4226 EESTINKALLION KOULU, RAKENNUS ELMOLA, VIITTAKORPI 7, ESPOO (ent. talonmiehen asunto) RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Eestinkallion koulurakennukseen Elmola on tehty rakenne- ja talotekninen katsastus 2.11.2017. Katsastuksella tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus on tehty tiloihin, joista on tullut Espoon kaupungille käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta. Koulurakennuksessa Elmola käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta on annettu koko rakennuksesta. Katsastuksen tekivät Elisa Koskinen ja Jarkko Lesonen. Katsastuksessa oli mukana kiinteistönhoitaja Ilir Avdiu. Koulurakennuksen Elmola käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu 11.4.2017 GMjärjestelmän sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan tiloissa on koettu ilmanvaihdon riittämättömyyttä ja herkimmillä henkilöillä oirekokemuksia. Lisäksi sadeveden havaittu lammikoituvan rakennuksen vierustalle ja ulkoseinien ulkopinnoilla on kosteusjälkiä. Katsastuksen yhteydessä saadun tiedon mukaan nykyiselle rehtorille ei ole välittynyt palautetta sisäilman laadusta. Tiloissa työskentelevä opettaja on vaihtunut syksyn 2017 aikana. Työtekijöiden määrä on noin 3-6 hlö:ä ja oppilaita on noin 24 hlö:ä Yksikerroksinen rakennus on suunniteltu alun perin vuonna 1986 talonmiehen asunnoksi. Rakennus on muutettu opetustilakäyttöön 2000-luvun alussa, jolloin on asennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, uusittu pintamateriaaleja sekä muutettu sauna- ja suihkutilat wctilaksi. Sisätilojen pinta-ala on noin 80 m 2. Rakennuksessa on maanvarainen alapohjalaatta, ulkoseinissä on sisältäpäin lueteltuna kipsilevy 13 mm, puurunko ja mineraalivillalevy 125 mm, muovi, runko+mineraalivilla 125 mm, kipsilevy, ilmarako 20 mm ja kalkkihiekkakivitiilimuuraus 135 mm. Vesikatteena on pääosin kermi. 1 (17) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen
1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Rakennusta ympäröivien talokaivojen (mahdollisten salaojakaivojen) kannet eivät olleet avattavissa katsastuskäynnin yhteydessä. Salaojien toimimattomuudesta ei havaittu viitteitä. Sisätiloissa ei havaittu pintailmaisimella viitteitä liiallisesta kosteudesta eikä kosteuden aiheuttamia jälkiä. 1.3 Päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Pääsisäänkäynnin puoleinen sivu on asfaltoitu. Muilla julkisivuilla on nurmikkoa tai sammaloitunutta kivetystä. Suurin sade- ja sulamisvesien kosteusrasitus aiheutuu rinteen puoleiselle julkisivulle - Rakennuksen pääsisäänkäynnin vierustalle lammikoituu ajoittain vettä - Sisätilojen pintarakenteissa ei havaittu viitteitä kosteuden aiheuttamia. Kuva 1. Rakennuksen pääsisäänkäynnin vierustalle kerääntyy sade- ja sulamisvesiä, mikä aiheuttaa kosteusrasitusta ulkoseinien alaosiin. Sadevesikaivo oli lähes tukossa katsastuksen aikana. Muut ympäröivät kaivot eivät auenneet tarkastuskäynnin aikana. 2 (17)
Kuva 2. Rakennukseen kohdistuu sade- ja sulamisvesistä kosteusrasitusta rinteen puolelta entisten sauna- ja makuuhuoneen puoleiselle julkisivulle. 1.4 Perustukset, perusmuurit - Rakennuksen perustukset ovat matalat. Lattia on maanpinnan tasossa - Sadevesien ohjautuminen vesikatolta on puutteellista. Sadevesien roiskuminen ja betonisten vedenohjainten vesiroiskeet kastelevat ja likaavat sokkeleiden ulkopintoja. Sokkeleihin kohdistuvat sadevedet sekä istutuskaistat lisäävät seinän alareunan kosteusrasitusta. Ulkoseinien alaosissa ja lattialiittymissä ei todettu kuitenkaan viitteitä liiallisesta kosteudesta - Rakennuksen ympärillä ei havaittu vedeneristystä / patolevyä - Sokkeleissa ei havaittu halkeamia eikä perustusten painumaa. Kuva 3. Maanpinta on lähellä lattiatasoa ja ulkoseinän tiilimuurauksen alaosaa. 3 (17)
1.5 Alapohjat - Alapohjarakenteissa ei havaittu kohonneita pintakosteuslukuarvoja eikä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto ei edellytä kiireellisiä toimenpiteitä. Alapohjan liittymissä ulkoseiniin ja putkiläpivienteihin ei havaittu tutkimuksen aikana poikkeavaa hajua. Alapohjan rakenneliittymiä ulkoseiniin, kantaviin väliseiniin ja läpivienteihin ei ole tiivistetty ilmatiiviiksi, jolloin ilmavuodot alapohjarakenteen liittymistä huoneilmaan ovat kuitenkin mahdollisia. Rakenteista sekoittuvat ilmavuodot ovat sisäilman laatua heikentävä tekijä. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennus on puurunkoinen. Kipsilevyrakenteisilla seinäpinnoilla havaittiin yksittäisiä pystysuuntaisia halkeamia, kuten eteisessä. Halkeamien ei arvioida vaikuttavan rakennuksen kantavuuteen. Kuva 4. Eteisessä on yksittäinen pystysuuntainen halkeama sisäseinäpinnalla. 1.7 Välipohjat, yläpohjat - Yläpohjaan on asennettu ilmanvaihtotekniikan muutostöissä läpivientejä, jotka eivät ole ilmatiiviit. Ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla (entinen vaatehuone) on avoin läpivienti yläpohjan eristetilaan. 4 (17)
- katon kipsilevyn liittymissä seinäpintoihin on saumausmassat, jotka rakoilevat laajasti. Rakennusajankohta huomioiden yläpohjan muovikalvoa ei ole todennäköisesti asennettu ilmatiiviisti. Ilmavuodot yläpohjarakenteesta ovat mahdollinen sisäilman laatua heikentävä tekijä. Kuvat 5 ja 6. Yläpohjan tiivistämätön läpivienti ilmanvaihtokoneen kohdalla. Katon saumaukset seinäpintoihin rakoilevat. 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Vesikaton lyhyet räystäät johtavat sadevesiä ulkoseiniä pitkin. Julkisivulaudoituksien maalipinta on kulunut ikkunoiden kohdalla ja niissä on leväkasvustoa. - Ulkoseinärakenteiden muovikalvon liittymiä ei ole todennäköisesti asennettu ilmatiiviisti. Ilmavuodot ulkoseinän sisäosista huoneilmaan voivat heikentää sisäilman laatua. Ulkoseinien alaosat ovat lähellä maanpinnan tasoa, mikä voi aiheuttaa kosteusrasitusta. 5 (17)
Kuva 7. Entisessä makuuhuoneessa ulkoseinän kipsilevyn saumamassa väliseinään rakoilee. 6 (17) Kuva 8. Rikkoontuneesta valokatteesta ohjautuu sadevesiä puuverhoillun ulkoseinän yläosaan, mikä lisää ulkoseinän kosteusrasitusta. 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Ikkunat on todennäköisesti kunnostettu edellisen muutoskorjauksen yhteydessä, eikä niiden nykyinen kunto edellytä kiireellisiä korjauksia. Terassin puoleisella julkisivulla yhden ikkunan tiivistenauha suositellaan asennettavaksi uudestaan. Maalipinnoissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. - Vesipeltien kallistukset ovat riittävät. Vesipellitysten saumaukset suositellaan uusittavaksi muutaman vuoden sisään
Kuvat 9 ja 10. Ikkunoiden kunnossa ei havaittu pääosin huomautettavaa. Terassin puoleisella julkisivulla ikkunan tiivistenauha on irtonainen. 7 (17)
1.10 Ulko-ovet - Pääovi on yksilehtinen. Ovi ei ole tiivis. Terassin ovi on kaksilehtinen, mutta uloin ovi ei ole tiivis. Kuvat 11, 12 ja 13. Ulko-ovet eivät ole tiiviit, jolloin mm. sadevettä / lunta voi kulkeutua sisätiloihin. Terassin oven kohdalla muovimatto on kuprulla. 8 (17)
1.11 Vesikatteet, kattokaivot - Vesikatto on paikoin sammaloitunut ja kattokaivo on lähes tukossa - Räystäspellitykset ovat lyhyet ja johtavat vettä ulkoseiniä pitkin. Pellitysten saumat ovat avonaisia. Pellityksissä on leväkasvustoa. Vesikatolle pääsyä ei ole estetty, joten siellä on tehty ilkivaltaa mm. potkimalla kattokaivon ritilää. Kuvat 14 ja 15. Vesikaton suojakiveyksen päälle on kertynyt lehtiroskaa ja sammalta. Räystäspeltien maalipinta on kulunut. Kattokaivo on lähes tukossa. Vesikatolle kertyy runsaasti lehtiroskaa ympäröivistä puista, mikä tukkii usein rännit ja sadevesikourut. Terassin puolella valokate on rikkoontunut ja vettä on valunut ulkoseinän ulkopintaa pitkin alas. 9 (17)
Kuvat 16 ja 17. Viemärin tuuletusputki on tukossa. 10 (17)
Kuvat 18 ja 19. Tikkaissa ei ole kiipeilyestettä. Tikkaiden kiinnitys on heikko ja aiheuttaa turvallisuusriskin. 1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Sisäpintojen kunnossa ei havaittu huomautettavaa. Terassin oven edustalla muovimatto on irtonainen, mutta rakennepinnoilla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukuarvoja eikä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 20. Tilojen sisäpintojen kunnossa ei havaittu huomautettavaa. 11 (17)
1.13 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. Märkätiloissa on lattioissa muovimattopäällysteet - Nykyisessä isossa wc-tilassa (entisissä pesutiloissa) lattiakaivon ja viemäritulppauksen kohdalla on seinälinjan kohdalla kupruja, jotka johtuvat todennäköisesti suuresta tasoiteainemäärästä muovimaton alla. Entisen pesutilan lattiakaivo oli kuivunut, mistä voi aiheutua viemärimäistä hajua tiloihin. Tilassa on puiset ovenkynnys- ja oven karmirakenteet, jotka voivat vaurioitua helposti liiallisesta kosteudesta. Märkätilojen lattiapäällysteet suositellaan vaihdettavan seuraavan perusparannuksen yhteydessä. Kuvat 21, 22 ja 23. Nykyisen wc:n (ent. pesuhuoneen) lattiakaivo on kuivunut. Seinälinjassa muovimaton alla on todennäköisesti tasoiteainetta, jonka takia muovimaton pinta ei ole tasainen. Pesutilojen puiset kynnyslistat ja karmirakenteet suositellaan vaihdettavaksi kosteutta kestävimmillä materiaaleilla seuraavan perusparannuksen yhteydessä. 1.14 Aistitut sisäilmaolosuhteet 12 (17) - Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin muutamissa tiloissa oleskeluvyöhykkeeltä kertamittauksena. Sisäilman lämpötila oli vuoden aikaan
nähden Sisäilmastoluokituksen S1 tavoitearvon mukainen (21,1 ºC). Suhteellinen kosteus oli 25 %, mikä on vuoden aika huomioiden normaali. - Sisätiloissa ja rakenneliittymissä ei havaittu poikkeavia hajuja. Sisätilojen siivoustasossa (työskentelytasot ja yläpölyt) ei havaittu huomautettavaa. - Sisätilojen painesuhteet ulkoilmaan nähden olivat välillä 0-1 Pa kertamittauksella määritettynä. 1.15 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Tikkaiden kiipeilyesteen asennus ja tikkaiden kiinnityksen korjaus - Viemärituuletusputken, kattovesikaivon, sadevesikaivon ja rännien puhdistus - Valokatteen uusiminen / korjaus - Vesikaton singelin uusiminen / puhdistaminen. - Ulko-ovien tiiveyden parantaminen - Pintavesien ja sadevesien ohjauksen parantaminen - Salaojakaivojen tarkastus - Ulkoseinän ala- ja yläosan liittymien kosteusteknisen kunto suositellaan tarkastettavaksi rakenneavauksella pistokoeluontoisesti. Rakenneavauksen yhteydessä arvioidaan rakennusmateriaalien kuntoa sekä ulkoseinärakenteen ilmatiiveyttä alapohjaan, yläpohjaan ja ikkunarakenteisiin. Rakenneavausten perusteella voidaan arvioida tarkemmin laajempien korjausten tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä sekä korjaustapaa. Laajempia peruskorjausvaiheen tasoisia korjauksia voivat olla ulkoseinien, alapohjan ja yläpohjan ilmatiiveyden parannus sekä rakenteiden kosteustekniseen kuntoon liittyvät korjaukset. 13 (17)
2 ILMANVAIHTO 2.1 Havainnot - Alkuperäinen ilmanvaihto eli keittiön liesikupu ja siihen liittyvä huippuimuri eivät ole enää käytössä. Nykyisin rakennusta palvelee sisäänkäynnin vieressä oleva vuonna 2000 asennettu tulo- ja poistoilmakone TK1/PK1. Koneen käyntiaika on ma-pe klo 6-17. Kiinteistönhoitajalta saadun tiedon mukaan ilmanvaihto on säädetty noin vuonna 2013-2014 henkilömäärän mukaan. Ilmanvaihtolaitteiden puhdistusajankohdista ei ole tietoa. Kuva 24. Ulkoilmasäleikköön oli kertynyt runsaasti puiden lehtiä. Säleikkö on pihatasolla sisäänkäynnin vieressä. Kuva 25. Koneen TK1IPK1 ulkokuori oli ehjä. Koneen sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Koneen sulkupellit toimivat. Käyttöohjeen mukaan laitteessa on pakkasraja, jolloin kone asettuu toimimaan puolelle teholle ulkolämpötilan ollessa alle -15 C. Puhaltimissa ei ole hihnoja. 14 (17)
Kuvat 26-27. Tulo- ja poistoilmasuodatin olivat keskenään samanlaisia pussisuodattimia ja näkyvät vasemmassa kuvassa. Kummankin suodattimen suodatusluokka oli M5. Suodatinkehyksissä oli vähäistä vuotoa suodattimien ohi. Suodatinkehyksissä ei ole kiristintä, joka tiivistäisi kehyksen asennuskiskoa vasten eli suodattimet asettuvat vain omalla painollaan asennuskiskoa vasten. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, viimeksi toukokuussa 2017. Tuloilmasuodattimen jälkeen olevassa lämmöntalteenottolaitteessa, lämmityspatterissa sekä koneen pohjalla oli keltaista siitepölyä. (Alun perin konekortin mukaan suodatusluokka on ollut M5 tuloilmasuodattimessa ja G3 poistoilmasuodattimessa.) ohituspelti tuloilma ylhäältä Kuvat 28-29. Tutkimuksen aikana lämmöntalteenottolaitteen takaosassa oleva ohituspelti oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisesti auki eli kesäasennossa, ks. kuvat. Tällöin tuloilma virtaa lämmöntalteenottolaitteen ohi, eikä poistoilmasta siirry lämpöä tuloilmaan. Lämmityskaudella ohituspellin tulisi olla kiinni ja tuloilman tulisi kulkea lämmöntalteenottolaitteen läpi, mutta nyt lämmöntalteenottolaitteen säleet olivat kiinni, ks. kuvat. Ulkoilman lämpötila oli 0 C ja tuloilman 15 (17) sisäänpuhalluslämpötila 20,1 C. lämmöntalteenottolaitteen säleet
Kuvat 30-31. Tuloilma jaetaan tiloihin seinien yläosassa olevista tuloilmahajottajista. Aistinvaraisesti arvioiden tuloilmahajottajien ja poistoilmaventtiileiden kautta liikkui ilmaa kohtuullisesti. Suurimmassa tilassa (ent. olohuone) tuloilmasuihku on ruskeiden säätöliuskien avulla suunnattu siten, että tuloilmaa osuu katon akustiikkalevyjen reunaan. Tämä vaikuttaa tuloilmanjakoon tilassa. Ent. olohuoneen tuloilmahajottajan takana olevassa tuloilmakanavassa oli keltaista siitepölyä, sisäpinnan pölykertymäksi arvioitiin 2-3 g/m 2. Tuloilmahajottajissa ei ollut näkyvää mineraalivillaa. 2.2 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ulkoilmasäleikön puhdistaminen. Tulo- ja poistoilmasuodattimien ohivirtausten estäminen lisäämällä suodatinosiin suodatinkehysten kiristysmekanismi. Ilmanvaihtokoneen ja kanavien puhdistaminen, mm. tuloilmakanavien sisäpintojen siitepölyn poistamiseksi. Lämmöntalteenottolaitteen peltien ja säätölaitteiden toiminnan korjaaminen. - Entisen olohuoneen tuloilmahajottajien ilmasuihkun suuntauksen muuttaminen säätöliuskien avulla siten, että tuloilma ei törmää akustiikkalevyjen reunaan. 16 (17)
Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen RTA, FM, osastopäällikkö Jarkko Lesonen DI, tutkija Liite 1. Työmaapöytäkirja, sisäilmakorjaus 17 (17)