OPETTAMINEN ON VUOROVAIKUTUSTA - Maisa.Grondahl@espoo.fi
MITÄ OPETTAMINEN ON? Onko opettaminen keskeisesti puhumista? Opettaja on puhetyöläinen. En ole ehtinyt puhua tästä ollenkaan tunneilla. Erään yläkoululaisen kommentti: Mä opin, ku opettaja selittää hitaasti ja selvästi, mutta mä en kestä niitä maikkoja, jotka pälättää koko ajan korvan juuressa ilman mitään taukoo, ettei kuule ees omia ajatuksiaan. Yhdeksänvuotiaan havainnot ja arvio kahdesta eri opettajasta: Opettaja, joka kuuntelee ainoastaan vastauksia Opettaja, joka kuuntelee myös meidän sisäisiä ajatuksia 2
Helsingin Sanomat 8.10.2009 Matti Rautiainen & Pekka Räihä Kun suomalainen peruskoulu ja lukio ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet huolehtimaan oppiaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, moni muu asia on jäänyt lapsipuolen asemaan: kiireettömät kohtaamiset, keskusteleminen ja osallistuminen koulun asioista päättämiseen. Kiireessä ei jää aikaa oppilaiden ajatusten ja kokemusten kuuntelulle. Oppilailla ei ole myöskään aikaa ajatteluun ja opiskeltavien asioiden ymmärtämiseen. 3
Helsingin Sanomat 8.10.2009 Matti Rautiainen & Pekka Räihä Koulujen tilanteesta kertoo se, että jopa 20 prosenttia lukiolaistytöistä potee jonkinlaista koulu-uupumusta. Luku on hälyttävä, muttei ilmeisesti vielä riittävän suuri, koska siihen ei suhtauduta vakavasti. 4
MIKSI TÄMÄ ON NÄIN? Aikapula, tiukat päiväjärjestykset Koulutyön rakenteelliset järjestelyt eivät anna tilaa vuorovaikutukselle. Opettajien palkkausjärjestelmä Useimmissa yläkoulussa ei ole lukujärjestykseen merkittyjä luokan(valvojan) tunteja Lukion rottis on vain 15 minuuttia vuorovaikuta ja kehitä ryhmää siinä sitten, lippu-lappushow n lomassa Kurssi- ja jaksojärjestelmä tekee systeemistä tappotahtisen osalle porukkaa. 5
TOIKO UUSI OPPIMISKÄSITYS MUUTOKSEN? 1990-luvulla markkinoitiin uutta oppimiskäsitystä, joka korosti oppilaan aktiivista roolia oman tietorakenteensa jäsentäjänä. Opettajan roolia oppimisen ohjaajana (vs. tiedon jakajana) alettiin korostaa. Eli opettajan olisi pitänyt alkaa seurata oppilaan ajatuksenjuoksua ja ohjata sitä prosessia, jolla oppilas yrittää omaksua uusia asioita. Lukemattomista laivaseminaareista ja muista kokoontumisajoista seurasi toki aivan aitoa ammattikäytäntöjen uudistumista siellä ja täällä. Mutta 6
MUUTTUIVATKO KOULUJEN TYÖKÄYTÄNNÖT? Tulevatko oppilaat siis nykyään paremmin kuulluiksi? Antautuivatko opettajat todelliseen vuorovaikutukseen oppilaidensa kanssa? Puhuvatko he vähemmän ja kuuntelevat enemmän? Havaintojeni mukaan opettajien keskuudessa vallitsee edelleen myytti pedagogisesta vapaudesta. Sen mukaan opettaja voi opettaa ihan niin kuin häntä huvittaa oli se sitten opetussuunnitelman linjausten mukaista tai ei (työnantajan direktio-oikeudesta puhumattakaan). Koulutusten kalvosulkeisista huolimatta osa opettajista mieltää ammattinsa tavalla, joka on kotoisin menneiltä vuosikymmeniltä. Joukossa on myös nuoria opettajia ammattikuvan traditio näköjään siirtyy koulutuksen sitä mitenkään estämättä. 7
TIEDÄ HÄNTÄ Yhden vastauksen antaa kouluterveyskysely. Sen mukaan pääkaupunkiseudulla 30 % peruskoulujen oppilaista kokee, että he eivät tule koulussa kuulluksi. Lukioissa vastaava luku on vähän alle 20 %. Tämän kohdan alla ovat seuraavat kysymykset: Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla. Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu. Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulun kehittämisessä. Oppilailla on useimmissa kouluissa melko vähän sananvaltaa heitä itseään koskevissa asioissa. Oppilaskunnat keskittyvät rahanhankintaan ja bailujen järjestämiseen. Poikkeuksena ovat vahvasti yhteisöllisyyden rakentamiseen panostaneet koulut. Niitä alkaa siellä täällä olla. 8
MITÄ KUUNTELEMINEN ON? Pysähtymistä, keskittymistä toiseen ihmiseen ja hänen viestiinsä. Myös sanattoman viestinnän täytyy kertoa läsnäolosta ja kuuntelusta. Odottamista ja toisen jutun intensiivistä seuraamista, ennen kuin sanoo mitään Pidättymistä nopeiden ratkaisujen tarjoamiselta Myötäkysymyksiä, jotka tarkentavat kuultua Jälleenkertomista ja oikein ymmärtämisen tarkistamista Tarkennusten pyytämistä tarvittaessa useita kertoja, jotta varmasti ymmärtää viestin oikein Joskus kuuntelu on myös hiljaa vieressä olemista ja myötäelämistä rankan asian äärellä 9
MISTÄ KUULLUKSI TULEMISEN KOKEMUS SYNTYY? Mahdollisuus osallistua keskusteluihin, joissa käsitellään omaa työtä ja oman yhteisön asioita. Ideointi, suunnittelu, arviointi Ongelmien pohtiminen ja ratkaisujen muotoilu Mukaan pääseminen päättämään joistakin omaan työhön ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Käsitysten ja kokemusten todellinen huomioon ottaminen Järjestetyt tilaisuudet, joissa vuorovaikutus yhteisön eri ryhmien ja yksittäisten ihmisten välillä on mahdollista. Esim. koulun johtoryhmän ja oppilaskunnan hallituksen yhteiskokous, rehtorin kyselytunti oppilaille, luokanopettajan ja oppilaskunnan hallituksen jäsenen yhdessä vetämät keskustelutuokiot luokassa. 10
ON KYSE MYÖS ASENTEISTA Suuntautuuko opettaja oppiaineeseen / oppiaineisiin vai ihmisiin? Miten laajasti hän mieltää tehtävänsä kasvattajana? Onko opettaja aikalainen ja ihmisenä oppilaille läsnä? Antaako hän itsestään helposti lähestyttävän vaikutelman? Malttaako opettaja pysähtyä kiireensä keskellä ja keskittyä oppilaan asiaan ne muutamat tärkeät minuutit? Onko opettaja luotettava eikä levittele oppilaan ehkä hyvinkin arkoja asioita muille? 11
MILLAINEN ON OPPILAAN ROOLI KOULUYHTEISÖSSÄ? Arvostettu jäsen Osallistuja Aloitteen tekijä Aktiivinen toimija Vaikuttaja Vastuun kantaja Neuvotteluosapuoli Päätöksentekijä yhdessä toisten kanssa Alamainen Kohde Vastuuton lapsi Passiivinen mukautuja Käskyjen vastaanottaja Tottelija Kuuntelija Vaikenija Paikallaan olija 12
JA MITÄ SIITÄ SEURAA Oppilaat integroituvat kouluyhteisöön. Oppilaat alkavat luottaa aikuisiin kapinointi vähenee. Vastuun kehittyminen on mahdollista. Toiminnan halu kanavoituu myönteisesti. Kontrolli tulee yhteisön yhteiseksi asiaksi. Oppimiselle jää tilaa, kun aggressiivisuus vähenee. Oppilaiden omatoimisuus lisääntyy huomattavasti Sääntöjen rikkominen on urheilulaji ja kapinointi kansanhuvia. Vastuu tekemisistä ei sisäisty oppilaalle; kontrolli pysyy ulkopuolella. Paljon negatiivisia tunteita kasautuu pinnan alle. Alakulttuuri kukoistaa. Oppilaiden ja aikuisten normistot ovat etäällä toisistaan. Porukka riehuu lämpimikseen. 13
OPETTAJAN ROOLI Asiantuntija oman alansa tietäjä ja osaaja Organisoija työnjohtaja Oppimisen normien määrittelijä Oppimisen ohjaaja edellyttää kuuntelemista ja oppilaan ajattelun peesaamista Hallinnollisen vallan käyttäjä Valvoja ja kontrolloija Arvioija ja valikoija (vaikuttaa oppilaan eteenpäin pääsyyn) Koulujärjestelmän ja yhteiskunnan edustaja 14
RYHMÄNOHJAAJAN ROOLI Turvallisuuden rakentaja Oppilaiden ryhmään liittymisen auttaja Yhteenkuuluvuuden edistäjä Ryhmää kehittävän toiminnan tuottaja Havainnoitsija ja ryhmän kehityksen seuraaja Positiivinen auktoriteetti Tehtävään palauttaminen, työnteon turvaaminen Sopimusten ja sääntöjen noudattamisen vaatiminen Heikkojen suojaaminen Kaikki edellä olevat roolit edellyttävät sekä vuorovaikutus- että ryhmänohjaustaitoja. 15
KASVUN OHJAAJAN ROOLI Vuorovaikutuksen osaaja Hyväksyjä, rohkaisija, kannustaja Kuuntelija; empaattinen ymmärtäjä Oppilaan kasvun edistäjä ja tukija; hyvien itujen havaitsija ja kasvattaja Positiivinen auktoriteetti, joka uskaltaa asettaa oppilaalle rajoja ja pysyy samalla luotettavasti kontaktissa - suostuu tappelemaankin, ei silti hylkää henkisesti Peilin pitäjä, palautteen antaja, realiteettiterapeutti Samastumiskohde, kannustava esimerkki Ystävällinen, sivistynyt käyttäytyminen, tunteiden riittävä hallinta, rakentava toiminta konfliktitilanteissa Kaikki edellä olevat roolit edellyttävät sekä käytännön kasvatus- ja vuorovaikutustaitoja että riittävää psykologista tietämystä. 16
ENTÄ OPETTAJAINKOULUTUS? Edelleen kenttätyöhön tulee koulutuksesta vastavalmistuneita opettajia joiden ryhmädynamiikan tietämys ja varsinkin käytännön ryhmänohjaustaidot ovat puutteelliset joiden vuorovaikutustaidot riittävät arkiseen jutusteluun mutta eivät haastavan vanhemman tai vihaisen oppilaan kohtaamiseen jotka eivät tiedä, mikä on turvaote eli miten fyysinen rajoittaminen tehdään jotka eivät ole selvillä työelämän pelisäännöistä eli siitä, mitä on olla palkkatöissä työnantajalla, esimiehensä alaisena ja kollegojen työtoverina 17
MITEN UUDEN OPETTAJAN KÄSITYS AMMATISTA MUOTOUTUU? Kokemukset, muistikuvat ja mallit opettajan omalta kouluajalta ovat yllättävän sitkeähenkisiä. Ammattikoulutus antaa suuntaviivoja, mutta monien perusasioiden käsittelyyn on liian vähän aikaa. Paljon jää työssä ja täydennyskoulutuksissa opittavaa. Ensimmäinen ja viimeistään toinen opettajainhuone sosiaalistaa tulokkaan omiin arvoihinsa ja omaan kulttuuriinsa. Tämä epävirallinen koulutusorganisaatio kertoo Mitä opettaminen toimintana perimmältään on Millainen on hyvä (ja huono) opettaja Mitä opettajan kuuluu tehdä ja mitä hän ei saa tehdä Miten opettajan pitää suhtautua oppilaisiin, huoltajiin, työtovereihin ja kouluviraston väkeen Kuinka paljon työtä opettajan tulee tai on sopivaa tehdä 18
MIKÄ ON OPETTAJAN TEHTÄVÄ VUONNA 2010? Kasvattaminen on keskeinen osa opettajan työtä peruskoulussa. Tähän liittyy läheinen yhteistyö huoltajien kanssa. Ryhmän toimivuus ja turvallisuus on kaiken oppimisen edellytys. Pitää osata kehittää ryhmää tietoisesti. Myös lukiossa huolenpito nuorten henkisestä hyvinvoinnista kuuluu opettajan tehtäviin. Oppiaineiden riittävä hallinta on tärkeää, mutta tämä osaaminen jää pussiin eikä viestity oppilaille, jos opettajan vuorovaikutus- ja ryhmänohjaustaidot ovat puutteelliset. Tärkein haaste on kasvattaa oppilaista avaramielisiä kulttuuri-ihmisiä, ja se voi onnistua vain vuorovaikutteisilla, yhteisöllisillä keinoilla ja opettajan oman esimerkin voimalla. 19
HAASTE OPETTAJIEN KOULUTTAJILLE Opettajat tarvitsevat työssään paljon syvällisempää ja monipuolisempaa ihmisosaamista ja ryhmänohjaustaitoja, mitä opettajainkoulutus nykyisellään kykenee antamaan. 20
Teoriatieto ei itsestään muutu kentällä taidoiksi. 21