MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Transkriptio

1 Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL ESPOON KAUPUNKI tiedoksi: NÖYKKIÖN KOULU, NÖYKKIÖNLAAKSONTIE 3, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Nöykkiön koulurakennukseen on tehty rakenne- ja talotekninen katsastus Katsastuksella tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastus on tehty tiloihin, joista on tullut Espoon kaupungille käyttäjäpalautetta sisäilman laadusta. Katsastettuja tiloja ovat olleet tilat 116, 130, 131, 152, 154, 201, 254, 256, 260, 265, 267, , 310, 316, 320, 322, 323, 324, 325, 327, 328, , 331, 332, 334, 327, 347, 348, 349, 329, 1 krs käytävä, 315, 1. krs varasto sekä niitä ympäröivät rakenneosat ja ilmanvaihtolaitteet. Katsastuksen tekivät Elisa Koskinen ja Kaj Karumaa. Katsastuksessa oli mukana kiinteistönhoitaja Joacim Hallenberg. Käyttäjäpalaute sisäilman laadusta on kirjattu GM-järjestelmän sisäilmastoolosuhdelomakkeeseen. Käyttäjäpalautteen mukaan tiloissa on koettu ilmanvaihdon riittämättömyyttä, rakennepintojen halkeamia ja osalla henkilöistä on ollut sisäilman laatuun liitettyjä hengitystieoireita sekä silmien ja nenän ärsytysoireita. Keittiön ruoanhajun on koettu leviävän ympäröiviin tiloihin. Liikuntasalin alueella on tehty kiinteistöhuollon mukaan tänä vuonna kosteusteknisiä korjauksia ja auditoriossa oli käynnissä kosteustekniset korjaustyöt, joten niiden arviointia ei tehty. Työtekijöiden määrä on noin 50 hlö:ä ja oppilaita on noin 290 hlö:ä Nöykkiön koulurakennus on valmistunut vuonna 1985 ja siinä 2-3 kerrostasoa. Alapohjat ovat maanvaraisia. Ulkoseinät ovat pääosin betonielementtirakenteisia, joissa on mineraalivillalämmöneriste. Julkisivupintana on tiili. Välipohjat ovat ontelobetonirakenteisia. Vesikatteena on bitumihuopakate. Ennen pintavesi- ja salaojaremonttia vettä on valunut ensimmäisen kerroksen auditorio- ja liikuntasalitiloihin. Vuonna 2017 valmistuneen salaojaremontin ja liikuntasalitilojen kunnostuksen jälkeen sisätiloissa ei ole havaittu poikkeavaa kosteutta. 1 (23) S w e co Ilmalanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Katsastuksessa avattiin yksi salaojakaivo. Salaojien toimivuudesta ei ole huomautettavaa. Sisätiloissa ei havaittu pintailmaisimella viitteitä liiallisesta kosteudesta eikä kosteuden aiheuttamia jälkiä ulkoseinien alaosissa eikä lattiapinnoilla Kuva 1. Salaojat on uusittu, eikä niiden toimivuudessa ollut puutteita. 1.3 Päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Rakennuksen vierustoilla on kivetystä, istutuskaistoja asfalttia. Vesien lammikoitumista ei ole kiinteistöhoidon puolelta havaittu pihakorjausten jälkeen. 1.4 Perustukset, perusmuurit 2 (23) - Sokkeleissa ei havaittu yleisesti halkeamia eikä perustusten painumisesta ollut viitteitä

3 1.5 Alapohjat - Ensimmäisen kerroksen aulassa 118 sisäilman laatua heikentävä tekijä voi olla ilmavuodot alapohjarakenteen liittymistä ja liikuntasaumoista huoneilmaan päin. Rakennepinnoilla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukuarvoja eikä kosteusjälkiä. Liikuntasaliin johtavan käytävän kohdalla havaittiin maaperämäistä hajua liikuntasauman liittymistä. On myös mahdollista, että ennen korjaustöitä aulan alueella on tunnistettu auditorion ja liikuntasalin epäpuhtauksiin liittyviä hajuja. Alapohjan kaikki liikuntasaumakohdat suositellaan tiivistettäväksi ilmatiiviksi - tilassa 116 on alapohjan tarkastusluukusta virtaa ilmaa huonetilaan päin. Ilman kulkeutuminen epäpuhtaammista rakenneosista sisäilmaan heikentää sisäilman laatua. Kaikki alapohjien tarkastusluukut suositellaan tiivistettävän kaasutiiviiksi. Ennen tiivistystä kansi avataan ja sisus tarkastetaan. - Kuva 2. Tilan 116 alapohjan tarkastusluukusta virtaa ilmaa huonetilaan päin. Tarkastusluukkua ei saatu avattua käynnin yhteydessä. Liikuntasalialueen puolella alapohjan luukut ovat ilmatiiviimmät. 3 (23)

4 4 (23) Kuva 3. Aulan 118 käytävän kohdalla liikuntasaumalinjan liittymissä alapohjaan havaittiin maaperämäistä hajua. 1.6 Runko, kantavat seinät - Rakennuksessa on betonirakenteinen pilari- ja palkkirunko. Elementtien saumamassat, liikuntasaumat sekä pilarien ja palkkien elastiset saumat rakoilivat tiloissa 116, 118, 270, 269, 283, 303, 310, 320, 322, 324, 325, 327, 328, 331, 347, 348, 349, 350. Ulkoseinien kohdalla elementtien liittymäkohdat tulisi olla ilmatiiviitä, jotta rakenteen sisäosista ei kulkeudu ilmaa huoneilmaan päin. Rakenteista kulkeutuva ilma heikentää sisäilman laatua. Ulkoseinäpintojen liittymien raot aiheuttavat myös vedon tunnetta ja aiheuttavat huolta tilojen käyttäjissä.

5 Ulkoseinäelementtien saumat ja liittymät sekä liikuntasaumat suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Kuva 4. Tilan 116 seinien massatut saumat rakoilevat 5 (23)

6 Kuva 5. Pilarien ja palkkien elastiset saumat rakoilevat 1.7 Välipohjat, yläpohjat - Välipohjien pinnoilla ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Lattiapinnat olivat pääosin siistit - kotitaloustilassa 260 on katto- ja seinäpinnoilla putkiläpiviennistä tulleita vesivalumajälkiä. Vuotokohtaa on kitattu umpeen, jolloin vettä ei ole päässyt enää rakenteeseen. Kosteusjälkiä ei ole poistettu ja ne suositellaan poistettavaksi putkivuodon korjauksen jälkeen. Ulkoseinän kosteus ja kunto selvitetään - tilassa 310 on vesivuotojälkiä kattopinnalla ulkoseinänurkkauksessa. Vesikaton räystäspellitykset ja mahdolliset vesivuotoreitit suositellaan selvitettäväksi. Rakennepinnoilla ei todettu kohonneita pintakosteusarvoja, mutta ulkoseinän yläosan lämmöneristeen kosteustekninen kunto suositellaan selvitettäväksi kosteusmittauksilla / rakenneavauksella korjausten laajuuden arvioimiseksi - tilan 223 lattiassa on muovimatossa kupru liikuntasauman kohdalla. Kupru suositellaan avattavaksi, jolloin kuprun syy selvitetään. 6 (23)

7 Kuva 6. Tilan 223 lattiassa on kupru liikuntasauman kohdalla Kuva 7. Tilassa 260 putkivuodon vesivalumajäljet ovat näkyvissä seinäpinnoilla 7 (23)

8 Kuva 8. Tilassa 315 on vesivuotojälkiä kattopinnalla. 8 (23) Kuva 9. Yläpohjassa ei havaittu poikkeavaa hajua eikä vesivalumajälkiä

9 1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Ulkoseinien ilmatiiveys on heikko useissa tiloissa havaittujen elementtisaumojen ja liikuntasaumojen sekä tiilimuuratun sisäkuoren rakojen takia. Ulkoseinien liittymien kautta on mahdollista sekoittua epäpuhtaampaa ilmaa huoneilmaan päin ja rakoilevat liittymät suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Kiireellisempänä korjauksena tehdään saumausten tiivistyskorjaus. Kaikkien rakennuksen ulkovaipan rakenneliittymien tiivistys ilmatiiviiksi suositellaan tehtäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. - Tilassa 301 ulkoseinän liittymässä ikkunaan on halkeamia. Tilaan rajoittuvan tiilimuuratun sisäkuoren ilmatiiveys on yleisesti betonirakenteista sisäkuorta heikompi ja seinäpinnan ilmatiiveys on maalipinnan varassa. Tilan käyttöön liittyvien kokemusten takia suositellaan, että ulkoseinän ilmatiiveys varmistetaan ja arvioidaan tiivistyskorjauksen tarpeellisuutta. Tilan käyttäjällä on ilmanpuhdistin. - Tilojen 316, 327 ja 326 ulkoseinään liittyy alemman tason vesikattorakenne. Seinäpinnoilla on halkeamia, joiden kautta on mahdollista sekoittua ilmaa myös ulkoseinään liittymän yläpohjan kautta. Em. tiloissa ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveys suositellaan tarkastettavaksi tiivistyskorjausten tarpeellisuuden arvioimiseksi - julkisivujen elementtisaumat rakoilevat ja ne suositellaan tiivistettäväksi, jotta rakenteeseen ei pääse kosteutta. Kuva 10. Tilassa 301 on maalattu tiilimuurattu sisäkuori, jossa on halkeamia ikkunakarmin alareunan tasossa 9 (23)

10 Kuvat 11 ja 12. Julkisivupintojen kunnossa ei ollut muutoin huomautettavaa. 10 (23)

11 Kuva 13. Tiilimuurattujen julkisivupintojen saumat paikoin rakoilevat, Kuva 14. Tilojen 316, 326 ja 327 ulkoseinän alaosa liittyy vesikattoyläpohjarakenteeseen, josta voi olla ilmayhteys huonetiloihin päin, jos rakenneliittymät eivät ole ilmatiiviit. 11 (23)

12 1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Tilan 252 erkkerinurkassa vettä valuu ikkunan liittymästä ja vesivuoto on aiheuttanut kosteusjälkiä ikkunan sisäpuitteisiin ja ulkoseinän alaosaan. Kohonneita pintakosteusarvoja ei todettu. Ulkoseinän alaosan kosteus ja eristeen kunto suositellaan selvitettäväksi. - Tilan 256 ikkunan alalista on tummentunut, mikä voi viitata veden pääsystä rakenteen sisäpinnoille. Ulkoseinän alaosan kosteus ja eristeen kunto suositellaan selvitettäväksi. - Räystäspellitysten saumaukset suositellaan tarkastettavaksi ja kitattavaksi elementtisaumaustöiden yhteydessä. - Ikkunoiden ulkopuitteiden maalipinnat hilseilevät ja ne suositellaan huoltokorjattavaksi alle 5 vuoden sisään. Kuva 15. Räystäpeltien ylösnostojen saumamassat puuttuvat muutamalta kohdalta 12 (23)

13 Kuvat 16 ja 17. Tilasta 223 tarkasteltuna ikkunoiden ulkopuitteiden maalipinnat ja ikkunakittaukset ovat heikkokuntoiset 13 (23)

14 Kuva 18. Tilan 252 ikkunaliittymistä on valunut vettä ulkoseinän alaosaan. Sisäikkunapuitteissa ja seinän alaosassa oli kosteusjälkiä. Kuva 19. Tilan 256 ikkunalistan alaosa on tummentunut 14 (23)

15 1.10 Ulko-ovet - neuvottelutilan 202 hätäpoistumisoven tiivisteet ovat heikkokuntoiset, jolloin ovesta tulee kylmää ilmaa Vesikatteet, kattokaivot - Kermikatteiden puhtaudessa ei ollut huomautettavaa. - Kermit eivät jatku kaikilta osin ulkoseinän ulkopinnan yli vaan katkeavat ulkoseinän tasoon / ennen pellitystä. Tilan 310 kohdalla em. asiat tulee huomioida kattovuodon korjauksen yhteydessä. Muuten kermikatteen korjaukset tehdään seuraavan vesikatteen perusparannuksen yhteydessä. - Sisäpihan puoleisten tilojen räystäskourut ovat hieman lietteiset ja ne suositellaan puhdistettavaksi. Kuvat 20 ja 21. Peltikate on hieman sammaloitunut. Kermikatteiden kunnossa ei havaittu puutteita. Kermi katkeaa ennen ulkoseinän ulkopintaa, jolloin vesi voi valua ulkoseinän ulkopintaa pitkin ja aiheuttaa kosteusrasitusta. 15 (23)

16 16 (23) Kuva 22. Räystäspellitysten kunnossa ei havaittu puutteita 1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - tiloissa 130 ja 131 tasopinnoilla on runsaasti tavaraa, mikä heikentää tilojen siivottavuutta. Kaappien ylätasoilla oli runsaasti pölyä, mikä heikentää sisäilman laatua. - tilassa 223 on lattian keskialueella pitkä kupru muovimattopäällysteessä. Kuprun alla vaikutti olevan tasoitetta, eikä mattopinta ollut irti tasoitekerroksesta. Kupru on mahdollisesti muodostunut liikuntasauman liikkeen takia. Lattiapinnoilla ei todettu kohonneita pintakosteuslukuarvoja 1.13 Aistitut sisäilmaolosuhteet - Tilassa 204 ja myös muutamassa muussa talonmiehen entisen asunnon tilassa on ulkoseinässä korvausilmaventtiili, josta on koettu tulevan kylmää ilmaa huonetilaan. Käynnin aikana avonainen venttiili suljettiin sen sulkumekanismilla. Korvausilmaventtiilit suositellaan poistettavaksi käytöstä tai pidettynä suljettuna, koska tiloja palvelee nykyään koneellinen ilmanvaihto - eteistilassa 201 on ollut ennen wc-tilojen viemärilinjan tukoksen korjausta hajuhaittaa, mutta hajuhaittaa ei ole todettu korjauksen jälkeen. Käynnin yhteydessä ei havaittu hajuhaittaa. - useissa tiloissa avonaiset elementtien ja liikuntasaumojen raot voivat aiheuttaa myös vedon tuntemuksia talviaikaan.

17 - tilassa 302 on runsaasti tavaraa ja painotuotteita tasopinnoilla, mitkä heikentävät tilan siivottavuutta. - tilan 301 käyttäjä epäilee, että ilmanvaihdon käyntiajat muuttuvat loppupäivästä. Tilan ja tilaa palvelevan ilmanvaihtokoneen palvelualueelle suositellaan tehtäväksi jatkuvatoiminen paine-eroseuranta, jolla voidaan todentaa toiminta-ajat. - tiloissa koetaan ajoittain ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Kuva 23. Pukuhuonetilojen 130 ja 131 kaappien päälle on kertynyt runsaasti pölyä. Pölyisyys heikentää sisäilman laatua. Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Tiloissa 252, 256, 260 ja 310 ulkoseinän alaosan kosteus ja eristeen kunto suositellaan selvitettäväksi ikkunan vesivuodon takia - Sisäilman lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidin seuranta jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. - Kaikkien seinä-, välipohja, yläpohjarakenteiden pilari- ja palkkirakenteiden, elementti- ja liikuntasaumojen massaukset sekä seinäpintojen halkeamat tiivistetään ilmatiiviiksi. Työ on laaja, mutta sillä arvioidaan olevan suuri merkitys sisäilman laatuun. 17 (23)

18 18 (23) - Rakennuksen paine-eroseuranta sisätilojen ja ulkoilman välillä pistokoeluontoisesti. Seurannalla varmistetaan, että ilmanvaihdon toiminta-ajat toimivat suunnitellusti. Seuranta suositellaan tehtäväksi vähintään tilassa Tilassa 301 ulkoseinän ilmatiiveyden arviointi merkkiainekaasukokeella. Tuloksen perusteella voidaan arvioida yleisesti rakennetyypin ilmatiiveyttä ja tiivistystarvetta. Kaikkien rakennuksen ulkovaipan sisäpintojen rakenneliittymien tiivistys ilmatiiviiksi suositellaan tehtäväksi viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. - Alapohjan tarkastusluukut tiivistettävä ilmatiiviiksi. Tilassa 116 ja tarvittaessa muissakin tarkastusluukku avataan ja sen sisus arvioidaan. - Sisäpihan yksittäinen lietteinen sadevesikouru puhdistetaan - Tilan 223 lattian kupru avataan ja rakenteen kosteus ja kunto selvitetään - Tilan 204 korvausilmaventtiili ohjeistetaan pidettäväksi kiinni jatkuvasti tai se suljetaan pysyvästi - Neuvotteluhuoneen 202 hätäpoistumisoven tiivisteet uusitaan - Elementtien saumat ja räystäspeltien ylösnostojen saumat massataan myös julkisivupinnoilla. - Tilojen 130 ja 131 kaikkien tasopintojen pölyt siivotaan - Ikkunoiden puisten ulkopuitteiden maalaus noin 5 vuoden sisään - Seuraavan perusparannuksen yhteydessä kermikate jatketaan ulkoseinän ulkopinnan yli. 2 ILMANVAIHTO 2.1 Havainnot - Tilojen käyttö on luonteeltaan sen kaltaista, että välillä tiloissa on merkittävästi enemmän henkilöitä, kuin mihin ilmanvaihto on mitoitettu. Tuolloin ilma tuntuu raskaalta, ja tunkkaiselta. Puutyötiloissa ilmanvaihto on peruskorjattu, ja siellä on IMS:et. - Opetustiloja palveleva pääilmanvaihtokone 2TK ilmamäärä jaettuna palvelualueen neliöillä (karkea mittaus) tekee ilmamääräksi 1,2 dm³/s, m². Tämä on alhainen lukema. Jotta nykyinen järjestelmä voisi palvella paremmin, tulisi ilma jakaa sinne minne sitä kulloinkin tarvitaan. Tämä tarkoittaa tilakohtaisien IMS:ien asentamista. Tiloissa, joissa huonekohtaiset kuormitukset vaihtelevat merkittävästi, tulisi olla ilmanvaihtojärjestelmä joka kykenee reagoimaan muuttuviin tarpeisiin. Jos tätä ominaisuutta ei ole ilmamäärät mitoitetaan siten että ne melkein aina ovat ylimitoitettu. Ja taas sitten kun tila on käytössä ilmamäärät jäävät pieniksi. Ryhmäkoot ovat suurempia kuin alun perin suunniteltu. Täten alkuperäiset mitoitukset eivät riitä. - Katselmuspäivänä ulkolämpötila oli n. 5 C. Sisäilman suhteellinen kosteus oli tuolloin n. 25% RH. Suomen ilmastossa käy niin, että talviaikainen sisäilma on liian kuivaa. Sisäilma on jo nyt melko kuivaa, ja säiden kylmetessä se kuivuu tästäkin. Kuivan ilman terveyshaitat ovat hyvin subjektiivisia, mutta ihannekosteutena pidetään 30 40%. Nykyään kostutusta harjoitetaan harvoin keskusilmastointikoneelta käsin. 70- ja 80-luvuilla rakennetuista kostuttimista syntyi runsaasti ongelmia (mm legionella-bakteereja tuloilmassa). Paikallisilla (huonekostuttimilla) ei vastaavia ongelmia ole. - Suuret ilmamäärät ovat harvoin ongelma, mutta ne saattavat olla. Ongelmia ovat tuolloin: veto, kuiva ilma tai ilmanvaihdon aiheuttama ääni.

19 - Vetoa syntyy, kun ilmaa vaihdetaan. Etenkin kun ilmanvaihto on suurempaa, kuin hetkellinen tarve ilmasuihkut koetaan vetona. - Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmamäärät on suunniteltu tietyille ryhmäko`oille, jotka tiloissa ylitetään, vähintään hetkellisesti. Tämä on vakioilmamääräisen järjestelmän ominaisuus. Sen muuttaminen jälkikäteen muuttuvailmavirtaiseksi vaatii investointeja, jotka ovat minimissään suuruusluokkaa (3k /tila). Lisäksi kone tulee varustaa taajuusmuuttajilla ja paineohjauksella. - Koko koulun opetustilojen kokonaisilmamäärä jaettuna pinta-alalla antaa suhdeluvun n. 1,2dm³/s, m², joka on pieni, ilmamäärä. - Alkuperäiset koneet ovat Suomalaisia, Nokia merkkisiä paikallaanrakennettuja koneita. Koneet ovat teknisen käyttöikänsä loppusuoralla, ja niiden uusimiseksi/päivittämiseksi tulisi laatia suunnitelma. Kuva 24. Ilmamääriä ei voi määräänsä enempää kasvattaa lisäämättä tuloilmalaitteita Havainnot 1TK - Opetustilat 3-kerros (1985, Nokia) 1,62/0,81 m³/s. Kone on alkuperäinen. Koneessa on hieno vaakatasossa oleva pyörivä lämmöntalteenotto. Koneen lämpöenergian kulutus on suuruusluokkaa /a. Kone on asennettu erittäin suppeaan tilaan. Sen uusiminen on hankala toimenpide. Tästä johtuen, ja koska kone ei tuhlaa energiaa, katson että on järkevää huoltaa ja ylläpitää mahdollisesti jopa parantaa nykyisen koneen palvelua. Koneen ilmamääriä on vuosien varrella jouduttu nostamaan, kun ilmamäärät luokissa on jääneet pieniksi ryhmäkokojen kasvaessa. 19 (23)

20 Koneessa on vaihdettu hihnapyöriä ja uusittu moottorit 2014, jotta ilmamääriä on saatu nostettua. Ilmamääriä ei merkittävästi voi kasvattaa, vaikka kone siihen kykenisikin, päätelaitteet ja kanavat on suunniteltu tietyille ilmamäärille. Suodatustasoa on hiukan heikennetty, (suurinpiirtein alkuperäiseen tasoon) jotta on saatu pienennettyä koneen painehäviötä, ja tätä kautta ilmamääriä suurennettua. Puhaltimien vaihto, kammiopuhallin tyyppiseksi, luultavasti parantaisi aerodynaamista hyötysuhdetta siinä määrin että nykyisillä ilmamäärillä voitaisiin suodatustaso nostaa F7:si. Normaalisti puhallinvaihtojen tuoma energiansäästö maksaa toimenpiteen takaisin n. seitsemässä vuodessa. Koneeseen on ilmeisesti jälkeenpäin asennettu kiertoilmatoiminto. Pellin toimintalogiikka ei selvinnyt. Järjestelmä on jokseenkin turha, koneessa jossa on näin hyvä LTO. Koneen antureita ja säädin on uusittu. - Raitis- ja jäteilmapelti: Pellit toimivat, tuskin tiiviitä - Suodattimet ovat F6 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ei tarkistettu olisi vaatinut työkaluja. Koneessa on erittäin hankalasti huollettavat esisuodattimet. Niistä voitaisiin luopua. - Lämmöntalteenotto: Vaakatasossa oleva pyörivä laite. Tämä on hyvä laite. Kartoitushetkellä laitteen lämpötilahyötysuhde oli jopa 80%. Kiekko siirtää myös poistoilman sisältämän kosteuden takaisin tuloilmaan. Paljon paremmaksi ei uusimalla päästä. Siirtimen ongelma on se, että sekin on aikansa pyörinyt. Kiekon vaihtaminen on melkoinen toimenpide ahtaissa tiloissa. Tuo kannattaisi kuitenkin selvittää, niin että strategia olisi selvä, jos se rikkoutuu. Sillä hetkellä ilmanvaihto loppuu. - Lämmityspatteri: Ei huomautettavaa. Säätö toimi tarkasti asetuksen mukaisesti. Tuloilman lämpötila 18,1 C (Tu=5 C). Asetusarvo 18,1 C. Tuloilman lämpötilaa säädetään kaskadisäätönä poistoilman mukaan, siten että tuloilman lämpötila nousee poistoilmalämpötilan laskiessa. Säätötapa on perinteinen. Moderni ajatustapa on, että tuloilman lämpötila on vakio. Täten optimaalinen ilmanjako taataan, tuloilma tuntuu raikkaalta, ja radiaattoriverkosto hoitaa lämpötilan säädön. - Puhaltimet: Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein. Puhaltimien käyttötunnit ovat niin suuret, että ne normaalisti olisivat käyttöikänsä päässä. Näihin on vaihdettu laakerit, moottorit ja hihnapyörät. Kuva 25. Vaakatasooon asennettu pyörivä lämmönsiirrin (1TK) 20 (23)

21 2.2.1 Havainnot 2TK - Opetustilat 1- ja 2-kerros (1985, Nokia) 3,0/1,5 m³/s. (Sama tilanne kuin kuin edellisessä 1TK) Havainnot 3TK - Keittiö, ruokala ja sivutilat (1985, Nokia) 1,5/0,75 m³/s. Kone on alkuperäinen ja teknologialtaan vanhentunut. Lämmöntalteenottoa koneessa ei ole. Koneen lämpöenergian kulutus on suuruusluokkaa /a. Koneen uusiminen on edessä lähivuosina. Budjetti toimenpiteelle on n. 40k. Säästöä toimenpide tuo n /a. Konetta uusittaessa joudutaan pohtimaan koko keittiön ilmanvaihto uusiksi. Poistohuuva tulee varustaa rasvaa hajottavalla teknologialla, jotta uuteen järjestelmään voidaan rakentaa LTO. - Raitis- ja jäteilmapelti: pellit toimivat, tuskin tiiviitä - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on varsin tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ei tarkistettu olisi vaatinut työkaluja. - Lämmötalteenottoa ei ole. - Lämmityspatteri. Ei huomautettavaa. Vastaavat asiat kuin 1TK:ssa - Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein Puhaltimien käyttötunnit ovat niin suuret, että ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä Havainnot 4TK - Liikunta (1985, Nokia) 2,4/1,2 m³/s. Kone on alkuperäinen ja teknologialtaan vanhentunut. Lämmöntalteenottoa koneessa ei ole, kiertoilmatoiminto kuitenkin. Kiertoilman käyttöön ei ole järkevää automatiikka, käsisäädöllä. Koneen lämpöenergiankäyttöä on mahdoton arvioida johtuen kiertoilmatoiminnosta. Sähköenergiaa kone kyllä käyttää tolkuttomasti. Kone kierrättää suurta ilmamäärää, oli tarve tai ei. Koneen uusiminen on edessä lähivuosina. Budjetti toimenpiteelle on n. 50k. Säästöä toimenpide tuo n. 8k /a. - Raitis- ja jäteilmapelti: Pellit toimivat, tuskin tiiviitä - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on varsin tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ei tarkistettu olisi vaatinut työkaluja. - Lämmötalteenottoa ei ole. Koneessa on kiertoilmatoiminto. - Lämmityspatteri: Ei huomautettavaa. Vastaavat asiat kuin 1TK:ssa - Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein Puhaltimien käyttötunnit ovat niin suuret, että ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä Havainnot 5TK - Auditorio (1985, Nokia) 1,27/0,635 m³/s. Kone on alkuperäinen ja teknologialtaan vanhentunut. Koneen lämpöenergiankäyttöä on mahdoton arvioida johtuen kiertoilmatoiminnosta. Sähköenergiaa kone käyttää tolkuttomasti. Kone kierrättää suurta ilmamäärää, oli 21 (23)

22 tarve tai ei. Koneen uusiminen on edessä lähivuosina. Budjetti toimenpiteelle on n. 30k. Koneeseen on vaihdettu hihnapyörät ja uusittu moottorit Koska auditorio peruskorjataan lähitulevaisuudessa, kannattaa ilmanjako ja säätö tässä yhteydessä modernisoida. Tällöin ilmavaihto tulisi tarveohjatuksi. - Raitis- ja jäteilmapelti: Pellit toimivat, tuskin tiiviitä - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on varsin tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ei tarkistettu olisi vaatinut työkaluja. - Lämmöntalteenotto: Koneessa on kiertoilmatoiminto. - Lämmityspatteri: Ei huomautettavaa. Vastaavat asiat kuin 1TK:ssa - Puhaltimet ovat aikalaisiaan tyypillisiä hihnavetoisia keskipakoispuhaltimia. Hihnat on vaihdettava parin vuoden välein. Puhaltimien käyttötunnit ovat niin suuret, että ne normaalisti olisivat käyttöikänsä päässä. Näihin on vaihdettu laakerit, moottorit ja hihnapyörät. Kuva 26. Auditorion iv-järjestelmä suositellaan uusittavaksi tulevan peruskorjauksen yhteydessä Havainnot 6TK - Puutyötilat (FläktWoods Veka). Uusittu, mutta ajankohta ei ole tiedossa. - Raitis- ja jäteilmapelti: pellit toimivat, ja antavat suljettuna tiiviin vaikutelman - Suodattimet ovat F7 luokan lasikuidusta valmistettuja pussisuodattimia. Suodatustaso on varsin tyydyttävä. Suodattimien kiinnikejärjestelmät ja tiivisteet ovat hyväkuntoisia, eikä niiden ohitse pääse normaalista poikkeavasti vuotoilmaa - Lämmöntalteenotto: Järjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa. - Lämmityspatteri. Ei huomautettavaa. Säätö toimi tarkasti aseuksen mukaisesti. - Tuloilman lämpötilaa säädetään kaskadisäätönä poistoilman mukaan, siten että tuloilman lämpötila nousee poistoilmalämpötilan laskiessa. Säätötapa on perinteinen. Moderni ajatustapa on että tuloilman lämpötila on vakio. Täten optimaalinen ilmanjako taataan, tuloilma tuntuu raikkaalta, ja radiaattoriverkosto hoitaa lämpötilan säädön. - Vekan puhallin on samalla akselilla moottorin kanssa. Ne ovat huoltovapaita, ja osoittautuneet varsin pitkäikäisiksi. 22 (23)

23 2.3 Käyttövesijärjestelmät - Käyttövesijärjestelmät tarkastettiin silmämääräisesti. - Lämmin käyttövesi kaukolämpökeskuksesta koulussa. Keskusta ei tarkastettu. - Putkisto ja venttiilit ovat alkuperäisiä. Järjestelmät ovat silmämääräisesti arvioituna toimintakuntoisia. Niistä ei myöskään ollut valituksia. - Sekoittajat ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä. Virtaamat vaihtelevat jonkin verran. Johtunee poresuuttimien tukkoisuudesta. 2.4 Lämmitysjärjestelmä - Lämmönsiirtimiä ei tarkastettu. - Lämmityksen siirto (putkisto ja linjasulku- ja säätöventtiilit) ovat näkyviltä osin normaalissa kunnossa. Venttiileiden normaali käyttöikä on 30 vuotta. Lämmityksen säädössä ei ole merkittäviä ongelmia tällä hetkellä - Lämmönluovuttimet (radiaattorit) ja termostaattiventtiilit ovat pääsääntöisesti alkuperäisiä, ja toimintakuntoisia. Lämpötila rakennuksessa on tasainen. Pattereiden termostaattiventtiilit ovat alkuperäisiä TA:n venttiileitä. Normaalisti noiden käyttöikänä pidetään vuotta. Nämä ovat Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Ilmamäärien mitoitus nykyiseen käyttäjämäärään. Ilmanvaihtokoneiden 3TK, 4TK, 5TK uusiminen lähivuosina. Poistohuuvaan rasvaa hajottava teknologia - Suodattimien tarkastus 1TK, 2TK, 3TK, 4TK, 5TK - 1TK, 2TK lämmöntalteenoton siirtimien vaihto, suodatusluokan parannus F7:ksi, jos puhallin vaihdetaan Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen RTA, FM, osastopäällikkö Kaj Karumaa LVI-insinööri Liite 1. Työmaapöytäkirja, sisäilmakorjaus 23 (23)