SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND

81 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND WORKING PAPERS ISSN 0781-4410 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS The Actuaral Socety of Fnland 81 Alho, Mar Laksäätesen tapaturmavakuutuksen taulustomaksujärjestelmän rskmaksututkmuksen perusperaatteet tomntaympärstö ja lansäädännön putteet (2005)

LAKISÄÄTEISEN TAPATURMAVAKUUTUKSEN TAULUS- TOMAKSUJÄRJESTELMÄN RISKIMAKSUTUTKIMUKSEN PERUSPERIAATTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LAINSÄÄDÄNNÖN PUITTEET SHV-harjotustyö (suppea) Mar Alho 15.12.2005

Summary The am of ths work s to descrbe the basc prncples of rsk premum research n the feld of statutory accdent nsurance and ts general ratng system, wth specal attenton to Fnnsh legslaton and ts regulatons. The statutory accdent nsurance wth ts premums and compensatons s defned by the Fnnsh Employment Accdent Insurance Act and on any of ts complementary laws or regulatons. The calculaton bases for the accdent nsurances were determned by the Fnnsh Mnstry of Socal Affares and Health untl the end of year 1998. In the begnnng of 1999 ths procedure was abandoned for the reason that the state governed accdent nsurance busness of the nsurance companes operatng n a free market envronment would be n conflct wth the EU competton legslaton. Due to these changes, the accdent nsurance law was amended and the content of the calculaton bases was defned more closely. The key purpose of the laws regulatng the statutory accdent nsurance s to determne the rsk correlaton of the accdent nsurance premum. The Federaton of Accdent Insurance Insttutons (FAII) n Fnland functons as the coordnatng organ of all the organsatons whch are engaged n statutory accdent nsurance. Accordng to law, every nsurance company handlng the statutory accdent nsurance n Fnland has to be a member of the FAII. The FAII s oblgated by law to collect and mantan offcal accdent statstcs. The FAII must also conduct surveys on the nsurance premums and the related work accdents and occupatonal dseases. As a result of the above mentoned oblgatons, the FAII produces an annual publcaton on the rsk premum of the statutory accdent nsurance, and supples the resulted nformaton to any engaged partes. The rsk premum research of the FAII concentrates on the so-called net rsk premum or the rsk premum wthout the rsk ncrement. Even though all the known changes durng the followng year concernng the legslaton and the calculaton bases are taken nto consderaton n the rsk premum research, t does not gve an exact fnal estmate on the level of the rsk premums. Therefore, the nsurance companes must take nto consderaton other factors as well, such as the rsk ncrement, when determnng the fnal rsk premums. The chapter 2 contans a descrpton of the legslatve requrements for determnng the statutory accdent premum and the calculaton bases, that wll be approved by the board of drectors of a nsurance company. In the same chapter the role of the FAII as the coordnatng organ n the statutory accdent nsurance busness and ts oblgatons are dscussed. At the end of the chapter, there s a short descrpton of the general ratng system and the vocatonal classes and rsk categores as descrbed by the FAII. The chapter 3 focuses on the rsk premum research done by the FAII. The chapter ncludes also a descrpton of the statstcal nformaton, ts collecton and benefts to the rsk premum research.

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 1.1 Ylestä laksäätesestä tapaturmavakuutuksesta 1 1.2 Rskmaksu 2 2 LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ 3 2.1 Tapaturmavakuutusmaksu ja lansäädäntö 3 2.2 Tapaturmavakuutuslatosten ltto 4 2.3 Taulustomaksujärjestelmä 6 3 RISKIMAKSUTUTKIMUS 9 3.1 Tapaturmavakuutuslatosten lton rskmaksututkmus 9 3.2 Käytettävä tlastoanesto 9 3.3 Keskmäärästen vastuuluokttasten rskmaksujen määrttämnen 12 3.4 Lopullsten rskmaksujen määräämnen 13

1 1 JOHDANTO 1.1 Ylestä laksäätesestä tapaturmavakuutuksesta Laksäätenen tapaturmavakuutus on maamme vanhn sosaalvakuutus. Sosaalvakuutukselle on omnasta, että se perustuu lansäädäntöön ta stä on muuton edstetty julksen vallan tomenpten. Sosaalvakuutuksella tarkotetaan ryhmävakuutusta, joka otetaan nn sanottujen sosaalsten rsken el vanhuuden, sarauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ta kuoleman varalle. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen lsäks sosaalvakuutuksks luetaan sarausvakuutus, työeläkevakuutus, työttömyysvakuutus sekä työntekjän ryhmähenkvakuutus. Laksäätenen tapaturmavakuutus perustuu tapaturmavakuutuslakn sekä stä täydentävn muhn lakehn ja säädöksn. Ensmmänen lak kosken työtapaturmavakuutuksa tul vomaan vuonna 1898. Nykynen tapaturmavakuutuslak on tullut vomaan vuonna 1948. Lak e ole kutenkaan pysynyt sellasenaan vaan korvausten ssältöä on kehtetty ja hnnottelua koskeva säännöksä on purettu. Laksäätesen tapaturmavakuutusjärjestelmän ja -lansäädännön kehttämsestä vastaavat yhtestyössä työmarkknaosapuolet, laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottavat vakuutusyhtöt sekä sosaal- ja terveysmnsterö. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen tomeenpanon valvonta kuuluu pääasassa Vakuutusvalvontavrastolle. Suomessa työnantaja on velvollnen vakuuttamaan työntekjänsä mahdollsten työtapaturmen ja ammatttauten varalta laksäätesellä tapaturmavakuutuksella. Työnantajan vakuuttamsvelvollsuus perustuu tapaturmavakuutuslakn. Pokkeuksena tästä kutenkn ovat pentyönantajat sekä Suomen valto, jolla kysestä vakuuttamsvelvollsuutta e ole. Tässä työssä pentyönantajlla tarkotetaan työantaja, joden kalentervuoden akana teettämen työpäven lukumäärä yhteensä on enntään 12. Pentyönantajan työssä tapahtuneden vahnkojen korvaukssta huoleht Tapaturmavakuutuslatosten ltto. Valton palveluksessa oleven työntekjöden laksäätesestä tapaturmavakuutuksesta huoleht Valtokonttor. Vakuutusyhtöllä, jolla on tomlupa laksäätesen tapaturmavakuutuksen harjottamseen, on laksäätesen tapaturmavakuutuksen myöntämspakko. Myöntämspakolla tarkotetaan stä, että vakuutusyhtö e vo keltäytyä antamasta ta ptämästä vomassa sltä haettua tapaturmavakuutuslan mukasta vakuutusta. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen tarkotuksena on turvata työntekjän tomeentulo, jos hänelle sattuu työssään ta työmatkallaan tapaturma ta jos hän sarastuu ammatttautn. Tapaturmavakuutuslak määrttelee korvattavan vahnkotapahtuman sekä maksettavat korvaukset. Laksäätenen tapaturmavakuutus korvaa muun muassa vahngosta aheutuneet tarpeellset saraanhoto- ja tutkmuskulut sekä lääknnällsen ja ammatllsen kuntoutuksen. Vakuutuksen perusteella maksetaan myös pävärahaa, hattarahaa sekä tapaturma- ja perhe-eläkettä. Työntekjällä on ana okeus tapatur-

2 makorvaukseen huolmatta stä, onko työnantaja täyttänyt vakuuttamsvelvollsuutensa va e. Jos työnantaja on lamnlyönyt vakuuttamsvelvollsuutensa, Tapaturmavakuutuslatosten ltto huoleht korvausten maksamsesta. Tapaturmavakuutuslan mukaan laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksuja määrättäessä penemmät vakuutuksenottajat ovat taulustomaksujärjestelmän prssä, kun taas suurten yrtysten vakuutukset ovat erkostarffotava. Taulustomaksujärjestelmässä se vakuutusmaksun osa, joka määräytyy vahnkotlastoaneston perusteella, arvodaan ana laajan tlastoaneston pohjalta, kun taas erkosmaksujärjestelmssä kyseseen vakuutusmaksun osaan vakuttavat suoraan myös asakkaan omat vahnkotlastot. Tämä tarkottaa käytännössä stä, että erkosmaksujärjestelmässä olevan yrtyksen vakuutusmaksuun vakuttavat yrtyksen omassa työssä sattuneet työtapaturmat ja nstä maksetut korvaukset. 1.2 Rskmaksu Rskmaksulla tarkotetaan korvausmenojen kattamseks kerättävää vakuutusmaksun osaa. Rskmaksu saadaan, kun vähennetään vakuutuksenottajan lopullsesta vakuutusmaksusta hotokulukuormtus sekä veroluonteset erät. Edellä mantulla tavalla määrtelty rskmaksu muodostuu nän ollen vakuutuksen perusteella maksettaven korvausten vakuutuksen alkamshetkeen pääomtetusta nykyarvosta, odotettavssa olevsta pääomtuskoron ylttävstä sjotustomnnan tuotosta sekä rsk- el varmuuslsästä. Rsklsä tarvtaan, koska rskn kantamnen stoo rskpääomaa, ja pääoman sjottaja puolestaan vaat sjottamalleen rskpääomalle tuottoa. Tosnaan rskmaksulla tarkotetaan pelkästään vakuutuksen perusteella maksettaven korvausten vakuutuksen alkamshetkeen pääomtettua nykyarvoa. Tällasessa määrttelyssä unohdetaan kokonaan rsklsän ja mahdollsten pääomtuskoron ylttäven sjotustuottojen vakutus, jollon ols syytä huomoda, että kyseessä on rskmaksu lman rsklsää. Rskmaksupromllella tarkotetaan rskmaksua jaettuna palkkasummalla ja kerrottuna tuhannella. Tapaturmavakuutuslatosten lton laksäätesen tapaturmavakuutuksen taulustomaksujärjestelmän rskmaksututkmuksessa rskmaksulla tarkotetaan rskmaksua lman rsklsää el nn sanottua nettorskmaksua. Nän ollen vakuutusyhtöden, jotka käyttävät rskmaksututkmusta oman tarffnsa perustana, tulee arvoda, paljonko hedän tulee kuormttaa rskmaksututkmuksesta saatua rskmaksupromllea rsklsällä. Kuten tapaturmavakuutuslatosten lton rskmaksututkmuksessakn, käytetään tässä työssä rskmaksutermä tavallsesta määrttelystä pokkeavassa merktyksessä.

3 2 LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Tapaturmavakuutusmaksu ja lansäädäntö Laksäätenen tapaturmavakuutus perustuu tapaturmavakuutuslakn. Laksäätesen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksun perusteet on määrtelty tapaturmavakuutuslassa sekä sosaal- ja terveysmnsterön asetuksssa. Keskesenä peraatteena on tapaturmavakuutusmaksun rskvastaavuus. Vuoden 1998 loppuun ast laksäätesen tapaturmavakuutuksen laskuperusteet vahvst sosaal- ja terveysmnsterö. Vuoden 1999 alusta tul vomaan lakmuutokset, joden seurauksena laksäätesen tapaturmavakuutuksen hnnottelu osttan vapautu. Nämä lakmuutokset olvat välttämättömä, jotta laksäätesen tapaturmavakuutuksen harjottamnen muuta vapaan klpalun alasta vakuutustomntaa harjottaven vakuutusyhtöden yhteydessä e ols rstrdassa EU:n klpalulansäädännön kanssa. Vuoden 1999 alussa vomaan tulleden muutosten mukaan jokasella laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottavalla vakuutusyhtöllä tulee olla vakuutusyhtön halltuksen hyväksymät vakuutusmaksujen laskuperusteet. Laskuperusteden tulee olla hyväksytyt ennen sen vakuutuskauden kauden alkua, jollon laskuperusteta on tarkotus soveltaa. Laskuperusteta tulee soveltaa kakkn vakuutuskauden akana vomassaolevn vakuutuksn. Vakuutusmaksu lasketaan vakuutuskauden alkamspävänä vomassa oleva laskuperusteta noudattaen. Vakuutusyhtön on sovellettava laskuperusteta yhdenmukasest kakkn vakuutuksenottajn. Jos vakuutusyhtö haluaa tehdä muutoksa laskuperustesn kesken vakuutuskauden, sen tulee soveltaa yhtön halltuksen hyväksymää muutosta kakkn nhn vakuutuksn, john kysestä laskuperustetta on kysesen kauden akana sovellettu. Tapaturmavakuutuslan 35 :ssä on estetty mona vakuutusmaksuja koskeva peraatteta. Pykälän mukaan vakuutusyhtöden tulee asettaa vakuutusmaksunsa sten, että ne ovat kohtuullsessa suhteessa vakuutukssta aheutunesn kustannuksn. Vakuutusmaksujen tulee ottaa huomoon myös vakuutettaven kohteden erlanen tapaturma- ja ammatttautrsk. Sosaal- ja terveysmnsterö antaa tarkempa määrtyksä rsken luokttelusta ja vakuutusmaksun määräytymsestä ammatn ja työn vaarallsuuden mukaan. Pykälässä otetaan kantaa myös sompen el nn sanottujen erkostarffotaven vakuutusten vakuutusmaksun määräytymseen. Lan mukaan erkostarffotaven vakuutusten vakuutusmaksun määräytymsessä tulee vakuutuksenottajan oman vahnkotlaston vakutus vakuutusmaksuun ottaa huomoon. Tarkempa määräyksä vahnkotlaston huomoon ottamsesta laksäätesessä tapaturmavakuutuksessa antaa sosaal- ja terveysmnsterö. 35 :n mukaan vakuutusmaksuhn tulee ssältyä myös nn sanottu työsuojelumaksun osuus, joka käytetään työsuojelun edstämseen. Vuonna 2005 tämän maksunosan suuruus on 1,75 % työnantajan vakuutusmaksusta. Sosaal- ja terveysmnsterön antamassa asetuksessa sanotaan, että laskuperustesn tulee ssältyä Tapaturmavakuutuslatosten lton ylläptämän ammatt- ja vastuuluok-

4 tuksen mukaan määräytyven vakuutusmaksujen taulustomaksuperusteet sekä vakuutuksenottajan oman vahnkotlaston huomoon ottavat erkosmaksuperusteet. Asetuksen mukaan taulustomaksuperusteden on perustuttava vakuutettavan työn tapaturma- ja ammatttautrskn. Perusteet ptää asetuksen mukaan johtaa käyttäen joko vakuutusyhtön omaa ta laajempaa vahnkotlastoanestoa. Käytettävssä olevasta tlastoanestosta johdettujen tapaturmavakuutusmaksujen on oltava kohtuullsessa suhteessa vakuutukssta aheutunesn korvauksn ja kustannuksn. Lansäädännössä otetaan kantaa myös nden työntekjöden työn ammattluoktteluun, jotka tekevät useaa erlasta työtä. Määräyksen mukaan tällasen useampaa työtä tekevän työntekjän ammattluokka määräytyy vaarallsmman työn laadun mukaan. Tätä vaarallsnta ammattluokkaa sovelletaan työntekjän koko palkkasummaan. Vakuutusmaksun perusteena olevsta palkosta on säädetty palkka-asetuksessa (1145/2004). 2.2 Tapaturmavakuutuslatosten ltto Tapaturmavakuutuslatosten kesknästä yhtestyötä varten on perustettu Tapaturmavakuutuslatosten ltto (TVL). Laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottaven vakuutusyhtöden tulee tapaturmavakuutuslan nojalla olla lton jäsenä. TVL:n tarkotuksena on tapaturmavakuutuslan mukasest toma laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottaven vakuutuslatosten yhtestyöelmenä, edstää laksäätesen tapaturmavakuutuksen er osapuolten sekä tomeenpanojärjestelmän välstä yhtestomntaa, ehkästä työtapaturma ja ammatttauteja sekä kehttää tapaturmavakuutusta ja sen tomeenpanojärjestelmää. Tapaturmavakuutuslassa on annettu määräyksä stä, mtä tehtävä TVL:lle kuuluu. Tapaturmavakuutuslassa erkseen manttujen tehtäven lsäks lassa on sanottu, että tarkempa säännöksä TVL:n tehtävstä annetaan lton säännössä, jotka sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa. TVL:n tehtävn kuuluu säännöstä annetun asetuksen nojalla muun muassa: - vrallsten tapaturmatlastojen keruu ja ylläpto - tapaturmavakuutuksen tomeenpanoa koskeva ohjestus - pentyönantajen ja vakuutuksen lamnlyöneden työnantajen tössä sattuneden tapaturmen korvaamnen - neuvonta ja palvelu korvausasossa ja ns. korvaustakuun hotamnen asan vvästyessä vakuutuslatoksessa - laksäätestä tapaturmavakuutusta koskeva koulutus- ja tedotustomnta - korvausten hotamnen ns. yhtestakuun perusteella vakuutuslatoksen konkurssn yhteydessä - tapaturmavakuutuslan soveltamsta koskevat päätökset Tapaturmavakuutuslassa määrätään, että TVL:n tehtävänä on laata työtapaturma- ja ammatttauttlasto. Lton tulee myös tehdä työtapaturmen ja ammatttauten ehkä-

5 syä edstävä tutkmuksa sekä selvtyksä ehkäsyn ja seurausten välsstä suhtesta. Edellä manttujen lsäks lton tulee tehdä selvtyksä myös vakuutusmaksujen ja työn aheuttaman tapaturma- ja ammatttautrskn välsestä yhteydestä. Täyttääkseen tapaturmavakuutuslassa säädetyt tehtävät TVL kerää vakuutusyhtöltä vakuutuskantaa ja maksettuja korvauksa ssältävän tlastoaneston. Lassa on annettu tarkat ohjeet stä, mtä tetoja vakuutusyhtöden tulee kalentervuosttan tomttaa TVL:lle. TVL ylläptää edellä manttuja tetoja työtapaturma- ja ammatttautreksterssä. Sosaal- ja terveysmnsterön tulee lan mukaan antaa määräyksä rsken luokttelusta. Tämän säännöksen sekä edellä mantun tlastontvelvotteen avulla mnsteröllä on okeus teettää TVL:lla valtakunnallsa rsktutkmuksa. Rsktutkmuksen avulla vodaan seurata tapaturma- ja ammatttautrskn kehtystä ammatt- ta vastuuluokttan muun muassa työsuojelutomnnan tehokkaaks kohdentamseks. TVL käyttää kysestä tlastoanestoa myös tapaturmavakuutusmaksua koskevan rskmaksututkmuksen tekemseen. TVL:n rskmaksututkmus annetaan vuosttan kakken vakuutusyhtöden sekä vakuutusvalvontavranomasten käyttöön. Rskmaksututkmuksen tarkotuksena on antaa tetoa valtakunnallsesta rsktasosta. Lopullsen päätöksen markknolla käytettävstä rskmaksusta tekee kutenkn jokanen vakuutusyhtö tse, sllä jodenkn vakuutusyhtöden tlastoanesto saattaa olla rttävän suur oman yhtökohtasen rskmaksututkmuksen tekemseen. Valtakunnallnen rskmaksututkmus on välttämätön apu esmerkks penlle vakuutusyhtölle, jotka evät pysty oman tlastoanestonsa penuuden vuoks johtamaan rskmaksuja pelkästään oman yhtönsä tlastoanestosta. Jolle valtakunnallsta rskmaksututkmusta ols, saattas jollekn penlle yhtölle olla mahdotonta laata lan mukasa el rskvastaava laskuperusteta. Tämän vuoks on välttämätöntä, että TVL tekee vuosttasen rskmaksututkmuksen. Rskmaksututkmuksen johdosta kaklla alalla tomvlla yhtöllä on käytössään samat tedot, jollon lajn läpnäkyvyys paranee ja tämä saattaa edstää klpalua. Edellä estetty tlastoyhtestyö on sallttua myös EU:n komsson mukaan. Komsso on antanut vakuutusalaa koskevan ryhmäpokkeusasetuksen, jonka puttessa tlastoyhtestyö, mallvakuutusehtojen laatmnen, poolyhtestyö sekä turvalatteden hyväksymnen ja lkkeden auktorsont on hyväksyttyä. Ryhmäpokkeusasetusta pdettn hyväksyttävänä, koska se e ole rstrdassa vapaan klpalun kanssa ja se loppujen lopuks kotuu asakkaden eduks. Yhtenä Tapaturmavakuutuslatosten lton tehtävänä, tapaturmavakuutuslan mukaan, on huolehta vakuuttamsvelvollsuutensa lamnlyöneden työnantajen tössä sattunesta tapaturmsta maksettavat korvaukset sekä nältä työnantajlta perttävät vakuutusmaksut. Näden maksujen permseks TVL ylläptää omaa nn sanottua TVL:n tarffa. TVL:n tarff perustuu rskmaksun osalta edellä manttuun rskmaksututkmukseen ja multa osn arvotuhn keskmääräsn vakuutusmaksujen osn. TVL on kutenkn luopumassa TVL:n tarffn julkasemsesta, koska sen on katsottu hämärtävän TVL:n roola varsnasen vakuutusmaksutason määräämsessä.

6 TVL vastaa myös vakuutuslatosten yhtesest kustannettaven eren ja muden laksäätesten eren laskelmsta. Esmerkk tällasesta vakuutusyhtöden yhtesest kustannettavasta erästä on vakuuttamsvelvollsuudesta vapautettujen työnantajen el pentyönantajen tössä sattunesta tapaturmsta maksettavat korvaukset. TVL huoleht korvausten maksamsesta käytännössä, mutta korvauksn käytettävät rahat kerätään kaklta laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottavlta vakuutusyhtöltä. 2.3 Taulustomaksujärjestelmä Taulustomaksujärjestelmä on tarkotettu nlle vakuutuksenottajlle, joden oma vahnkotlasto e ole rttävä ykslöllseen vakuutusmaksun määräämseen el tarffontn. Järjestelmä on tarkotettu myös penlle vakuutuksenottajlle, jotka ovat sosaalja terveysmnsterön asetuksen mukaan pakollsest taulustotarffotava vakuutuksa. Pakollsest taulustotarffotava vakuutuksa ovat sellaset, joden vakuutusmaksu alttaa asetuksessa annetun vakuutusmaksurajan. Taulustomaksujärjestelmän mukasa maksuja vodaan soveltaa myös uusn vakuutuksenottajn, jolla e velä ole rttävää vahnkotlastoa oman ykslöllsen vakuutusmaksun määräämseen. Taulustomaksujärjestelmässä vakuutusmaksu määräytyy kakken järjestelmän prn kuuluven vakuutusten yhtesen vahnkotlaston sekä vakuutuksenottajan omen palkkatetojen pohjalta. Taulustomaksujärjestelmässä rskt luoktellaan ammatn ja työn vaarallsuuden mukaan. TVL ylläptää valtakunnallsta ammattluoktusta, joka perustuu edellä manttuhn asohn. TVL:n ammattluoktusta käytetään laksäätesen tapaturmavakuutuksen tlastonnn ja hnnottelun pohjana. Tämän ammattluoktuksen avulla pystytään määrttelemään kunkn ammattluokan tapaturma- ja ammatttautrsk. TVL:n ammattluoktus pohjautuu Tlastokeskuksen ammattluoktukseen. Ammattluoktuksen perusteena käytetään ammatta el stä työtä, jota vakuutettava henklö tekee. Henklön koulutuksella ta asemalla e ole vakutusta ammattluoktukseen. Nykysn käytössä oleva ammattluoktus on vuodelta 2004. Koska taulustomaksujärjestelmän tarffont perustuu ammattluoktukseen, tulee työnantajen lmottaa maksamensa palkkojen lsäks myös ammattluokka, johon työntekjä kuuluu. Vastaavast lmottaessaan toteutuneta vahnkoja, työnantajalla on velvollsuus lmottaa vahngottuneen ammattluokka vahnkolmotuksessa. Ammattluokat ryhmtellään työn vaarallsuuden mukaan vastuuluokkn. Nykyään on käytössä nn sanotun ylestauluston kakstosta vastuuluokkaa (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 40 ja 80) sekä rakennuslketauluston kolme vastuuluokkaa (45, 46 ja 47). Ylestauluston vastuuluokat 1-10 ssältävät erlasa ammatteja, kun taas vastuuluokka 40 ssältää muden kun rakennuslkkeden rakennustyömaalla tehtävät työt ja vastuuluokka 80 ssältää konttortyöt. Ammattluokken sjottumnen vastuuluokkn 1-10 määräytyy nden ammattluokkakohtasten rsken perusteella. Ammattluokat sjotetaan vastuuluokkn kasvavan rskn mukaan el sten, että vastuuluokassa 1 on vähten ja vastuuluokassa 10 kakken rskaltemmat ammattluokat. Ammattluok-

7 ken sjottumnen vastuuluokkn tarkastetaan aka ajon, jollon ammattluokken rskssä tapahtuvat muutokset pyrtään ottamaan huomoon. Vahnkotlastohn perustuvat vastuuluokkajaon tarkstukset on tehty vähntään joka kolmas vuos. Pääpano vastuuluokkajaon tarkstuksssa on vastuuluokssa 1-10, mutta muutoksa vodaan tehdä myös luokkn 40 ja 80. Seuraavassa kuvassa on estetty vastuuluokken 1-10 rskmaksupromllet TVL:n rskmaksututkmuksesta RT2005. Kuva havannollstaa rskpromllen kasvua vastuuluokken kasvaessa. TVL:n taulustomaksujärjestelmän rskmaksututkmuksen RT2005 keskmääräset rskpromllet vastuuluokssa 1-10 45 R s k m a k s u p r o m l l e 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vastuuluokka Jokaselle vastuuluokalle erkseen määrtelty rskmaksupromlle kertoo, kunka vaarallsesta työstä kussakn vastuuluokassa on kysymys. Taulustomaksujärjestelmän vakuutusmaksua määrättäessä huomoon otetaan myös työtä tekevän henklön palkkasumma. Koska palkkasumma on vakuttamassa jodenkn korvausten, kuten pävärahan ja tapaturmaeläkkeen suuruuteen, tämä kuvaa osaltaan myös vakuutettavaa rskä. Palkkaa vodaankn ss ptää kohteen suuruutta el tehdyn työn määrää kuvaavana mttarna. Tapaturmavakuutusmaksu koostuu seuraavsta erstä: - rskmaksusta, joka kattaa sekä ohmenevät että pysyvät korvaukset toteutunesta työtapaturmsta ja ammatttaudesta - hotokuluosasta, joka kattaa vakuutusten ja korvausten hotokulut - laksäätesstä lsstä ja musta yhtesest kustannettavsta erstä - mahdollssta asakashyvtyksstä, jotka perustuvat sjotustomnnan tuottohn ja pääoman sjottamsesta saatuhn korkotuottohn

8 Laksäätesn lsn luetaan esmerkks akasemmn sattunesta tapaturmsta ja todetusta ammatttaudesta maksettaven eläkkeden ndekskorotukset sekä tapaturmavakuutuslan 35 :n 4 momentn mukanen työsuojelumaksu. Tässä työssä perehdytään kutenkn tarkemmn anoastaan rskmaksun määräämsen perusperaattesn. Seuraavassa kuvassa on estetty edellä manttujen eren keskmääränen osuus tapaturmavakuutusmaksusta lman asakashyvtyksä (TVL / Arvo laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksunossta vuonna 2005). Arvo laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksunossta vuonna 2005 lman asakashyvtyksä Ohmenevät korvaukset 33 % Pysyvät korvaukset 33 % Hotokulut 15 % Jakojärjestelmän korvaukset 16 % Työturvallsuusmaksu 1,5 % Muut laksääteset erät 1,5 % Vakuutuksenottajan tapaturmavakuutusmaksun suuruuteen vakuttavat vastuuluokkakohtaset promllet ja vakuutuksenottajan tomntaan kuuluven töden vastuuluokttanen palkkajakautuma. Tapaturmavakuutusmaksu saadaan määrättyä kaavalla: tapaturmavakuuutusmaksu L q 1000 mssä L q = palkkasumma vastuuluokassa = vastuuluokan tapaturmavakuutusmaksun promlle = vastuuluokka ( käy läp kakk yrtyksen tomntaan lttyvät vastuuluokat)

9 3 RISKIMAKSUTUTKIMUS 3.1 Tapaturmavakuutuslatosten lton rskmaksututkmus Laksäätesen tapaturmavakuutuksen maksun osa havannollstavasta kuvasta vomme nähdä, että kokonaskorvausmenon kattamseen tarvttava osuus kokonasvakuutusmaksusta on non 65 %. Tätä korvausmenon kattavaa maksunosaa kutsutaan rskmaksuks. Koska rskmaksun osuus kokonasvakuutusmaksusta on huomattava, on tärkeää, että sen määräämseen knntetään ertystä tarkkuutta. TVL julkasee vuosttan rskmaksututkmuksen, jonka tarkotuksena on antaa mahdollsmman okea kuva laksäätesen tapaturmavakuutuksen vomassa olevan tarffrakenteen rskmaksutasosta. Kuten jo johdannossa manttn, TVL:n rskmaksututkmuksessa rskmaksulla tarkotetaan kutenkn rskmaksua lman rsklsää (nettorskmaksu). Rskmaksututkmuksen tarkotuksena on pyrkä saamaan mahdollsmman okea kuva rskmaksutasosta. Koska tutkmuksessa sovelletaan 10 vuoden tlastohstoraa, on seurantajakson akana ehtnyt tapahtua muutoksa nn lansäädännössä kun taloudellsssa syklessäkn. Rskmaksututkmuksessa yrtetään ottaa huomoon myös kakk lansäädäntöä koskevat vanhat ja uudet muutokset. Jotakn vuosa stten rskmaksututkmus perustu anoastaan vden vuoden tlastoanestoon, mutta koska katsottn, että 10 vuoden tlastoanesto kuvaa paremmn vakuutuslkettä ja snä esntyvä suhdanteta, srryttn 10 vuoden tlastohstoraan. 10 vuoden tlastohstoran katsotaan luotettavammn takaavan yl rskmaksusykln ulottuvan rskmaksutason arvonnn. Srryttäessä 10 vuoden tlastohstoraan saatn samalla laajennettua käytettävää tlastoanestoa, jollon tlastoanestoltaan penempenkn vastuuluokken rskmaksut ovat varmemmn pääteltävssä. 3.2 Käytettävä tlastoanesto Jokasen ammattluokan palkka- ja korvaustetoja seurataan erkseen. Kuten jo akasemmn on manttu, käytetty jaottelu perustuu TVL:n ylläptämään ammatt- ja vastuuluoktukseen. Käytettävä tlastoanesto kohdennetaan vuosttan. Vahnkojen kohdstamsvuos on vahngon sattumsvuos. Jos vakuutus on vomassa useamman vuoden akana, vakuutuksen palkkasumma jaetaan kuhunkn vuoteen ajan suhteessa. Uusmpen tlastovuosen panottamnen tutkmuksessa tapahtuu automaattsest palkkatetojen avulla. Palkkasummen luonnollnen kasvu panottaa tuorempen tlastovuosen merktystä. Rskmaksun määrttämstä varten korvausmeno jaetaan kahteen osaan: ohmenevn ja pysyvn korvauksn. Ohmenevä korvaus muodostuu pävärahosta ja saraanhotokulusta. Pysyvä korvaus ssältää muut korvauslajt. Pysyvässä korvauksessa ote-

10 taan huomoon myös vahnkokohtaset varaukset. Lopullseks vahvstetut eläkkeet ja hattarahat luetaan korvauksks pääoma-arvonsa suurusna, jollon nätä vastaava jatkuva suortuksa e enää oteta huomoon. Rskmaksututkmus perustuu kullonkn tuorempaan tutkmushetkellä t käytettävssä olevaan tlastoanestoon. Tutkmuksessa käytetään 10 vuoden (t-11) - (t-2) tlastohstoraa. Korvausmenon kertymnen huomodaan vmesen käytettävssä olevan tlastovuoden (t-1) loppuun. Käytännössä käytössä on tlastotetoa yhdeltätosta kalentervuodelta, koska vmesen käytössä olevan sattumsvuoden korvauksa seurataan sattumsvuos ja stä seuraava vuos. Koska korvauksa maksetaan velä käytettävssä olevan tlastojakson päättymsen jälkeenkn, tämä tlastoanestoon kuulumaton korvausmeno huomodaan nn sanottujen selvämskertomen avulla. Selvämskertoma sovelletaan erkseen sekä ohmenevn että pysyvn korvauksn. TVL tekee selvämskertomn lttyvä tutkmuksa muutaman vuoden välen. Selvämskertomet johdetaan kakken laksäätestä tapaturmavakuutusta harjottaven yhtöden yhtesestä tlastoanestosta. Rskmaksututkmuksessa käytettävää tlastoanestoa korjataan myös korjauskertomlla. Näden korjauskertomen avulla vodaan ottaa huomoon maksutasoon tehtyjä ta tehtävä kertakakksa muutoksa johtuen esmerkks lakmuutokssta. Esmerkks yhtesest kustannettaven lääkkeden korvausmenon, ammatttauten ptkäakasen altstusrskn sekä täyskustannusvastaavuuden vakutus ennen todellsten kustannusten toteutumsta vodaan ottaa huomoon korjauskertomen avulla. Nämä erllset korvausmenot otetaan huomoon korottamalla ohmeneven ja/ta pysyven korvausten korvausmenoa tetyllä kertomlla. Selvämskertomen ja korjauskertomen tuloa kutsutaan selvtyskertomeks. Korvausmenoa, johon on lsätty selvtyskertomet, vodaan ajatella ennusteeks kysesen sattumsvuoden lopullsesta korvausmenosta. Seuraavassa kuvassa estetään toteutuneden korvausten ja selvtyskertomen avulla akaan saadun korvausmenon suhdetta pysyvän korvauksen kokonaskorvausmenosta tlastovuoden (t-1) lopussa. Kuvassa käytettävät selvtyskertomet on otettu Tapaturmavakuutuslatosten lton vuoden 2005 rskmaksututkmuksesta.

11 Toteutuneden korvausten ja selvtyskertomen avulla määrteltyjen korvausten osuus pysyvän korvauksen kokonaskorvausmenosta tlastovuosttan t-11 T l a s t o v u o s t-10 t-9 t-8 t-7 t-6 t-5 t-4 t-3 t-2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kokonaskorvausmeno Toteutuneden korvausten osuus kokonaskorvausmenosta vuoden t-1 lopussa Selvtyskertomen avulla määrteltyjen korvausten osuus kokonaskorvausmenosta vuoden t-1 lopussa TVL:ssa vuosttan tehtävä rskmaksututkmus perustuu kullonkn tuorempaan tutkmushetkellä käytettävssä olevaan vahnkoanestoon ja sen perusteella laskettuun er vuosen palkkasummlla panotettuun keskarvoon. Rsktutkmus sellasenaan e ole varsnanen ennuste seuraava vuotta koskevaks rskmaksutasoks. Selvtyskertomen avulla lasketussa rskmaksussa on kutenkn otettu huomoon kakk seuraavaa vuotta koskevat, tedossa olevat lansäädäntöä ja laskuperusteta koskevat muutokset. Tapaturmavakuutuslan 12 :n mukaan vakuutuksenottaja vo valta, haluaako hän vakuutusyhtön maksavan kakk vahngosta aheutuneet korvaukset, va haluaako hän maksaa tetyn osan (omavastuuosa vuonna 2005 172 ) jokasesta vahngosta tse. Jos vakuutuksenottaja haluaa maksaa osan jokasesta vahngosta tse, vakuutusta kutsutaan pakollseks vakuutukseks. Jos taas vakuutuksenantaja maksaa kakk vahngosta aheutuneet korvaukset, kyseessä on täydellnen vakuutus. Rskmaksujen laskentaa varten nämä pakollsen ja täydellsen vakuutusmuodon mukaset vakuutusja korvaustedot yhdstetään. Pakollsen vakuutusmuodon ohmenevät korvaukset kerrotaan tetyllä kertomella, jollon korvaukset saadaan muunnettua täydellstä vakuutusmuotoa vastaavaan tasoon. Kun TVL päätt srtyä käyttämään 10 vuoden tlastoanestoa, se samalla luopu pakollsten korvausten mukaan ottamsesta ohmenevän korvauksen rskmaksun määrttämsessä. Huolmatta stä, ette TVL huomo pakollsa vakuutuksa ohmeneven rskpromllen tutkmuksessaan, ne on kutenkn otettu mukaan jäljempänä olevn kaavohn. Tlastoaneston vahvstetut eläkepääomat, hattarahat sekä eläkkeden ja hattarahojen vahnkokohtaset varaukset muokataan ana vastaamaan vomassa olevaa kuolle-

12 suusperustetta sekä dskonttauskorkokantaa. Tällä tlastoaneston muutoksella pyrtään shen, että tutkmus antas mahdollsmman okean kuvan tulevasta korvausmenosta myös edellä manttujen korvausten osalta. Koska TVL:n käyttämää tlastoanestoa kerätään kaklta vakuutusyhtöltä, saattaa tomtettaven tlastoanestojen laadussa olla eroavasuuksa. Yhdstettäessä vahnkoja vakuutustetoja saattaa tulla eslle tapauksa, jossa vahngon kohdstamnen okealle vakuutukselle ta okealle ammattluokalle on mahdotonta. Tällön joudutaan mettmään, onko tällasen kohdstamattoman tlastoaneston käyttö tutkmuksessa välttämätöntä ja perusteltua. 3.3 Keskmäärästen vastuuluokttasten rskmaksujen määrttämnen Rskmaksupromllet määrtetään erkseen ohmenevlle ja pysyvlle korvaukslle. Lopullnen keskmääränen rskmaksupromlle p saadaan laskemalla ohmeneven korvausten rskmaksupromlle yhteen: ' p ja pysyven korvausten rskmaksupromlle '' p p + ' '' = p p. Vuoden t+1 rskmaksuja määrättäessä on käytössä tlastoanesto vuoslta (t-11) - (t-2). Kysesten sattumsvuosen korvauksa on seurattu vuoden t-1 loppuun ast. Ohmenevän korvauksen rskpromlle kussakn vastuuluokassa saadaan laskettua, kun otetaan huomoon ohmenevät korvaukset vastuuluokttan, ohmeneven korvausten selvtyskertomet, pakollsen vakuutusmuodon mukasten korvausten muuttamnen täydellseen vakuutusmuotoon sekä vastuuluokttaset palkat. Ohmenevän korvauksen rskmaksupromlle saadaan laskettua kaavalla: t 2 oh oh X (1, n) d X (2, n) ' n t 11 p, t 2 L (1, n) L (2, n) n t 11 mssä X oh ( j,n ) = selvtyskertomlla korjatut ohmenevät korvaukset sattumsvuodelta n vakuutusmuodossa j d = pakollsen vakuutusmuodon ohmeneven korvausten muuntokerron täydellseks L ( j,n ) = vakuutusvuoteen n kohdstuva palkkasumma vakuutusmuodossa j

13 j = vakuutusmuoto (1 = täydellnen, 2 = pakollnen). Pysyvän korvauksen rskpromlle kussakn vastuuluokassa saadaan laskettua vastaavast, kun otetaan huomoon pysyvät korvaukset vastuuluokttan, pysyven korvausten selvtyskertomet sekä vastuuluokttaset palkat. Pysyvän korvauksen rskpromlle saadaan laskettua kaavalla: mssä t 2 pys X n t 11 t 2 pys (1, n) X (2, n) '' p, L (1, n) L (2, n) n t 11 X pys ( j,n ) = selvtyskertomlla korjatut pysyvät korvaukset sattumsvuodelta n. Edellä mantulla tavalla lasketut rskpromllet ovat täydellsen vakuutusmuodon mukasa rskpromlleja. Promllet pakollselle vakuutusmuodolle saadaan kertomalla täydellsen vakuutusmuodon promlle nn sanotulla omavastuukertomella. Omavastuukertomen tarkotus on nmensä mukasest omavastuuosuuden postamnen maksusta. Omavastuukertomen taso perustuu täydellsen vakuutuksen ohmenevän korvauksen tlastoanestosta laadttuun yhden vahngon jakaumaan sekä kokonasrskmaksutason keskmääräseen jakautumseen ohmenevään ja pysyvään korvaukseen. 3.4 Lopullsten rskmaksujen määräämnen Edellä johdettujen keskmäärästen vastuuluokttasten rskmaksujen soveltamnen sellasenaan saattas aheuttaa sen, että jodenkn vastuuluokken promllet vahtelsvat huomattavast vuosttan. Tätä helahtelua pyrtään tasottamaan vastuuluokken 1-10 osalta sten, että vastuuluokken promllet tasotetaan eksponentaalselle käyrälle, jollon kahden peräkkäsen rskmaksupromllen suhde on vako. Tasotus suortetaan sten, että tasotuksen avulla saadut rskpromllet tuottavat saman rskmaksutulon kun edellä saadut keskmääräset rskmaksupromlletkn. Tämä tasotus auttaa ertysest tlastoanestoltaan penä vastuuluokka, joden maksu lman tasotusta saattas helahdella merkttäväst vuodesta toseen. Seuraavassa kuvassa on estetty TVL:n rskmaksututkmuksen RT2005 keskmääräset rskmaksupromllet sekä tasotetut rskmaksupromllet vastuuluoklle 1-10.

14 TVL:n rskmaksututkmuksen RT2005 taulustotarffn rskmaksujen tasotus 50 45 R 40 s k 35 p 30 r o 25 m 20 l l 15 e 10 p 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vastuuluokka Keskmääräset promllet Tasotetut promllet Jos ajatellaan TVL:n rskmaksututkmusta, nn edellä kuvatulla tavalla akaansaatu rskmaksutaso on paras arvo tutkmushetkellä valltsevasta laksäätesen tapaturmavakuutuksen valtakunnallsesta rsktasosta. Määrätessään lopullsa rskmaksuja, jokasen yhtön tulee kutenkn harkta, mten se haluaa ottaa huomoon erlaset korvausmenoon ja maksutuloon vakuttavat tekjät. Yhtön tulee harkta, mten se haluaa huomoda TVL:n rskmaksututkmuksen ulkopuolelle jätetyt rsklsän ja mahdollsten pääomtuskoron ylttäven sjotustomnnan tuottojen vakutuksen. Vakuutusyhtöden oman päätöksen varaan jää myös se, haluaako yhtö käyttää anoastaan TVL:n rskmaksututkmuksen tuloksa va vosko yhtö tehdä vastaavan rskmaksututkmuksen yhtön omasta tlastoanestosta. Päätökseen oman rskmaksututkmuksen tekemsestä ja käyttämsestä vakuttavat suurelta osn yhtön oman tlastokannan laajuus ja luotettavuus. Tekemällä oman rskmaksututkmuksen yhtö saa paremman kuvan oman vakuutuskantansa rskmaksutasosta ja sen suhteesta valtakunnallseen rskmaksutasoon.

15 LÄHDELUETTELO Daykn C.D., Pentkänen T, Pesonen M: 1994, Practcal Rsk Theory for Actuares, Chapman & Hall, London Fnlex tetopankk: FINLEX - Lansäädäntö Kukkonen Srpa, Valtanen Tna: 1999, Työtapaturmakrja, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Jyväskylä Lehtpuro Katrna, Luukkonen Irene, Mäntynem Lea: 2004, Vakuutuslansäädäntö, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Vammala Pentkänen Teuvo, Rantala Jukka: 1995, Vakuutusopp, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Jyväskylä Tapaturmavakuutus, ammatttaudt, Lakkokoelma 2003, Edta, Helsnk Tapaturmavakuutuslatosten ltto: 1989, Laksäätesen tapaturmavakuutuksen ammattluoktus Tapaturmavakuutuslatosten ltto: 2003, Laksäätesen tapaturmavakuutuksen ammattluoktus 2004 Tapaturmavakuutuslatosten ltto: Tapaturmavakuutuksen tauluston rskmaksututkmukset vuoslta 1999-2005 Tapaturmavakuutuslatosten lton nternetsvut: TVL