ASEMAKAAVAN SELOSTUS 18.6.2012 Torpantie 33 Asemakaavan muutos Diaarinumero 1304 / 2009 Kaavatunnus 050018 Vireilletulosta ilmoittaminen 18.11.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.11.2009 Kaupunginhallitus hyväksynyt../.. 2011.. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt../.. 2011.. Sivu 1
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Torpantie 33 Diaarinumero: 1304/2009 Kaavatunnus: 050018 Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan eli Kinnarin korttelin 562 tonttia 1 ja katualuetta sekä katualuetta 6. eli Pöytäalhon kaupunginosassa. Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 5. kaupunginosan eli Kinnarin korttelia 562 sekä katualuetta 5. ja 6. kaupunginosassa. Kaavan laatija: Yhteyshenkilö: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys/Asemakaavoitus Heli Vauhkonen, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2291, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Sivu 2
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kinnarin ja Pöytäalhon kaupunginosien alueella Torpantien ja Keskitalontien risteyksessä. Kuva: Suunnittelualueen sijainti opaskartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Torpantie 33 Tontti 562-1 sijaitsee Kinnarin kaupunginosassa keskellä rakennettua pientalovaltaista asuinaluetta. Tontti rajautuu pohjoisesta Keskitalontiehen, lännestä Torpantiehen, idästä Puistotiehen (kevyen liikenteen katu) ja etelästä pienkerrostalotonttiin. Keskitalontien vastakkaisella puolella on nelikerroksinen ja viistosti vastapäätä viisikerroksinen kerrostalo. Muut ympäristön rakennukset ovat korkeintaan kaksikerroksisia. Tontin 562-1 nykyinen rakennus on ollut nuorisotoimiston käytössä. Tontin pinta-ala on 2 174 m² ja nykyisen rakennuksen kerrosala on 434 k-m². Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia mahdollisuuksia tehostaa tontin 562-1 käyttöä ja täydentää nykyistä asutusta keskustan palveluihin ja raideliikenteeseen tukeutuen. Tontille 562-1 on tarkoitus suunnitella kerrostalojen korttelialue, jolloin rakennusoikeus tulisi nousemaan. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan, voidaanko osa nykyisestä Torpantien ja Puistotien risteyksen katualueesta liittää tonttiin. Sivu 3
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.3 Maanomistus...10 3.2 Suunnittelutilanne...10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...12 4.3.1 Osalliset...12 4.3.2 Vireilletulo...12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...12 4.4 Asemakaavan tavoitteet...13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...13 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset...13 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...13 4.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen ja arviointi...15 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...16 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne...16 5.1.1 Mitoitus...16 5.1.2 Palvelut...16 5.1.3 Nimistö...16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...16 5.3 Aluevaraukset...16 5.3.1 Korttelialueet...17 5.4 Kaavan vaikutukset...17 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...17 5.4.2 Muut vaikutukset...17 5.5 Ympäristön häiriötekijät...17 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset...17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...17 6.2 Toteuttamisen ajoitus...17 6.3 Toteutuksen seuranta...18 Sivu 4
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Havainnekuvat 2. Asemakaavakartta ja määräykset 3. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Torpantien rakentamisen tarkasteluja (15.12.2009 Katri Peltoniemi) Meluselvitys kaavaluonnosta varten (Helimäki Akustikot Oy 5.6.2012) Sivu 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet vaihe pvm kuulutus Vireilletulo 18.11.2009 18.11.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.11.2009 18.11.2009 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, 11.4.-10.5.2012 11.4.2012 MRA 30 Yleisötilaisuus - - Kaupunginhallitus, iltakoulu - - Kaupunginhallitus, nähtävillepanopäätös 18.6.2012 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65, MRA 27, lausunnot Kaupunginhallitus, hyväksyminen Kaupunginvaltuusto, hyväksyminen 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella muodostetaan yksi asuinkerrostalotontti kerrostalo- ja pientaloalueen rajapintaan. Tontin rakennusoikeus tulee asemakaavamuutoksen myötä nousemaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Koska alueella on jo olemassa oleva kunnallistekninen verkosto sekä katuverkko, voi alueen toteuttaminen alkaa heti kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.12.2004) taajamatoimintojen aluetta. Myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa keväällä 2011 alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) alue on osoitettu AP-merkinnällä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alue on asemakaavoitettu. Suositus: alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e = 0,25-0,40. Sivu 6
Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta (2004). Kaava-alue rajattu valkoisella. Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu vuonna 1985. Alue on osoitettu asemakaavassa asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-3). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,40. Suurin sallittu kerrosluku on II. Alueelle voidaan rakentaa yhdistettyjä asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. Asuinrakennusten porrashuoneista tulee olla välitön yhteys asuntopihalle ajorataa ylittämättä. Autopaikkoja ei saa sijoittaa 10 metriä lähemmäksi pihatasossa sijaitsevien asuntojen ikkunaseiniä. Tontille on järjestettävä asuntoa kohti vähintään 10 m 2 yhtenäistä järjestettyä vapaa-aluetta. Tontinosat, joita ei käytetä paikoitusalueiksi eikä kulkuväyliksi, on istutettava. Pihalla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään 1 puu kutakin 100 pihaneliömetriä kohti. Autopaikat on istutuksin erotettava muusta piha-alueesta. Tontille on järjestettävä vähintään 1 autopaikka kutakin 85 kerrosneliömetriä kohti. Sivu 7
Kuva: Ote voimassaolevasta asemakaavasta. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakennettu tontti, jolla sijaitsee kaupungin omistama vuonna 1963 rakennettu ja 1999 laajennettu yksikerroksinen liike- ja varastorakennus. Rakennus on käytössä ja sitä on kunnostettu vuosien kuluessa. Tontin eteläsivulla on korkea lauta-aita. Muilta sivuiltaan tontti rajautuu katualueeseen. Tontilla on joitakin puita ja pensaita; mutta piha-alue on hoitamaton ja suurelta osalta hiekkaista paikoitus- ja lastausaluetta. Tontti viettää loivasti kohti länttä. Sivu 8
3.1.2 Rakennettu ympäristö Tontti sijaitsee kahden erilaisen pientalo- ja kerrostalovaltaisen kaupunkirakenteen välivyöhykkeessä. Kadun toisella puolella on neljä- ja viisikerroksisia kerrostaloja. Tontin eteläpuolella, Kinnarin kaupunginosassa sijaitsee puurakenteisia yksi- ja kaksikerroksisia rivitaloja. Suunnittelualueen koillispuolella on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas vuonna 1917 valmistunut Sahan koulu. Sahan koulu on vanhimpia Järvenpään koulurakennuksia, joka on rakennettu Lars Sonckin jugendhenkistä mallipiirustusta mukaillen. Suunnittelualueen lounaispuolella on Veijo Kokkosen talo, joka on valmistunut viime vuosisadan lopulla ja johon on tehty 1930-luvulla laajennusosa. Talon rakennutti Westermarckin pehtoori; ja se on parhaiten säilynyt esimerkki 1800- luvun yksittäisistä asuinrakennuksista. Alueella on olemassa valmis katuverkko sekä vesi- ja viemäriverkosto. kuva: Näkymä suunnittelualueelle Torpantien ja Keskitalontien risteyksestä. kuva: Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Veijo Kokkosen talo Sivu 9
3.1.3 Maanomistus Alue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. kuva: Alueen maanomistus, viivoitettu alue kaupungin omistamaa maa-aluetta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Järvenpään yleiskaava 2020 (kv 9.8.2004 64) Voimassa olevat asemakaavat Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2004 95) Rakennusjärjestys Tonttirekisteri Viitesuunnitelmat (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen/ Mestariasunnot Oy) Meluselvitys kaavaluonnosta varten (Helimäki Akustikot Oy 5.6.2012) Sivu 10
kuva: Suunnittelualueen kunnallistekniset verkostot 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksella pyritään turvaamaan kaupungin vuokra-asuntotarjonta sekä sovittamaan rakentaminen jo olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Tontista on tarkoitus suunnitella ehjä kaupunkikuvallinen kokonaisuus, jolla mahdollistetaan tehokas maankäyttö ja tiivis asuminen lähellä kaupungin palveluita ja liikenneyhteyksiä. Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat tehneet aiesopimuksen asuntotuotannon lisäyksestä. Tavoitteena on joukkoliikenteeseen tukeutuva sekä talouden ja ympäristön kannalta edullinen rakentaminen. Järvenpäässä tavoitteena on 500 asunnon vuosituotanto, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asumista. Torpantien asuinkerrostalotontti tukee tavoitteita sijoittuen Järvenpään keskustan palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Alueen rakentaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista. Järvenpään kaupunki on varannut muodostettavan tontin 186-5-562-10 Mestariasunnot Oy:lle kaupunginjohtajan päätöksellä 29.11.2011 58. Sivu 11
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset (ELY-keskus) Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan laatiminen on tullut vireille kuulutuksella 18.11.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, joka on päivätty 18.11.2009, täydennetään tarvittaessa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Järvenpään internet-sivuilla on asemakaavasta oma sivu, jossa eri suunnitteluvaiheiden asiakirjat ovat esillä. Naapurikiinteistöjen omistajille on ilmoitettu asemakaavan vireilletulosta kirjeellä. Aloitusvaiheessa on saatu joitakin yhteydenottoja sekä kirjallisia mielipiteitä. Asemakaavan valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä suunnitteluvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 62 ja MRA 30 ) 11.4 10.5.2012 välisenä aikana teknisessä palvelupisteessä. Aineistoa on ollut myös Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Asiasta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: kaupunkitekniikka, rakennusvalvonta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Järvenpään Vesi, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum Sähkönsiirto Oy, Fortum Power ja Heat Oy, Elisa Networks Oy ja Kinnarin asukasyhdistys. Nähtävilläolon yhteydessä asemakaavasta on annettu neljä lausuntoa. Mielipiteitä ei ole esitetty. Asemakaavan melusuojauskysymyksistä on pyydetty asiantuntijalausunto Helimäki Akustikot Oy:ltä. Lausunnot: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 23.4.2012 Kaupunkitekniikka 9.5.2012 Fortum Power and Heat Oy 17.4.2012 Fortum Sähkönsiirto 9.5.2012 Helimäki Akustikot Oy 5.6.2012 Ehdotusvaihe 4.3.4 Viranomaisyhteistyö täydennetään nähtävilläolon jälkeen Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunto ELY-keskukselta. MRL:n mukaisen viranomaisneuvottelun järjestäminen ei ole tarpeen. Suunnittelutyön aikana on neuvoteltu kaupungin eri viranomaisten kanssa (liikenne- ja kunnallistekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta). Sivu 12
4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on turvata Helsingin seudun aiesopimuksen, asunto-ohjelman sekä väestöennusteen mukainen asuntotuotanto Järvenpäässä. Tavoitteena on myös ottaa tehokkaampaan käyttöön keskikaupungilla olemassa olevien palvelujen ja liikenneyhteyksien äärellä sijaitsevia tontteja, joiden rakennuskanta on käynyt tarpeettomaksi. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskeva yleistavoite (4.3) on kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä, henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennaltaehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteena on, ettei uusia huomattavia asuinalueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Asemakaavoituksessa tulee varautua lisääntyviin rankkasateisiin ja taajamatulviin. Melusta ja tärinästä aiheutuvaa haittaa on ehkäistävä, eikä uusia alueita tule sijoittaa melualueille ilman riittävää meluntorjuntaa. Energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä on lisättävä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteena on sijoittaa alueelle tehokasta asuinkerrostalorakentamista ottaen huomioon energiatehokkuus. Asemakaavamuutoksen kohteena olevalle tontille on tarkoitus rakentaa vuokrakerrostalo, mikä helpottaisi vuokra-asuntopulaa Järvenpäässä. Liittyminen katuverkkoon tulee ratkaista liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Poistuvien rakennusten aiheuttamat kulut tulee huomioida kaavaratkaisussa. Osa katualueesta voidaan liittää tonttiin olemassa olevat kunnallistekniset asennukset huomioiden. Tontin suunnittelussa huomioidaan tontin korkeuserot. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset Asemakaavaluonnoksessa muodostuu yksi asuinkerrostalotontti sekä siihen liittyvät katualueet. Alueen kokoojakatuna toimii Keskitalontie ja Torpantie. Kevyt liikenne ohjautuu alueelta keskustaan Puistotietä ja Sahankaarta pitkin. Ajo asuinkerrostalon paikoitusalueelle tapahtuu Torpantieltä, mahdollisimman kaukana risteyksestä sekä osaksi myös Puistotieltä. Asuinrakennus on sijoitettu Keskitalontien varteen lähemmäs muita kerrostaloja ja mahdollisimman etäälle rivitaloista. Näin uusi rakennus ei varjosta olemassa olevia matalampia rakennuksia. Näin rakennuksen pihaalue sijoittuu uuden ja vanhan rakennuskannan väliin suojaan liikenteeltä. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Tontille on tehty useita tontinkäyttövaihtoehtoja. Niiden kaupunkikuvallista vaikutusta ja rakennusoikeuden määrää on tutkittu asemapiirrosten tasolla. Luonnoksissa on tutkittu kaupunkitalotyyppistä tiivistä ja matalaa rakentamista sekä erilaisia vaihtoehtoja erisuuntaisten ja korkuisten kerrostalon sijoittamiseksi tontille. Sivu 13
Kaupunkitalo III krs, kytketyt talot vaihtoehto 1A vaihtoehto 1B Kaupunkitalo III krs, rivitalomalli vaihtoehto 1C Kerrostalo IV-V-kerroksisena Kerrostalo IV-kerrosta, sijoitus Keskitalontien suuntaisesti (etäällä rivitaloista) vaihtoehto 2A Sivu 14
Kerrostalo V-kerrosta Keskitalontien suuntaisesti Kaupunkitalo V kerrosta Puistotien suuntaisesti (hyvä parvekkeiden suuntaus) (etäällä rivitaloista) Vaihtoehto 2B vaihtoehto 2C 4.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen ja arviointi Vaihtoehto 2B on katsottu parhaaksi periaateratkaisuksi suunnittelualueelle. Asemakaavan muutoksen vaikutukset: Tontin käyttötarkoitus muuttuu, rakennusoikeus kasvaa ja kerrosluku kasvaa, mikä tiivistää yhdyskuntarakennetta keskustan tuntumassa ja tehostaa keskustan asumista. Ratkaisulla voidaan vastata vuokra-asuntopulaan ja pienten asuntojen kysyntään. Autoliikenteen määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta voidaan olettaa, että asukkaat käyttävät paljon julkista liikennettä, koska rautatieasema sijaitsee suunnittelualueelta 5 minuutin kävelymatkan päässä. Jos kaikilla asukkailla ei ole omaa autoa, pysäköintipaikkojen riittävyys on hyvä myös vieraspysäköintiin. Kaupunkikuva parantuu, kun hoitamaton ja lähinnä pysäköintipaikkana toimiva tontti rakennetaan. Uudisrakennus liittyy luontevasti Pöytäalhon kerrostaloalueeseen. Uudisrakennuksen toteuttaminen IV-V -kerroksisena, valitut julkisivumateriaalit sekä sen sijoittaminen mahdollisimman kauaksi rivitaloista liittää sen myös Kinnarin pientalovaltaiseen ympäristöön. Kaavamääräyksissä annetaan määräys uudisrakennuksen sopeuttamisesta ympäristöön, toteutusvaiheessa asiaa seurataan rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä. Kerrostalo Keskitalontien varressa ei varjosta ympäristön asuinrakennuksia. Piha-alue sijoittuu keskipäivän auringonvalon puolelle rakennuksen suojatessa liikenteen melulta. Uudisrakennuksen kattoja voidaan käyttää sekä oleskeluun että aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tontin edullinen sijainti ilmansuuntiin nähden sekä maaperä mahdollistavat kokonaisenergiatehokkaan rakennuksen toteuttamisen uusiutuvilla energiamuodoilla. Sivu 15
4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu perustuu Järvenpään yleiskaavassa (2004) esitettyyn kaupungin tavoitteelliseen kehitykseen, jossa painotetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä sekä tukeutumista päärataan. Tontin rakennettavuutta on tutkittu mahdollisimman hyvän, toimivan ja viihtyisän ratkaisumallin löytämiseksi. Asemakaavaluonnos on kaavataloudellisesti tehokas ja kunnallistekniikan lisärakentamistarvetta ei ole. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue sijaitsee asuinalueen ja liikennealueiden välissä. Se muodostuu kahden kokoojaja yhden tonttikadun väliin. Se täydentää jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta pientaloalueen ja kerrostaloalueen välissä. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 5503 m2, josta uuden kerrostalotontin pinta-ala on 2484 m² ja katualuetta on 3019 m2. Tonttiin on liitetty osa entisestä katualueesta (noin 310 m2). Nykyisen purettavan rakennuksen kerrosala on 434 k-m². Uuden rakennuksen rakennusoikeus on 2800 k- m2, maksimi kerrosluvut ovat neljä (IV) ja viisi (V). Yhteistilojen osuus kokonaisrakennusoikeudesta on 16 %. Lisäksi saa rakentaa autokatoksia ja pieniä piharakennuksia. Autopaikkoja varataan 1 autopaikka /85 k-m2. Osa autopaikoista sijoitetaan kellariin (21 ap) ja osa pihalle (14 ap). 5.1.2 Palvelut Alue tukeutuu Järvenpään keskustan palveluihin ja joukkoliikenneyhteyksiin. 5.1.3 Nimistö Keskitalontie muutetaan Sahankaareksi Torpantien ja Puistotien välisellä osuudella. Tämä ei aiheuta muutoksia olemassa olevien kiinteistöjen osoitteisiin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan tarkoituksena on liittää tontti luontevaksi osaksi keskustan kerrostaloaluetta. Tavoitteena on korkealaatuinen asuminen, joka ottaa huomioon paikan antamat mahdollisuudet keskustan välittömässä läheisyydessä sekä vaatimukset melun ja turvallisen liikkumisen osalta. 5.2.1 Energiatehokkuus Uudisrakennus on tarkoitus toteuttaa ns. nollaenergiatalona, jossa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä. Tontin rakentamisen ja käytön energiatehokkuus tarkastellaan kokonaisuudessaan rakennuslupavaiheessa ottaen huomioon paikan olosuhteet sekä vertaillen eri energiaratkaisuja. 5.3 Aluevaraukset Alueelle sijoittuu: Kerrostalojen korttelialuetta (AK) 2484 m² rakennusoikeus 2800 k-m 2 sekä lisäksi yhteisiä tiloja 16 % kerrosalasta ja lisäksi katualuetta 3019 m2 Sivu 16
5.3.1 Korttelialueet Uusi rakentaminen sovitetaan olemassa olevaan rakennuskantaan kaavamääräyksillä. Näin huomioidaan riittävät piha- ja paikoitusalueet sekä tarvittavat etäisyydet uuden ja olemassa olevien rakennusten välillä. Kaavassa osoitetaan johtorasitteet, tarvittava melusuojaus, katuliittymien paikat, leikki- ja oleskelualue sekä istutettavan alueen osa. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennusoikeuden muutos tuo lisää asukkaista alueelle, mikä kasvattaa liikenteen määrää. Koska tontin käyttötarkoitus muuttuu, myös kerrostaloalueen raja siirtyy pientaloalueelle päin. 5.4.2 Muut vaikutukset Kerrostalotontti sijaitsee keskustan palvelujen tuntumassa. Lähellä sijaitsevien palveluiden käyttöaste nousee ja joukkoliikennettä voidaan hyödyntää tehokkaammin. Pienten vuokra-asuntojen ei oleteta lisäävän lähialueen julkisten palvelujen kuten päiväkotien ja koulujen tarvetta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Ajoneuvoliikenne tulee jonkin verran lisääntymään. Rata-alueelta kantautuva raideliikennemelu aiheuttaa kuitenkin piha-alueen ja asuntokohtaisten ulkotilojen rakenteellisen melusuojaustarpeen tontilla. Meluhaittojen toimenpiteistä laaditaan erillinen selvitys. Rakennusvaiheessa huomioidaan raideliikenteen tärinän vaikutukset rakenteisiin. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-48) Tontille saa rakentaa asuinkerrostalon sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. Rakennusala, rakennusoikeus ja kerrosluvut ovat osoitettu tulevan uudisrakennuksen mukaisesti.. Uudisrakennukselle annetaan raideliikenteen melusta ja tärinästä johtuvat sekä kaupunkikuvaan sopeuttamisen määräykset. Korttelialueelle on osoitettu aluevaraus nykyisiä kaupunkitekniikan maanalaisia johtoja varten. Kaavassa on osoitettu istutettavan alueen, pysäköintiin sekä leikkiin ja oleskeluun varattavat alueen osat sekä tontin ajoneuvoliittymän paikka. Katualueet Alueen katualueet pysyvät muuten ennallaan, paitsi nykyisestä Keskitalontien katualueesta liitetään noin 310 m2 asuinkerrostalon korttelialueeseen. Keskitientalon osa Puistokadusta etelään muutetaan jatkumaan Sahankaarena. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavamääräykset ja havainneaineisto. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Toteutus voi alkaa heti kun asemakaava on lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet suoritettu. Sivu 17
6.3 Toteutuksen seuranta Kohteen toteutusta seurataan yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Järvenpäässä 18.6.2012 Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti Heli Vauhkonen arkkitehti Sivu 18