Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset..... 3 3.1 Avohakkuualueet 3 3.2 Taimikot..4 3.3 Jänisoja...4 3.4 Varttuneet metsät...5 3.5 Kosteat painanteet..6 4. Linnusto..6 5. Eläimistö. 6 6. Johtopäätökset.... 6 Lähteet..7 Liitteet: Karttaliite nro 1. Latamäen arvokkaat elinympäristöt
3 1. Johdanto Latamäki on 200 hehtaarin suuruinen metsäalue, joka sijaitsee Luhangan kunnan etelärajalla, noin kahdeksan kilometriä Luhangan keskustasta kaakkoon. Latamäen länsipuolella 2,6 kilometrin päässä on Päijänteen Pilkanselkä. Alueen korkein kohta on 210 metriä merenpinnan yläpuolella. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Latamäen pohjoispuolella noin puolen kilometrin päässä selvitysalueesta. Alueelle on suunniteltu rakennettavan viisi kappaletta 2 3 megawatin tuulivoimalaa ja luontoselvityksellä oli tarkoitus selvittää, onko alueella arvokkaita luontokohteita tai luontotyyppejä, joihin tuulivoimaloiden rakentaminen voisi vaikuttaa. Luontoselvitys on tehty Ilmatar Luhanka Oy:n toimeksiannosta ja selvityksen on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2. Luontoselvitys Latamäen metsäalueen arvokkaat luontotyypit kartoitettiin 28.4.2012 yhdellä maastokäynnillä. Maastokäynnillä koko metsäalue käytiin kattavasti läpi jalkaisin. Maasto oli käynnin aikaan vielä osittain lumipeitteinen, eikä kaikkea kasvillisuutta pystynyt tällöin näkemään. 3. Tulokset 3.1 Avohakkuualueet Alueen pohjois- ja itäosassa on useita isoja avohakkuualueita, joille on istutettu kuusta ja mäntyä. Jäljellä olevasta kasvillisuudesta ja sammaleista voi päätellä hakkuualueiden olevan mustikkatyyppiä (MT). Avohakkuualue Lähdekorven eteläpuolella. Kuvaussuunta itään.
4 3.2 Taimikot Selvitysalueen kaakkois- ja eteläosassa on mustikkatyypin kuusitaimikoita, joissa oli selvitystä tehtäessä vielä runsaasti lunta. Kuusitaimikkoa Liskolammen luoteispuolelta, kuvaussuunta itään. 3.3 Jänisoja Jänisojan noro laskee Kelkkavehmasmäen koillisosasta kohti Ruunankorpea, jossa se jatkuu ojana. Jänisoja kulkee osittain hakkuuaukean läpi ja sen reunoille on jätetty kapea 15 20 metrin levyinen suojavyöhyke, jossa kasvaa haapoja ja kuusia. Noro on luonnontilainen. Noro ja sen välitön lähiympäristö on metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Jänisojan noro
5 3.4 Varttuneet metsät Vesienmäelle menevän metsäautotien länsipuolella on kuvio, jolla kasvaa järeää noin 80 vuotiasta kuusikkoa, jonka joukossa kasvaa myös mäntyjä. Alispuuna kasvaa nuorempia kuusia sekä haapaa, rauduskoivua ja muutamia raitoja. Myös Kelkkavehmasmäen itärinteellä kasvaa samanlaista kuusikkoa. Näillä kuvioilla on jonkin verran maahan kaatunutta lahopuuta, josta osa on järeää. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, käenkaalia, nuokkutalvikkia ja vanamoa. Pohjakerrosta peittää yhtenäinen sammalkerros, jonka yleisimmät sammaleet ovat seinä-, metsäkerros- ja kynsisammal. Haapojen alla kasvaa pieniä aloja metsäliekosammalta. Kuviot ovat mustikkatyypin (MT) kuusikkoja. Vesienmäen pohjoisosassa ja Lähdekorven länsi- ja pohjoispuolella olevat metsäkuviot ovat 30 50 vuotiaita kuusikoita, joiden seassa kasvaa runsaasti myös mäntyä. Metsätyypiltään kuviot ovat mustikkatyyppiä (MT). Varttunutta metsää Kelkkavehmasmäen itärinteellä. Kuvaussuunta länteen. Nuorta metsää Lähdekorven pohjoispuolella. Kuvaussuunta pohjoiseen.
6 3.5 Kosteat painanteet Lumen sulamisvedet virtaavat runsaana Jänisojaa ja metsäojia pitkin ja muodostavat alavilla paikoilla pienialaisia kosteita painanteita. Näissä painanteissa kasvaa harmaaleppää ja hieskoivua. Painanteissa oli selvitysaikaan runsaasti vettä ja lunta, eikä muuta kasvillisuutta pystytty selvittämään. 4. Linnusto Alueella ei tehty erillistä linnustoselvitystä, mutta maastotöiden aikana alueella nähdyt ja kuullut linnut merkittiin ylös. Selvitysalueen hakkuualueilla tavattiin västäräkki ja taivaanvuohi. Varttuneen metsän alueella tavattiin hömötiainen, peukaloinen, pyy, punarinta, peippo, talitiainen, sepelkyyhky, käpytikka ja hippiäinen. Taimikkoalueilla tavattiin laulurastas, peippo ja vihervarpunen. Taalapassin alueella taimikossa oli runsaasti teeren ulosteita ja Vesienmäen nuoressa kuusikossa metson ulostetta. Jänisojan länsipuolella olevan hakkuualueen yläpuolella lenteli varoitteleva hiirihaukka. Sen pesää ei tarkemmin etsitty. 5. Eläimistö Alueella tavattiin runsaasti hirven jälkiä sekä yhdet karhun jäljet. 6. Johtopäätökset Latamäen alueella metsät ovat mustikkatyypin talousmetsiä. Alueella kulkeva Jänisojan noro ja sen lähiympäristö ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka tulee säilyttää. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Noro on huomioitava tuulivoimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden sijainteja suunniteltaessa, jotta sen luonnontilaisuutta ei vaaranneta.
7 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna.