Kaupunkiympäristölautakunta Liite 1 33 MIKKELIN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA

Kaupunkiympäristölautakunta 19.2.2019 Liite 1 33 MIKKELIN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2018

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Kaupunkiympäristölautakunnan tehtävät ja kokoonpano 2 Palvelusuunnitelman toteutuminen 3 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat 4 Tuloskortit 5 Henkilöstö 12 Kaupunkikehitys -tulosalue 12 Kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut -tulosalue 21 Rakennusvalvonta -tulosalue 30 Maaseutu- ja lomitustoimi -tulosalue 35 Investoinnit 36 LIITE sisäisen valvonnan järjestäminen 1

Kaupunkiympäristölautakunta Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen kaupunkiympäristölautakunta tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle vetovoimaisen elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämälla kiinteistöjä ja yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita. Tarjotaan tilaratkaisuja asiakkaille, edistetään toimitilojen käytön tehokkuutta ja ylläpidon taloudellisuutta sekä vastataan kiinteistöjen arvon säilymisestä. Maaseutu- ja lomitustoimen toiminta-alueena on maataloushallinnon ja maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen seitsemän kunnan alueella. Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen tulosalueet - kaupunkikehitys (johtaminen, strategiset projektit, kaupunkisuunnittelupalvelut, maaomaisuuspalvelut ja vuokraus- ja käyttöpalvelut) - kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut (infra-aluepalvelut, tilapalvelut ja viher- ja metsäaluepalvelut) - rakennusvalvonta (rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut, pysäköinnin valvontapalvelut) - maaseutu- ja lomituspalvelut (maaseutupalvelut ja lomituspalvelut) Palvelusuunnitelma Kaupunkiympäristölautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Kaupunkiympäristölautakunnan tavoitteena on tuottaa kaavoitus- mittaus- ja kartastopalveluja sekä hankkia ja luovuttaa maata taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi kaupunkiympäristölautakunnan palveluihin kuuluvat yhdyskuntateknisten palveluiden ylläpito ja rakennuttaminen, joukkoliikenteen palveluiden organisointi, lentoaseman ylläpito, torien hallinnointi ja palveluiden järjestäminen ja tilaratkaisut (rakentaminen, vuokraaminen, hankkiminen, myyminen ja purkaminen). Maaseutu ja lomituspalveluissa palvellaan lähellä asiakasta ja tarjotaan toimivia sähköisiä palveluja. Kaupunkiympäristölautakunta vastaa rakennusvalvonta- ja jätehuoltoviranomaisen sekä pysäköintipalveluiden tuottamisesta. Rakennusvalvontaviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan lupa- ja valvontajaosto. Kaupunkiympäristölautakunnan kokoonpano: Jäsen Liikanen Veli pj Himanen Vesa vp Siitari Keijo Väänänen Jaakko Strandman Jaana Kauppi Marja Hokkanen Marita Vartiainen Jaana Tullinen Hannu Himanen Markku Puhakka Paavo Soininen Mali Hakala Kerttu Varajäsen Pylvänäinen Anni Korhola Anne Taskinen Terhi Panula-Ontto-Suuronen Anni Partio Keijo Pöntinen Risto von Pandy-Seurujärvi Katariina Rautiainen Kaija Pulkkinen Esa Ruotsalainen Raimo Salonen Veli-Pekka Kultanen Kirsi Heikkilä Pekka Kaupunginhallituksen edustajat: Koivikko Jyrki Aholainen Markku, kh:n pj Nuorisovaltuuston edustajat: Vicari Lars Vanhusneuvoston edustajat: Himanen Aija Vahvaselkä Lotta Jääskeläinen Impi Vammaisneuvoston edustajat: Timo Petäjämäki Luusalo Pirkko Esittelijänä toimi tekninen johtaja Jouni Riihelä. Lautakunta kokoontui 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 148 asiaa. 2

Palvelusuunnitelman toteutuminen Perustehtävässä on onnistuttu hyvin. Yksittäisiä epäonnistumisia asiakkuuksien hoidossa tai talousarvion toteuttamisessa on. Uuden organisaation konkreettinen sisäänajovaihe on osaltaan näkynyt toiminnassa. Palvelualueella voidaan jatkuvasti oppia ja kehittää omaa toimintaansa vastaamaan paremmin asiakkuuksien tarpeita. Kaupungin elinvoimaisuuskehityksen, väestökehityksen (muuttotappion) ja taloudellisen tuloksen näkökulmasta palvelualueella ja sen työntekijöillä on oma vastuunsa ja roolinsa. Kaupungin strategiaan vaikuttavuuden näkökulmasta palvelualueen rooli ja aikaansaannokset strategisiin ohjelmiin ja kehittämisalustojen aikaansaannoksiin olisivat voineet olla kuluneena vuotena saavutuksia suuremmat. Kehittämisalustojen merkitys myönteisen yritys- ja työpaikkakehityksen sekä kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi ovat keskeistä, jolloin myös asioiden ja tekemisien konkreettisuus lyhyelläkin aikavälillä korostuu. Palvelualueen mittakaava ja liikevaihto ymmärtäen on asetetut tavoitteet saavutettu vähintäänkin hyvin. Yksittäisissä arjen haasteissa tai projekteissa on toki epäonnistumisia, joista tulee oppia. Asiakasrajapinnassa ja aikataulullisessa reagoinnissa on kehitettävää. Korjausvelan näkökulmasta toimenpiteet purevat toivottua hitaammin. Kaupunkilaisten ja yritysten odotusten ja käytettävissä olevien resurssien välissä on potentiaalieroa, joka näkyy saadussa asiakaspalautteessa. Henkilökunta on laajasti osaavaa ja sitoutunutta. Ympäröivän yhteiskunnan muutospaineet ja siihen liittyvät osaamispuutteet aikaansaivat osaamisen kehittymiselle suurimmat haasteet. Esimiestyöhön panostettiin koko kaupungin mittakaavassa kuluneena vuotena. Talouden toteuman näkökulmasta palvelualueen tulot olivat suuremmat, kuin palvelualueen menot. Yksittäisissä kustannuspaikoissa tai projekteissa oli toiminnalle tavanomaisia ylityksiä, että alituksia. Toimintakate muodostui 576 428 euroa talousarviota suuremmaksi. Talouslukujen näkökulmasta tulos oli erinomainen. 3

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talouden toteutuminen TP TA TA 2018 TA 2018 TP Poikkeama Tot % 2017 2018 muutokset muutoksineen 2018 TP/muut.TA Toimintatuotot Myyntituotot 8 281 381 9 010 116 383 000 8 627 116 7 599 686-1 027 430 88,1 Maksutuotot 1 991 196 1 597 200 1 597 200 1 685 068 87 868 105,5 Tuet ja avustukset 539 076 114 400 114 400 697 903 583 503 610,1 Muut toimintatuotot 35 663 872 33 292 650 33 292 650 34 612 617 1 319 967 104,0 Toimintatuotot yhteensä 46 475 525 44 014 366 383 000 43 631 366 44 595 274 963 908 102,2 Valmistus omaan käyttöön 365 398 388 000 388 000 322 146-65 854 83,0 Toimintakulut Henkilöstömenot 9 121 549 8 784 386 8 784 386 8 335 084-449 302 94,9 Palkat ja palkkiot 5 936 650 6 316 300 6 316 300 6 087 586-228 714 96,4 Henkilöstösivukulut 3 184 899 2 468 086 2 468 086 2 247 498-220 588 91,1 Eläkekulut 2 276 951 2 143 181 2 143 181 2 029 976-113 205 94,7 Muut henkilöstösivukulut 907 948 324 905 324 905 217 522-107 383 66,9 Palvelujen ostot 27 684 788 20 803 713 1 375 000 22 178 713 23 235 598 1 056 885 104,8 josta ulkoiset 26 006 261 19 190 199 20 565 199 21 603 730 1 038 531 105,0 josta sisäiset 1 678 527 1 613 514 1 613 514 1 631 868 18 354 101,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 514 386 6 767 250 6 767 250 6 464 709-302 541 95,5 Avustukset 1 658 067 1 873 800 1 873 800 1 631 288-242 512 87,1 Muut toimintakulut 4 568 966 3 962 507 705 000 4 667 507 4 926 603 259 096 105,6 Toimintakulut yhteensä 49 547 756 42 191 657 2 080 000 44 271 656 44 593 282 321 627 100,7 Toimintakate -2 706 833 2 210 709-252 290 324 138 576 428-128,5 Lokakuun seurannan yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi määrärahamuutokset. Myyntituottoihin tehtiin maaseutu- ja lomitustoimen tulojen vähennys 383 000 euroa. Toimintakuluihin tehtiin määrärahalisäykset: Palvelujen ostoihin; Anttolan lotjasaaren maksun aikaistamiseen 180 000 euroa, viljasiilon purkukustannuksiin 600 000 euroa ja vuokrauspalveluissa koulujen/päiväkotien väistötilojen perustamis- ja ylläpitomenoihin 595 000 euron ja muihin kuluihin; väistötilojen lisääntyneisiin vuokrakuluihin 705 000 euroa. Kaupunkiympäristölautakunnan toimintatuotot ylittyivät 963 908 eurolla, toimintakulut ylittyivät 321 627 euroa lokakuun seurannassa tehtyyn talousarviomuutokseen verrattuna. Toimintakate oli 576 428 euroa muutettua talousarviota parempi. Maaseutu- ja lomituspalveluiden tulojen alitus johtuu lomituksen vähenemisestä ja lomituspalvelukorvauksen pienenemisestä ja menojen alitus palvelujen ostojen sekä henkilöstömenojen vähenemisestä. Myyntituottoja saatiin n. 1 milj. euroa vähemmän. Tästä noin 500 000 euroa johtui siitä, että joukkoliikenteen valtiolta saadut tuet ja avustukset olivat budjetoitu myyntituottoihin, mutta ne kirjattiin toteutumassa kohtaan tue ja avustukset. Sote-kuljetukset laskutetaan Essotelta ja koska kuljetusmenotkin jäivät pienemmiksi kuin budjetoitiin, myös tulojakin jäi tältä osin saamatta. Myös joukkoliikenteen tulot jäivät huomattavasti alle budjetoidun summan, sillä peruskoululaisille maksutonta Waltti-liikennekokeilua ei oltu huomioitu tuloennusteessa. Maaseutu- ja lomituspalveluiden korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä jäivät n. 100 000 euroa alle budjetin. Tuet ja avustukset toteutuivat n. 580 000 euroa budjetoitua parempana. Maksutuotot toteutuivat n. 90 000 euroa budjetoitua parempana. Muut toimintatuotot, joihin sisältyvät asuntojen/kiinteistöjen vuokratulot sekä maa- ja vesialueiden vuokrat saatiin n. 1,3 milj. euroa yli budjetoidun. Toimintakulut yhteensä 44 593 283 euroa. Ylitystä tuli palvelujen ostoissa n. 1 milj. euroa ja muissa toimintakuluissa n. 260 000 euroa. Henkilöstökuluissa syntyi säästöa n. 450 000 euroa eläköitymisistä, irtisanoutumisista johtuen eikä kaikissa 4

rekrytoinneissa onnistuttu. Joukkoliikenteen palvelujen ostot ylittivät budjetin n. 1 milj. euroa. Palveluiden ostoihin vuodelle 2018 budjetoitua summaa ei oltu päivitetty vastaamaan 2017 toteutumaa, eli palvelujen ostoon oli lähtökohtaisesti budjetoitu noin 500 000 euroa liian vähän. Peruskoululaisten maksuton joukkoliikenne nosti merkittävästi matkustusmääriä, ja tämä aiheutti tarvetta kaupunkiliikenteen lisävuoroille ja lisäkaluston käytölle talvikautena. Stadiumille suuntautuvan vuoroliikenteen lisäykset, peruskoululaisten maksuton joukkoliikenne, sekä muutokset PosEly-liikenteen nousukorvauksissa ja sopimushinnoissa, aiheuttivat yhdessä noin 500 000 euron lisäkustannuksen. Ympäristövarauksissa vuodelle 2018 oli alustava varaus ST1 Laiturikatu 25 000 euroa, mutta todellisuudessa kustannukset olivat n. 300 000 euroa, josta käyttötalouden menoksi jäi 275 000 euroa. Ympäristövarauksia nostettiin yhteensä 443 000 euroa. Vuokraus- ja käyttöpalveluiden tulosyksiköllä väistötilakustannukset toteutuivat suurempana, koska jouduttiin ottamaan enemmän lisärakennuksia kuin oli suunniteltu. Purkukustannukset olivat n. 168 000 euroa budjetoitua suuremmat. Tilapalveluissa käyttötalousmenot jäivät haasteellisesta vuodesta riippumatta alle talousarvion. Aineet, tarvikkeet ja tavarat kulut 6 464 709 euroa, jäivät n. 300 000 euroa alle budjetoidun. Avustukset kulut 1 631 288 euroa, jäivät n. 240 000 euroa alle budjetoidun. Muut toimintakulut 4 926 603 euroa, ylittyivät n. 260 000 euroa, lähinnä väistötilojen lisääntyneistä vuokrakustannuksista johtuen. Koko asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen määrärahat ovat lautakuntatasolla sitovia, joten joudutaan hakemaan kaupunginvaltuustolta ylitysoikeutta menoihin 321 627 euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Erillinen liite ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi (KV) Huolehditaan kevyenliikenteen väylien ja jalkakäytävien teknisestä kunnosta ja kunnossapidosta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden ja päällysteiden uusimista sekä riittävästä kunnossapitotasosta huolehtimista. Kunnossapitopäällikkö Kevytväyliä ja jalkakäytäviä on pinnattu uudelleen 10378m2. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi (KV) Huolehditaan keskeisten (luokiteltujen) puistojen viihtyisyydestä. Pusikoiden ja puuston raivaamisella varmistetaan käyttäjäkokemus sosiaalisesti turvallisesta tilasta aktiivisimmin käytössä olevien virkistysalueiden (ranta-alueet, puistot, siirtymät) osalta. Kaupunginpuutarhuri ja metsätalousinsinööri Saksalan ranta on raivattu. Graanin rannan puisto on viimeistelty, Tuskun leikkipaikka on saneerattu. Suojakallionpuiston monitoimikentälle rakennettiin hiekkatekonurmikenttä ja liikuntapiste. Tapahtumapellon kantavuutta on parannettu. Keskustan kesäkukkiin on satsattu. Ristiinan uimalan pukukopit on uusittu. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi Liikenneturvallisuustoimenpiteiden kohdistaminen riskipisteytyksen mukaisesti. Liikennesuunnittelija Nopeuksien hillitsemiseksi on rakennettu hidasteita ja jakajia. 5

Optimoidaan toimivaa joukkoliikennejärjestelmää. Käytössä oleva joukkoliikenneverkosto ja aikataulut vastaavat asiakastarpeita. Ollaan aktiivinen edunvalvoja joukkoliikenteen (linja-auto-, juna- ja lentoliikenne) palvelukokonaisuuden varmistamiseksi. Logistiikkapäällikkö Reittejä ja aikatauluja on tarkasteltu ja muokattu asiakastarpeita ja liikennöitsijää kuunnellen. Digitaalista palvelumuotoilua työstetään. Paikallisliikenteen uudistamiseen tähtäävä selvitystyö on käynnistetty ja se valmistuu v. 2019. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Alueen elinvoimaisuudentukeminen Mahdollistetaan toreilla nykyistä runsaammin kulttuuri- ja liikuntatapahtumia perinteisen toritoiminnan rinnalla ja kaupan tueksi. Tapahtumia mahdollistetaan myös kysynnän mukaan esim. Kirkkopuistossa, satamassa, tapahtumapellolla sekä muilla yleisillä alueilla. Projektijohtaja (palvelupäällikkö 1.1.2018 alkaen) Torin hallinnointi on siirtynyt 1.1.2018 vuokraus- ja käyttöpalvelut yksikköön. Yhden luukun palveluperiaate : Tapahtuma-alueiden markkinointi, saavutettavuus ja luvat kootusti sähköisen palvelun kautta. Nopea reagointi lupapäätöksissä. Vahva yhteistyö eri toimijoiden kanssa kaupungin tarjoamien palvelujen tunnistamiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi. Tori: normaalin myyntitoiminnan ja kuukausimarkkinoiden lisäksi pop-up tapahtumia ja esittelyitä, jättikirppiksiä, Summerfest musiikkitapahtuma sekä Vaakuna ralli -tapahtuma. Nykyisten ja uusien tapahtumien yhteensovittaminen esimerkiksi toritoimintojen kanssa on mahdollistanut alueen käyttämisen yhtäaikaisesti, mikä palvelee eri asiakassegmenttejä monipuolisemmin. Toripaikkojen sähköisen varausjärjestelmän suunnittelu on aloitettu. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Yritysten nettolisäys (KV) Tekninen johtaja Selkeytetään ja nopeutetaan lupa- ja päätösprosesseja huomioiden erityisesti asiakkaan näkökulma. Yhden asiakastiskin periaatetta on ajettu käytäntöön. Ollaan aktiivisena neuvotteluosapuolena ja mahdollistajana yrityksiä ja työpaikkoja synnyt- Yritysten ja investoreiden kanssa neuvottelut ovat jatkuvia ja 6

tävissä projekteissa. Toimitaan aktiivisesti, jotta löydetään sijaintipaikkoja uusille yrityksille samalla turvaten jo olemassa olevien yritysten toiminta. Tuetaan alakeskusten (pitäjien) elinvoimaisuutta huomioimalla elinkeinopoliittinen näkökulma yritystonttien hinnoittelussa. Kaupungingeodeetti säännöllisiä. Ponsselle luovutettu tontti Visulahdessa, liikenneasemayrittäjää etsitään Ponssen viereen. Hietakadun ja Yrittäjänkadun autokauppojen sekä pesulan toimintaa turvataan kaavamuutoksella, jolla tonttien rakennusoikeus ja pinta-ala kasvavat. Anttolassa on luovutettu yksi tontti varasto/teollisuusrakennuksen rakentamiseen, toinen luovutetaan myöhemmin syksyllä edellisen vierestä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Tilatehokkuuden parantaminen Kaupungin kiinteistöjen käyttöasteen nostaminen tilojen ilta- ja viikonloppukäytön lisäämisellä. Vuokraus- ja käyttöpalvelut yksikön päällikkö Varaamo kokeilu ilmaisten tilojen helpolle varaamiselle (tulevaisuudessa lisätään kohteita). Tietoisuuden lisääminen eri tilamahdollisuuksista ja yhteisneuvottelut sisäisesti esim. koulutilojen käyttöasteen nostamiseksi. Visuaalisen markkinointi-ilmeen ja materiaalin uudistaminen. Konsernin sisäinen yhteistyö Tuotetaan ja ostetaan palvelut yhteistyössä konsernin eri yksiköiden kanssa. Kiinteistöpäällikkö Kiinteistöjen yhteisvalvomoa on kehitetty ja tarjottu liittymismahdollisuutta konserniyhtiöille. Kiinteistöjen priorisointi Kiinteistökannan mukaistaminen tulevaisuuden palveluverkon edellyttämään tasoon. Kiinteistöjohtaja Resursseja on kohdistettu käytössä oleviin kiinteistöihin ja minimoitu poistuvien kohteiden kustannukset. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Työpaikkakehitys (KV) Kaavoitetaan yritystoimintaa mahdollistavia korttelikokonaisuuksia ja muodostetaan näistä yritystarpeen mukaisia tontteja kysynnän mukaisille sijainneille. Kaavoituspäällikkö Ecosairilan asemakaava on saanut lainvoiman, kaavassa teollisuudelle on osoitettu 390 000 k-m2 rakennusoikeutta. Olemassa olevia yritystontteja muutetaan kaavamuutoksilla joustavampaan suuntaan mahdollistaen tonttien laajentamisen ja lisärakentamisen. Kaupungin kaavoituskäytäntöjä on nopeutettu lakimuutosten puitteissa. 7

Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Mikkelin mainekuvan kehitys (yritys- ja elinkeinosektori) Projektijohtaja Satamalahti- ja EcoSairila projektit aktivoidaan maanhankinnan ja detaljikaavoituksen avulla. Edistetään yksittäisiä alueen hankkeita ja projekteja. Satamalahden alueen yleiskaavoitus on osa kantakaupungin yleiskaavaa. Maanomistusneuvottelut ovat jatkuneet. EcoSairilan alueen asema-kaava on vahvistunut. Metsäsairilan infran rakentamista on valmisteltu hakemalla EAKR rahoitusta. Myönteinen päätös saatu 2018. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Mikkelin mainekuvan kehitys (KV) Tavoite: imagotutkimuksen 4. sija yleinen yritysilmasto 3,5 Keskustan kehittämisen ja tiivistämisen jatkaminen toteutetaan uuden keskustan osayleiskaavan ja erillisten projektien yhteydessä. Kaavoituspäällikkö Ydinkeskustan pysäköintinormi on asuinrakentamiselle hyvin väljä 1ap/150 kem, se mahdollistaa keskustan täydennysrakentamisen ylöspäin. Ltk Ltk Varmistetaan tontin rakennettavuus ja käyttöönoton ketteryys. Varmistetaan kaavoituksella ja rakentamisella monipuolinen ja laadukas tonttitarjonta Asuminen Mikkelissä 2024 -periaatteiden mukaisesti. Luodaan kaavoittamalla markkinoille vetovoimaisia ja sijainniltaan houkuttelevia kerrostalotontteja. Painopistettä kohdistetaan kerrostalorakentamiseen. Tonttikadut ja kunnallistekniikka rakentamalla varmistetaan strategian mukainen tonttien vuosittainen luovutusmäärä. Kaupungininsinööri Uusia ok tontteja on rakennettavissa Annilassa ja Vuolingon alueella. Teollisuustontteja Tuskussa ja Visulahdessa. Kaavoituspäällikkö Keskustassa on vireillä 7 asemakaavamuutosta kerrostalorakentamiselle, pientalokaavoitus kohdistuu Saimaan rannoille. Kaupungininsinööri Uusia ok-tontteja on rakennettavissa Annilassa ja Vuolingon alueella. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Yritysten nettolisäys: tavoite 140 (KV) Kirkastetaan lupa- ja päätösprosessit (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Johtava rakennustarkastaja Rakennusalan ammattilaisille järjestettiin lainsäädäntömuutoksista koulutustilaisuus. Rakennusvalvonta ohjaa luvanhakijoita käyttämään rakennusvalvonnan suunnittelun aloituskokousta. Lupahakemukset ja neuvontapyynnöt voi hoitaa sähköisesti www.lupapiste.fi palvelun kautta. Rakennusvalvonnalla on oma palvelupiste, jossa voi asioida 8

Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas): tavoite lähestyä nollaa. (KV) Yhdyskunnan (Mikkeli) jätehuolto on lajittelevaa ja jätelogistiikka suunnitellaan Metsäsairila Oy:n kanssa vastaamaan kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Jäteasiain tarkastaja Toteutunut ilman ajanvarausta. Lupaprosessia on käyty läpi henkilöstön sekä kaupungin muiden yksiköiden kanssa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Yritysten nettolisäys ja työpaikkakehitys Yksityisteiden perusparannusprojekteja toteutetaan ja tuetaan kunnossapitoa. Yhdyskuntatekniikan insinööri Perusparannushankkeita on tuettu 343 411 :lla. Kunnossapitoavustuksia on jaettu 790 766. Avustettavia tiekuntia oli 782 kpl. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä % -osuus Tekninen johtaja Osallistutaan Mikkelin eteläpuoleisen Saimaan vesistön kunnostustoimenpiteisiin (mm. uusi jätevedenpuhdistamo, VT-5 rakentaminen, kalastus). Tunnistetaan Kyyveden ja Puulan vesistöjen laadullinen tilanne ja riskitekijät. Ollaan valmiudessa osallistua laajaalaisesti toteutettavissa vesistöjen laatua parantavissa hankkeissa (vertaa Savilahden alapuolisen vesistön hankkeet). Vesistöjen laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat edistyneet investointiohjelman toteutuksella. Ollaan oltu aktiivisesti synnyttämässä keskustelua sisävesien laadun merkityksestä ja toimenpiteistä, jolla sitä voidaan varmistaa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) (KV) Kaupunki toimii aktiivisesti omissa kohteissaan PIMA -maiden puhdistamiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi. Kehitysinsinööri Hankkeet 2018:Pursialan pohjavesihanke, Siilokorttelin puhdistaminen, Tikkalan suotovesipumppauksen säädöt ja tarkkailu, Metsä-Sairilan vanhan penkan sulkeminen, Suomenniemen liimapuu-tehtaan alueen kunnostuksen pohjaveden jälkitarkkailu sekä peittokerroksen viimeiste-lytyöt, St1 Laiturikatu 6 puhdistaminen (pääosin kunnostettu, pilaantunutta jäi tonttien rajoille sekä vesi- ja viemärilinjan alapuolelle) ja NCC:n tonttien kunnostus (Jääkärinkatu 35). 9

Kaupunki osallistuu Vapon kloorifenoli sekä Setrimäen kyllästämön ongelmien ratkaisemiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi. Vapoa koskeva vahingonkorvausvaatimus on esitetty Vapo Oy:lle joulukuussa 2018. Kaupunki on mukana hankkeissa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Kasvihuonepäästöt (KV) Tavoite 5,5 Liikennesuunnittelija Helposti ja keskeytymättömästi ajettavalla kevyenliikenteen verkostolla lisätään koulu- ja työpaikkaliikennettä. Green Lines -tähtiverkon (painopiste keskustan osayleiskaavassa) luominen ja strategian laatiminen sekä kevyenliikenteen väylästön lisääminen rakentamalla. VT 5 yhteysväli Mli-Juva hankkeen yhteydessä toteutetaan laajamittaisia kevyen liikenteen uusi järjestelyjä. Edunvalvonnassa huolehditaan Suomenniemen keskustan yhdistämistä kevyen liikenteen järjestelyillä. Savilahden kadun kevytväylä on rakennettu valmiiksi Tuskun ja keskusta välille. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Ekologinen jalanjälki (gha /as) Alueiden rakentamisessa hyödynnetään ylijäämä- ja pintamaita. Kaupungininsinööri Leikkauksista saadut ylijäämämaat käytetään penkereisiin ja luiskiin. Ylijäämälouhe on murskattu ja murske käytetään kunnossapidossa ja rakentamisessa. Pintamaista seulottua kunttaa on käytetty Kalevankankaan luiskissa. Jätteiden kierrätyksestä tiedotetaan ja jäteasioihin liittyvät hakemukset saadaan sähköisiksi palveluiksi. Ecosairilan hankkeen laaja-alainen edistäminen niin, että tonttien luovutus tavoitteen mukaiselle yritysklusterille on mahdollista. Jäteasiain tarkastaja Jäteviranomaisrekisterin hankintaa on selvitetty. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Ekologinen jalanjälki (gha / as) Kunnossapitopäällikkö Ensimmäinen katualueiden ja liikuntaalueiden valaistukseen liittyvä energiasäästöhanke (2016-18) saadaan valmiiksi. Kaupunki osoittaa sähköautojen latauspisteen kaupunkialueelle. Paikat suunnitellaan yhdessä energiayhtiöiden kanssa. Kaupungininsinööri Edistetty mm asemakaavan lainvoimaisuudella, alueen ympäristöjohtamisen mallin rakentamisella ja yhteistyössä eri hankkeilla Mikseimikkelin kanssa. Elohopealamppuja on vaihdettu yhteensä 5000 kpl Vaihdettavia valaisimia on jäljellä 3500 kpl Sähköautojen latauspisteiden paikkoja on suunniteltu yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa. 10

Biokaasun käyttöä kaupunkikonsernin ajoneuvoissa edistetään. Emokaupunki on ottanut tarkastajien ja valvojien käyttöön kaasuautot (2 kpl). Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Asiakastyytyväisyystutkimus (KV) puistojen hoito tavoite 4 (asteikko 1-4),2016 lähtötaso 3,50 Kaupunginpuutarhuri liikenneväylien hoito 4 (asteikko 1-4), lähtötaso 3,11 Kaupunginosaseurojen, aluejohtokuntien ja muiden toimijoiden aktiivisuutta oman alueensa ja erityisten kaupunginosakohteiden siistimistalkoissa tuetaan. Kaupunki osallistuu osaltaan siistimis- ja raivausjätteiden poiskuljetukseen kustannuksellaan. Palautteet ohjataan suoraan urakoitsijoille, korjaavien toimenpiteiden nopeuttamiseksi. Palautejärjestelmä kehitetään mm. mobiilipohjaisiksi. Kunnossapitopäällikkö Mikkeli siistiksi kampanja on pidetty keväällä. Vieraslajien poistoon on annettu ohjeistusta. Lähiympäristön hoito-ohje on laadittu. Puistojen hoito sai asiakastyytyväisyyskyselyssä 3,63 pistettä. Liikenneväylien hoito sai asiakastyytyväisyyskyselyssä 3,22 pistettä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 (KV) Varmistetaan hulevesisuunnittelu ja tonttikohtainen veden ohjaus rakennuslupaprosessin aikana. Rakennuslupatarkastuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Rakennustarkastajat Lupavalmistelussa ja valvonnassa varmistutaan siitä, että rakennus-hankkeeseen ryhtyvä on huomioinut tarvittavat asiat. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%): tavoite 50 (KV) Lisätään maalämmön perustamisen ohjeen tunnettavuutta. Erityishuomio kiinnitetään pohjavesialueelle sijoitettaviin järjestelmiin. Kattavilla lupaehdoilla varmennetaan pohjaveden hyvän laadun säilyminen. Rakennus- ja lvitarkastajat Huomioitu. Pohjavesialueilla pyydetään aina ELY-keskuksen lausunto. Sähköistä lausuntomenettelyä on ollut ELY:n kanssa koekäytössä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Ekologinen jalanjälki (gha / as): tavoite 5,5 (KV) Lisätään ergintehokkaan rakentamisen ohjausta ja neuvontaa. Rakennustarkastajat Energiamääräykset huomioidaan lupakäsittelyssä. Tuloskorteissa tummennetut kohdat ovat valtuustoon nähden sitovia, muut kohdat lautakuntaan nähden sitovia. 11

TILAPALVELUIDEN UNNUSLUVUT Muiden yksiköiden tunnusluvut ovat Maisemataulukossa. Kaupungin omistamien rakennusten tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TP 2018 Toteutuma % Hallinnassa oleva rakennusomaisuus 1000 m 3 1 442 1440 1425 99,0 Ulosvuokratut liike- ja teollisuuskiinteistöt, 2 1000 htm 82 83 88 106,0 Rakennusten ylläpito Rakennusten kunnossapito /m 3 /v 1,7 2,3 1,8 78,3 Rakennusten ylläpito Kaukolämmön normitettu kokonaiskulutus (kwh/r-m 3 /v) 39,5 40,0 1) 39 97,5 Sähkön kokonaiskulutus (kwh/r-m 3 /v) 19,0 18,8 2) 18 95,7 Kulutukset on laskettu rakennuskuutiometriä kohti. Seurannassa oleva rakennustilavuus edustaa noin 66 prosenttia hallinnassa olevasta kokonaisrakennustilavuudesta. 1) isoja kiinteistöjä mm. Urheilupuiston koulu jäänyt pois. 2) Sähkön kokonaiskulutukseen ei ole huomioitu väistötiloja. HENKILÖSTÖ Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen henkilöstömenoja oli budjetoitu 8,78 milj. euroa, mikä on 20,8 % kokonaismenoista. Henkilöstömenojen toteutuma oli 8,33 milj. euroa, mikä oli 18,8 % budjetoiduista kokonaismenoista ja 18,7 % toteutuneista kokonaismenoista. ASUMISEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kaupunkikehitys 36 2 38 Kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut 34 2 36 Rakennusvalvonta 14 4 18 Maaseutu- ja lomituspalvelut 67 8 75 Palvelualue yhteensä 151 16 167 KAUPUNKIKEHITYS TULOSALUE Kaupunkikehitys tulosalueen esimiehenä toimii tekninen johtaja Jouni Riihelä Kaupunkikehitys tulosalue jakaantuu neljään tulosyksikköön: Strategiset projektit Kaupunkisuunnittelupalvelut Maaomaisuuspalvelut Vuokraus- ja käyttöpalvelut, asuntotoimi 12

TALOUDEN TOTEUTUMA KAUPUNKIKEHITYS TA 2018 TA muutokset 2018 TA muutoksineen 2018 TP 2018 EROTUS TOT % TULOSALUE YHTEENSÄ Toimintatuotot -36 242 802-36 242 802-37 114 114 871 312 102,4 Toimintakulut 12 432 007 1 300 000 13 732 007 14 840 801-1 108 794 108,1 Toimintakate -23 810 795 1 300 000-22 510 795-22 273 313-237 482 98,9 Johtaminen Toimintatuotot -24 000-24 000-17 048-6 952 71,0 Toimintakulut 1 033 566 1 033 566 995 495 38 071 96,3 Toimintakate 1 009 566 1 009 566 978 447 31 119 96,9 Strategiset projektit Toimintatuotot -3 357 852-3 357 852-3 037 997-319 855 90,5 Toimintakulut 5 648 664 5 648 664 6 032 548-383 885 106,8 Toimintakate 2 290 812 2 290 812 2 994 552-703 740 130,7 Maaomaisuuspalvelut Toimintatuotot -3 085 300-3 085 300-3 357 173 271 873 108,8 Toimintakulut 967 803 967 803 855 182 112 620 88,4 Toimintakate -2 117 498-2 117 498-2 501 991 384 493 118,2 Kaupunkisuunnittelupalvelut Toimintatuotot -18 000-18 000-33 744 15 744 187,5 Toimintakulut 810 187 810 187 795 113 15 074 98,1 Toimintakate 792 187 792 187 761 369 30 818 96,1 Vuokraus- ja käyttöpalvelut Toimintatuotot -29 757 650-29 757 650-30 668 152 910 502 103,1 Toimintakulut 3 971 787 1 300 000 5 271 787 6 162 462-890 675 116,9 Toimintakate -25 785 863 1 300 000-24 485 863-24 505 690 19 827 100,1 STRATEGISET PROJEKTIT -TULOSYKSIKKÖ Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen johtamisen tukipalvelut, strategiset projektit, kyytineuvo, lentoasema ja maapolitiikka kuuluvat strategiset projektit tulosyksikköön. Tulosyksikön esimiehenä toimii projektijohtaja Timo Rissanen. Johtamisen tukipalvelut, strategiset projektit Asumisen ja toimintaympäristön johtoryhmä kokoontui kuusi kertaa. Johtoryhmässä käsiteltiin hankkeiden etenemistä, talouden ja toiminnan toteutumista, henkilöstöasioita sekä lautakunnan ja jaoston päätettäväksi meneviä asioita. Maankäyttöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Maankäyttöryhmässä on edustus asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelta, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sekä Kiinteistökehitys Naistinki Oy:stä. Strategiset projektit Kalevankankaan urheilu- ja liikunta-alue Kalevankankaan urheilu- ja liikunta-alueen rakentaminen ja suunnittelu jatkui edelleen mm. jalkapallohallin hankesuunnitelman laatimisella. Hallin pohjoispuolelle tasattiin alue parkkialueeksi. Myös Saimaa Stadiumin rakentaminen jatkui, rakennus valmistui alkuvuodesta 2018. Mylly-Siilokortteli 13

Mylly-Siilokorttelin selvitystyötä jatkettiin. Valtuusto päätti tonttien myynnistä Saga Care Finland Oy:lle sekä Jalon Rakentajat Oy:lle. Myllyrakennuksen ja viljasiilon purkutyö aloitettiin syksyllä. Satamalahti Satamalahden digitaalisen ja ekologisen kaupunginosan suunnittelu etenee yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja maanhankinnan kautta. Maanhankintaneuvotteluja on jatkettu VR:n kanssa. Laiturinkadun varren alueen puhdistustoimia on jatkettu ent. Shellin tontin osalta. Ecosairila Metsäsairilan alueen infran rakentamisen valmistelua on jatkettu kokoojakadun (Metsäsairilankatu) suunnittelulla ja rakentamisen kilpailutuksella. Rakentamiseen on saatu 25 %:n suuruinen EAKR rahoitus. Kyytineuvo, henkilökuljetusten logistiikkayksikkö Kyytineuvo suunnittelee, järjestää ja hankkii Mikkelin kaupungin joukkoliikennepalvelut sekä koulukuljetuspalvelut. Lisäksi Kyytineuvo tuottaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirille kuljetusten välitys- ja yhdistelypalvelua. Kyytineuvossa työskentelee logistiikkapäällikkö, joukkoliikenneinsinööri, kaksi kuljetuskoordinaattoria ja kolme matkasihteeriä. Mikkelin kaupunki on joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaisesti joukkoliikenteen toimivaltainen lupaviranomainen. Kaupungin järjestämään joukkoliikenteeseen kuuluu avoimen joukkoliikenteen ostoliikenteenä Mikkelin paikallisliikenne, Moppe -palveluliikenne sekä Mikkelin maaseudun joukkoliikenteen työmatka- asiointi ja koululaisliikennevuorot. Elokuussa 2017 alkanut kokeilu peruskoululaisten maksuttomasta joukkoliikenteestä on onnistunut. Kokeilun alettua matkustusmäärät ovat talvikuukausina nousseet yli 50 %. Kesäkuukausina kasvu on ollut maltillisempaa, mutta koko kalenterivuotta tarkasteltuna matkustus on lisääntynyt noin 30 %. Maksutonta Waltti-liikennettä hyödynnetään koulumatkojen lisäksi harrastus- ja vapaa-ajanmatkoihin. Syksyllä 2018 toteutetun kyselyn mukaan kokeilu on helpottanut peruskouluikäisten liikkumista kokonaisuudessaan ja vähentänyt tarvetta vanhempien saattoliikenteelle. Kyselyyn vastanneet eivät katsoneet, että lapsen liikkuminen olisi kokeilun myötä vähentynyt. Vuoden 2018 Mikkelin kaupunki on ollut mukana kahdessa alueellisten liikkumispalveluiden kehittämishankkeessa. AIKOhankkeessa on pyritty käynnistämään uudenlaista työmatkapalvelua sovelluksen kautta tilattavalla kimppakyytiperiaatteella. AIKO-hankkeessa kehitetään myös Mikkelin paikallisliikenteen reaaliaikainfoa, jonka tavoitteena on tuottaa matkustajille helposti saatavilla olevaa ajankohtaista tietoa paikallisliikenteen reiteistä, aikatauluista ja pysäkeistä. ALPIO-hanke on Sitran rahoittama valtakunnallinen alueellisten liikkumispalveluiden kehittämishanke, jossa kolmella eri alueella kokeillaan julkisesti rahoitettujen joukko- ja henkilöliikennepalveluiden uusia järjestämistapoja ja yhdistämistä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Mikkeli on yksi pilottialueista, ja kokeiluvaiheeseen keväällä 2019 otetaan Moppepalveluliikenteen kutsuohjaus sekä osittain myös Kyytineuvon järjestämät sote-kuljetukset. Molemmat hankkeet jatkuvat vuonna 2019. 2018 joulun alla joukkoliikenteessä järjestettiin tonttulakkipäivät, jolloin kahtena lauantaipäivänä Mikkelin sekä Pohjois- Savon Ely-keskuksen Waltti-liikenteessä sai Mikkelin alueella matkustaa maksutta, kunhan päässä oli tonttulakki. Tempauksella tavoiteltiin hyvää mieltä ja joukkoliikenteen tekemistä tutuksi asukkaille. Matkustusmäärät nousivat kyseisinä päivinä n.25 % vertailuajankohtaan nähden, joten tempausta voitiin pitää onnistuneena. 14

Lentoasema Mikkelin lentoasemalla oli v. 2018 laskeutumisia seuraavasti: -sotilasilmailu 53 kappaletta -kaupallinen lentoliikenne 11 kappaletta (matkustajia 113 henkilöä) -HOSP- lentoja 1 kappale -yleisilmailu 350 kappaletta. Liikennetuloja lentoasema sai edellisvuosia enemmän tilauslentojen johdosta. Lentoaseman avauksia ja tähän liittyviä oheispalveluita laskutettiin 30 845 euroa. Valtionavustusta lentoasema sai 150 000 euroa. Vuonna 2018 suoritettiin käyttöönottotesti uudelle puheenohjausjärjestelmälle ja lennonvarmistuksen uusille radioille, ja huoltotoimenpiteitä tehtiin muun muassa kunnossapitokalustoon, turva-aitaan ja kulunvalvontaan. Uutta toiminnallisuutta syntyi miehittämättömän ilmailun alalla. Huhtikuu - lokakuu aikavälillä lentoasema toimi täydellä neljän henkilön vahvuudella, mutta muutoin vuonna 2018 vallitsi yhden työntekijän vajaus. Maapolitiikka Vuoden 2018 aikana maanmyyntejä ja -ostoja tapahtui suhteellisen vähän, vaikka toiminta muutoin jatkuikin vilkkaana. Asuntomessualueen länsipuolinen alue alkoi rakentua monipuolisesti, kun tontteja vuokrattiin omakoti-, palvelutalo- ja rivitaloasumiseen sekä päiväkotia varten. Lidlin ja kaupungin välillä tehtiin esisopimus tontin luovuttamisesta Työkeskuksenkadulta. Siilomyllykorttelin tontinluovutuksista saatiin päätökset, mutta kauppoja niistä ei vuoden 2018 aikana vielä tehty, johtuen korttelin purku- ja maanpuhdistustöistä, jotka kaupunki teetti. Mannerheimintieltä päätettiin myös luovuttaa kerrostalotontti Mikkelin Asumisoikeus Oy:lle. Visulahden kaupan alue alkoi rakentua välittömästi sen jälkeen, kun alueen ensimmäinen tontti myytiin Ponsselle. Ponssen tontin pohjoispuolelle jäävästä korttelialueesta järjestettiin kilpailutus, joka ei vielä tuonut tulosta. Neuvottelut VR-Yhtymän kanssa jatkuivat, koskien Satamalahden eteläisiä osia. Karikossa ja Kirjalassa aloitettiin kaavamuutosneuvottelut alueen yksityisten maanomistajien kanssa, tarkoituksena mahdollistaa alueiden maankäytön muuttuminen. Karikossa mahdollistetaan maankäytön muuttuminen liikerakentamisen suuntaan ja Kirjalassa asumiseen, erityisesti opiskelija-asumiseen. 15

Palvelu: Projektit Vastuuhenkilö: Timo Rissanen TP 2017 TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Projektit yhteensä Kulut 1 896 918 483 536 483 536 85 187 17,6 Tuotot -755 000-58 000-58 000-36 873 63,6 Netto 1 141 918 425 536 425 536 48 314 11,4 Viesti tilaajalle: Kalevankankaan alueelle laadittiin jalkapallon ylipainehallin hankesuunnitelma. Saimaa Stadiumi valmistui keväällä 2018. MyllySiilo -korttelin purkutyöt aloitettiin syksyllä 2018. Valtuusto päätti tonttikaupoista kesällä 2018. Satamalahden alueen kaavoitus jatkui keskustan yleiskaavan osana. Maanpuhdistustoimia jatkettiin, samoin maanostoneuvotteluja. EcoSairilan alueen infran rakentamisen aloitusta valmisteltiin. Palvelu: Lentoasema Vastuuhenkilö: Mikke Hernetkoski TP 2017 TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Kulut 0 530 861 530 861 590 255 111,2 Tuotot 0-1 200-1 200-123 597 10 299,7 Netto 0 529 661 529 661 466 658 88,1 Viesti tilaajalle: Lentoasemalla otettiin käyttöön uusi puheenohjausjärjestelmä ja parannettiin mm. kulunvalvontaa. Laskeutumisia oli sotilasilmailulla 53 kpl, kaupallinen lentoliikenne 11 kpl, HOSP-lentoja 1 kpl ja yleisilmailua 350 kpl. Palvelu: Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Kutsutaksi Asiakasmäärä kpl 5 000 5 000 4 550 91,00 /asiakas 5,2 5,2 8,4 161,5 Kutsutaksin kulut yhteensä/asukas /asukas 0,5 0,5 0,7 146,7 Kulut 26 132 26 132 38 324 146,7 Tuotot 0 0 0 0,0 Netto 26 132 26 132 38 324 146,7 Waltti-liikenne korttilatausten lukumäärä kpl 24 000 24 000 69 161 288,2 /korttilataus /korttilataus 103,5 103,5 51,1 49,4 Joukkoliikenteen kulut yhteensä/asukas 45,4 45,4 64,6 142,3 Kulut 2 483 217 2 483 217 3 533 292 142,3 Tuotot -1 325 000-1 325 000-1 251 519 94,5 Netto 1 158 217 1 158 217 2 281 773 197,0 16

Aikatauluinformaatio Joukkoliikenteen kulut yhteensä/asukas 0,4 0,4 0,4 104,8 Kulut 21 502 21 502 22 543 104,8 Tuotot -1 000-1 000-58 5,8 Netto 20 502 20 502 22 485 109,7 Joukkoliikennepalvelut yhteensä Joukkoliikenteen kulut yhteensä / asukas /asukas 50,7 50,7 65,0 142,0 Kulut yhteensä 2 530 853 2 530 853 3 555 835 142,0 Tuotot yhteensä -1 327 200-1 327 200-1 251 577 94,4 Netto 1 204 853 1 204 853 2 304 259 195,5 Viesti tilaajalle: Joukkoliikenteen menot/tulot yhdistettiin Waltti-liikenteeseen vuonna 2018, joten vertailutietoja vuodelta 2017 ei esitetä. KAUPUNKISUUNNITTELUPALVELUT Tulosyksikön esimiehenä toimii kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen. Kaupungissa kaavoitettiin vuonna 2018 yli 660 000 kem rakennusoikeutta, tästä teollisuusrakentamisen osuus oli lähes 600 000 kem, kaupan n. 25 000 kem ja asumisen n. 37 000 kem. Mannerheimintie 10 Kaavassa osoitettiin ydinkeskustaan yli 11 000 kem kerrostalorakentamista. Kohteen pysäköinti on järjestetty yhteisesti viereisen ns. siilokorttelin kanssa ja pysäköinti on sijoitettu kahteen tasoon maan alle. Rakentamisen tehokkuusluku on 3,9 joka hyvin urbaanin ydinkeskustan tunnusmerkki. Graanin ranta 17

YIT:n Graanin rantaan on osoitettu 26 000 kem asuinrakentamista kerrostaloihin, Saimaan rannalle. YIT omistaa 13 tonttia ja kaupunki 4. Visulahden pohjoisosa Visulahden pohjoisosan asemaakava sijoittui uuden vt5 linjauksen pohjoispuolelle. Valtatietä reunustavat korttelit osoitettiin pääosin kaupalle ja muut korttelialueet teollisuus- ja logistiikkatoiminnoille. Itäisimpään kortteliin on suunniteltu data keskusta. 18

Ecosairilan asemakaava Ecosairilan asemakaavassa on lähes 400 000 kem teollisuusrakentamista. Lähivuosina on tarkoitus kaavoittaa kantatien viereinen alue samaan tarkoitukseen. Palvelu: Kaupunkisuunnittelu Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen TP 2017 TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Yleiskaavoitus Bruttokulut / asukas 6,3 6,6 6,6 5,1 76,4 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) /kpl 171 821 72 629 72 629 55 467 76,4 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) /ha 579 24 24 4 333 18257,5 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 2 5 5 5 100,0 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 593 15 300 15 300 64 0,4 Yhteensä ( ) 343 641 363 143 363 143 277 337 76,4 Tuotot 0 0 0 0 Netto 343 641 363 143 363 143 277 337 76,4 Asemakaavoitus Bruttokulut / asukas /asukas 4,8 7,4 7,4 8,6 116,3 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) /kpl 37 524 67 507 67 507 117 748 174,4 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) /ha 5 405 3 682 3 682 1 946 52,9 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (k-m2) /k-m² 2,1 2,0 2,0 0,7 35,0 Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 7 6 6 4 66,7 Hyväksytyt kaavat (ha) ha 49 110 110 242 220,0 Hyväksytyt kaavat (k-m2) k-m² 128 000 200 000 200 000 665 000 332,5 Yhteensä ( ) 262 667 405 044 405 044 470 992 116,3 Tuotot 0 0 0 0 Netto 262 667 405 044 405 044 470 992 116,3 19

Muut palvelut / asukas /asukas 1,8 1,4 1,4 1,2 86,7 Yhteensä ( ) 99 716 78 239 78 239 67 632 86,7 Tuotot 0 0 0 0 Netto 99 716 78 239 78 239 67 632 86,7 Kaavoituspalvelut yhteensä Kulut yhteensä / asukas /asukas 12,9 15,5 15,5 14,9 96,4 Kulut yhteensä 706 024 846 426 846 426 815 962 96,4 Tuotot 0 0 0 0 Netto 706 024 846 426 846 426 815 962 96,4 Viesti tilaajalle: Yleiskaavoituksessa yksi merkittävin poikkeama oli yleiskaavoittajan siirtyminen yksityiselle puolelle joka edellytti Kantakaupungin osayleiskaavatyön uudelleen resurssointia, puuttuvat resurssit korvattiin ostopalveluina. Kaavaprosessin yhteydessä nousi esille tarve päivittää selvityksiä ja tämä osaltaan siirsi kaavan valmistumisen vuoden 2019 puolelle. Asemakaavoissa Ecosairilan rajauksesta tuli laajempi kuin alun perin hahmoteltiin ja sen myötä hehtaareita ja neliöitä tuli ennustettua enemmän. MAAOMAISUUSPALVELUT Maaomaisuuspalvelut vastaa kaupungin paikkatietopalveluista, maastotietopalveluista, tonttipalveluista sekä kiinteistöinsinööripalveluista. Maaomaisuuspalvelujen esimiehenä toimii maankäyttöinsinööri Jukka Piispa. Palvelu: Maaomaisuuspalvelut Vastuuhenkilö: Jukka Piispa TP 2017 TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Maastotietopalvelut Kunnan maapinta-ala (km 2 ) km 2 2 550 2 550 2 550 2 550 Kunnan maapinta-ala (km²) /km² 129,0 136,4 136,4 141,52 103,8 / asukas /asukas 6,0 6,4 6,4 6,60 103,8 Yhteensä ( ) 329 051 347 800 347 800 360 882 103,8 Tuotot -24 318-20 700-20 700-20 820 100,6 Netto 304 733 327 100 327 100 340 062 104,0 Paikkatietopalvelut Ylläpidettävä alue km 2 152,0 152 152 152,0 / ylläpidettävä alue (km2) /km² 2 054,3 2 669,0 2 669,0 2 241,56 84,0 / asukas /asukas 5,7 7,4 7,4 6,23 84,0 Yhteensä ( ) 312 259 405 694 405 694 340 718 84,0 Tuotot -73 218-87 800-87 800-68 088 77,5 Netto 239 041 317 894 317 894 272 630 85,8 Kiinteistöinsinööripalvelut Rekisteröidyt kiinteistöt kpl 46 50 50 58 116,0 / rekisteröidyt kiinteistöt /kiinteistö 6 510,6 2 090,3 2 090,3 1 752,01 83,8 / asukas /asukas 5,5 1,9 1,9 1,86 97,2 Yhteensä ( ) 299 486 104 513 104 513 101 617 97,2 Tuotot -75 358-50 000-50 000-75 054 150,1 Netto 224 128 54 513 54 513 26 563 48,7 20

Tonttipalvelut Operoidut kiinteistöt 183 200 200 166 83,0 / operoidut kiinteistöt /kiinteistö 766,4 780 780 630,01 80,8 / asukas /asukas 2,6 2,9 2,9 1,91 67,0 Yhteensä ( ) 140 251 156 013 156 013 104 582 67,0 Tuotot -3 110 072-2 919 000-2 919 000-3 187 323 109,2 Netto -2 969 820-2 762 987-2 762 987-3 082 741 111,6 Maaomaisuuspalvelut yhteensä Kulut yhteensä / asukas /asukas 19,8 18,5 18,5 16,61 89,5 Kulut yhteensä 1 081 047 1 014 020 1 014 020 907 799 89,5 Tuotot -3 282 965-3 077 500-3 077 500-3 351 285 108,9 Netto -2 201 918-2 063 480-2 063 480-2 443 486 118,4 Viesti tilaajalle: VUOKRAUS- JA KÄYTTÖPALVELUT Vuokraus- ja käyttöpalvelut yksikön palveluihin kuuluvat toimitilojen vuokraaminen kaupungin hallintokunnille tai ulkopuolisille vuokralaisille, tapahtumien järjestämiseen käytettävien tori-, liikenne- ja muiden alueiden vuokraaminen ja käyttölupien myöntäminen. Vuokraus- ja käyttöpalveluiden esimiehenä toimii palvelupäällikkö Linda Asikainen. Vuokraus Yksikön lähtökohtana on tarjota asiakkaille onnistunut palvelukokemus. Uusasiakashankinnassa sekä asiakaspalvelussa asiantuntijuus, markkinointi sekä tilavalikoima ovat merkittävässä asemassa korkean vuokrausasteen sekä tuottojen takaamiseksi. Vuokraus- ja käyttöpalveluiden vuokratuotot olivat noin 830 680 budjetoitua suuremmat. Ulkoisia vuokratuottoja oli noin 10 M ja sisäisiä noin 20,6 M. Yksikön vuokratuloihin ovat vaikuttaneet erikseen anotut vuokrahuojennukset sekä kiinteistöjen heikkenevä kunto. Kiinteistöjen vuokrausaste 31.12.2018 oli 98,5 %, kun laskennassa ei ole huomioitu ylläpidettäviä, vuokraamattomaksi soveltumattomia neliöitä. Kaupungin hallinnassa oleva kiinteistömassa on noin 350 000 m2. Vuokrattavia vapaita tiloja oli 31.12.2018 5080 m2. Ulkoisia liike- sekä teollisuustilojen vuokria korotettiin 2,0 %. Sisäisiä vuokria ei korotettu. Sisäilmaongelmakohteista johtuvat väistötilojen budjetoimattomat menot synnyttivät huomattavan käyttötalousmenoerän vuokraus- ja käyttöpalveluille. Väistötilojen kustannukset noin 2,5 M muodostuivat siirtokelpoisten tilaelementtien pystytys- ja purkutoimenpiteistä, suorista vuokrakuluista sekä tiloihin kohdistuvista ylläpito- ja muuttokustannuksista. Suurimpina väistötilakustannuksina olivat Kalevankankaan päiväkoti, Urheilupuiston koulu, Peitsarin koulu, Rantakylän koulu, Anttolan koulu, Rantakylän päiväkoti sekä Moision koulu. Myytävät kiinteistöt ovat olleet nähtävillä tilarekisterissä sekä kilpailutetun kiinteistövälitysliikkeen kanavissa. Yksikössä on ollut resurssivaje, joten aktiivinen myynti- ja markkinointitoiminta käynnistetään myöhemmin. Toiminnan tueksi on suunniteltu keskitettyä myyntikanavaa palvelun saavutettavuuden ja helppouden takaamiseksi. Kaupungin sähköisten kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa sekä visuaalisen ilmeen uudistaminen on toteutettu yksikön osalta. Palaute on ollut erittäin positiivista ja uudenlainen tilojen visuaalinen markkinointi-ilme on suositeltu sisäiseksi ohjeeksi myös niiden tilojen osalta, jotka ovat muiden yksiköiden hallinnassa. Käyttöpalvelut Kaupungin hallinnoimien alueiden tapahtumalupa-asiat on keskitetty vuoden 2018 alusta vuokraus- ja käyttöpalvelut - yksikköön. Tällä on pyritty nopeuttamaan lupaprosessia sekä muuttamaan toimintamallia yhden luukun periaatteeksi, jolloin yhdellä päätöksellä saadaan katettua suurempi kokonaisuus sekä mahdollistettua joustavampaa sekä parempaa 21

palvelua. Tämä on myös mahdollistanut tapahtuma-alueiden toiminnallisen suunnittelun niin, että alueella voi toimia useampi toimija samanaikaisesti, esimerkkeinä tori- ja satama-alue. Käyttöpalveluiden osalta on vuonna 2018 aloitettu suunnittelu ja toteutus sivustolle, joka toimii palvelu- ja markkinointiväylänä tapahtumanjärjestäjille sekä muille asiakkaille. Sivuston kautta mahdollistetaan myös sähköinen tapahtumalupaanomus. Yksiköstä on varattu resursseja kaupungin toiminnan kehittämisen kärkiin. Vuoden 2018 aikana käynnistetyt projektit; sisäisistä vuokrasopimuksista luopuminen, tilojen iltakäytön tehostaminen sekä käyttöasteen nostaminen, yhtenäisen tilavarusjärjestelmän kartoittaminen, sähköisten palveluiden kehittäminen (tapahtuma- ja myyntilupien sähköistäminen). Sisäisten vuokrasopimusten osalta päädyttiin keventämään prosessia niin, että sopimus voidaan hyväksyä ns. sähköisellä kuittauksella. Tilojen iltakäytön tehostaminen on edistynyt vuoden 2018 aikana selkeästi. Palvelualueiden sisältä on valittu asiantuntijajoukko, joka toimii yhteistyössä rehtoreiden kanssa uudistaen toimintamallia huomioiden mm. hallinnoinnin, turvallisuuden sekä resurssien näkökulman. Kärkiprojektien etenemisen kannalta olennaisena haasteena on ollut palvelukehitystiimin sekä tietohallinnon resurssivaje. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN ELINKAARIPALVELUT TULOSALUE Tulosalueen esimiehenä toimii kaupungininsinööri Maini Väisänen. Tulosalue vastaa terveellisen, viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön sekä tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta, kaupungin vastuisiin kuuluvista pilaantuneista maista ja pohjavesistä. Tulosalue huolehtii myös viher- ja metsäalueista, sekä yksityisteistä ja vesiosuuskunnista. Tulosalueen tehtävänä on pitää huolta kiinteistöjen ja katuomaisuuden arvon säilymisestä, korjaamalla ja huoltamalla rakenteita. Suurimpia haasteita olivat kiinteistöjen sisäilmaongelmat. Tulosalue jakaantuu kolmeen tulosyksikköön: Infra-aluepalvelut:suunnittelu, rakennuttaminen, yksityistiet ja vesiosuuskunnat, liikenneväylät, ympäristövastuut Tilapalvelut:suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Viher- ja metsäaluepalvelut TALOUDEN TOTEUTUMA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN ELINKAARIPALVELUT TULOSALUE YHTEENSÄ TA 2018 TA muutokset 2018 TA muutoksineen 2018 TP 2018 EROTUS TOT % Toimintatuotot -1 920 000-1 920 000-2 089 459 169 459 108,8 Toimintakulut 23 499 215 780 000 24 279 215 24 063 492 215 723 99,1 Toimintakate 21 579 214 780 000 22 359 214 21 974 033 385 182 98,3 Infra-aluepalvelut Toimintatuotot -407 600-407 600-473 766 66 166 116,2 Toimintakulut 8 656 680 180 000 8 836 680 9 552 690-716 010 108,1 Toimintakate 8 249 080 180 000 8 429 080 9 078 923-649 844 107,7 Tilapalvelut Toimintatuotot -347 400-347 400-472 385 124 985 136,0 Toimintakulut 13 020 774 600 000 13 620 774 12 874 983 745 791 94,5 Toimintakate 12 673 374 600 000 13 273 374 12 402 598 870 776 93,4 Viher- ja metsäaluepalvelut Toimintatuotot -1 165 000-1 165 000-1 143 308-21 692 98,1 Toimintakulut 1 821 761 1 821 761 1 635 819 185 941 89,8 Toimintakate 656 760 656 760 492 511 164 249 75,0 22

INFRA-ALUEPALVELUT-YKSIKKÖ Tulosyksikön esimiehenä toimii kaupungininsinööri Maini Väisänen. Infra-aluepalvelut toimii katujen ja yleisten alueiden suunnittelun, liikennesuunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tilaajana, sekä huolehtii satamista ja kaupungin vastuisiin kuuluvista pilaantuneista maa-alueista yksityisteistä ja vesiosuuskunnista. Suunnittelu ja rakentaminen Vastuuhenkilöinä toimivat Antero Cederström ja Pekka Kammonen VT-5 suunnitelma välille Tuppurala- Nuutilanmäki ja Karikon liittymä tehtiin yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Muita suunnitteluhankkeita oli mm. Rantakylässä Halmetie, Otavassa Hämäläisentie. Juvantiellä suunniteltiin ja rakennettiin liikennejärjestelyjä, Visulahdssa Kiesilänrinne ja Tikkalassa Naaranginkatu. Graanin alueella rakennettiin uutta kerrostaloa varten Sahalinja. Suurimpia saneerauskohteita olivat: Valkoviklonkatu, Revonkatu, Peitsarin kadut ja Pyhälammintie. Liikenneturvallisuutta parannettiin rakentamalla korotettuja suojateitä ja liikenteenjakajia. Uusia tonttikatuja rakennettiin Annilaan ja Vuolingon alueelle. Kalevankankaalla aloitettiin huoltotien ja lisäalueen rakentaminen. Yksityistiet ja vesiosuuskunnat Vastuuhenkilönä toimii Matti Kaira Mikkelin kaupungin alueella on yli tuhat yksityistietä, joista 835 on ns. järjestäytyneitä eli niihin on perustettu tiekunta. Vuonna 2018 yksityisteille maksettiin kaupungin avustuksia kunnossapitoon ja tien parantamishankkeisiin kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymien avustusperiaatteiden mukaisesti. Yhdyskuntatekniikan insinööri käsitteli 52 parantamisavustushakemusta, joista 50 sai myönteisen avustuspäätöksen. Vuonna 2018 yksityisteiden parantamisavustuksia myönnettiin yhteensä 473362, joista 343411 on maksettu ko. vuoden aikana. Yksityisteiden kunnossapitoavustusten hakeminen tapahtui pääosin sähköisesti (94 %). Hakemuksia saapui 782 kpl ja maksatuksia tehtiin yhteensä 790766 vuonna 2018. Avustettavia yksityistie-kilometrejä oli yhteensä 2024 km. Vesiosuuskunnille avustuksia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 453000. Avustettavia hankkeita oli 3 kpl ja kaikki on saatettu valmiiksi. Liikenneväylät Vastuuhenkilönä toimii Päivi Turkki Vuoden 2018 päällystysmääräraha ylittyi suunnitellusta. Talven olosuhteita johtuen, päällysteiden paikkauksia ja pintauksia jouduttiin tekemään tavallista runsaammin, jotta saatiin pidettyä pääväylät ja julkisen liikenteen reitit liikenteellisesti turvallisessa kunnossa. Pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi, kevyenliikenteenväylien ja jalkakäytävien pintauksia tehtiin aikaisempia vuosia enemmän reilu 10 000 m2. Tehostettuja talvipyöräilyreittejä oli v. 2017-2018 kaksi. Kuivatusta on parannettu eri puolilla kaupunkia perkaamalla ojia ja tyhjentämällä sadevesiritiläkaivoja. Katujen- ja yleisten alueiden valaisimia on n. 13 000 kpl:tta. Elohopealamppuja on vaihdettu reilu 5000 kpl:tta. Elohopeavalaisimia on jäljellä vielä n. 3500 kpl ja ne joudutaan vaihtamaan lähivuosina, koska näihin valaisimiin ei saada enää lamppuja EU asetuksen myötä. Energiamaksuissa on lamppujen ja ohjausjärjestelmien vaihdoilla saatu selkeää säästöä. Katujen korjausvelkaa on laskettu päällystettyjen katujen osalta syyperusteisen vaurioanalysointimenetelmään perustuen. Päällystettyjen katujen korjausvelka on n. 8.6 milj.. Suurin korjausvelkaosuus on tonttikatuosuuksilla. Sora -ja sirotepintaisten katujen korjausvelanlaskenta on vielä kesken. Ympäristövastuut Vastuuhenkilönä toimii Sari Hämäläinen Keskeisimmät hankkeet vuonna 2018: Pursialan pohjavesihanke, Siilokorttelin puhdistaminen, Tikkalan suotovesipumppauksen säädöt ja tarkkailu, Metsä-Sairilan vanhan penkan sulkeminen, Suomenniemen liimapuutehtaan alueen kunnostuksen pohjaveden jälkitarkkailu sekä peittokerroksen viimeistelytyöt, St1 Laiturikatu 6 puhdistaminen (pääosin kunnostettu, pilaantunutta jäi tonttien rajoille sekä vesi- ja viemärilinjan alapuolelle) ja NCC:n tonttien kunnostus (Jääkärinkatu 35). Vapoa koskeva vahingonkorvausvaatimus on esitetty Vapo Oy:lle joulukuussa 2018. 23

Palvelu: Rakennuttaminen Vastuuhenkilö: Pekka Kammonen Rakennuttaminen TP 2017 TA 2018 TA 2018 TP 2018 Toteuma % (valtuusto) + lmr TP 2018/ TA 2018 + lmr Kadut 199 945 191 380 191 380 221 740 115,9 Rakennuttamisen kulut yhteensä/asukas /asukas 5,3 3,8 3,8 4,4 116,0 Yhteensä ( ) 290 377 209 180 209 180 242 425 115,9 Tuotot -39 028-42 000-42 000-59 278 141,1 Netto 251 349 167 180 167 180 183 147 109,6 Viesti tilaajalle: Valvonta suoritettu pääosin omana työnä. Palvelu: Kunnallistekniikan suunnittelu, sisältää liikennesuunnittelun Vastuuhenkilö: Antero Cederström Suunnittelu, sisältää liikennesuunnittelun TP 2017 TA 2018 TA 2018 TP 2018 Toteuma % (valtuusto) + lmr TP 2018/ TA 2018 + lmr Kadut 405 748 404 994 404 994 333 669 82,4 Suunnittelun kulut yhteensä/asukas /asukas 10,6 8,2 8,2 6,8 83,6 Yhteensä ( ) 577 761 447 445 447 445 373 147 83,4 Tuotot -114 654-47 000-47 000-39 156 83,3 Netto 463 107 400 445 400 445 333 992 83,4 Viesti tilaajalle: Yhteistyössä Liikenneviraston kanssa suunniteltiin VT5 välillä Tuppurala - Nuutilanmäki ja siihen liittyvät katuratkaisut. Muita suunnitteluhankkeita olivat Halmetie, Hämäläisentie, Kiesilänrinne, Naaranginkatu, Sahalinja ja vanhojen katujen saneerauskohteita. Palvelu: Satamat Vastuuhenkilö: Olli Horn TP 2017 TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Yhteensä ( ) 125 985 134 579 328 267 282 565 86,1 Tuotot -43 024-38 000-38 000-38 396 101,0 Netto 82 961 96 579 290 367 244 169 84,1 Viesti tilaajalle: Lotjasaaren laiturin lunastusta nopeutettiin ja suoritettiin 180 000 euron kertamaksu, mikä aiheutti menojen ylityksen. 24

Palvelu: Liikenneväylät Vastuuhenkilö: Päivi Turkki TP 2017 TA 2018 TA 2018 TP 2018 Toteuma % (valtuusto) + lmr TP 2018/ TA 2018 + lmr Liikenneväylien kunnossapito Hoidetut liikenneväylät (m²) m² 2 925 319 2 883 750 2 883 750 2 930 142 101,6 Kesäkunnossapito ( /m²) /m² 0,4 0,3 0,3 0,4 109,4 Talvikunnossapito ( / m²) /m² 0,8 0,9 0,9 0,8 90,7 Kunnossapito yhteensä ( / m²) /m2 1,4 1,5 1,5 1,5 99,3 Liikenneväylien kunnossapito yh 4 177 005 4 362 151 4 362 151 4 397 941 100,8 Tuotot -52 526-45 000-45 000-49 167 109,3 Netto 4 124 479 4 317 151 4 317 131 4 348 774 100,7 Katuvalaistus ja liikenteenohjauslaitteet Valaisimet (kpl) kpl 13 051 13 051 13 051 13 128 100,6 / valaisin /kpl 84 94 94 82,5 87,7 Ohjauslaitteet (kpl) kpl 27 27 27 27 100,0 / ohjauslaite /kpl 4 306 3 954 3 954 3 972 100,5 Yhteensä ( ) 1 206 964 1 327 632 1 327 632 1 190 525 89,7 Tuotot 0 0 0 0 0,0 Netto 1 206 964 1 327 632 1 327 632 1 190 525 89,7 Muut palvelut /asukas /asukas 8,1 1,9 1,9 3,0 154,7 Yhteensä ( ) 444 123 105 333 105 333 162 310 154,1 Tuotot -160 691-126 400-126 400-128 715 101,8 Netto 283 431-21 067-21 067 33 595-159,5 Liikenneverkot yhteensä Kulut yhteensä 5 828 091 5 795 116 5 795 116 5 750 777 99,2 Kulut yhteensä / asukas /asukas 107 106 106 105,2 99,4 Tuotot -213 218-171 400-171 400-177 883 103,8 Netto 5 614 874 5 623 716 5 623 716 5 572 894 99,1 Viesti tilaajalle: Katujen päällysteen pintauksia tehtiin normaalia enemmän, katujen reikiintymisen ja urautumisen vuok Kevytväylien pintauksia tehtiin pyöräily ja kävelyolosuhteiden parantamiseksi. Palvelu: Ympäristövastuut Vastuuhenkilö: Sari Hämäläinen TP 2017 TA 2018 TA 2018 TP 2018 Toteuma % (valtuusto) + lmr TP 2018/ TA 2018 + lmr Kulut 474 696 452 815 452 815 1 258 790 278,0 Viesti tilaajalle: keskeisimmät hankkeet olivat Pursialan pohjavesihanke, Siilokorttelin puhdistaminen, St1 Laiturikatu, tontin kunnostus Jääkärinkatu 35. Vapoa koskeva vahingonkorvausvaatimus Pursialasta on esitetty Vapo Oy:lle joulukuussa 2018. Ympäristövastuuvarauksia nostettiin kohteille Laiturikatu, Valssimyllykortteli ja Suonsaaren autopurkaamo yhteensä 443 000 euroa. 25

VIHER- JA METSÄALUEPALVELUT-YKSIKKÖ Tehtäviin kuulu asemakaavoitetulla kaupunkialueella olevien virkistys- ja puistoalueiden suunnittelu, suunnittelun tilaaminen, rakennuttaminen ja ylläpidon tilaaminen sekä hallinnassa olevien uimarantojen hoito. Yksikön vastuulla ovat myös metsät ja vesialueet. Viher- ja metsäaluepalvelut -yksikön esimiehenä toimii kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen. Suojakallionpuiston monitoimikentälle rakennettiin hiekkatekonurmikenttä ja liikuntapiste. Hanke sai valtion myöntämää liikuntapaikka-avustusta 60 000. Kirkkopuiston leikkipaikka peruskorjattiin. Alue aidattiin ja leikkipaikan välineet ja kalusteet uusittiin. Tuskun leikkipaikka peruskorjattiin. Leikkipaikan välineistö ja kalusteet uusittiin. Graanin rantaan rakennettiin pieni puisto maaperän puhdistustöiden yhteydessä. Mikkelipuistoon rakennettiin ensimmäinen osa liikuntapisteestä. Puutarhamyymälän aitausta parannettiin. Kenkävero- Kaihun alueen käytäväverkostoa korjattiin ja tapahtumakentän kantavuutta parannettiin. Viheralueita hoidettiin valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti. Pieniä korjauksia viheralueilla tehtiin ympäri kaupunkia. Hirvijärven uimaranta poistettiin ylläpidettävien uimarantojen listalta. Kihlin uimarannalle rakennettiin uusi pukukoppi ja kompostikäymälä. Muita uimarantojen kunnostustöitä tehtiin Haukivuorella satamassa ja Pitkähiekalla. Ristiina uimalan pukukopit uusittiin. Yleisillä alueilla olevat leikkipaikat pidettiin kunnossa. Leikkipaikkojen käyttötarkoitusta muutettiin poistamalla välineistö Aisapuiston leikkipaikalta ja Rantakylän lakkautetun päiväkodin leikkipaikalta. Mikkelin keskustan alueelle lisättiin korkeita kukkapylväitä. Näyttävät istutukset saivat positiivista huomiota. Keväällä viher- ja metsäaluepalvelut osallistuivat Mikkeli siistiksi kampanjaan. Saksalan asukasyhdistys hoiti asuntoalueellaan kaupungin hankkimat kesäkukat. Vieraslajien torjunnassa annettiin neuvontaa ja tuettiin asukkaita yleisillä alueilla kasvavien vieraslajien poistossa. Mikkelin kaupunki tarjosi Mikkelipuistossa kasvatuslaatikoita kaupunkiviljelykäyttöön. Metsäaluepalvelut Tehtäviin kuuluu kaupungin metsätalouden, taajamametsien, metsästys ja kalastusasioiden hallinta sekä tontti- ja rakennusalueiden puiden poistosta vastaaminen. Vastuuhenkilönä toimii metsätalousinsinööri Annamari Huttunen. Talousmetsien uudistusalueita raivattiin 15 ha, muokattiin 37 ha ja viljeltiin 47 ha. Taimikoiden varhaisperkausta ja harvennusta tehtiin 57 ha ja hakkuualueiden ennakkoraivauksia 88 ha. Kasvatushakkuiden pinta-ala oli yhteensä 53 ha ja uudistushakkuiden 32 ha. Taajamametsiä harvennettiin ja pienpuustoa hoidettiin yhteensä 68 ha. Hoitotöiden keskeiset kohteet olivat Rantakylässä, Otavassa, Saksalassa, Tupalassa ja Ristiinassa yhteensä 60 ha, josta motohakkuiden osuus 15 ha. Työllisyyspalveluiden toimesta pienpuuston raivausta tehtiin myös Anttolassa, Haukivuorella ja Pitkäjärvellä yhteensä 8 ha. Loppuvuodesta XAMK:n metsätalousinsinööriopiskelijat tekivät asukastyytyväisyyskyselyn, joka koski vuosina 2017-18 tehtyjä taajamametsien hoitotöitä Tupalan alueella. Luomumetsistä moneksi -hankkeeseen osallistuttiin kartoittamalla kaupungin omistamilta metsätiloilta 2 900 ha keruualueita liitettäväksi luomuvalvontaan. Luomutarkastus tehtiin syksyllä 2018, mutta luomujärjestelmän muutoksesta johtuen lopullinen päätös siirtyi seuraavalle vuodelle. Kaupunki oli mukana Mikkelin alapuolisen Saimaan kunnostushankkeessa ja osallistui hoitokalastuksen kustannuksiin 8 000 eurolla. Kaupungin omistamilla vesialueilla Launialan ja Tuppuralan rantojen edustalla uusittiin vesikasvien poisto, niittohankkeesta vastasi Mikkelin kalastusalue. Puutavaraa luovutettiin pysty- ja hankintakauppasopimuksilla 21 560 m3 ja energiapuuta 5 900m3. Toteutuneet puunmyyntitulot olivat 1.066.660. Vastuualueen tulokseen vaikutti ns. raakapuukartellin oikeudenkäyntikuluja varten tehdyn varauksen tulouttaminen yhden vastaajayhtiön osalta (70 266 ). Kokonaisuutena vastuualueen kokonaistulos 2018 oli 130 000 parempi kuin talousarviossa asetettu tavoite. 26

Palvelu: Viheralueet Vastuuhenkilö: Marko Vuorinen Viheralueiden suunnittelu ja rakennuttaminen TA 2018 TA 2018 TP 2018 Toteuma % (valtuusto) + lmr TP 2018/ TA 2018 + lmr Kulut yhteensä 167 360 167 360 157 189 93,9 Kulut yhteensä / asukas /asukas 3,1 3,1 2,9 94,8 Tuotot -26 000-26 000-22 028 84,7 Netto 141 360 141 360 135 161 95,6 Puistojen hoito ja ylläpito Puistojen hoito ja ylläpito, m² m² 1 119 641 1 119 641 1 137 206 101,6 2. hoitoluokan puistot, m² m² 326 566 326 566 325 285 99,6 2. hoitoluokan puistot ( /m²) /m² 2,1 2,1 2,1 99,5 3. hoitoluokan puistot, m² m² 793 075 793 075 811 921 102,4 3. hoitoluokan puistot ( /m²) /m² 0,2 0,2 0,2 105,3 Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä ( /m²) /m² 1,0 1,0 0,9 93,8 Muu maisemanhoito ( /m²) /m² Yhteensä ( ) 1 073 472 1 073 472 1 022 714 95,3 Tuotot -10 000-10 000-13 720 137,2 Netto 1 063 472 1 063 472 1 008 994 94,9 Muut palvelut /asukas /asukas 0,8 0,8 1,0 119,0 Yhteensä ( ) 46 079 46 079 52 520 114,0 Tuotot 0 0-359 Netto 46 079 46 079 52 161 113,2 Viheraluepalvelut yhteensä Kulut yhteensä 1 119 551 1 119 551 1 075 234 96,0 Kulut yhteensä/asukas /asukas 20,5 20,5 19,7 96,2 Tuotot -10 000-10 000-14 078 140,8 Netto 1 109 551 1 109 551 1 061 156 95,9 Viesti tilaajalle: Viheralueet hoidettiin valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti. Kahdesta leikkipuistosta poistettiin välineistö ja käyttötarkoitus muutettiin. Yleisillä alueilla suoritettiin raivauksia yleisen viihtyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. 27

Palvelu: Metsät ja vesialueet Vastuuhenkilö: Annamari Huttunen TA 2018 TA 2018 TP 2018 Toteuma % (valtuusto) + lmr TP 2018/ TA 2018 + lmr Talousmetsät Metsät, ha ha 5 112 5 112 5 112 100 /ha /ha 38,1 38,1 29,8 78,3 Yhteensä ( ) 194 583 194 583 152 463 78,4 Tuotot -991 000-991 000-740 326 74,7 Netto -796 417-796 417-587 864 73,8 Taajamametsät Metsät, ha ha 1 647 1 647 1 647 100 /ha /ha 190,0 190,0 99,0 52,1 Yhteensä ( ) 312 934 312 934 162 967 52,1 Tuotot -105 000-105 000-303 587 289,1 Netto 207 934 207 934-140 621-67,6 Palvelut ja monikäyttö Yhteensä ( ) 104 722 104 722 140 794 134,4 Tuotot -33 000-33 000-63 069 191,1 Netto 71 722 71 722 77 725 108,4 Metsät ja vesialueet yhteensä Metsät, ha ha 6 759 6 759 6 759 100 /ha /ha 90,9 90,9 67,5 74,2 Yhteensä ( ) 612 239 612 239 456 224 74,1 Tuotot -1 129 000-1 129 000-1 106 982 98,0 Netto -516 761-516 761-650 758 125,9 Viesti tilaajalle: Taajamametsien harvennuksia tehtiin yhteensä 60 ha, joista motohakkuiden osuus Pellosniemellä, Peitsarissa ja Tupalassa yhteensä 15 ha (25 %). Ristiinan taajamametsien hoitotyöt aloitettiin Linnanniemestä kohti pohjoista edeten. Talousmetsiin istutettiin kuusia, lehtikuusia ja rauduskoivuja yhteensä 68 000 tainta (40 ha), männyn luontaiseen uudistumiseen tähtääviä muokkauksia ja kylvöjä tehtiin yhteensä 11 ha. Taimikoiden varhaisperkausta ja taimikonhoitotöitä tehtiin 57 ha, hakkuun ennakkoraivausta 88 ha. Kaupunki osallistui edelleen Mikkelin alapuolisen Saimaan hoitokalastuskustannuksiin. Hankittiin TAPIO ForestKIT GO -maastosuunnittelusovellus osaksi metsävarojen hallintajärjestelmää. TILAPALVELUT-YKSIKKÖ Tulosyksikön esimiehenä toimii kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen. Tilakeskus jakaantui vuoden 2018 alussa erillisiksi yksiköiksi; tilapalveluiksi sekä vuokraus- ja käyttöpalveluiksi. Tilapalvelut tulosyksikkö huolehtii ja vastaa ensisijaisesti kaupungin omien palveluiden toimitilatarpeista, toimitilojen hankkimisesta ja myymisestä sekä ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Rakennusten ylläpito sisältää mm. rakennusten kunnossapidon, energianhallinnan, ulkoalueiden hoidon sekä jätehuollon. Lisäksi yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän investointiohjelman mukaisista talonrakennusinvestoinneista. Tilapalveluiden vastuulla on varmistaa kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen. Hallinto ja talous Tilapalveluiden tuotevastuiden ja koko henkilöstön haasteena on ollut talouden hallinta, joka edellyttää tuotevastuiden ja investointiprojektien talouden jatkuvaa seurantaa ja tiukkaa kustannusohjausta. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksia on pyritty sopeuttamaan kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. 28

Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden rahoitus tekivät talouden hallinnasta vaativan. Vaikka suorat väistötilakustannukset näkyvätkin vuokraus- ja käyttöpalvelut yksikön tuloksessa, aiheutuu sisäilmatutkimuksista ja korjauksista merkittävä menoerä myös tilapalveluiden käyttötalousmenoihin. Sisäilmaongelmat sitovat lisäksi resurssia, joka on vastaavasti pois muista hankkeista sekä ennakoivasta kunnossapidosta. Investointiohjelman sisällä jouduttiin tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat tarpeet olivat Rantakylän koulun peruskorjaus ja laajennus, kaupungin virastotalon osittainen saneeraus sekä Ristiinan päiväkodin laajennus. Lisämäärärahoja ei jouduttu hakemaan vaan rahoitus järjestettiin muista investointikohteista. Tilapalveluiden käyttötalous onnistuttiin pitämään hallinnassa haastavasta tilanteesta huolimatta. Toimintakulut alittuivat n. 700 000 euroa. Toimintatuotot ylittyivät n. 125 000 euroa. Toimintakulujen alitusta saatiin mm. purettavien rakennusten ylläpitokulujen alentamisella. Energiatehokkuutta pystyttiin lisäämään esimerkiksi katulämmitysten osalta. Lisäksi menojen alittumiseen vaikutti henkilöstövajaus, jonka vuoksi kaikkia suunniteltuja projekteja ei kyetty toteuttamaan. Kiinteistöjen ylläpitotiimin henkilöstöresurssien vajaus saatiin täydennettyä loppuvuodesta 2018. Rakennuttamisen puolella oli edelleen vajausta, vaikka uusia henkilöitä saatiin rekrytoitua. Budjetoimattomana käyttötalouden menona tuli Taitolan rakennuksen purkaminen uuden päiväkodin tieltä. Kustannusvaikutus tästä oli n. 270 000 euroa. Valssimyllyn ja viljasiilon purkamiseen haettiin syksyllä 2018 lisämääräraha 600 000 euroa. Nämä rakennukset saatiin maanpäällisiltä osiltaan purettua vuoden 2018 aikana ja saatetaan loppuun alkuvuodesta 2019. Tilahankkeet; suunnittelu ja rakennuttaminen Investointi- ja kunnossapitohankkeiden rakennuttaminen ja valvonta tehtiin pääosin omana työnä. Rantakylän koulun sekä Anttolan koulun osalta rakennuttaminen ja valvonta on talotekniikkavalvontaa lukuun ottamatta ostettu ulkopuolisilta toimijoilta. Omana työnä tehtiin vähäisessä määrin kunnossapidon arkkitehtisuunnittelu. Kaikki muu suunnittelu ostettiin ulkoa. Kiinteistöjen ylläpito Kiinteistönpidon perusedellytyksenä on, että tilojen kunnon ja käytettävyyden sekä terveellisten olosuhteiden on vastattava toiminnan tarpeita ja vaatimuksia. Ylläpidossa panostettiin kestäviin ja vähemmän huoltoa vaativiin ratkaisuihin sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseen. Rakennusten kunnossapito Rakennusten kunnossapitoon ja tilaustöihin käytettiin yhteensä 2 486 382 euroa (ed. 2 378 000 euroa / vuosi ). Kiinteistöhoito tilattiin Caverion Suomi Oy:ltä itäiselle-, läntiselle- ja keskusta-alueelle. Palvelusopimuksen toteutumista seurattiin kuukausikokouksissa sekä huoltokirjaohjelman tuottamien raporttien kautta. Palvelupyyntöjen käsittelyä parannettiin tiedonkulun osalta asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden takaamiseksi. Ristiinan kiinteistöjen- ja pihojen hoidon sekä Suomenniemen kiinteistöjen päivystys- ja varallaolopalvelut tuotti Punavaara Oy. Kyseisen palvelusopimuksen toteutumista ja kehittämistä seurattiin kuukausikokouksissa. Realisoitavien kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidosta luovuttiin purkukuntoisten rakennusten osalta. Väistötiloihin siirtyneiden koulujen osalta rakennukset laitettiin ns. ylläpitolämmölle. Näillä toimenpiteillä saatiin rakennusten energiakustannuksia laskettua merkittävästi. Kiinteistöjen pihat, lukuun ottamatta Ristiinan ja Suomenniemen kiinteistöjen pihoja, on jaettu kolmeen ylläpitoalueeseen; itäinen, läntinen ja keskusta. Keskusta-alueen urakoitsijana toimii Viherpalvelut Hyvönen Oy. Itäisen ja läntisen alueen urakoitsijana jatkoi YIT Rakennus Oy. Ristiinan kiinteistöjen piha-alueet hoiti Punavaara Oy, joka voitti myös alueen urakoinnista järjestetyn kilpailutuksen vuosille 2019-22. Suomenniemen kiinteistöjen pihojenhoito ostettiin vesilaitokselta ja paikallisilta pk-yrittäjiltä. Alueiden kesäaikainen valvonta tilattiin ulkopuolisena palveluna. Talvitöiden osalta valvontaa hoiti oma henkilöstö ja keskustan alueella yhdyskuntatekniikka- ja ympäristöyksikkö. Jätehuolto Jätehuoltopalvelut tuottaa Metsäsairila Oy. Palvelu sisältää jätehuollon organisoinnin Mikkelin kaupungin kiinteistöissä. Yhteistyötä jatkettiin purkujätteiden käsittelyn osalta. Purkukohteissa jätteiden vastaanottopaikan määrääminen etukäteen helpottaa ympäristövastuiden valvontaa sekä asettaa tarjoajat samanarvoiseen asemaan jätteidenkäsittelyn kustannusten osalta. 29

Energia ja vesihuolto Energiahinnat ovat tasaisesti nousseet viime vuosina. 2017 hyväksytyn energiatehokkuussopimuksen mukaan energiansäästötavoite vuoden 2020 loppuun mennessä on kiinteä 3,46 GWh ja vuoden 2025 loppuun 6,49 GWh. Tavoitteiden saavuttamiseksi kiinteistöjen talotekniikka vaatii saneerausta sekä uusiutuvan energian osuutta tulisi lisätä. Rakennusautomaatiojärjestelmien uusimisella sekä käyttäjien ohjeistuksella saatiin kulutusta paremmin hallintaan. Energianseurantaohjelma kilpailutettiin vuoden 2018 aikana. Kilpailutuksen avulla saatiin säästöä järjestelmän ylläpitokustannuksissa sekä parannettiin tiedon seurantaa ja jakamista sidosryhmille. Jatkossa energiainvestoinnit on tarkoituksenmukaista yhdistää muuhun talotekniikan, automaation ja kiinteistön kunnossapitoon. Yhteishankkeilla saavutetaan kustannustehokkuutta. Energiakaivoja sekä aurinkoenergian käyttöä huomioitiin uusien investointien suunnittelussa. Energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiainvestointihankkeita toteutettiin myös vuoden 2018 aikana. Hankkeiden pääpaino oli energiaa säästävässä tekniikassa ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä. Vuonna 2018 yhtenä pääpainona oli öljylämmitysten vähentäminen, joka toteutettiin kolmessa kaupungin kohteessa. Uusien investointihankkeiden suunnittelussa on huomioitu uusiutuvien energioiden lisääminen. Mm. uusissa päiväkodeissa suunniteltiin varaus lisätä aurinkosähkövoimala tukemaan talotekniikan sähkönkulutusta. RAKENNUSVALVONTA TULOSALUE Rakennusvalvonta tulosalueen esimiehenä toimii johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka. Tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön: Rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut Pysäköintipalvelut Rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut Tulosyksikön esimiehenä toimii johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka. Lupa- ja valvontajaosto: Puheenjohtaja: Keijo Siitari, varajäsen Juha Heinikainen Varapuheenjohtaja: Kauko Väisänen, varajäsen Pekka Lausas Miikka Heikkinen, varajäsen Jouko Nousiainen Susanna Rusakko, varajäsen Tiina Tähtinen Terhi Taskinen, varajäsen Jaana Strandman Esittelijä: johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka Sihteeri: hallintopäällikkö Juha Ruuth Lupa- ja valvontajaosto kokoontui seitsemän kertaa ja käsitteli 48 pykälää TALOUDEN TOTEUTUMA RAKENNUSVALVONTA TA 2018 TA muutokset 2018 TA muutoksineen 2018 TP 2018 EROTUS TOT % TULOSALUE YHTEENSÄ Toimintatuotot -1 581 864-1 581 864-1 488 476-93 388 94,1 Toimintakulut 1 484 400 1 484 400 1 269 393 215 007 85,5 Toimintakate -97 464-97 464-219 083 121 619 224,8 Rakennusvalvonta ja jätehuoltopalvelut Toimintatuotot -905 064-905 064-804 806-100 258 88,9 Toimintakulut 1 084 765 1 084 765 947 324 137 440 87,3 Toimintakate 179 701 179 701 142 519 37 182 79,3 Pysäköintipalvelut Toimintatuotot -676 800-676 800-683 670 6 870 101,0 Toimintakulut 266 787 266 787 229 946 36 842 86,2 Toimintakate -410 013-410 013-453 724 43 712 110,7 30

Kiinteistöveroprojekti Toimintatuotot Toimintakulut 132 848 132 848 92 123 40 725 69,34 Toimintakate 132 848 132 848 92 123 40 725 69,34 Rakennuslupatyöryhmä kokoontui 27 kertaa ja käsitteli 120 asiaa. Rakennusvalvonnan käsittelemien lupien määrässä oli pientä kasvua edellisestä vuodesta, käsiteltyjä lupahakemuksia 684 kpl. Uusien asuntojen määrä laski hieman eli 147 kappaleeseen. Uusien omakotitalojen määrä kasvoi muutamalla määrän ollessa viime vuonna 46 kpl. Rivitalohankkeiden lupia käsiteltiin ennätysmäärä eli rivitaloja kaikkiaan oli 17 kappaletta. Loma-asuntojen 26 kpl määrällä pysyttiin edellisen vuoden tasolla. Vapaa-ajan asunnoissa tapahtui lisä- ja muutosrakentamista 25 lupahakemuksella. Käyttötarkoituksen muutoksia vapaa-ajan rakennuksen muuttamiseen vakituiseen asuinkäyttöön haettiin kahdeksalle kohteelle. Uusille hoitoalan rakennuksille myönnettiin kahdeksan rakennuslupaa. Myönnettyjen uudisrakennusten kerrosalamäärä pieneni edelliseen vuoteen, kun laajuus jäi n. 34 000 km 2. Rakennusvalvonnan sähköisenä lupa-asiointina toimii www.lupapiste.fi. Rakennusvalvonnan palvelupisteet tarjoavat palvelua ilman ajanvarausta. Rakennustarkastajien asiakastapaamiset sovitaan ajanvarauksen kautta. Rakennusvalvonta järjesti alan ammattilaisille rakennusmääräysten uusien asetusten koulutustilaisuuden keväällä 2018. Myös henkilökunnan osaamista uusien lakimuutosten osalta on lisätty osallistumalla viranomaisille järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Henkilökunnassa on ollut vaihtuvuutta. Organisaatiossa on ollut yksi rakennustarkastajan virka avoimena sekä yksi rakennustarkastajista on ollut virkavapaalla. Virkavapaan sekä kesäloman ajanjaksolle on palkattu yksi viransijainen. Pitkään rakennusvalvonnassa toiminut toimistosihteeri jäi myös eläkkeelle. Uusi toimistosihteeri on oppisopimuskoulutettavana vielä vuoden 2019 loppuun. Uuden henkilökunnan perehdyttäminen viranomaistehtäviin ja rakennusvalvonnan käytäntöihin vie oman aikansa. Viranomaistehtäviin kuuluva valvonta, kuten luvattomat rakennukset, lupaehtojen laiminlyönteihin puuttuminen, ympäristön siisteyteen liittyvät korjauskehotukset, lupa-asiakirjojen arkistohaut ja rakennusrekisteritietojen päivittämiset, työllistävät rakennusvalvonnan henkilökuntaa lupahakemusten käsittelyn ohella. Kiinteistöverotietojen tarkistushankkeessa on kartoitettu Mikkelin länsiosaa (Rantakylä-Otava-Korpikoski). Työ painottui maastokäyntien osalta keväästä vuoden 2018 loppuun. Henkilökuntaa palkattiin vasta myöhemmin kevään aikana, jonka vuoksi vuoden menoissa säästöä. Mikkelin alueella on kiinteistöjä yli 40 000 kpl. Kyselykirjeitä lähetettiin n. 2800 kpl ja maastokäyntejä eri kiinteistöille tehtiin 360 kertaa. Tietojen analysointia tehdään talvikuukausina. Loppuvuodesta saatiin verottajan, rakennusrekisterin sekä maanmittauslaitoksen tietokantojen vertailuaineistot, josta on voitu todeta, että noin kolmannessa kiinteistöstä on ristiriitaisuuksia rekistereiden välillä. Uusien jätehuoltomääräysten tultua lainvoimaisiksi on jäteviranomaisen tehtäviin tullut uusia käsiteltäviä asioita: jäteastian tyhjennysten keskeytyshakemukset sekä ilmoitukset jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä kahdesta viikosta neljään viikkoon. Sähköisen jätteenkuljetusrekisterin hankinnan selvitystyötä on jatkettu, vaihtoehtoina on kaksi eri toimittajaa. Asumisessa syntyneiden lietteiden kuljetusten tarkastelu aloitettiin kiinteistökohtaisesti. Jätehuollon palvelutason laatimisen aloitti XAMK:n opiskelija opinnäytetyönään. Käsiteltyjä päätöksiä/ilmoituksia oli yhteensä 318 kpl. Näistä oli 84 tyhjennysvälin pidennyspäätöstä, 27 muistutusta jätelaskuun, 36 jätemaksun muutoshakemusta, 38 jäteastian tyhjennysten keskeytyshakemusta sekä 133 ilmoitusta jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä kahdesta viikosta neljään viikkoon. 1000 500 Rakennusvalvonnan luvat / kpl 777 797 832 893 834 893 911 781 799 667 684 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 31

400 300 200 125 Myönnetyt luvat, asunnot vuosittain 338 305 209 163 165 169 177 177 139 kpl 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Pysäköintipalvelut Tulosyksikön esimiehenä toimii hallintopäällikkö Juha Ruuth. Pysäköintivirhemaksuja annettiin 8504 kappaletta. Lukumäärä laski edellisvuodesta noin 380 kappaleella, mutta toisaalta huomautuksia annettiin pysäköintivirheiden johdosta 1089 kertaa, mikä on noin 400 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna. Karhukirjeitä jouduttiin lähettämään 2116 kappaletta ja ulosottoon asti meni 823 tapausta. Pysäköintivirhemaksutulot jäivät selvästi talousarviossa ennakoitua pienemmäksi. Henkilökuntavaje heikensi edelleen valvonnan tehoa. Pysäköintikiekon käytössä tapahtuu edelleen paljon virheitä ja talviaikaisia vuoropysäköintikieltoja noudatetaan huonosti, mikä vaikeuttaa mm. katujen aurausta. Pysäköintimaksuista kertyi tuloja talousarvioon kirjattua enemmän. Mobiilisovelluksella maksamisen osuus kasvaa vaivattomuutensa ansiosta koko ajan. Myös erilaisten kausikorttien määrä kasvoi. Hylättyjen ja väärin pysäköityjen ajoneuvojen siirrot tulivat pysäköintipalveluiden vastuulle vuoden 2018 alusta. Tämä osoittautui ennakoitua työläämmäksi tehtäväksi; vuoden aikana siirtokehotuksia jouduttiin antamaan 117 kappaletta ja näistä 40 tapauksessa ajoneuvo jouduttiin hinauttamaan pois, kun omistaja ei sitä siirtänyt. 32

Palvelu: Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: Sari Valjakka TA 2018 (valtuusto) TA 2018 + lmr TP 2018 Toteutuma % TP 2018/ TA 2018+lmr Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat kpl 600 600 522 87,0 Katselmukset kpl 1 100 1 100 883 80,3 Rakennus- ja toimenpideluvat /asukas 10,5 10,5 11,4 108,9 / lupa /lupa 953,4 953,4 1 193,3 125,2 / katselmus /katselmus 520,0 520,0 705,5 135,7 Kulut 572 041 572 041 622 913 108,9 Tuotot -752 400-752 400-711 006 94,5 Netto -180 359-180 359-88 092 48,8 Muut luvat Luvat kpl 120 120 162 135,0 Katselmukset kpl 150 150 98 65,3 Muut luvat /asukas 6,6 6,6 3,8 56,7 / lupa /lupa 3 021,6 3 021,6 1 269,9 42,0 / katselmus /katselmus 2 417,3 2 417,3 2 099,2 86,8 Kulut 362 590 362 590 205 718 56,7 Tuotot -51 300-51 300-11 062 21,6 Netto 311 290 311 290 194 655 62,5 Jätehuolto Jätehuolto /asukas 1,8 1,8 1,4 77,7 Kulut 96 464 96 464 73 849 76,6 Tuotot -96 464-96 464-80 461 83,4 Netto 0 0-6 613 Rakennusvalvonta yhteensä Luvat kpl 720 720 684 95,0 Katselmukset yhteensä kpl 1 250 1 250 981 78,5 Kulut yhteensä /asukas 18,9 18,9 16,8 88,9 33