Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus Virpi Louhela Sari Koskenkari

Transkriptio

1 Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus Virpi Louhela Sari Koskenkari

2 Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto kehittyy liikkuen terveysvaikutukset, elinikäinen terveys liikkumattomasta lapsesta tulee liikkumaton aikuinen positiivinen minäkuva fyysis-motoriset -, sosioemotionaaliset - ja kognitiiviset taidot (liikunta synnyttää aitoja oppimistilanteita) kouluviihtyvyys, kiusaaminen vähenee liikkumaan oppiminen ja liikunnan avulla oppiminen ovat kaikkien lasten perusoikeuksia on PoP Liikkua

3 Liikunta auttaa oppimaan keskittymiskyky, työrauha, energianpurku hermoverkoston kehittyminen motoriset perustaidot - akateemiset taidot - lajitaidot muut oppiaineet + toiminnallisuus monikanavainen oppiminen hyödyttää kaikkia liikunnan yhteys muistiin on PoP Liikkua

4 Koulun mahdollisuudet Pedagoginen kehittämistyö Opetusmetodinen kehittämistyö Opettaja-oppilassuhteiden vuorovaikutuksen laadun tärkeyden ymmärtäminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö

5 Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen aktiivisuutta, osallistumista, kokemuksellisuutta ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Toiminnalliset opetusmenetelmät voivat olla esimerkiksi ryhmätöitä, väittelyitä, leikkejä, projektitöitä, draamaa, roolileikkejä, tutkimustehtäviä tai yhteistoiminnallista oppimista. Ne on todettu tehokkaiksi oppimismenetelmiksi, koska niiden avulla oppilas osallistuu oppimisprosessiin aktiivisesti. (Graczyk ym.2000; Sahlberg & Leppilampi 1994.) Toiminnallisissa tehtävissä oppilaat keskustelevat paljon ja joutuvat harjoittelemaan toisten huomioon ottamista, ristiriitojen ratkaisemista, joustamista, toisten kuuntelemista ja argumenttiensa perustelemista. Sisältöjä pohtiessaan he harjoittelevat samalla monia sosiaalisia taitoja. Ryhmän turvallisuuden aste vaikuttaa siihen, millaisia toiminnallisia harjoituksia voidaan tehdä. (Siponen, U ) Myös liikunnan avulla oppiminen voidaan laskea yhdeksi toiminnallisen oppimisen menetelmistä.

6 OPS suo siis mahdollisuudet. Esteenä toimintakulttuuri? Opetussuunnitelmissa korostetaan konkreettisuutta, tekemällä/kokemalla oppimista, yksilöllisiä tavoitteita ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Suurempana esteenä hitaasti muuttuva toimintakulttuurimme. Liikunnan avulla oppiminen mielletään yksipuolisesti liikunnan fyysis-motorisuuteen ja urheiluun. Toiminnallisuus ja liikkeen/liikunnan yhdistäminen opittaviin teemoihin ei ole puhtaasti liikuntaa. Kehon liikkeen lisäämistä oppiaineisiin tapahtuu mm. draamassa, musiikissa, yhteistoiminnallisessa oppimisessa jne. Kun liikuntaa lisätään muihin oppiaineisiin tulee muistaa ettei päätavoite ole liikunnan lisääminen eikä fyysis-motoristen tavoitteiden saavuttaminen. Liikunta on väline oppimistavoitteiden saavuttamiseen.

7 Muista tämä käyttäessäsi liikuntaa opetusmenetelmänä! Liikunta on hyvä opetusväline, opettamisen keino, mutta kun sitä integroidaan muihin oppiaineisiin, on se rengin roolissa! Tavoitteet ovat kyseisen oppiaineen tavoitteet ja liikunta on väline niiden saavuttamisessa, apukeino lapsen oivaltamisessa ja muistiin painamisessa. Erityisen tärkeää on, että tehtävät rakentavat positiivista itsetuntoa, ne eivät saa olla fyysismotorisesti niin vaikeita, että liikunnalliset taidot korostuvat yli oppiaineen taitojen.

8 Esimerkkiharjoitteita: Kuunnellaan alku- ja loppuäänteitä lattiamuotojen avulla. Rytmitetään sanojen tavurakenteita lattiamuotojen avulla. Hahmotetaan lauserakenteita lattiamuotojen avulla. Heitetään kirjain/numeronoppaa, piirretään kirjaimia/numeroita ilmaan, kaverin selkään, hiekkapaperiin. Tunnustellaan hiekkapaperikirjaimia/numeroita pussista. Kävellään kirjaimia/numeroita karkeamotorisesti. Tehdään kirjaimia/numeroita hyppynaruista, omasta kehosta. Tallataan kirjaimia/numeroita karkeamotorisesti lumihankeen. Integroidaan opittavat teemat liikuntaan. Esim. uskonnon tunnin teema kohteliaisuudesta synnytti leikin Kohteliaat kunkut. Sovelletaan seikkailuradoille, köysi- ja narutehtäviin avaruudellista hahmottamista, ongelmanratkaisua ja eri oppiaineiden teemoja. Kerrataan viuhkasuunnistuksen avulla kokeeseen tai opetellaan kertotauluja, vuosilukuja tms.

9 Lisää toiminnallisia vinkkejä mm. seuraavissa lähteistä: - Aalto, M Ryppäästä ryhmäksi. Turvallisen ryhmän rakentaminen. - Aalto, M Hyvä. X. Ryhmä. X. Toimintakokemusaineisto kouluille. - Aalto, M X.taasia. Toimintakokemusaineisto nuorisotyöhön. - Leskinen, E Ryhmä toimimaan. Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. - Linnossuo, O Hyva, paha ja hauska: Tehtäviä ja ryhmätyöharjoituksia lasten ja nuorten kasvutyöskentelyyn. - Nykänen, M. & Honkanen, L Leija. Toiminnallisia harjoituksia peruskouluun. - Sahlberg,P.& Leppilampi, A Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä.