Porvoon kaupunki Pellingin saariston yleiskaava 15.1.2015 Kaavaluonnos oli nähtävillä 21.11. 21.12.2012. Kaavaluonnoksesta saatiin 17 lausuntoa ja noin 130 mielipidettä. Seuraavassa on lyhennelmät lausunnoista sekä kaavoittajan niihin antamat vastineet. Sisällysluettelo 1. Uudenmaan ELY-keskus 2 2. Liikennevirasto 5 3. Museovirasto 5 4. Suomenlahden merivartioston esikunta 6 5. Metsähallitus 6 6. Finavia 7 7. Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys 7 8. Porvoon museo 8 9. Porvoon kaupunki, liikuntapalvelut 10 10. Porvoon kaupunki, ympäristönsuojelu 10 11. Porvoon kaupunki, terveydensuojelu 11 12. Porvoon vesi 11 13. Porvoon kaupunki, kaupunkikehitys, elinkeinot 11 14. Rannikkoverkkohanke 11 15. Elisa Oyj 12 16. Uudenmaan liitto 13 17. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 13 1
1. Uudenmaan ELY-keskus Lausunto 28.1.2013 Ma/v määräykseen tulee lisätä myös Söderbyn valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue rajauksineen. Höbergsgården on syytä varustaa ympäristön säilymisen turvaavalla merkinnällä PY/s ja sen vieressä oleva hautausmaa merkinnällä EH tai EH/s. Valtakunnallisesti arvokkaiden Söderbyn ja Österbyn osalta uudet rakennuspaikat sijoittuvat erityisesti Fladanin ympäristössä siten, että ne heikentävät historiallisen kylän tunnistamista. Lisäksi rakentamisen määrä on suuri ja vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu. Sivuasunnon salliva rakentaminen suurehkon päärakennuksen lisäksi vaikuttaa herkkään ympäristöön nähden ylimitoitetulta. Suurehkon varastorakennuksen salliminen pääosin omakotitalorakentamiselle ei tunnu perustellulta. LsL 29 :n nojalla suojellut luontotyypit tulee merkitä S-1 (YM:n ohjeen mukaisesti): Norra Sandön hiekkaranta LTA201381, Stora Brokholmenin eteläinen hiekkaranta LTA201076 Luontoselvityksen suosituksia SL merkinnöiksi ei ole otettu kattavasti huomioon, esim Stora Brokholm ja Norra Sandö. Hasselön SL rajausta tulee laajentaa liitekartan. Vaikutusten arviointia suhteessa Naturaan tulee täydentää. Lauttapaikan kaavamerkintä tulee muuttaa: LV-10 Yleisen vesiliikenteen alue. Alueelle saa sijoittaa toimintaan kuuluvia rakennuksia. Uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa tulee olla yhteydessä Uudenmaan ELY-keskuksen. Osayleiskaavaan tulee liittää arvio nykyisistä ja tulevista liikennemääristä myös lauttaliikenteen osalta. Vesihuollon vaikutus kiinteistön käyttötarkoitukseen korostuu liiallisesti. Vapaa-ajan asunnoissa, ainakin pienemmissä saarissa sijaitsevissa, tulee olla vesikäymäläkielto. MRL 44 2 mom. mukainen 10 v ehto suorien rakennuslupien osalta lisättävä määräyksiin. Kaavasta tulee käydä ilmi kuinka se ohjaa ranta-asemakaavoitettuja alueita. Kulttuuriympäristö ma/v, ma/m ja ma/p rajaukset on tarkistettu vastaamaan RKY2009- rajauksia ja maakunnallista inventointia sekä muita selvityksiä. Käytetyt merkinnät perustuvat ministeriön oppaaseen maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 11, joten ne säilytetään ennallaan. Porvoon museon toiveesta on täydennetty mainita milloin museon lausunto on tarpeen. Söderbyn valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue on osoitettu rajauksineen kaavaan. Kaavamääräysten osalta sen sijaan on syytä täsmentää, että kyseessä RKY-2009 -aineiston mukainen rajaus kun taas vuonna 2008 laaditussa Pellingin saariston kulttuuriympäristöselvityksessä on esitetty ainoastaan RKY-1993 mukainen rajaus. Myös voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu RKY-1993 mukainen rajaus. Kaavaselostuksessa on virhe: valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja enemmän kuin kaavaselostuksessa on tuotu esiin. Virhe korjataan. Valtakunnallisesti merkittävällä maisema-alueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrä ja sijoitus on tutkittu kaavaluonnoksen jälkeen uudelleen. Tätä varten on laadittu tarkempi Pellingin sisäsaariston maisemaselvitys, jonka johdosta Fladanin lähistön uusia rakennuspaikkoja on siirretty toisaalle. RKY-alueelle osoitetaan kaavaehdotuksessa 12 uutta rakennuspaikkaa, jotka sijoittuva peitteisille alueille. Höbergsgården osoitetaan PY/s merkinnäksi. Viereisen hautausmaan osalta tilanne selvitetään ja osoitetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Aparnäsin kummelin sekä muidenkin sm-2 merkintöjen osalta kaavaa täsmennetään laaditun muinaisjäännösinventoinnin mukaisesti. Fladan läheisyyteen sijoittuvien rakennuspaikkojen sijaintia vielä harkitaan. Rakennuspaikkojen sijoittelu on harkittu maastossa useaan otteeseen ja sijoittuvat maastoltaan selvästi niin korkealle, että rakennuksia ei ole tulvavaaran takia tarpeen nostaa poikkeuksellisen korkealle. Osayleiskaavaehdotuksessa Fladanin varteen sijoittuvat rakennuspaikat ovat korkeammalla kuin +3,0. Lisäksi kaavamääräyksissä oleva yleinen määräys on tarkistettu muotoon: Meren rannalla muun rakennuksen kuin venevajan alimman rakentamiskorkeuden on oltava 2
vähintään +3,0 metriä N2000 korkeusjärjestelmässä. Lisäksi on otettava huomioon aaltoiluvara. Alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä on tulvavaara otettava myös siten huomioon, että rakenteet eivät vaurioidu veden noustessa. Pellingin saariston osayleiskaavan yhtenä päätavoitteena on turvata alueen elinvoimaisuuden säilyminen. Käytännössä tehokkaimpia yleiskaavallisia tapoja toteuttaa tätä tavoitetta on mahdollistaa rakennuspaikoilla ympärivuotinen tasokas asuminen sekä elinkeinotoiminnan harjoittaminen. Tämä tarkoittaa riittävää rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta, joka sallii myös rakennusoikeutta vaativat elinkeinotoiminnot. Sekä Lill-Pellingessä, Söderbyssä ja Österbyssä on jo nyt hyvin tiivistä kylärakentamista ja AT-4/s ja AT-6/s päärakennusten rakennusoikeus on valittu jo rakennetun ympäristön perusteella. Lisäksi kussakin näissä kylässä tonttikoko ja niiden taustalle jäävät maisemassa erottuvat selännemetsät mahdollistavat, että rakennusoikeus on sovitettavissa maisemaan ilman että vaarannetaan alueiden rakennushistoriallisten arvojen säilymistä. Kaavaluonnoksen jälkeen kuitenkin RKY-alueiden uusien rakennuspaikkojen tonttikohtaista rakennusoikeutta alennetaan muuttamalla rakennuspaikat AT-5 alueiksi. Lisäksi on laadittu rakennustapaohjeet, jotka turvaavat rakentamistavan soveltuvan alueen arvoihin. Tullandet ja Ölandetin pohjoiskärki, joissa on sekä saaristolaisasutusta että huvila-asutusta, edustavat poikkeuksellisen tiivistä kyläympäristöä. Alle 5000 m²:n rakennuspaikoilla rakentamisen määrää on rajoitettu jo tehokkuusluvulla. Lisäksi alle 3000 m²:n rakennuspaikoilla ei saa rakentaa sivuloma-asuntoa. Kaavamääräyksiä on tarkistettu näiden kyläalueiden osalta myös siten, että päärakennuksen suurin sallittu koko on näillä alueilla korkeintaan 140 k-m². Määräyksellä pyritään varmistamaan, että uudisrakentaminen soveltuu mittakaavaltaan ja massoittelultaan ympäröivään pienimittakaavaiseen rakennuskantaan. Luontoselvitykset Seuraavat LsL 29 :n mukaiset suojellut luontotyypit osoitetaan lausunnossa esitetyllä tavoin S-1 merkinnällä: - Norra Sandön hiekkaranta - Stora Brokholmenin eteläinen hiekkaranta - Hasselön SL-alue rajataan lausunnossa esitetyllä tavalla Muilta osin em. saaret osoitetaan VR-2-merkinnällä (Retkeily- ja ulkoilualue, jolla erityisiä ympäristöarvoja.) SL-9 merkintä, kuten kaikki -9 -tekstiin päättyvät merkinnät viittaavat rantaasemakaavoitettuun alueeseen. Määräyksiin lisätään SL-9 merkintä. Kaavoittajan arvion mukaan Pellingin saariston yleiskaavalla ei merkittävästi heikennetä Natura-alueiden arvoja. Kaavan vaikutuksia Natura-alueeseen on kuvattu kaavaehdotuksessa kaavaselostuksen kohdassa 6.7. Erillistä Natura-arviointia ei ole tarvetta tehdä. Söderskärin ja Långöre-nin saariston (FI0100077) Natura-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole kaavalla osoitettu uutta rakentamista tai muuttuvaa maankäyttöä. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueelle (FI0100078) ei juurikaan ole osoitettu muuttuvaa maankäyttöä tai uutta rakentamista. Natura-alueelle on kaavassa osoitettu 2 uutta lomarakennuspaikkaa, joista toinen sijoittuu Finnholmarna saarien eteläisimmälle saarelle ja toinen Sändön -saarelle. Saaret ovat olleet jo ennestään rakennettuja. Näiden rakennuspaikkojen lisäksi on osoitettu 5 uutta lomarakennuspaikkaa, jotka rajoittuvat rannan osalta kyseiseen Natura-alueeseen. Kokonaisuudessaan kaavalla osoitetaan rantaan rajoittuvia uusia rakennuspaikkoja noin 20 kpl. Lisäksi jätevesimääräyksillä rajataan ravintokuormitus alhaiseksi. Kaavaratkaisulla voidaan turvata Natura-arvot tulevaisuudessa paremmin kuin ilman, että kaavaa olisi laadittu. 3
Liikenne Lauttapaikan kaavamerkintä muutetaan L-1 merkinnäksi ja annetaan lausunnossa esitetty kaavamääräys. Kaavaselostukseen on lisätty lauttaliikenteen osalta nykyinen liikennemäärä ja arvio tulevista liikennemääristä. Vesihuolto Lausunnossa esiin tuotua ehtoa 2 ei poisteta. Mahdollisuus muuttaa loma-asunto ympärivuotiseen käyttöön on kaavalla rajattu vain AT-4/s, AT-4 ja AT-6/s alueille. Nämä alueet sijoittuvat kylä-alueiden lomaan jo nyt, eli ensisijainen kriteeri on sijoittuminen. Tällä siis taataan sijoittuminen järkevästi yhdyskuntarakenteessa, olemassa olevaa rakennetta tukien ja sen lisäksi määräyksen kriteerit pitää täyttyä. Sen sijaan kaikilla RA-rakennuspaikoilla on vesikäymälä kielto kaavaluonnoksessa esitetyn yleisen määräyksen johdosta: "AT-4, AT-4/s ja AT-6/s alueilla loma-asunnoilla on vesikäymälän rakentaminen sallittu myös loma-asutukseen käytettävillä rakennuspaikoilla, mikäli jätevedet ohjataan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Muilla lomarakennuspaikoilla vesikäymälän rakentaminen on kielletty." Osalla suunnittelualueesta on tällä hetkellä Porvoon Saariston Vesihuoltolaitoksen osuuskunnan vesihuoltoverkostoja. Alueella ei ole vesihuoltolain mukaisia toiminta-alueita. Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä, jos suurehkon asukasjoukon tarve sitä edellyttää. Lisäksi harkintaan vaikuttavat terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt sekä keskitetyn järjestelmän kustannukset. Osayleiskaava-alueen nykyinen asumisen tiheys täydennettynä osayleiskaavassa osoitetulla uudella rakentamisella ei aiheuta kunnalle vastuuta vesihuollon järjestämisestä. Muuta Suorien rakennuslupien osalta kaavamääräystä täsmennetään seuraavasti: "Tämän osayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat osayleiskaavan ranta-alueella osoitetuille rakennuspaikoille (MRL 72.1 ). Lisäksi rakennusluvat voidaan kaavan perusteella myöntää ranta-alueen ulkopuolella AT-4, AT- 4/s, AT-5, AT-6, AT-6/s, AO-3 ja AO-4 mukaisille alueille. Ranta-alueiden ulkopuolisten alueiden osalta määräys on voimassa 10 vuotta osayleiskaavan voimaanastumisesta (MRL 44 )." Kaavaluonnoksen jälkeen on laadittu tarkempi Pellingin sisäsaariston maisemaselvitys (Ramboll) sekä Pellingin saariston osayleiskaavan rakentamistapaohjeet (Ramboll). Edellä mainitun perusteella uusia rakennuspaikkoja on siirretty Söderbyn kylän maiseman kannalta aroilta alueilla toisaalle. Rakentamistapaohjeiden avulla rakentaminen saadaan maisemallisiin arvoihin soveltuvaksi. Voimassa olevien ranta-asemakaava-alueiden osalta täsmennetään merkintöjä. Tarkoitus on, että kyseiset alueet kuuluvat osayleiskaava-alueeseen ja ohjaavat ranta-asemakaavojen muuttamista. 4
2. Liikennevirasto Lausunto 18.12.2012 Kaavakartan ja kaavamääräysten merkintätapaa pyritään yhtenäistämään. Kaavassa ympäristö- ja maisema-alueiksi osoitetut alueet eivät ole esteenä väylästön ylläpidolle ja kehittämiselle. Vaaka ja pystyrasterit -merkinnät eivät estä vesiväylien ylläpitoa ja kehittämistä. Myöskään Natura-alue ei estä nykyisten vesiväylien ylläpitoa. Mahdollisten uusien vesiväylien sijoittuminen Natura-alueelle ratkaistaan vesilain ja luonnonsuojelulain mukaisissa menettelyissä ja tarpeen mukaan YVA menettelyllä. 3. Museovirasto Lausunto 15.11.2012 Museovirasto edellyttää, että Pellingin osayleiskaava-alueella suoritetaan mahdollisimman nopeasti arkeologinen inventointi suunnittelua varten. Myös arkeologinen vedenalaisinventointi on tärkeä. Muinaisjäännösten kaavamääräyksen tulee kuulua seuraavasti: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. Lisäksi kaavaselostuksessa on tuotava esiin se, että mikäli rakennushankkeet tai kaivutyöt koskettavat muinaisjäännösaluetta, tulee niistä ottaa yhteyttä Museovirastoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hanketta. Kaavaan merkitään ainoastaan muinaismuistolain mukaan rauhoitetut kohteet, jotka on luetteloitu Museoviraston ylläpitämässä kiinteiden muinaisjäännösten rekisterissä. Selostukseen liitettävässä muinaisjäännösluettelossa tulee olla näkyvillä muinaisjäännösrekisterin numero. Epävarmoiksi luokiteltuja kohteita ei kaavaan tule merkitä. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavaan osallinen viranomainen on Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Arkeologisten selvitysten osalta selvitystarve on niiden alueiden osalta, joilla osayleiskaava aiheuttaa ympäristöön sellaisia muutoksia, jotka voisivat tuhota arkeologista kulttuuriperintöä. Erityisesti vedenalaisten kohteiden osalta kaavalla ei pääosin muuteta nykytilannetta, joten selvitystarvetta ei ole. Museoviraston kanssa määriteltiin kaavaluonnosvaiheen jälkeen ne alueet joilla inventointien tarkennus on ollut tarpeen ja inventointi tehtiin näille alueille. Inventoinnin tulokset on huomioitu kaavaratkaisussa turvaamalla erityisesti muinaisjäännökset omin merkinnöin ja jättämällä ne rakentamisen ulkopuolelle. Myös muut inventoinnissa esiin tuodut kulttuurihistorialliset kohteet on huomioitu vähintään jättämällä ne merkittävän rakentamisen ulkopuolelle 5
ja tarvittaessa osoitettu kaavaan. Tällaisia ovat esim. kyläntonttien paikat. Kyläntontit osoitetaan kaavaehdotuksessa /s symbolimerkinnällä ja niiden rajaus esitetään kaavaselostuksessa. Muut kulttuuriympäristökohteet on osoitettu kaavaehdotukseen sm-1 merkinnällä omalla määräyksellään. Hylyt, jotka ovat muinaisjäännöksiä, on osoitettu muinaisjäännöksiksi. Sellaiset hylyt, jotka ovat mahdollisia muinaisjäännöksiä, ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa Porvoon museo toimii viranomaisena rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Heiltä on pyydetty lausunto ja se on saatu. 4. Suomenlahden merivartioston esikunta Lausunto 15.1.2013 Merivartiosto on siirtymässä pois alueelta. Glosholmenin tulevan käytön kannalta on tärkeää osoittaa edelleen mahdollisuus huoltosatama läheltä. Kaavaluonnoksessa Målasvikintien päähän osoitettu LV-alue pidetään tämän johdosta edelleen kaavassa ja se laajennettiin yhtenäiseksi alueeksi viereisen rantaasemakaavan kanssa. Toteutus ja ylläpito edellyttävät sopimusta maanomistajien kanssa ja asia ratkaistaan tarvittaessa maanmittaustoimituksessa. 5. Metsähallitus Lausunto 5.12.2012 Glosholmenin VR-2 merkintä vastaa valmisteilla olevaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. LS-2 merkinnän määräys tulisi olla: "Alueelle saa rakentaa veneilyä, retkeilyä ja luontomatkailua palvelevia rakennuksia". Glosholmenille osoitettu satama-alue jaetaan kahteen erilliseen osaan. Rannassa oleva satama-alue rajataan olemassa olevan laajuisena LS-merkinnällä. Tämän alueen taakse rajataan laajempi LS-2 alue, johon sisällytetään mm. merivartioston rakennukset. LS-2 merkinnän määräykseksi muutetaan: Alueelle saa rakentaa veneilyä, retkeilyä ja luontomatkailua palvelevia rakennuksia. Saari muutettiin luonnoksen jälkeen muilta osin VR-3/s merkinnäksi: "Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä ympäristö- ja kulttuuriympäristöarvoja Alue on suunniteltava siten, että virkistystoiminta sopeutuu alueen maisemallisiin, luonnonsuojelullisiin ja kulttuuriympäristön arvoihin. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Alueen arvokasta rakennuskantaa ja ympäristöä tulee pyrkiä hyödyntämään alueen kehittämisessä. Uudis- ja korjausrakentamisen tulee rakentamistavaltaan ja mittakaavaltaan liittyä olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia." 6
6. Finavia 15.1.2015 Lausunto 20.12.2012 Kaavaselostukseen tulee lisätä vilkkaan lentoliikenteen kuvaus. Lausunto merkitään tiedoksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan Finavia on ilmoittanut luopuvansa malmin kentästä vuonna 2016. 7. Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys Lausunto 18.1.2013 Ympärivuotisten uudisasukkaiden osalta lähityöpaikkojen puute johtaa lisääntyvään työpaikkaliikenteeseen saaresta pois. Kiinteistöjen käyttöstatusta ei tule muuttaa alueilla, joissa kiinteistöjen käyttöajan pidentyminen tuo lisähäiriötä esim. lintujen pesintäaikana. Uudet rantarakennuspaikat eivät ole tarpeellisia. Muunnetun rantaviivan määrittelyssä ei huomioida alueiden ympäristöarvoja! Lopullisessa osayleiskaavassa tulee luontoharrastukselle ja/tai virkistäytymiselle osoittaa yleinen alue, joka on saavutettavissa myös ilman venettä. Sekä nykyisten, että kaavaluonnoksessa osoitettujen uusien kiinteistöjen jätevesien määrään ja ravinnepitoisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asuinrakennuspaikkojen rakennusoikeus sekä kaavamääräykset muutoinkin mahdollistavat pienimuotoisen yritystoiminnan sekä pienteollisuuden harjoittamisen. Pellinginsaariston tyyppisellä kylä- ja saaristoalueella ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa erikseen työpaikkaalueita ellei niistä aiheudu erityisiä ympäristöhäiriöitä, jolloin niiden tulisi sijoittua etäämmäs asutuksesta ja häiriintyvistä luontokohteista. Lomarakennuspaikkoja ei lähtökohtaisesti muuteta asuinrakennuspaikoiksi. Joissakin poikkeustapauksessa muutos on tehty, mikäli rakennuspaikka sijaitsee poikkeuksellisen hyvällä paikalla suhteessa kyliin ja muihin toimintoihin nähden. Muunnetunrantaviivan määrityksessä ei huomioida ympäristöarvoja, koska nämä asiat huomioidaan mitoitusvyöhyketarkastelussa. Alue on jaettu mitoitusvyöhyketarkastelussa erilaisiin vyöhykkeisiin ympäristöarvoista riippuen. Laajoja ympäristöarvoja omaavilta alueilta rakennusoikeutta muodostuu vähemmän ja näin rakentaminen ohjautuu alueelle väljemmäksi. Lisäksi luontoarvot huomioidaan rakennuspaikkojen sijoittelussa. Mitoitusperiaatteiden maininta, että muunnetunrantaviivan määrittelyssä ei huomioida ympäristöarvoja, on tarpeellinen maininta siitä syystä, että tulee selväksi se, että millä tavoin ja missä ympäristöarvot on huomioitu. Mainittakoon vielä, että tämä yleinen käytäntö Suomessa. Lisäksi muunnetussa rantaviivassa on huomioitu rakennuskelvottomiksi luokitellut rannasta, joita ovat laajat alavat ruovikoituneet/soistuneet alueet. Tällaisilta alueilta ei muodostu rakennusoikeutta ja ne ovat useasti myös linnuston kannalta tärkeitä. Kaavaluonnoksessa osoitettu virkistysalueiden määrä, joka mantereella keskittyy Sanholmsuddenille antaa väärän kuvan alueen virkistykseen soveltuvista alueista. Myös kaavan mukaiset M-alueet muodostavat riittävän laajoja kokonaisuuksia ja ne ovat jokamiehenoikeuden perusteella käytettävissä. Kaavaehdotukseen on lisätty Ölandetille uusi virkistysalue. Rakentamiselta vapaat ranta-alueet ilmenevät selkeimmin kaavaselostuksen karttaliitteestä 5. Melko laajoja maa- ja metsätalousalueita, joilla on ulkoilunohjaamistarvetta (MU), on osoitettu lisäksi Aparnäsiin sekä Hagnäsiin. 7
Ulkosaariston ravinnekuormituksen lisääntymistä ehkäisee tehokkaasti kaavamääräys, joka ei salli loma-asunnoille vesikäymälän rakentamista. 8. Porvoon museo Lausunto 18.1.2013 Kaavakartalla uusia rakennuspaikkoja on toistakymmentä valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen sisällä, toisin kuin selostuksessa kerrotaan. Museo esittää kaavamääräyksen muuttamista muotoon; Merkinnällä on osoitettu alueet, joita koskee valtioneuvoston 22.12.2009 tekemä päätös valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä 1.1.2010 alkaen. Alueiden käytön on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen. Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman, historian ja kyläkuvan kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. Alueen rakentamista tai muuta maankäyttöä koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Uusia rakennuspaikkoja tulee karsia ja pienimittakaavaistaa Söderbyn alueella. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön alueita tulee laajentaa tuoreen maakuntakaava-aineiston Missä maat on mainioimmat (Uudenmaan liiton julkaisuja E 114-2012) mukaisesti. sr-1 määräys esitetään muutettavaksi muotoon; Merkinnällä on osoitettu rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Kohteita koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Sekä sr-2 määräys muutettavaksi muotoon; Merkinnällä on osoitettu rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, joiden purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Ennen rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Koskien kaikkien /s-alueiden määräystä, esittää museo määräyksiin lisättäväksi kohtaa; Merkinnällä on osoitettu merkittävät rakennetun ympäristön kokonaisuudet. Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö tulee säilyttää. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen rakentamistavaltaan ja mittakaavaltaan liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Lisäksi Porvoon museo esittää kohteisiin Glosholm, Pellingin hautausmaa ja kappeli sekä Hörbergsgårdenin kotiseutumuseo lisättäväksi /s- indeksiä. Kaavaa varten tehdyn kulttuuriympäristöselvityksen puute on että sodanjälkeistä lomarakentamista ei ole siinä huomioitu. Villa Modeen tontilla Majvik r:n 5.6 esitetään osoitettavaksi suojelumerkinnällä ja tontille /s-indeksiä. Porvoon museo esittää että rakennustapaohjeet tulisivat olla kaavan ehdotusvaiheessa kommentoitavana. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto Itä-Uudenmaan maakuntamuseon ja Museoviraston välisen sopimuksen perusteella. ma/v, ma/m ja ma/p rajaukset on tarkistettu vastaamaan RKY2009- rajauksia ja maakunnallista inventointia sekä muita selvityksiä. Käytetyt merkinnät perustuvat ministeriön oppaaseen maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 11, joten ne säilytetään ennallaan. Lausunnon johdosta on täydennetty mainita milloin museon lausunto on tarpeen. Söderbyn valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue on osoitettu rajauksineen kaavaan. 8
Kaavamääräysten osalta on syytä täsmentää, että kyseessä RKY-2009 -aineiston mukainen rajaus kun taas vuonna 2008 laaditussa Pellingin saariston kulttuuriympäristöselvityksessä on esitetty ainoastaan RKY-1993 mukainen rajaus. Myös voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu RKY-1993 mukainen rajaus. Kaavaselostuksessa on virhe: valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja enemmän kuin kaavaselostuksessa on tuotu esiin. Valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrä ja sijoitus on tutkittu kaavaluonnoksen jälkeen uudelleen. Tätä varten on laadittu tarkempi Pellingin sisäsaariston maisemaselvitys, jonka johdosta Fladanin lähistön uusia rakennuspaikkoja on siirretty toisaalle. RKY-alueelle osoitetaan kaavaehdotuksessa 12 uutta rakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat peitteisille alueille. Kaavaluonnoksen jälkeen on laadittu tarkempi Pellingin sisäsaariston maisemaselvitys (Ramboll) sekä Pellingin saariston osayleiskaavan rakentamistapaohjeet (Ramboll). Edellä mainitun perusteella uusia rakennuspaikkoja on siirretty Söderbyn kylän maiseman kannalta aroilta alueilla toisaalle. Rakentamistapaohjeiden avulla rakentaminen saadaan maisemallisiin arvoihin soveltuvaksi. Lausunnossa esitetty RKY-alueisiin kohdistuva kaavamääräys on tarpeeton, sillä määräys on voimassa ymp. ministeriön ohjeen mukaan ilman kaavamääräystäkin. Rakennuspaikkojen määrä, leikkuri / sivuasunnot pois. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista maisema-arkkitehti arvioi syvällisemmin maisemallisia vaikutuksia, lisäksi laaditaan rakennustapaohjeet, joiden avulla rakentaminen pyritään saamaan maisemallisiin arvoihin soveltuvaksi. Kaavaluonnoksessa esitetty rakennuspaikkakohtainen rakentamisenmäärä on merkittävän suuri ja sen sopeuttaminen vallitseviin maisemallisiin arvoihin voi olla haastavaa. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta asiaa selvitetään ja osoitetaan niitä lisää tarpeen vaatiessa. sr-kohteiden määräykset on muutettu kaavaehdotuksessa seuraavasti: sr-1 Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelukohde Rakennus/rakennelma tulee säilyttää ja sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäristön näkyvänä osatekijänä säilyä. Rakennuksen purkaminen on kielletty (MRL 41 2). Kohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Olemassa olevien rakennusten alkuperäisen tyylin mukaista massoittelua, julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Kohteita koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. sr-2 Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelukohde Rakennus/rakennelma tulee säilyttää ja sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäristön näkyvänä osatekijänä säilyä. Rakennuksen purkaminen on kielletty (MRL 41 2). Korjaus- ja muutostoimenpiteet on pyrittävä sovittamaan rakennuksen mittakaavaan ja historialliseen ominaisluonteeseen. Ennen rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. /s merkintä on lisätty esitettyihin kohteisiin. Glosholmenille on lisäksi annettu oma määräyksensä. Sodanjälkeisen Villa Modeen kohteen osalta rakennuspaikka osoitetaan RA-11/s merkinnällä, joka nähtiin 13.12.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa riittävänä sodanjälkeisten kohteiden huomioimisen osalta. Kaava-asiakirjoja on täydennetty rakentamistapaohjeilla ja ne asetetaan nähtäville ehdotusvaiheessa. Museovirasto on antanut kaavaluonnoksesta oman lausuntonsa. 9
9. Porvoon kaupunki, liikuntapalvelut 15.1.2015 Lausunto 17.1.2013 Österbyn virkistysalueen rajaa tulisi tarkistaa. Pellingin saaristoon riittää yksi uimarantaalue (W). Tämä yksityisen omistuksessa oleva alue sijaitsee Porvoon kaupungin ylläpitämän virallisen vierasvenesataman ja Porvoon kaupungin omistaman (kartassa merkitty VR-1 alueen välillä). Santasaaren (Sandholmsudden) kärjessä on nyt suunnitelmissa varattu Satama-alue (LS). Satama-alueen osalta tulee muuttaa ja varata Satama-alue, palvelusatama (LS-2). Palvelusatamassa tulee olla mahdollisuus rakentaa kahvila/kioski, wc- ja sosiaalitilat niin että alue jatkossakin voi toimia virallisena vierasvenesatamana. Alueelle tulee varata tarpeeksi rakennusoikeutta palvelurakentamista varten. Pohdittavaksi pyydän myös että katsotte mahdollista aluetta ns. lähiliikunta-aluetta varten missä Pellinkiläiset voivat myös ylläpitää talvisin jääkenttää. Paikkahan on tietysti koulu ja/tai päiväkodin viereen. Glosholmenia varten tulee jatkossakin olla mantereella varattu LV/venesatama. Österbyn virkistysalueella tarkoitettaneen Ölandetille johtavan sillan viereistä virkistysaluetta. Kyseisen alueen sijoittamisesta ja laajuudesta on esitetty useita mielipiteitä. Alue on merkitty ehdotuksessa huomattavasti suppeampana ja VL-1 -merkinnällä. Sanholmsuddeniin toivottu LS-2 merkintä on osoitettu kaavaan. LS-2 alueen osalta ei ole esitetty maksimi rakennusoikeuden määrää osayleiskaavalla, vaan se harkitaan tapauskohtaisesti. Kaavaehdotukseen lisätään uimarantamerkintä VV Kaava ei estä jääkentän rakentamista kaavan mukaisille rakennuspaikoille tai esim. nykyisen päiväkodin pihaan. Tämä johdosta erityistä aluevarausta ei ole tarpeen osoittaa. LV/Venevalkama merkintä on säilytetty kaavaehdotuksessa, sen rajausta on tarkistettu. 10. Porvoon kaupunki, ympäristönsuojelu Lausunto 18.1.2013 Österbyn ja Söderbyn niityt arvokkaina perinnemaisemina ja jäljellä oleva osa Sundön saniaiskorpea luo-merkinnällä tulee osoittaa kaavaan. Määräyksillä tulee kieltää vesikäymälän rakentaminen tiettömiin saariin, ellei mahdollisuutta viemäriin liittymisestä ole. Österbyn niitty osoitetaan luo merkinnällä. Söderbyn niitty sijoittuu MA- ja MY-4 osoitetuille alueille ja lisäksi Fladanin rantapelto / -niitty on osoite ma-1 rasterimerkinnällä. Tarvetta täydentävään merkintään ei ole. Sundön saniaiskorpi on osoitettu kaavaehdotuksessa luomerkinnällä. Kaavaluonnoksen mukaan vesikäymälöiden rakentaminen muilla kuin AT-4 tai AT-4/s mukaisilla lomarakennuspaikoilla on kielletty. Tämä tarkoittaa vesikäymälä kieltoa myös veneyhteyden varassa olevien rakennuspaikkojen osalta. 10
11. Porvoon kaupunki, terveydensuojelu 15.1.2015 Lausunto 16.1.2013 Ei huomautettavaa. 12. Porvoon vesi Lausunto 9.1.2013 Vesihuollon osalta kaavaselostusta on täsmennetty esiintuotujen asioiden sekä uusien ilmenevien asioiden mukaisesti. 13. Porvoon kaupunki, kaupunkikehitys, elinkeinot Lausunto 18.1.2013 Elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta katsottuna Pellingin osayleiskaava-luonnos mahdollistaa alueella toimivan sekä uuden elinkeinotoiminnan kehittämisen jatkossa ja toiminnan edellyttämien toimintatilojen rakentamisen alueen erikoispiirteet ja alueelle soveltuvan yritystoiminnan toimintaedellytykset huomioon ottaen riittävässä määrin. Lausunto merkitään lausunto tiedoksi. 14. Rannikkoverkkohanke Lausunto 20.12.2012 Elinkeinojen edellyttämä rakentaminen on keskeinen edellytys saariston säilymiselle asuttuna ja elinvoimaisena. Pellingin saariston osayleiskaavan tavoitteet 11
Pellingin osayleiskaavan yhdeksi tavoitteeksi on määritelty alueen elinkeinojen säilyminen ja kehittämisen edistäminen. Yleiskaavan tavoitevaiheessa osallisten esittämät tavoitteet painottuivat elinkeinoihin: niiden jatkuminen nähtiin erittäin tärkeänä. Näiden tavoitteiden tulisi näkyä selvemmin myös osayleiskaavassa. Kaavan tavoitteisiin tulisi lisätä valtion saaristopolitiikan suuntaviivat ja kaavassa huomioida Itä-Uudellemaalle laadittu saaristo-ohjelma. Saaristolaki (494/81, 1138/93) velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin, palvelujen ja ympäristön turvaamiseksi. Pelllingin saariston osayleiskaavaluonnos saariston elinkeinojen ja yritystoiminnan kannalta Elinkeinojen turvaamista ja edellytysten luomista niiden kehittymiselle ei ole riittävästi huomioitu kaavaratkaisussa. Tällä kohden kaavaluonnos ei ole kaavan tavoitteiden, alueen asukkaiden tarpeiden eikä saaristo-ohjelman linjauksien mukainen. Yleiskaavassa tulee konkreettisesti esittää, kuinka saariston yritysten rakennustarpeisiin vastataan. Niiltä osin, kun ei ole mahdollista määritellä tilakohtaisia yritystoiminnan rakennusoikeuksia voitaisiin esittää yleismääräyksiä, toimintamalleja ja pelisääntöjä, joiden mukaan rakennusoikeutta kohdennetaan yritystoiminnan rakennushankkeille. Laki saariston kehittämisen edellytyksistä ja saaristo-ohjelman tavoitteet on lisätty kaavaselostuksessa esitettyihin tavoitteisiin. Sinänsä tavoitteiden sisältö on jo huomioitu kaavan muiden tavoitteiden myötä. Kaavaluonnoksen mukaisessa kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että AT-rakennuspaikkojen suuri rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus mahdollistaa elinkeinotoiminnan harjoittamisen. MRL:n mukaan suorat rakennusluvat voidaan myöntää osayleiskaavan mukaisesti asumista, lomarakentamista ja niihin liittyviä talousrakennuksia varten. Elinkeinoja varten tapahtuva rakentaminen edellyttävät vähintään poikkeamispäätöstä ja/tai suunnittelutarveratkaisua. Elinkeinoja varten tapahtuva rakentaminen soveltuu pääsääntöisesti hyvin AT-4, AT-4/s jne. alueille. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu P merkinnät erityisen hyvin palvelurakentamiseen soveltuville rakennuspaikoille näitä ovat mm: Sandholmsuddenilla, Österbyssä, Srömsundetilla, Ölandetilla, Vähä-Pellingissä ja Tullandetilla, Näistä täysin uusia ovat Söderbyhyn ja Österbyhyn sijoittuvat kaavamerkinnällä P-10/AT-6 osoitetut rakennuspaikat. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu TY-1 alueita, LS-2 ja LS- 3 alueita joilla on erikseen mahdollistaa harjoittaa elinkeinotoimintaa. 15. Elisa Oyj Lausunto 1.3.2013 Ei huomautettavaa. 12
16. Uudenmaan liitto Lausunto 1.3.2013 Itä-Uudenmaan maakuntakaava ohjaa osayleiskaavan laadintaa. Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa luetellun lisäksi Suur Pellingin saarelle on osoitettu arvokas geologinen muodostuma. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Glosholmen on osoitettu merkinnällä puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta (EP/u). Kaavaehdotukseen on tarkennettu maakuntakaavojen tilanne. Lisäksi 4. vaihemaakuntakaavan luonnos on tullut nähtäville tammikuussa 2015. 17. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lausunto 27.2.2013 Alueen rikkonaisuuden vuoksi osoitteiston selkeyteen ja yksiselitteisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa osoitetietoihin, vaan ne ratkaistaan erikseen. Lahdessa 15.1.2015 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 13