksen rantayleiskaavaan kuuluvaa aluetta. Koivulan tilan pinta-ala on n. 2 ha, josta n. 1,82 ha sijaitsee rantayleiskaavan alueella. Koivulan tilaan kuuluu 110 m Kopsjoen rantaviivaa. Suunnittelualue sijaitsee Juttilan kyläalueella, joka on rakentunut Pyhäjärven ja Leheejärven väliselle kannakselle jatkuen pitkälle länteen Kopsjoen taakse. Kylän maisemaa hallitsevat pellot, joita reunustavat havumetsät. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuspaikoista pääosa on vakituisia asuinrakennuspaikkoja ja maatilojen talouskeskuksia. Koivulan tila RN:o 8:23 rajautuu niin ikään rantayleiskaavassa naapuritilojen asuinrakentamisalueisiin (AO, AM). 3.1.2 Maankäyttö Rakennuskanta ja liikenne Alueella sijaitsee vakituisena asuinpaikkana viimeiset 10 vuotta käytetty lomarakennuspaikka. Rakennuspaikalla sijaitsee alun perin vuonna 1973 rakennettu loma-asunto, jota on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 2002. Loma-asunto on kooltaan n. 70 m2 (Kuva 4). Lisäksi rakennuspaikalla sijaitsee n. 36 m2:n autotalli- / varastorakennus (Kuva 5) sekä n. 20 m2:n suuruinen varastorakennus ja ulko-wc (Kuva 6). Rakennuspaikka on liitetty sähköverkkoon ja rakennuspaikalle on rakennettu pari vuotta sitten uusi vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettu jätevesien käsittelyjärjestelmä. Lisäksi rakennuspaikalla on oma hyvä vesikaivo. (Kuva 7) Kopsjoen rannassa on laituri. Loma-asunnon laajentamisen yhteydessä rakennuspaikalla oli myös Tuuloksen kunnan myöntämä savusaunan rakennuslupa. Luvan mukaista rakentamista ei kuitenkaan toteutettu ja lupa on rauennut. Suunnittelualueelle kuljetaan Luopioistentieltä (yhdystien 3222) haarautuvaa Hiidenmaantietä pitkin. Hiidenmaantieltä rakennuspaikalle johtava pihatie on äskettäin kunnostettu. Kuva 4. Lomarakennus Kuva 5. Autotalli- / varastorakennus 7

Kuva 6. Varastorakennus, ulko-wc Kuva 7. Jätevesijärjestelmä Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Juttilan kylässä ei ole julkisia palveluja. Suunnittelualueen lähimmät peruspalvelut löytyvät Tuuloksen keskustaajamasta Syrjäntaasta, jonne on matkaa n. 8,5 km. Syrjäntakana sijaitsevat mm. päiväkoti, koulu ja monitoimihalli. Kirjastorakennuksessa sijaitsee myös Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pääosin Padasjoentien varrella sijaitsevaan Kauppakeskus Tuuloseen. Tuuloksessa asuu nykyään vähän yli 1600 henkilöä yhdeksän kylän alueella. Tuuloksen kylistä Juttila on mainittu asiakirjoissa varhaisimmin, jo 1400-luvun alussa. Kylät ovat ikivanhaa viljelysseutua. Seudun joet ja kosket ovat myös jo varhain vetäneet pysyvää väestöä alueelle kalastus- ja viljan jauhatusmahdollisuuden takia. (http://www.hameenlinna.fi/hameenlinna-tietoa/kaupunginosat/61-tuulos/historia/.) Tuuloksessa valmistettiin aina 1930-luvulle saakka huomattavia määriä rekiä ja hevoskärryjä. Ajokalupajoissa työskenteli noin 400 henkilöä. (http://www.wikipedia.org/wiki/tuulos.) Sittemmin Tuuloksen elinkeinotoiminta on monipuolistunut. Ent. Tuuloksen kunnan pääelinkeino on nykyisin teollisuus. Suunnittelualueeseen kuuluva Koivulan tilan alue koostuu lähinnä rakennuspaikan pihapiiristä / puutarhasta sekä yksityisessä kotitarve- ja virkistyskäytössä olevista metsistä. Osaa alueesta voidaan hyödyntää myös talousmetsänä. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Suunnittelualue sijaitsee Kopsjoen ranta-alueella. Kopsjoki laskee Leheestä Pyhäjärveen. Leheen vesistön ekologinen tila on tyydyttävä ja Pyhäjärven hyvä. Kopsjoki on monipuolisen eläimistönsä puolesta arvokas jokivarsi, jossa tavataan mm. saukkoja, koskikara ja lepakkoja. (Jutila. H. 2009. Tuuloksen luonto-opas.) Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - OIVA). Virkistys Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvia erityisiä kohteita. Koivulan tilan alue voidaan katsoa kokonaan nykyisen rakennuspaikan pihapiiriksi eikä alueella siten ole merkitystä myöskään jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön kannalta. Kopsjoen rantojen virkistyskäyttö on lähinnä jokamiehenoikeudella tapahtuvaa rantojen ja vesialueen virkistyskäyttöä. Jokea käytetään melontareittinä. Lähin yleinen virkistyskäyttökohde löytyy Leheen- vesistön rannalta, jossa sijaitsee Juttilan kylän vene- ja uimaranta, pukukoppi ja kota. 8

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelta tai sen lähistöltä ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita (Maaperän tilan tietojärjestelmä/oiva). Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei myöskään sijaitse merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.1.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet Luonnonympäristö Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita (OIVA). Tuuloksen rantayleiskaavan luontoselvityksessä alueelta ei ole inventoitu arvokkaita luontokohteita. Tuuloksen luonto-oppaassa mainitaan, että Sairialanjoki-Kylänjoki-Kopsjoki muodostavat arvokkaan jokivarren, jossa tavataan monipuolinen eläimistö saukosta, koskikaraan ja lepakoihin. Kopsjokea ei ole kuitenkaan luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) eikä maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (Rakennettu HÄME, Hämeen liitto 2003). Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa maisema-alueeksi (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) rajatulla alueella. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksellä 28.12.2007. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa maisema-alueeksi (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) osoitetulla alueella (ma) sekä maaseudun kehittämisen kohdealueella. Kopsjoki on osoitettu maakuntakaavassa melonta- ja vesiretkeilyreitiksi ja suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu ulkoilureittimerkintä. Juttilan kylä on osoitettu kyläkeskuksena (at). 9

Kuva 8. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Rantayleiskaava Alueella on voimassa 15.10.1999 vahvistettu Tuuloksen rantayleiskaava. Suunnittelualue (yleiskaavaan kuuluva osa tilasta Koivula RN:o 8:23) on osoitettu rantaosayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolle on annettu seuraava kaavamääräys: Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakennuslain 4 :ssä tarkoitettuun haja-asutusluontoiseen rakentamiseen. Rakennuslain 31 :n 1. mom:n perusteella määrätään, että asuinrakennuksia ja lomarakennuksia ei saa sijoittaa 200 m lähemmäksi rantaviivaa. Maatilan talouskeskuksen, joka sijaitsee enintään 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta käyttöön saa sijoittaa korkeintaan 20 m2:n saunarakennuksen. Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Kuva 9. Ote Tuuloksen rantayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu kartalle sinisellä. 10

Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 24.1.2013. Pohjakartta Kaavamuutoksen pohjakarttana käytetään alueella voimassa olevan rantayleiskaavan pohjakarttaa ja kiinteistöraja-aineistoa. Kaavan muutos laaditaan voimassa olevan kaavan mittakaavassa 1:10000. Muut olemassa olevat päätökset, selvitykset ja suunnitteluaineisto - Hämeenlinnan kaupunki teki rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen 14.12.2012 (Diaarinumero 3589/2012) Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto; RKY- inventointi 2009). Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. - Rakennettu HÄME (Hämeen liitto 2003). Alue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin. - Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto). Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita. - Kolmen kunnan rakennusinventointi: Hauho, Lammi, Tuulos (Hämeen ympäristökeskus, Hatula 2001). - Ahola, Teija: Rakennusinventointi - Tuulos. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 42/2002. Hämeen ympäristökeskus - Tuuloksen kunta. Hämeenlinna 2002. Alueelta ei ole inventoitu arvokkaita rakennuksia. Luonnonympäristö ja maisema - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993). Alue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. - Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. Suunnittelualueella ei sijaitse kohteita ympäristöhallinnon paikkatietopalvelussa Alueella ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita - Tuuloksen luonto-opas (Heli Jutila 2009) Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita Muut selvitysaineistot - Maakuntakaavan selvitysaineistot - Tuuloksen rantayleiskaavan selvitysaineistot; Luontoinventointi Alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita Laadittavat selvitykset - Kaavamuutosta varten ei ole tarpeen laatia selvityksiä. 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan tarve Tarve kaavamuutokselle tuli esille maanomistajan ryhtyessä valmistelemaan omakotitalon rakentamista Koivulan tilan RN:o 8:23 vanhalle rakennuspaikalle. Rakentamishankkeen valmistelussa tuli ilmi, että Koivulan tilan vanha rakennuspaikka on osoitettu voimassa olevassa rantayleiskaavassa virheellisesti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tavoiteltu rakentaminen ei ollut kaavan virheellisyydestä johtuen mahdollista ja Hämeenlinnan kaupunki edellytti kaavamuutoksen laatimista asian ratkaisemiseksi. 11

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan maanomistajan aloitteesta syksyllä 2012. Hämeenlinnan kaupunki teki 14.12.2012 rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen (Diaarinro 3589/2012). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 4.3.2 Vireille tulo Rantayleiskaavan muutos kuulutettiin vireille 20.6.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Rantayleiskaavan muutostyön keskeisistä työvaiheista tiedotetaan Hämeen Sanomissa, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi kaavamuutosalueen välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Ajankohta Suunnitteluvaihe 20.6.2013 Kuulutus yleiskaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä. 30.1-12.2.2014 Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin 14 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin 30.1. ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. xx.xx - xx.xx.2014 Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. - Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Kaavaehdotus nähtävillä 4.3.4 Hallinnollinen käsittely 14.12.2012 Hämeenlinnan kaupunki teki rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen (Diaarinumero 3589/2012). YHLA 22.1.2014 6 YHLA 11.3.2014 Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnan kokous: kaavaluonnosaineisto päätettiin asettaa nähtäville 14 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. 12

4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 7.5.2013 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) - Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY- keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan laatijan edustajat sekä maanomistaja 30.1-12.2.2014 Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnosaineistosta. Lausuntonsa jättivät Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus, Museovirasto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. - Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan, eikä kaavaluonnokseen tehty muutoksia lausuntojen perusteella. xx.xx - xx.xx.2014 Lausunnot kaavaehdotusvaiheen aineistosta 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET 5.1 Rantayleiskaavamuutoksen tavoitteet Rantayleiskaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaavaan Koivulan tilan RN:o 8:23 vanha rakennuspaikka, joka on jäänyt virheellisesti osoittamatta voimassa olevasta kaavasta. Tavoitteena on osoittaa Koivulan tilan rakennuspaikka asuinrakennuspaikkana ja mahdollistaa uuden omakotitalon rakentaminen suoraan rantayleiskaavan perusteella ilman poikkeamismenettelyä. Samalla selvitetään mahdollisuus osoittaa yleiskaavassa vanhan rakennuspaikan käyttöön tarkoitetun saunan rakennusoikeus Kopsjoen rantaalueelle. 5.2 Tuuloksen rantayleiskaavan tavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet Rantayleiskaavan muutos on tarkoitus laatia noudattaen lähtökohtaisesti voimassa olevan Tuuloksen rantayleiskaava suunnitteluperiaatteita. Seuraavassa on esitetty Tuuloksen rantayleiskaava tavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet tätä kaavamuutosta koskevilta osin. 5.2.1 Yleiset lähtökohdat Rantayleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin kohdistuvat intressit, helpottaa rakentamista koskevaa päätöksentekoa, huolehtii maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja myös varmistaa sen, että yleiset tarpeet eivät unohdu. 5.2.2 Päätöksenteon helpottamisen tavoite Yleiskaava tarjoaa kunnan rakentamista ohjaaville elimille selkeän ohjeen, jonka mukaan luvat rakentamiselle voidaan myöntää. Rantayleiskaava toimii yhtä lailla raamina rakennus- ja poikkeuslupien myöntämiselle kuin myös rantakaavan laatimiselle. Lisäksi tarve poikkeuslupamenettelyyn vähenee. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja yleiset tarpeet on jo huomioitu yleiskaavassa, joten näitä seikkoja ei tarvitse erikseen joka hankkeen yhteydessä selvittää. 5.2.3 Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Tavoitteen saavuttamisen pääkeinoina ovat lähinnä rakennusoikeuden määrittäminen tilan rantaviivan pituuteen perustuen ja ns. kantatilaperiaatteen noudattaminen. 13

5.2.4 Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. Rantaviivan mittaus tapahtuu 1:10000 kartoilta. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on 50-100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on 50-100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. 5.2.5 Kantatilaperiaate Kantatila on nykyisen rakennuslain voimaanastumisajan (1959) kiinteistöjaotuksen mukainen tila (kiinteistö). Ajankohta perustellaan sillä, että aikaisemmat säännökset eivät sisältäneet rakennusoikeuden käsitettä. Myöskään rantarakentaminen ei ollut kovin runsasta ennen kyseistä ajankohtaa. Periaatteen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan kantatilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Mikään kantatila ei voi käyttää naapurinsa rakennusoikeutta. Mikäli jokin kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa ja rakentanut "villin lännen" malliin, naapurina olevan kantatilan rakennusoikeus ei siitä vähene. 5.2.6 Muuta huomioitavaa Yleiskaavassa huomioidaan rakennetut rakennuspaikat. Ts. vaikka vanha rakennuspaikka olisi esim. jollain tavoin kaavan pääperiaatteiden vastainen, rakennuspaikka merkitään kaavaan ja huomioidaan tilan mitoituksessa. Yleiskaava ei siis estä vanhojen rakennusten peruskorjausta tai uusimista. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä joudutaan tietenkin noudattamaan. Mikäli edellä esitetyt periaatteet ja mitoitustapa johtavat jossain tapauksessa selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan niistä poikkeamista harkita. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. tilalla, jolla on suuri pinta-ala mutta rantaviivaa niin vähän, että rakennusoikeutta ei tule lainkaan tai erittäin vähän. 5.2.7 Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite Yleiset tarpeet liittyvät lähinnä erilaiseen virkistyskäyttöön. Tässä yhteydessä on huomioitava mm. vapaan rannan osuudet, liikkuvan virkistyksen alueet, luonnonsuojelu, kalastuksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet. Yleisten tarpeiden osalta tavoitteet tulevat täsmentymään edelleen siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyössä aletaan selvittämään toimintojen aluetarpeita. 14

Vapaan rannan osuus Ministeriön ohjeiden mukaan haja-asutusalueilla on 75% rantaviivasta jätettävä rakentamisesta vapaaksi ts. maa- ja metsätalouden käyttöön. Vastaavasti taaja-asutuksen alueella vapaata rantaviivaa on oltava 50%. Taaja-asutuksen muodostaminen edellyttää, että alueelle laaditaan rantakaava. Lisäksi ohjeissa on todettu, että jokaisella rantaviivan kilometrillä tulee olla vähintään 250 metriä yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin kahdella kilometrillä pitää olla 500 metriä yhtenäistä vapaata rantaa. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan ryhmiin siten, että muodostuu riittävän pitkiä rakentamattomia ranta-alueita jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista varten. Rakentamattomien rantaviivojen riittävä yhtenäinen pituus on hyödyllistä myös alueiden päätarkoituksen eli maa- ja metsätalouden kannalta. Vapaan rannan sijoittelussa pyritään siihen, että maisemallisesti arat kohteet jäävät rakentamatta. Tällaisia kohteita ovat mm. suojattomat niemi- ja salmialueet sekä rantaalueille ulottuvat pellot. Tässä on huomattava kuitenkin se yleiskaavan pääperiaate, että oleva rakennuspaikka huomioidaan ja vahvistetaan kaavassa. Rakennettuja rakennuspaikkoja ei poisteta. Muita vapaan rannan sijoittelussa huomioitavia asioita ovat mm. kasvuston kulutuskestävyys, maaperän rakennuskelpoisuus, kalastus, linnuston pesimäalueet, rannan laatu. 5.2.8 Suunnittelun tavoitteet / loma- ja asuinrakentaminen Loma-asutus on pyrittävä sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakennusten kanssa ryhmiin, jolloin rakentamisesta vapaata rantaviivaa jää riittävästi. Uudet rakennuspaikat voidaan sijoittaa yhteisrantaisina takamaastoon, jolloin niiden rakennusoikeus lisääntyy. Rakennusoikeuden käyttämistä yhteisrantaisena tuetaan seuraavien rakennusoikeutta lisäävien kertoimien mukaisesti: rakennuspaikan etäisyys rannasta m kerroin 50-100 1.5 100-200 2.0 yli 200 3.0 Pysyvää asutusta voidaan sijoittaa lähinnä kyläasutuksen yhteyteen. Ranta-alueille sijoitettavien omakotitalojen on tuettava pääasiassa olemassa olevaa asuinrakentamista. Yksittäisten omakotitalojen sijoittamisessa on käytettävä tapauskohtaista erityistä harkintaa. Pienille alle 10 ha järville pysyvää asutusta ei pääsääntöisesti ohjata. Pysyvän asuinrakennuksen katsotaan vastaavan yhtä lomarakennusta vastaavalla paikalla, eli asuinrakennuspaikka ei vie kokonaisrakennusoikeutta lomarakentamista enempää. 5.2.9 Mitoituksen luokitus Kopsjoki kuuluu rantayleiskaavan mitoitusryhmään 2. (R2), jonka mitoitusarvona on käytetty 3 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Jokien rantaviivan pituus muunnetaan käyttäen normaalia muuntotapaa. 15

6. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Tuuloksen rantayleiskaavan muutoksella on lisätty kaavaan Koivulan tilan RN:o 8:23 vanha rakennuspaikka, joka oli jäänyt virheellisesti osoittamatta voimassa olevasta kaavasta. Rakennuspaikka osoitetaan erillispientalon rakennuspaikkana (AO-1), joka mahdollistaa tavoitteena olleen uuden omakotitalon rakentamisen. Asuinrakennuspaikka on osoitettu nykyisen lomarakennuspaikan alueelle. Muu osa tilan alueesta on osoitettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1) Rantayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena (72 ) siten, että kaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat kaavan mukaiseen rakentamiseen. 6.1 Kaavan aluevaraukset 6.1.1 Rakentamisalueet Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu yksi erillispientalojen (AO-1/1) aluevaraus, jolla sijaitsee yksi erillispientalon rakennuspaikka. Rakennuspaikka on osoitettu takamaastoon n. 50 m etäisyydelle Kopsjoen rannasta. Rakennuspaikan aluevaraus on rajattu siten, että myös erillisen rantasaunan rakentamiseen sopiva rakentamisalue jää AO-1- alueen sisään. AO-1 -alueen pinta-ala on noin 6870 m 2 ja alueen kaavamääräyksissä ohjataan yksityiskohtaista suunnittelua sekä rakentamista seuraavasti: - Kauttaviivalla (/) AO-1- merkinnästä erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittavien erillispientalojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. - Rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen asuinrakennus sekä enintään yksikerroksisia sauna- ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 450 m2. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m2. (Määräys perustuu Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen) - Alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. AO-1- aluetta koskevia määräyksiä on täsmennetty verrattuna voimassa olevan Tuuloksen rantayleiskaavan AO- alueita koskeviin määräyksiin siten, että kaavamuutos ohjaa riittävällä tarkkuudella AO-1- alueen rakentamista, jolloin kaavamuutoksen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat AO-1- alueen rakentamiseen. Rakentamisalueelle on annettu seuraavia suunnittelumääräyksiä: - Rantaosayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen (MRL 72 ) yleiskaavan mukaiselle erillispientalojen alueen (AO-1) rakennuspaikalle. - AO-1- alueella rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. - AO-1- alueen rakennuspaikan jätevesien käsittely tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön sekä kaupungin määräysten mukaisesti. Suunnittelumääräyksinä on käytetty soveltuvin osin voimassa olevaan Tuuloksen rantayleiskaavan määräyksiä. 16

6.1.2 Muut alueet Suunnittelualue on osoitettu rakentamisaluetta lukuun ottamatta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). M-1- alueen pinta-ala on noin 1,13 ha. M-1- alueelle on annettu seuraavat kaavamääräykset: - Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. - Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että M-1- alueella on asuin- ja lomarakentaminen kielletty. - Ranta-alueen rakennusoikeus on siirretty AO-1- alueelle. - Alueen rakentamisessa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. M-1- alueen kaavamääräyksissä on huomioitu voimassa olevan rantayleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtunut lainsäädännön muutos (rakennuslaki > maankäyttö- ja rakennuslaki). Kaavamääräyksissä on käytetty soveltuvin osin voimassa olevaan Tuuloksen rantayleiskaavan M- aluevarauksen määräyksiä. Ranta-alueen metsienhoidosta on annettu seuraava suunnittelumääräys: - Ranta-alueen metsien käsittelyssä tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä valtakunnallisia ranta-alueita koskevia metsänkäsittelysuosituksia. 6.2 Mitoitus Koivulan tila RN:o 8:23 on rekisteröity ennen 1.1.2009 kuntaliitosta 16.8.1947. Koivulan tila on siten Tuuloksen rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteen rajaamisajankohdan 1959 mukainen kantatila (emätila). Tilasta ei ole erotettu rakennuspaikkoja. Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu Koivulan tilalle RN:o 8:23 nykyisen rakentamistilanteen mukaisesti yksi rakennusyksikkö. Mitoituksellisesti kaavamuutoksella osoitettu erillispientalon (AO-1) rakennuspaikka on Tuuloksen rantayleiskaavan suunnitteluperusteen mukaisesti samanarvoinen vastaavan lomarakennuspaikan kanssa. Rantayleiskaavan muutos ei muuta Koivulan kantatilan (emätilan) / nykyisen tilan RN:o 8:23 rantarakentamisen laskennallista mitoitusta nykytilanteesta. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella sijaitsee yksi rakentunut lomarakennuspaikka piha- ja puutarhaalueineen. Alue rajautuu itä- ja länsipuolelta rakentuneisiin asuinrakennuspaikkoihin. Kaavamuutos mahdollistaa nykyisen lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutoksen asuinrakennuspaikaksi ja kaavamuutos tuo vanhalle rakennuspaikalle lisärakennusoikeutta. Koivulan tilan nykyinen käyttö ei kuitenkaan muutu merkittävästi kaavamuutoksen myötä. Juttilan kylän rakennuspaikoista pääosa on vakituisia asuinrakennuspaikkoja sekä maatilojen talouskeskuksia, joten kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen voidaan arvioida sopeutuvan hyvin alueen nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Kyläkuvallisesti AO-1 - varaus tiivistää jo olemassa olevaa vakituisen asumisen kylärakennetta. Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä ja mahdolliset vaikutukset kohdentuvat paikallisesti hyvin suppealle alueelle. 17

7.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse erityisiä luonnonarvoja. Suunnittelualue on pääosin talousmetsän aluetta ja hoidettua piha-/puutarha-aluetta. Kaavamuutoksella osoitettu rakentamisalue on lähes kokonaan hoidettua piha-/puutarha-aluetta. Maaja metsätalousalueeksi (M-1) osoitettu osa alueesta on pääosin metsätalousaluetta. Näin ollen kaavamuutoksella ei voida arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen luonnonympäristöön. Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen jätevesipäästöjen enimmäisrajat. Koivulan tilan asuinrakennuspaikan toteuttamiseen on jo varauduttu rakentamalla rakennuspaikalle nykyvaatimusten mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Voidaan arvioida, että kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen aiheuttama vesistökuormitus ei tule merkittävästi heikentämään Kopsjoen vedenlaatua. 7.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä muutoksella siten ole merkittävää vaikutusta Kopsjoen ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Koivulan tilalle osoitettu asuinrakennuspaikka rajautuu itä- ja länsipuolelta jo rakentuneisiin asuinrakennuspaikkoihin. Tilan pohjoispuolella kulkevan Hiidenmaantien varressa on useita asuinrakennuspaikkoja kuten myös läheisen Luopioistentien varressa. Rakennuspaikalla on myös valmiina toimivat tieyhteydet sekä vakituisen asuinrakennuspaikan tarpeisiin mitoitettu jätevesien käsittelyjärjestelmä sekä käyttövesikaivo. Lisäksi rakennuspaikka on liitetty sähköverkkoon. Koivulan tilan asuinrakennuspaikan voidaan katsoa tukeutuvan edullisesti Juttilan kylän yhdyskuntarakenteeseen eikä kaavamuutoksella osoitettu nykyisen lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos asuinrakennuspaikaksi aiheuta haitallista vakituisen asumisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. 7.4 Sosiaaliset vaikutukset Naapuruston ja lähiympäristön kannalta kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen, koska Koivulan tilan rakennuspaikka on ollut vakituiseen asuttu jo viimeiset 10 vuotta. Kaavamuutos voidaan nähdä Juttilan kyläalueen elinvoimaisuuden kannalta positiivisena asiana. Kaavamuutoksella edistetään Koivulan tilan vanhan rakennuspaikan kehittämistä nykyvaatimusten mukaiseksi rakennuspaikaksi. Maanomistajan asumisviihtyvyyden arvioidaan edelleen paranevan kaavamuutoksen myötä. Kaavamuutoksella on korjattu Tuuloksen rantayleiskaavan virhe ja osoitettu Koivulan tilan vanha rakennuspaikka myös kaavallisesti rakennuspaikaksi. Näin rantayleiskaavan muutoksella edistetään Koivulan tilan maanomistajan tasapuolista kohtelua verrattuna Tuuloksen rantayleiskaava-alueen muiden rakentuneiden rakennuspaikkojen omistajiin. Koivulan tila RN:o 8:23 on rantasuunnittelun kantatila (emätila) eikä kaavan muutoksella ole siten välitöntä vaikutusta muiden tilojen rantarakennusoikeuksiin. Kaavan muutoksessa on noudatettu Tuuloksen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteina, mikä osaltaan varmistaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumisen eikä kaavamuutoksella ainakaan vaikeuteta muiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää rantaalueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisilla alueilla. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen ja sen lähiympäristön nykyiseen virkistyskäyttöön. 18

7.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutos aiheuttaa Koivulan tilan omistajalle kustannuksia, vaikka kaavamuutostarpeen voidaan katsoa aiheutuvan voimassa olevan kaavan virheestä. Kaavamuutos kuitenkin jäsentää Koivulan tilan rantarakennusoikeuden ja edelleen turvaa tilan rakennuspaikkaan liittyvät taloudelliset arvot. 8. TOTEUTTAMINEN 8.1 Oikeusvaikutukset Oikeusvaikutteisesta rantayleiskaavasta seuraa mm. seuraavia oikeusvaikutuksia: 1. Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ranta-alueella (MRL 72 ) - Hämeenlinnan kaupunki voi myöntää rakennusluvat rantayleiskaavan muutoksen mukaiselle rakennuspaikalle erillispientalojen alueella (AO-1). 2. MRL 43 2. mom:n perusteella yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaavaalueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus) - Rantayleiskaavan muutoksella määrätään MRL:n 43 :n 2 mom:n perusteella, että yleiskaavan muutoksen maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1) on asuin- ja lomarakentaminen kielletty 3. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa ranta-asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. (MRL 42 ) 4. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella toissijaisia eli kaava määräyksineen syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevat rakennusjärjestyksen määräykset. 5. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. (MRL 42 ) 6. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemman hyväksytyn yleiskaavan (MRL 42 ) 8.2 Toteuttaminen Rantayleiskaavan muutoksella osoitettu rakennuspaikka toteutuu Koivulan tilan omistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Maanomistajan tavoitteena on rakentaa kaavamuutoksella osoitetulle rakennuspaikalle omakotitalo vuoden 2014 aikana. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa 20.2.2014 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri AMK Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 19