ALUESUUNNITTELUKATSAUS 2015 ETELÄ-KARJALAN LIITTO

ALUESUUNNITTELUKATSAUS 2015 ETELÄ-KARJALAN LIITTO MARRASKUU 2015 ALUESUUNNITTELU

SISÄLTÖ / ETELÄ-KARJALAN LIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE...5 / 1. MAAKUNTAKAAVA JA SEN TEHTÄVÄ...6 1.1 MAAKUNTAKAAVAN MITTAKAAVA...6 1.2 VUONNA 2011 VAHVISTETTU KOKONAISMAAKUNTAKAAVA...7 1.3 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA...7 / 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS...8 2.1 ENSIMMÄINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA...8 2.2 TOINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA...9 / 3. ETELÄ-KARJALAN LIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT...10 3.1 YLEISKAAVAT...10 3.2 ASEMAKAAVAT...10 3.3 LAUSUNTOJEN MÄÄRÄAJOISTA...10 / 4. TIETOTUOTANTO JA YHTEISTYÖ...11 4.1 STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT...11 4.2 EDUNVALVONTA...11 4.3 SELVITYKSET...12 4.4 TILASTOT JA PAIKKATIETOAINEISTOT...13 4.5 HANKKEET JA YHTEISTYÖKUVIOT...13 / 5. ALUESUUNNITTELU, HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT...15

/ ETELÄ-KARJALAN LIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE Aluesuunnittelukatsauksessa esitellään Etelä-Karjalan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan aluesuunnitteluun ja kehittämiseen kuuluvat asiat. Lisäksi aluesuunnittelukatsauksessa käydään läpi voimassa olevan maakuntakaavaan (2011) ja ensimmäisen vaihemaakuntakaavan (2015) vahvistamiseen liittyviä asioita. Etelä-Karjalan aluesuunnittelukatsaus edistää tiedon kulkua ja kuntien mahdollisuuksia huomioida kunnan kaavoituskatsauksessaan maakunnan kaava- ja muut maakunnan suunnitteluun kuuluvat asiat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista sekä lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (15 ) mukaan maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä. Tämä aluesuunnittelukatsaus on luettavissa myös Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla. Etelä-Karjalan liitto toimii perussopimuksen mukaan maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi niin kehittämis- ja edunvalvonta- kuin tutkimus- ja suunnitteluorganisaationakin. Hyvän ja laadukkaan elinympäristön turvaaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, ja tämän tavoitteen toteuttamisen perustan muodostavat laki alueiden kehittämisestä sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Etelä-Karjalan liiton organisaatiouudistus astui voimaan vuoden 2015 alussa ja sen myötä maankäytön yksikkö muuttui aluesuunnitteluyksiköksi. Yksikön johtajana toimii Marjo Wallenius. Aluesuunnitteluyksikön tehtäviin kuuluu maankäytön suunnittelu, ympäristö- ja liikenneasiat sekä paikkatieto- ja tilastoaineistojen ylläpito ja kehittäminen. Lisätietoa Etelä-Karjalan liiton toiminnasta ja meneillään olevista hankkeista osoitteessa www.ekarjala.fi/liitto. 5

/ 1. MAAKUNTAKAAVA JA SEN TEHTÄVÄ Maakuntakaavan laadinnassa tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on turvata jokaiselle halukkaalle osallistumismahdollisuus, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön sekä yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 26 :n ja 27 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta, kaavan ajan tasalla pitämisestä ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan laatiminen kuuluu siis maakunnan liiton lakisääteisiin tehtäviin. Maakuntakaava on mahdollista laatia vaiheittain tai osa-alueittain. Etelä-Karjalan maakuntakaavan laadinnasta vastaa Etelä-Karjalan liitto. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä ympäristöministeriö ei enää jatkossa vahvista maakuntakaavoja eikä kuntien yhteisiä yleiskaavoja. Jatkossa maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto. Lakimuutos ei vaikuta kaavojen sisältövaatimuksiin. Maakuntavaltuuston hyväksymään kaavaan haetaan jatkossa muutosta hallinto-oikeuksilta, ei enää ympäristöministeriöltä. Muutos tulee voimaan 1.1.2016 alkaen. Myös maankäyttö- ja rakennusasetukseen on tulossa muutoksia. 1.1 MAAKUNTAKAAVAN MITTAKAAVA Maakuntakaava on yleispiirteinen, ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi. Maakuntakaava on laadittu ja vahvistettu mittakaavassa 1:100 000. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kartalla ei ole tarpeen esittää kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavakartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa kaavaja ym. asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassaan 1:100 000. 6

1.2 VUONNA 2011 VAHVISTETTU KOKO- NAISMAAKUNTAKAAVA Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavan 9.6.2010. Kaava-asiakirjat toimitettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesän 2010 lopussa ja ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21. joulukuuta 2011. Ympäristöministeriö on katsonut, että Etelä-Karjalan maakuntakaava, muilta kuin vahvistamatta jätetyiltä osin, täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Ympäristöministeriö jätti maakuntakaavasta vahvistamatta seuraavat merkinnät: Lappeenrannan Selkäharjun (km-2) ja Lavolan (km-1) vähittäiskaupan suuryksiköiden kauppavaraukset Lappeenrannan keskusta-alueen (C) laajennuksen valtatie kuuden eteläpuolelle Parikkalan vähittäiskaupan suuryksikön (km-2) Rakennetta tiivistävät asuinalueet (Ar) Pien-Saimaan Sikosalo, Heposalot, Mikonsaari, Haukilahti ja Ilottula, saaristotie (yt-1) Lappeenrannassa Tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet (tv) Vaihtoehtoinen liikenneterminaali/matkakeskus (lm)luumäen Orossa Yksittäinen muinaismuistokohde (Su) Suomenniemellä. Ympäristöministeriössä tehtiin kaavaan maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 6. mom. nojalla ja Etelä-Karjalan liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia raideliikenteen yhteystarpeen merkinnän ja melualuemerkinnän kuvauksiin. Lisäksi ympäristöministeriö teki maakuntakaavaan muutamia oikaisunluonteisia korjauksia. Maakuntakaavasta jätettiin ympäristöministeriöön 11 valitusta, jotka pääosin hylättiin. Valitukset hyväksyttiin tuulivoiman tuotantoon soveltuvien alueiden sekä kahden Lappeenrantaan Ar-merkinnällä osoitetun uuden asuntovaltaisen alueen osalta. Ar-merkinnällä kuvataan rakennetta tiivistävää tai uutta asuntovaltaista aluetta. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtiin kaksi valitusta, jotka hylättiin. Ympäristöministeriö kumosi maakuntakaava-alueella voimassa olevan seutukaavan lukuun ottamatta vahvistamatta jätettyjen Ar- ja C-aluevarausten alueita. Näiltä osin voimaan jäivät vuonna 2001 vahvistetun Etelä-Karjalan seutukaavan 4 aluevarausmerkinnät. Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Etelä-Karjalan liitto on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuuluttanut maakuntakaavan voimaantulosta. Etelä-Karjalan liitto on lähettänyt maakuntakaavan tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä alueiden käyttöön koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Maakuntakaavan paikkatietoaineisto on myös ladattavissa Lounaispaikan Inspire-tiedostopalvelusta (www.paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) ja Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan karttaikkuna -palvelusta (www.paikkatietoikkuna.fi). 1.3 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 mom. mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 mom. mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Etelä-Karjalan liitossa seurataan maakuntakaavan toteutumista kaavan aihepiireittäin ja siitä raportoidaan tarvittaessa. Maakuntakaavan seurantaraportti valmistui marraskuussa 2015 ja on luettavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla. Toteutumisen seurantaa tapahtuu myös kuntakaavoista ja suunnitelmista lausuttaessa. 1. vaihemaakuntakaavaa koskeva seurantaraportti laaditaan omana raporttinaan. Seurantatietoa voidaan hyödyntää seuraavien maakuntakaavojen laadinnassa. 7

/ 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntahallitus päätti 28.3.2012 kokouksessaan Etelä-Karjalan ensimmäisen vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Kaavan aihepiirinä on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuli nähtäville huhti-toukokuussa 2012 ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin syksyllä 2012. Vaihemaakuntakaavaluonnos saatiin nähtäville huhti-toukokuussa 2013 ja kaavaehdotus 14.10-13.11.2013 välisenä aikana. Etelä-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi kaavan tammikuussa 2014, jonka jälkeen kaava siirtyi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja sen jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavaksi maaliskuussa 2014. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan 19.10.2015. 2.1 ENSIMMÄINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavan vahvistamisen jälkeen käydyissä viranomais- ja sidosryhmäneuvotteluissa ilmeni tarve kaupallisten palveluiden kehittämiselle ja vähittäiskaupan suuryksiköiden aluetarpeiden huomioimiselle maakuntakaavatasolla. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain muutokset edellyttävät kaupan tarkempaa mitoitusta maakuntakaavatasolla. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjattu siirtymäsäännös, joka mahdollistaa tilaa vaativan kaupan kaavoittamisen ilman maakuntakaavan merkintöjä. Vähittäiskaupan muita suuryksikköjä, kuten erikoistavaraa ja päivittäistavaraa sisältäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä ei ole mahdollista toteuttaa ilman maakuntakaavaan osoitettuja merkintöjä. Siirtymäsäännöksen voimassaolo aikaa on jatkettu 15.4.2017 asti. Vaihemaakuntakaavassa on käsitelty myös elinkeinoja, matkailua ja liikennettä. Lisäksi kaavassa on huomioitu voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan korjaus- ja täydennystarpeita. Vaihemaakuntakaavalla tuetaan kuntien kaavoitusta ja suunnittelua, mahdollistetaan kaupan, elinkeinojen ja matkailun kehittäminen sekä sujuvat ja toimintoja tukevat liikenneyhteydet. Tuomas Santasalo Ky on laatinut 1. vaihemaakuntakaavaa varten selvityksen Etelä-Karjalan kaupan rakenteesta ja mitoituksesta vuoteen 2025. Selvityksen keskeisiä teemoja olivat venäläismatkailijat ja heidän myötä kasvaneet kaupallisten palveluiden kehittämistarpeet. Tärkeinä tekijöinä olivat myös maakunnan oman ostovoiman kasvu, loma-asukkaat sekä muut matkailijat. Laaditulla kaupan palveluverkkoselvityksellä on nostettu esiin ne Etelä-Karjalan erityisasemaa Venäjän naapurina kuvaavat tekijät, jotka vaikuttavat maakunnan kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi selvityksessä on huomioitu toteutuneet ja ennustettavat matkailija- ja ostovirrat sekä mahdollisen viisumivapauden mukanaan tuomat haasteet. Strafica on laatinut Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavaa varten liikenneselvityksen, jossa tavoitteena on ollut osoittaa vaihemaakuntakaavan teemoihin liittyvän liikkumisen, kuljettamisen ja liikenteen kehitysnäkymät, liikenne-ennusteet ja vaikutukset. Erityinen huomio työssä on ollut rajan ylittävän kaupan asioinnin ja matkailun synnyttämässä henkilöautoliikenteessä. Liikenneselvityksen yhtenä tavoitteena on ollut täydentää vuoden 2013 alussa valmistunutta kaupan palveluverkkoselvitystä liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvien vaikutusarviointien osalta. TAK Oy on tutkinut venäläisten ostosmatkailun merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tutkimus tilattiin yhteistyössä Kymenlaakson liiton kanssa. Vaihemaakuntakaavan vaihtoehtoisten ratkaisujen arvioimiseksi laadittiin erillinen liikenteellinen selvitys. Vaihemaakuntakaavaan liittyy myös erillinen Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi -raportti sekä Vaihemaakuntakaavan taustaselvitys. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi -raporttiin on koottu vaihemaakuntakaavan yhteisvaikutukset, kootusti kaavan kunkin teeman vaikutukset sekä yksittäisten kaavamerkintöjen vaikutukset. YVA ry palkitsi Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi -raportin Hyvä SOVA -palkinnolla (suunnitelmien ja ohjelmien arviointi) vuonna 2015. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan 19.10.2015. Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavaa koskeva ympäristöministeriön vahvistamispäätös on luettavissa Etelä-Karjalan liiton ja ympäristöministeriön kotisivuilla. Kaavan voimaantulosta kuulutettiin MRA 93 :n mukaisesti maakunnan kunnissa, paikallislehdissä ja Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla. Kaava-asiakirjoihin voi tutustua Etelä-Karjalan 8

liiton kotisivuilla. Lisäksi kaava-aineisto on toimitettu alueen kunnille, muille viranomaisille ja yhteistyötahoille huomioitavaksi suunnittelussa. Kaavasta jätettiin vahvistamatta yksi alue, Parikkalan Matalakennäksen TP-1-alue. Etelä-Karjalan liitto pyysi ympäristöministeriötä jättämään alueen vahvistamatta sen luontoarvojen vuoksi. Lisäksi vahvistamispäätökseen on kirjattu jatkosuunnitteluohje: Maakunnan liitossa meneillään olevista Geopark- ja Greenbelt -hankkeiden aihealueet nivoutuvat myös toisen vaihemaakuntakaavan teemoihin. Hankkeet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.5. Päätöstä kaavan aloittamisesta ei ole vielä tehty eikä tarkempaa aikataulua ole vielä laadittu. Kaavan taustatietojen keruu ja selvitysten laatiminen on määrä aloittaa vuoden 2015 lopussa/ vuoden 2016 alussa. Ympäristöministeriö kehottaa Etelä-Karjalan liittoa seuraamaan vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeen perusteena olevan ostovoiman kehitystä etenkin venäläisten matkailijoiden osalta. Mikäli ostovoima ei kehity vahvistetun kaavan selvityksissä arvioidulla tavalla, on liiketilan lisätarvetta tarpeen arvioida uudelleen. Ympäristöministeriö kehottaa tulevassa maakuntakaavoituksessa kiinnittämään erityistä huomiota vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen ja sen jakautumiseen kaupan eri laatujen kesken sekä kokonaismitoituksen jakautumiseen keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisten alueiden kesken. 2.2 TOINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Alustavien suunnitelmien mukaan Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavan aihepiirejä tulee olemaan energiaja erityisesti bioenergia-, luonto- ja luonnonvara-alueet sekä mahdolliset muut täydennystarpeet. Lisäksi kaavassa käsitellään arvokkaat maisema-alueet. 2. vaihemaakuntakaavaa varten käydään läpi maakunnan luontoalueita sekä selvitetään mahdollisia luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia. Myös suot ja mahdolliset turvetuotantoalueet on tarkoitus kartoittaa. Toista vaihemaakuntakaavaa varten maakuntaliitossa on valmistunut Etelä-Karjalan energiaselvitys ja maakunnan energiatalouden tulevaisuus, joka on tarpeen päivittää 2. vaihemaakuntakaavatyötä varten. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on valmistunut vuonna 2014 ja sen tulokset tullaan huomioimaan toisessa vaihemaakuntakaavassa. Maakunnan liitto on ollut myös mukana Sisä-Suomen kuuden maakunnan yhteisessä tuulivoimaselvityksessä. Sopivien tuulivoimatuotantoalueiden osoittaminen maakuntakaavatasolla on kuitenkin ongelmallista Puolustusvoimien tutkavaikutusten vuoksi eikä tuulivoimatuotantoalueita todennäköisesti tulla käsittelemään seuraavassa vaihemaakuntakaavassa. Kunnilla on mahdollisuus yleiskaavoittaa tuulivoimatuotannon alueita. 9

/ 3. ETELÄ-KARJALAN LIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT Etelä-Karjalan liitolta pyydettävät lausunnot pyydetään toimittamaan sähköisesti liiton kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@ekarjala.fi tai postitse osoitteeseen Etelä-Karjalan liitto, Kauppakatu 40D, 53100 Lappeenranta. Etelä-Karjalan liitto muistuttaa vielä, että kaikki lausuntopyynnöt tulee osoittaa ja toimittaa Etelä-Karjalan liiton kirjaamoon, eikä suoraan yksittäisille viranhaltijoille. Lausunnoille saapuvat kaava-asiakirjat voi toimittaa joko sähköisesti tai postitse. 3.1 YLEISKAAVAT Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 :n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Yleiskaavat ovat usein merkittäviä ja koskevat laajoja alueita. Usein onkin jo kaavan luonnosvaiheessa tarpeen saada viranomaisilta palautetta. Etelä-Karjalan liiton osalta palautteen anto voidaan toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Myös luonnosvaiheessa kaavasta voidaan pyytää lausunto maakunnan liitolta. 3.2 ASEMAKAAVAT Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, mikäli kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. 3.3 LAUSUNTOJEN MÄÄRÄAJOISTA Yleis- ja asemakaavalausuntojen osalta maakunnan liiton lausunnon antamiselle ei lainsäädäntöön ole kirjattu määräaikoja. Maa-ainesten ottoluvista tulee pyytää lausunto Etelä-Karjalan liitolta, jos lupahakemuksen tarkoittamalla alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Tällöin maakunnan liiton on annettava lausunto kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Mikäli lausuntoa ei ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista ilman kyseistä lausuntoa. Etelä-Karjalan liitto toivoo, ettei lausuntojen määräaikoja asetettaisi liian kiireellisiksi. Kaavaprosessin kannalta on tärkeintä, että lausunnoilla oleviin kaava-asiakirjoihin perehtymiseen voidaan varata valmistelussa riittävästi aikaa. Etelä-Karjalan liiton osalta suuntaa antavana määräaikana asema- ja yleiskaavojen osalta voitanee pitää kuukauden määräaikaa lausuntopyynnön saapumisesta. Etelä-Karjalan liitto muistuttaa vielä, että kaikki lausuntopyynnöt tulee osoittaa ja toimittaa Etelä-Karjalan liiton kirjaamoon, eikä suoraan yksittäisille viranhaltijoille. Lausunnoille saapuvat kaava-asiakirjat voi toimittaa joko sähköisesti tai postitse. Mikäli alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaava laaditaan täysin sen mukaisesti, on lausuntopyyntö maakunnan liiton osalta usein tarpeeton. Niillä alueilla, joilla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan luonnosvaiheessa voidaan palautteen anto tarvittaessa toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommenttipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Keskeisen kaupunkiympäristön asemakaavoista on kuitenkin syytä pyytää maakunnan liitolta lausunto. 10

/ 4. TIETOTUOTANTO JA YHTEISTYÖ Etelä-Karjalan liiton selvitykset, strategiat ja tietoaineistot on luettavissa ja ladattavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta www.ekarjala.fi/liitto/. 4.1 STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennestrategian päivitys valmistui vuoden 2014 lopussa ja siihen liittyvä aiesopimus allekirjoitettiin vuoden 2015 alussa. Aiesopimuksen myötä kukin sopijaosapuoli sitoutuu edistämään sopimuksessa esitettyjä toimenpiteitä käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet on asetettu vuoteen 2030 ja ne on määritelty erikseen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen ja aluekehityksen vahvistamiseen sekä arjen kestävän liikkumisen että yhteiskunnan tavoitteiden edistämiseen. Liikennejärjestelmätyötä koordinoi Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmä, jota johtaa Etelä-Karjalan liitto ja työryhmässä on mukana maakunnan kuntia, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto ja Etelä-Karjalan kauppakamari. Työryhmä kokoontuu useamman kerran vuodessa. Kaakkois-Suomen liikennestrategia valmistui vuoden 2014 lopulla. Työn tavoitteena oli luoda edellytykset osallistua selkeällä ELY-keskuksen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien hyväksymällä näkemyksellä ja priorisoidulla kannanotolla valtakunnalliseen liikennepoliittiseen keskusteluun. Strategiaan on koottu Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmän keskeiset kehittämistarpeet vuoteen 2035 ulottuvalla tarkasteluaikajänteellä. Liikennestrategia määrittää liikennejärjestelmän suunnitteluperusteet alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällön tarkentamiselle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja maakuntien lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteutusohjelmien sisällön määrittämiselle. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014-2017 valmistui vuonna 2014. Maakuntaohjelma on alueiden kehittämislain mukainen asiakirja, jossa asetetaan maakunnan keskeiset kehittämistavoitteet ja määritellään niitä toteuttavat toimintalinjat. Se laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 tehtiin vuorovaikutteisesti maakunnan eri toimijoiden kanssa. Se rakentuu maakunnan vahvuuksien ja osaamisen varaan valintoja tehden ja on koko maakunnan ohjelma. Sillä ohjataan maakunnan kaupunkialueiden, taajamien ja maaseudun kehittämistä ja ohjelman toteuttamiseen sitoudutaan yhdessä. Maakuntaohjelmalle on laadittu myös toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015-2016, joka toteuttaa kesäkuussa 2014 vahvistettua Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman laadinnasta vastaa Etelä-Karjalan liiton aluekehitysyksikkö. Maakuntaohjelman toteutumista voi seurata kahdesti vuodessa ilmestyvästä seurantaraportista. Etelä-Karjalan matkailustrategian päivitystyö alkoi keväällä 2015 ja uusi matkailustrategia valmistui syksyllä 2015. Strategiassa on haluttu kirkastaa Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon tavoitteita sekä etsiä matkailuyritysten toivomia toimenpiteitä. Matkailustrategiatyöstä on vastannut Etelä-Karjalan liiton aluekehitysyksikkö ja maakuntasuunnittelija Anu Talka. Lisäksi marraskuussa 2015 aloitettiin Saimaan matkailun saavutettavuusselvitys yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen kanssa. 4.2 EDUNVALVONTA Etelä-Karjalan liikennetyöryhmä perustettiin v. 2010 aluehallinnon uudistuksen myötä, jolloin liitoille määrättiin vahvempi asema liikennejärjestelmätyössä. Liikennetyöryhmän tehtävänä on liikennehankkeiden edunvalvonta erilaisten esitteiden ja lausuntojen laatimisen myötä sekä erilaisten liikenteeseen liittyvien selvitysten edistämisessä ja laatimisessa. Erityisenä tavoitteena on aktivoida maakunnan liikennestrategian painopisteisiin liittyviä toimia liikenneyhteyksien kehittämiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikennetyöryhmillä on yhteisiä kokouksia kerran vuodessa. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 -päivitys valmistui marraskuussa 2014. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyy myös aiesopimus, jolla pyritään edistämään suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Samanaikaisesti laadittiin Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035, joka valmistui myös marraskuussa 2014. Kaakkois-Suomen rajaliikenteen sujuvuuden edellyttämät toimenpiteet on kirjattu vuonna 2012 laadittuun esitteeseen, jonka laadintaan ovat osallistuneet Kaak- 11

kois-suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto ja Etelä-Karjalan liitto. Sidosryhminä ovat olleet Tulli ja Rajavartiolaitos sekä alueen keskeisiä toimijoita. Esite on laadittu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Se on ladattavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta. Tavoitteena on päivittää esite vuoden 2016 aikana. Lisäksi liikenteen edunvalvontaa on suoritettu muun muassa valtatien 13 ja kantatien 62, Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen ja Luumäki - Imatra kaksoisraiteen osalta. Myös Kutilan kanavan, Lappeenrannan lentokentän ja Vainikkalan matkaterminaalin kehittäminen ovat edunvalvonnan kärjessä. Kokonaisuudessaan liikenteen edunvalvontatyö on tärkeä osa aluesuunnitteluyksikön toimintaa. Laadittuja edunvalvontaesitteitä: Parikkala - Syväorosta kansainvälinen rajanylityspaikka (suomi, englanti, venäjä, 2015) Luumäki - Imatra kaksoisraide (suomi, englanti, venäjä, 2015) Etelä-Karjalan liikennejärjestelmän kärkihankkeet (2014) Kiirellisimmät tienparannushankkeet kantatiellä 62 ja valtatiellä 13 (2014) Venäjän uuden raideyhteyden rakentaminen tavaraliikenteelle (2013) Vt 6, Karjalan rata ja rajanylityspaikat osana Pohjoista kasvukäytävää (2013) Rajaliikenteen toimenpideohjelma (suomi, englanti, venäjä, 2012). Esitteet on ladattavissa ja tulostettavissa Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta. 4.3 SELVITYKSET Maankuntaliiton tarkoituksena on käynnistää alemman tieverkon ja siltojen kunnostustarpeiden selvitys, jossa näkökulmana pidetään erityisesti puu- ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Selvityksellä pyritään löytämään tärkeimmät kunnostuksen tarpeessa olevat puukuljetusten ja bioenergian raaka-aineen kuljetusreitit. Nämä kohteet voitaisiin osoittaa edunvalvontaan. Lisäksi tarkoituksena on laatia Etelä-Karjalan kulkutapajakaumaa koskeva selvitys, jossa selvitetään palveluiden saavutettavuutta, joukkoliikenteen kehittämistä ja voidaan kartoittaa uusien palveluiden paikkoja sekä kuljetusreittejä. Tavoitteena on hankkia monipuolinen ja luotettava kuva asukkaiden liikkumisesta ja tuottaa lähtöaineisto liikenne-ennustemallien pohjaksi. Liikenne-ennustemalleilla voidaan tehdä vaikutusarvioita, joita käytetään Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisessä ja joukkoliikennepalveluiden järkeistämisessä. Myös maakuntaa koskevia luontoselvityksiä on tarkoitus täydentää ja päivittää. Mahdollista yhteistyötä luonnonsuojelupiirin kanssa selvitetään. Etelä-Karjalan liitto on mukana Saimaan matkailun saavutettavuusselvityksessä yhdessä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan liittojen kanssa. Työn tavoitteena on selvittää Saimaan matkailualueiden saavutettavuutta ja logistiikkaa. Selvitystyö käynnistyi marraskuussa 2015 ja on määrä valmistua tammikuussa 2016. Selvityksen laatii Sweco Oy. Kutilan kanavan yhteiskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin päivitystyö aloitettiin loppukesällä 2015. Selvityksen on laatinut Ramboll Oy ja se valmistui marraskuussa 2015. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, onko Kutilan kanavahanketta syytä lähteä viemään eteenpäin sen toteuttamiseksi. Kesällä 2015 valmistui selvitys saaristoasumisen yhdyskuntataloudellisista vaikutuksista Taipalsaaren kunnan alueella sijaitsevassa Suuren Jänkäsalon saaressa, joka on lossiyhteyden päässä mantereesta. Selvityksen lähtökohtana olivat mahdollisesti lisääntyvät vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset vakituisiksi asunnoiksi. Selvityksen tavoitteena oli kuvata ja huomioida erilaisia näkökulmia sekä vaikutuksia Suuren Jänkäsalon kaltaisen saariyhteisön lisääntyvästä vakituisten asukkaiden määrästä ja niiden vaikutuksista kunnan talouteen. Selvityksen laati Etelä-Karjalan liitossa ollut korkeakouluharjoittelija. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi oli osa ympäristöministeriön koko maan kattavaa päivitys- ja täydennysinventointihanketta, jossa toteutettiin maisemainventoinnit maakunnittain vuosina 2010 2014. Hankkeen tulosten perusteella valtioneuvosto tulee antamaan päätöksen, jolla korvataan aiempi vuonna 1995 annettu periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisemista. Etelä-Karjalan liitto toteutti inventointihankkeen yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa. Valmistuneet selvitykset ovat maakuntakohtaisia. Ensimmäistä vaihemaakuntakaavaa varten laadittiin useita selvityksiä, jotka on kuvattu kappaleessa 2.1. Lisäksi toista vaihemaakuntakaavaa varten tarvittavien selvitysten laatiminen aloitetaan, kun päätökset kaavan laadinnasta ja aihepiireistä on tehty. 12

Kaikki Etelä-Karjalan liitossa laaditut selvitykset ovat saatavilla Etelä-Karjalan liiton kotisivuilta tai sähköisenä erikseen pyydettäessä. 4.4 TILASTOT JA PAIKKATIETOAINEISTOT Etelä-Karjalan liiton kotisivuilla on keskeisistä aihealueista ajantasaista tietoa. Etelä-Karjalan liitolla on käytössään tilastokeskuksen maksullisista tietokannoista Kaupunki- ja seutuindikaattorit sekä Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastopaketti. Lisäksi maakunnan liitossa on käytössä erilaisia paikkatietoaineistoja kuten Suomen ympäristökeskuksen aineistoja, joita hyödynnetään suunnittelussa ja analyyseissä. Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteri on käytettävissä. Uuden teknisen alustan saanut, kaikille ilmainen palvelu löytyy osoitteesta http://tpr.ekarjala.fi. Yksityishenkilö voi hyödyntää rekisteriä mm. erilaisten palvelujen tai vaikkapa työpaikan etsimisessä. Palvelujen käyttö ei vaadi rekisteröitymistä. Etelä-Karjalan liiton ylläpitämän rekisterin tietosisältö on hankittu Tilastokeskukselta yritys- ja toimipaikkarekisteristä ja julkisyhteisörekisteristä. Tiedot päivitetään vuosittain vuodenvaihteessa. Etelä-Karjalan liitto tekee kuntien kanssa paikkatietoyhteistyötä kuntien erilaisten selvitysten ja kaavoitusprojektien yhteydessä. Maakuntakaavan paikkatietoaineistoa on mahdollista saada kuntien käyttöön. Aineistot on koottu maakuntaliittojen toimesta EU:n INSPIREdirektiivin mukaiseen yhteispaikkatietojärjestelmään. Järjestelmän tavoitteena on mahdollistaa paikka- ja ympäristötietojen vaihto, yhteiskäyttö, saatavuus sekä näihin tietoihin liittyviä palveluita. Etelä-Karjalan liitto on toteuttanut INSPIRE-direktiivin velvoittamat paikkatietoaineistojen katselu- ja latauspalvelut yhteistyössä muiden maakuntien liittojen kanssa. Inspire aineistojen julkaisusta ja käsittelystä vastaa Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka, joka on toimittanut maakuntakaava-aineistot Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunaan ja ylläpitää lisäksi Lounaispaikka INSPIRE-tiedostopalvelua. Paikkatietoikkunassa ja Lounaispaikan tiedostopalvelussa maakuntakaava-aineistot on kaikkien katseltavissa ja ladattavissa. Paikkatietoikkunan karttaikkunan osoite on www. paikkatietoikkuna.fi ja Lounaispaikan www.paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi, jota kautta aineistoja voi maksutta ladata käyttöönsä. Etelä-Karjalan liitto on mukana Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntien liittojen yhteistyöhankkeessa, jolla on tarkoitus tuottaa maakuntakaavoista yhtenäiset aineistot sekä etsiä ratkaisuja kaavan esitystapoihin liittyviin ongelmiin ja haasteisiin (HAME-hanke). Projektin päätavoitteena on helpottaa ja tehostaa maakuntakaavatietojen sujuvaa käyttöä ja hyödyntämistä. Tämän projektin tuloksena maakuntien liittojen laatimat maakuntakaava-aineistot tarjotaan verkossa valmiiksi yhtenäistetyssä ilmeessä, entistä ajantasaisempina sekä paremmin käyttäjien eri tietotarpeisiin vastaavina myös sähköisen asioinnin edellyttämien teknisten ja sisällöllisten vaatimusten osalta. Hankkeen tavoitteena on suodattaa Euroopan unionin ohjeistuksesta maakuntakaavan laadintaan oleellisesti liittyvät kokonaisuudet ja muokata niistä riittävän yksinkertaiset, mutta kaiken tarpeellisen sisältävät ohjeet maakuntakaavoituksen avuksi ja viedä ne liittojen kaavoitusprosessin käytännön tasolle mukaan. 4.5 HANKKEET JA YHTEISTYÖKUVIOT Taipalsaaren Sarviniemen alueen suunnittelua varten on tarkoitus perustaa työryhmä. Sen tavoitteena on Sarviniemen virkistyskäytön turvaaminen. Alueelle on tarkoitus laatia Masterplan ja osayleiskaava. Työtä ohjaavat Puolustusvoimat, Maasotakoulu, Metsähallitus, Taipalsaaren kunta, Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Sarviniemen alueen tuleva käyttö ratkesi, kun alueen omistajat ja Metsähallitus pääsivät kesällä 2015 sopimukseen, jolla noin 80 hehtaarin alue siirtyy valtiolle. Saimaa Geopark hanke Eteläisen Saimaan alueelle ollaan suunnittelemassa geoparkia. Sen tarkoituksena on olla matkailun tukirakenteena ja esitellä Saimaan alueen geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä alueen kunnista Lappeenranta, Imatra, Taipalsaari, Savitaipale, Mikkeli, Juva, Puumala ja Sulkava. Hanketta vetää Imatran seudun kehitysyhtiö. Tavoitteena on saada hakemus käsittelyyn vuoden 2016 lopulla. Tultuaan hyväksytyksi Saimaa Geopark liittyy osaksi globaalia geopark verkostoa, johon kuuluu noin 120 geoparkia. Hakemuksen laatiminen aloitettiin lokakuussa 2015. Geopark työryhmä kävi syyskuun 2015 alussa tutustumassa Irlannissa kahteen geoparkiin (The Burren and Gliffs of Moher ja The Marble Arch). Tutustumismatka avasi näkymän geoparkien toiminnan arkipäivän käytäntöihin. Etelä-Karjalan liitosta hankkeen johtoryhmässä on mukana ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen ja suunnit- 13

telija Susanna Mäntykoski. Ohjausryhmässä maakunnan liittoa edustaa maakuntasuunnittelija Anu Talka. The Green Belt of Fennoscandia (GBF) on valtioiden (Suomi, Norja, Venäjä) väliseen kolmikantasopimukseen perustuva hanke, jonka tavoitteena on luoda suojelualuepareista muodostuva helminauha Jäämereltä Suomenlahdelle. Toiminta on alueellisesti jaettu kolmeen osaan. Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo kuuluvat Kaakkois-Suomen yhteistyöalueeseen, jonka toimintaa koordinoi aluevaliokunta. Sen puheenjohtajuus on Kymenlaakson liitolla, sihteeriyttä hoitaa Metsähallitus. GBF on osa Jäämereltä Välimerelle ulottuvaa vihreää vyöhykettä. GBF:n idea on Kaakkois-Suomen osalta hieman vielä työn alla toisin kuin pohjoisemmassa osassa Suomea, jossa on jo nyt selkeät rajan molemminpuoliset kansallispuistoparit. Kaakkois-Suomen valiokunta on kokoontunut kerran. Etelä-Karjalan liiton edustaja osallistui huhtikuussa 2015 Pietarissa pidettyyn RIFKI hankkeen kokoukseen, jonka yhteydessä oli mahdollisuus keskustella ympäristökomitean luonnonsuojelujohtaja Stulovin kanssa. Hän oli hyvin innostunut yhteistyöstä GBF asiassa. Asian tiimoilta on tarkoitus kokoontua talven 2015-2016 aikana. Etelä-Karjalan liiton edustajana toimii ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen. Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2010 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiohjelman. Päivitys- ja täydennysinventoinnin tarkoituksena oli tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka ja rajaukset vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Näitä ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki, maatalouden ympäristötuen järjestelmät sekä Eurooppalainen maisemayleissopimus. Inventoinnissa keskitytään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen, vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön sekä mahdollisesti jonkin muun elinkeinon synnyttämiin maisemiin. Keskeisessä asemassa olivat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset viljelymaisemat. Päivitys- ja täydennysinventoinnit toteutettiin vuosina 2010-2014. Inventointien tulokset muodostivat uuden listauksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, jonka pohjalta valtioneuvosto tekee päätöksen. Uusi päätös korvaa vuoden 1995 päätöksen. Inventoinnit tehdään maakunnittain ja samalla inventoidaan myös maakunnallisesti arvokkaat alueet, joista päättäminen kuuluu maakuntien liitoille. Etelä-Karjalan liitossa inventointityöryhmässä olivat mukana Arto Hämäläinen ja Susanna Mäntykoski. Saimaan matkailun saavutettavuusselvityksen tarkoituksena on selvittää, millaisia matkaketjuja käyttäen matkailijat saavuttavat selvitysalueen ulkoisen saavutettavuuden solmupisteet (Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Savonlinna, Joensuu, Kuopio). Tarkastelu tehdään selvitysalueen matkailun päämarkkina-alueilta (Helsinki, Pietari, Moskova, Saksa ja Kiina) lähtien. Matkaketjutarkastelun lisäksi tehtävänä on analysoida, mitä puutteita ja kehitettävää saavutettavuudessa on kunkin solmupisteen ja päämarkkina-alueen näkökulmasta. Lisäksi tehtävänä on selvittää, millaisia matkaketjuja käyttäen matkailijat saavuttavat selvitysalueen ulkoisista saavutettavuuden solmupisteistä (Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Savonlinna, Joensuu, Kuopio) selvitysalueen keskeisimpiin matkailukohteisiin. Matkaketjutarkastelun lisäksi tehtävänä on analysoida, mitä puutteita ja kehitettävää kunkin matkailukohteen saavutettavuudessa on. Selvitys toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen kanssa. Selvitys aloitettiin marraskuussa 2015. Selvityksen yhteyshenkilöinä maakunnan liitossa toimivat Marjo Wallenius ja Anu Talka. 14

/ 5. ALUESUUNNITTELU, HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan liiton aluesuunnitteluyksikön tehtäviin kuuluvat alueiden käytön suunnittelu, maakuntakaavoitus, liikenne-, ympäristö- ja luontoasiat, tilastoaineistot ja tietotuotanto suunnittelua varten sekä erilaiset edunvalvontatehtävät. Lisäksi kunta- ja viranomais- sekä sidosryhmäyhteistyö ovat tärkeä osa aluesuunnitteluyksikön toimintaa. Aluesuunnittelu yksikössä hyödynnetään ja tuotetaan myös erilaisia paikkatietoaineistoja sekä laaditaan selvityksiä, raportteja ja edunvalvonta-aineistoja. Aluesuunnittelu, henkilöstö: aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius suunnittelun tulosalueen vastuuhenkilö, maakuntasuunnittelu, maakuntakaava, liikenne, paikkatietojärjestelmän kehittäminen, maankäytön kotimaiset ja kansainväliset asiat, teknisen huollon asiat, maankäytön lausunnot ympäristöpäällikkö Arto Hämäläinen ympäristö, luonnonsuojelu, luonnonvarojen hoito, lausunnot, suurpetoneuvottelukunta, Geopark-hanke, Greenbelt-hanke paikkatietosuunnittelija Anja Gerdt maakuntakaavan valmistelu, tietokantojen ylläpito, paikkatietojärjestelmä, julkaisutyöt, kuvankäsittely, kartat, tilastot, maakuntakaavan seuranta suunnittelija Susanna Mäntykoski paikkatietojärjestelmä, tilastoaineistot ja -julkaisut, toimipaikkarekisteri, julkaisutyöt suunnittelija Maria Peuhkuri maankäytön suunnittelu, tietotuotanto suunnittelua varten, selvitykset, tilastoaineistot, tietopalvelu, kuntapalvelu, maakuntakaavan seuranta, paikkatieto YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40D 53100 Lappeenranta www.ekarjala.fi/liitto/, Etelä-Karjalan liitto kirjaamo@ekarjala.fi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi Puhelinvaihde 05 6163 100 15

KAUPPAKATU 40 D puh. +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi 53100 LAPPEENRANTA Y-TUNNUS 0869462-5 kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi/liitto/