MUISTIO 1 23.9.2013 KERAN OSAYLEISKAAVAN MRL 66 :N MUKAINEN VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika 3.9.2013 klo 13.00-14.15 Paikka Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, lautakunnan kokoushuone Läsnä Marianne Kaunio, KSK / yleiskaava (pj.) Brita Dahlqvist-Solin, Uudenmaan ELY Henrik Wager, Uudenmaan ELY Hannu Airola, Uudenmaan ELY Aimo Huhdanmäki, Uudenmaan ELY Maarit Saari, Uudenmaan ELY Heidi Mäenpää, Liikennevirasto Riikka Aaltonen, HSL Ilona Mansikka, Uudenmaan liitto Essi Leino, Helsingin KSV Marko Lassila, Kauniaisten kaupunki Laura Yli-Jama, Espoon tekninen keskus Jyri Vilja, Espoon kaupunginmuseo Kalevi Hiironniemi, Espoon ympäristökeskus Veronica Rehn-Kivi, Espoon rakennusvalvonta Riikka Nikulainen, Espoon SOTET Sinikka Sorvari, Espoon SITO Leif Sjöblom, LUP Pekka Mäkelä, Pöyry Finland Oy Pasi Rajala, Pöyry Finland Oy Katja Hakala, Espoon tonttiyksikkö Marjut Huvinen, KSK / asemakaava Lotta Kari-Pasonen, KSK / asemakaava Jukka Anttila, KSK / asemakaava Tarja Pennanen, KSK / liikenne Petri Suominen, KSK / liikenne Ville Hokkanen, KSK / yleiskaava Mirkka Katajamäki, KSK / yleiskaava Vuokko Rouhiainen, KSK / yleiskaava Tanja Hämäläinen, KSK / yleiskaava Ritva Helminen-Halkola, KSK / yleiskaava Sanna Jaatinen, KSK / yleiskaava Martti Vehmas, KSK / yleiskaava Anne Pitkänen, KSK / yleiskaava (siht.) Jakelu Läsnäolijat Torsti Hokkanen ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) 81621 FAKSI (09) 8162 4016 WWW.ESPOO.FI/KAAVOITUS ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB 43 02070 ESBO STAD TEL. (09) 81621 FAX (09) 8162 4016 WWW.ESBO.FI/PLANLAGGNING FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI
2 1. Viranomaisneuvottelun avaus Puheenjohtaja Marianne Kaunio avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Esittäydyttiin. 2. Suunnittelualue, keskeiset reunaehdot sekä lähtökohdat Ville Hokkanen kertoi osayleiskaavan vireille tulosta sekä suunnittelualueen nykytilanteesta. Alue on voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta ja Espoon eteläosien yleiskaavassa suurelta osin työpaikkaaluetta. Suunnittelualue on n. 200 ha, jossa nykyinen asukasmäärä on n. 800 ja työpaikkoja on n.11500. Alue on pääosin rakennettu. Inexin logistiikkakeskus poistuu Kerasta v. 2019 aikana. Maankäytön muutos tulee todennäköisesti olemaan suurin suunnittelualueen keskiosissa. Espoon kaupungin omistuksessa ovat lähinnä katualueet sekä yksittäiset kiinteistöt. Suunnittelualueen pohjoisosassa on 1990 - ja 2000 -luvun toimitilarakennuksia, mm. Nokia Siemens Networks Oy. Kaava-alueen keskiosassa oleva Nihtimäen pientaloalue on rakentunut 1950 -luvulta lähtien. Nykyinen työpaikka-alue on pääosin 1960-1990 - luvuilta, suurimpia toimijoita mm. Algol Oy ja Inex Partners Oy. Suunnittelualueen eteläosiin sijoittuu julkisia palveluja mm. Espoon pääpoliisiasema ja Taidekeskus Lillklobb. Kaupunkiradan suunnittelu valmistunee vuoden 2013 aikana ja Liikennevirasto hyväksynee ratasuunnitelman 2014 aikana. Kaava-alue on suurelta osin melualuetta, mikä asettaa haasteita rakennusten melunsuojaukselle. Lotta Kari-Pasonen kertoi vireillä olevista asemakaavahankkeista. - Karamalmi (Nokia): alueen käyttötarkoitus ja rakennusoikeus säilyy, kaavalla mahdollistetaan tonttijaot - Nihtisilta (kaupunkiratahanke): tulossa nähtäville valmisteluaineistona lokakuussa - Karamalmi (mm. uutta asumista n. 50000 k-m2): tulossa valmisteluaineistona nähtäville - Nihtisilta (muutos KTY:stä AK:ksi): toinen ehdotusvaiheessa nähtävillä ja toinen tulossa nähtäville lokakuussa valmisteluaineistona Asemakaavoitusta varten on teetetty Karamalmin teollisuusalueen turvallisuusselvitys (Gaia Consulting Oy, 9.10.2012), jonka mukaan nykyisen teollisuusalueen ns. yhdistetyt vaikutusetäisyydet lukeutuvat kuolemanvaaran ja pysyvän haitan vaaran alueiksi. Jukka Anttila kertoi Keran osayleiskaava-alueen rakennusten inventoinnista ja arvottamisesta. Inventoinnissa esiin nousivat seuraava kohteet: -Keran tiilitehdas perustettiin arkkitehti Vilho Penttilän aloitteesta v. 1917 rantaradan varteen. Yhä säilynyt uuteen käyttöön sovitettu tiilinen tehdasrakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1920, mutta rakennusta on useaan eri otteeseen laajennettu. Savupiippu on osittain purettu. -Agan pääkonttorin suunnitteli arkkitehti Kurt Simberg & Co. Ja se valmistui v. 1965.
3 -Agan entinen keskusvarastorakennus on 60 -luvun teollisuusrakentamista edustavan korttelin arvokkain rakennus. -Inexin tontilla on alueen maamerkkinä pyöreä terässäiliö, joka toimi alkuaan öljysäiliönä ja nykyään vesisäiliönä. Säiliö olisi maamerkkinä säilyttämisen arvoinen. -Klobbskogin historiallinen kylämäki ja sen ainoa säilynyt asuinrakennus Lillklobb v. 1892 ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. 3. Tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ville Hokkanen esitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kertoi valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainituista asiakohdista, jotka ovat Keran osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtina. toimiva aluerakenne eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätösehdotus kaupunginhallitukselle osayleiskaavan tavoitteiksi: Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on 6 000 15 000 asukasta ja 8 000 14 000 työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu. Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. Keran kaava-alueella varmistetaan asukkaiden viihtyvyys suunnittelemalla toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta.
4 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. 4. Viranomaisten kannanotot Uudenmaan liitto Hieno hanke. Osayleiskaava-alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on Ympäristöministeriössä vahvistettavana. Osayleiskaava tukee maakuntakaavojen tavoitteita. Liikennevirasto Virastolla on käynnissä kaupunkiratahanke. Kaava tukee raideliikenteen kehittämisajatuksia. HSL Kaava tukee seudullista joukkoliikennettä. Poikittaiseen joukkoliikenteeseen palataan myöhemmissä keskusteluissa. Helsingin KSV Hanke on kannatettava. Tiivistää kaupunkirakennetta raideverkkoon tukeutuen. Kauniainen Palvelut ovat tärkeitä. Liikenteen ja palveluiden osalta seurataan kerrannaisvaikutuksia. Espoon SITO Asukasmäärätavoitteen vaihteluväli on suuri (6000-15000 asukasta). Tavoite edellyttää yhtenäistä peruskoulua, joka tarvitsee 2-3 hehtaarin suuruisen tontin. Kulkuyhteydet alueen sisällä sekä alueelta pois ovat tärkeitä koulun kannalta. Lisäksi tarvitaan kaksi päiväkotia, toinen voi olla koulun yhteydessä. Koulu ja päiväkoti ovat lähipalveluja. Espoon kaupunginmuseo Suunnittelualueen rakennusinventointi on kaupunginmuseon mielestä kattava ja siinä esitetyt huomiot hyviä. Inventoinnissa on nostettu esiin neljä erityisen arvokasta kohdetta; Lillklob, Keran entinen tehdasrakennus, Agan alue sekä SOK:n entinen öljysäiliö. Lillklobin tilakokonaisuus on ilmeinen rakennussuojelukohde ja Klobbskog (alue, jolla tilakokonaisuus sijaitsee) on muinaismuistolailla suojeltava keskiaikainen kylänmäki. Keran vanha tehdasrakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde joka tulee säilyttää. Vanhan teollisuusrakennuksen säilyminen tuo uudelle asuinalueelle arvokasta historiallista kerroksellisuutta ja sen uusiokäyttö tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia alueen suunnittelijoille. Rakennusperinnön säilyminen on kirjattu myös kaavoitustyötä ohjaaviin
5 valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Agan teollisuusalue muodostaa merkittävän kokonaisuuden jonka säilyminen tai osittainen säilyttäminen (esim. kaarihalli) on vähintäänkin tutkittava suunnittelun edetessä. SOK:n öljysäiliö voidaan toki säästää muistumana alueen aikaisemmasta teollisuustoiminnasta, mutta museo ei katso että kohde on erityisen merkittävä. Espoon SOTET Vuonna 2014 kuntalainen voi itse valita oman terveysasemansa, jossa haluaa asioida. Nykyisin Keraa lähimmät terveysasemat Kilossa ja Leppävaarassa. Elä ja Asu -senioriasuntoja ei tultane rakentamaan tälle alueelle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kaavan toteutus tulee poistamaan ihmisten turvallisuuden kannalta riskialttiimmat toimijat alueelta. Espoon tekninen keskus Hyvä sijainti. Nykyiset viher- ja virkistysyhteydet itä-länsisuunnassa ovat olemattomat. Osayleiskaavassa tulisi mahdollistaa hyvät kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä ja aluetta ympäröiviin julkisiin palveluihin sekä osoittaa viheryhteydet alueen sisällä ja osana laajempaa viheralueverkostoa. Osayleiskaavaa varten tulee tutkia hulevesien hallintaa valuma-alueiden laajuudella ja mahdollistaa hulevesien luonnonmukainen hallinta Espoon hulevesiohjelman mukaisesti. Espoon tonttiyksikkö Kaupungin maanomistus kaava-alueella on vähäistä. Tonttiyksikkö tulee mukaan lähinnä asemakaavoitusvaiheessa maankäyttösopimusten osalta. Espoon rakennusvalvontakeskus Suunnittelualue on haastava paikka melun kannalta. Melu on otettava huomioon pihoja ja oleskelupaikkoja suunniteltaessa. Espoon TYT / esikunta Alueella on huomioitava riittävä liityntäpysäköinti ja polkupyöräily. Radan varteen on suunnitteilla kevyen liikenteen laatureitti. Espoon ympäristökeskus Alue on kehitettävänä kohteena erinomainen. Hyvä, että aluetta tutkitaan kokonaisuutena. Hulevesiasiat on otettava huomioon.
6 Uudenmaan ELY- keskus Espoolla on hieno mahdollisuus suunnitella täydellinen asemanseutu. Kommentit OAS:iin Aluetta koskevat VAT:it esitetty varsin asianmukaisesti. Tavoitteista ELY haluaa nostaa vielä erityisesti esiin tavoitteen ajoittaa rakentaminen siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan eli toteuttamisohjelma on syytä pohtia kaavan yhteydessä. Lisäksi on syytä mainita Turun ja Helsingin välisen radan sekä Kehä II, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksien turvaaminen. Myös tavoitteet terveellisen ja turvallisen elinympäristön laadun osalta nousevat esiin teollisuuskäyttöhistorian vuoksi. OAS:in mukaan vaihtoehtoja laaditaan. Siitä ei käy ilmi, miten vaihtoehtoihin pääsee ottamaan kantaa. Tämä tieto tulee lisätä. Vaikutusalueen laaja-alaisuus on oivallettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Selvitykset Osa luetelluista selvityksistä on varsin vanhoja. Herääkin kysymys, ovatko ne enää ajan tasalla. Selvitettävä, onko syytä pitää mukana luettelossa. MAL -sopimus ei ole varsinaisesti selvitys vaan tausta-aineistoa kaavoitukselle. Osalla alueesta on sellainen käyttöhistoria, että mahdolliset haitalliset terveysvaikutukset on syytä kartoittaa ja etsiä haittojen poistamis- ja lieventämiskeinot. Syytä täydentää laadittavien selvitysten listaa ainakin maaperän pilaantuneisuusselvityksillä. Laadittavien asemakaavojen osalta on todettava, että maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmästä seuraa, että yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaavaratkaisut on tehtävä ensin. Kulttuuriympäristö Laadittuun kulttuuriympäristöselvitykseen ei voi vielä ottaa kantaa, koska se ei ole ollut käytettävissä. On tärkeää, että alueen rakennushistorialliset ja kulttuuriympäristön arvot selvitetään, jotta kaavan vaikutukset niihin voidaan arvioida. Selvityksessä arvokkaiksi kohteiksi ja alueiksi todettujen kohteiden suojelutavoitteet tulee huomioida kaavassa. Meluntorjunta ja ilmanlaatu Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen olemassa olevan raideliikenteen aseman ympärille on myönteistä. Kaupunkiradan jatkeen toteutuessa sijainti vielä paranee. Melu on potentiaalinen ongelma. Alueella on kuitenkin mahdollisuudet hyvään ympäristöön, kun teollisuus poistuu. Hyvä, että tehdään meluselvityksiä ja parempi, jos tehdään kokonaisuutena. Alueella tulee tutkia rakentamisen vaiheistusta siten, että meluongelma saadaan hallintaan koko rakentamisprosessin ajan. Savukaasuista
7 tehdään mallinnus tarvittaessa. OAS:ssa selvitettävä vaikutusten arviointia tarpeen mukaan. Liikenne Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen olemassa olevan raideliikenteen aseman ympärille on myönteistä. Kaupunkiradan jatkeen toteutuessa sijainti vielä paranee. Osayleiskaava-alueen liikennejärjestelmä on suunniteltava kattaen kaikki liikennemuodot (autoliikenne, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) Liikenteelliset vaikutukset on selvitettävä koko vaikutusalueelta, joka on kaava-aluetta laajempi. Tarkasteltava eri maankäyttövaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia Tarkasteltava, miten Kehä II:n jatkeen toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttaa Liikenneverkon mahdolliset parantamistarpeet on selvitettävä koko vaikutusalueelta (esim. Sepänsolmun eritasoliittymä) Hyvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien sekä liityntäliikenteen yhteyksien varmistaminen Keran asemalle on tärkeää. Rantarata jakaa kaava-alueen etelä- ja pohjoispuoliseen osioon turvallisten, sujuvien ja esteettömien kävely- ja pyöräily-yhteyksien suunnittelu radan ali/yli on tärkeää OAS:n tiedot Kehä II:n jatkeen suunnittelutilanteesta kannattaa täsmentää: yleissuunnitelma on vuodelta 2008, ei ole vielä hyväksytty, tämän pohjalta laaditaan mahdollinen tiesuunnitelma 5. Muut asiat Todettiin, että keskustelua asian tiimoilta jatketaan ja Keran osayleiskaavan seuraava viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Läsnäolijoiden kommentit pyydettiin toimitettavaksi kirjallisina tilaisuuden sihteerille. Puheenjohtaja kiitti läsnäolijoita ja päätti kokouksen klo 14.15. Espoossa 23.9.2013 Marianne Kaunio puheenjohtaja Anne Pitkänen sihteeri